1/2012 52. vsk KARJALAN PRIKAATI SYVÄRILTÄ NIETJÄRVELLE JUVAN RESERVINALIUPSEERIT 50 V

c 1/2012 52. vsk d KARJALAN PRIKAATI SYVÄRILTÄ NIETJÄRVELLE JUVAN RESERVINALIUPSEERIT 50 V 10 16 18

2 SAVON VASAMA 1 2012

52. vuosikerta, malliskuu 2012 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50100 MIKKELI sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com www.rul.fi/suursavo www.reservilaisliitto.fi/ suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen / Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy lokakuussa 2012 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Puolustusvoimat Cajanderin hallituksen puolustusmenojen säästöt 1930-luvulla estivät puolustuksemme lujittamista. Suojeluskuntalaiset, lotat sekä järjestäytyneet reserviupseerit ja -aliupseerit tyytyivät lojaalisti säästöpäätöksiin, mutta lisäsivät huomattavasti omaa aktiviteettiaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Talvisodan torjuntavoittoon sillä oli suuri vaikutus. Suomi tarvitsee tämän päivän reserviläisiltä ja koko maanpuolustusväeltä samanlaista asennetta hallituksen mustana keskiviikkona 8.2. päättämiin puolustusvoimauudistusta koskeviin linjauksiin, joita voidaan luonnehtia puolustuksemme alasajoksi. Sekä reservin että vakinaisen henkilöstön rajut leikkaukset irtisanomisineen, monien varuskuntien, aluetoimistojen ja sotilassoittokuntien lakkautukset uhkaavat vaarantaa maanpuolustushengen säilymistä ja alkuperäisiä tavoitteita maavoimien kehittämisestä. Uudistuksen valmistelussa nykyinen hallitus ei halunnut noudattaa vuosikymmenten arvokasta perinnettä puolustuksemme suurten ratkaisujen tekemisestä yhdessä kaikkien suurten eduskuntapuolueiden kanssa yleisen kansalaismielipiteen pohjalta. Maanpuolustustahto tulee heikkenemään ainakin varuskuntansa menettävillä alueilla. Laajemminkin usko mahdollisuuksiin puolustaa koko valtakunnan aluetta saattaa horjua, jos pienemmät kokoonpanot paremmin varustettuinakaan eivät herätä kansalaisissa riittävää luottamusta. MTS:n tuoreessa kartoituksessahan 80 prosenttia vastaajista kannatti nykyisten vahvuuksien säilyttämistä. Puolustusvoimissa palvelevat ja sen reserviin kuuluvat samoin kuin maanpuolustusväki ylipäätään on tässäkin asiassa lojaali maan hallitusta kohtaan. Kun alasajoa koskevat viralliset päätökset on aikanaan asianmukaisesti tehty, meidän tulee mukautua valtiojohdon linjaan ja kaikin voimin tukea puolustusvoimien työtä muutoksen toteuttamisessa, vaikka pitäisimme hallituksen rahakehyksiä ja muita sen uudistukselle asettamia reunaehtoja lyhytnäköisenä kvartaalitalouden ajatteluna. Jos maamme turvallisuustilanne tulevaisuudessa edellyttää valmiuden nostamista, uudistuksessa nyt sijoituksensa menettävät samoin kuin kaikki muutkin reserviin kuuluvat voidaan kutsua puolustusvoimien riveihin. Tämän vuoksi koko koulutetulle reserville täytyy olla varastoituna henkilökohtaiset aseet ja muu varustus. Lievempien uhkakuvien toteutuessa sijoittamattomalle reserville avautuu tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista tarkoittavan järjestelmän puitteissa. Reserviläisjärjestöjen tulee vastata uudistuksen tuomiin haasteisiin kaikin käytettävissä olevin keinoin olipa kysymyksessä maanpuolustustahdon säilyttämisestä tai reserviläisten osaamisen säilyttämisestä ja fyysisestä kunnosta. Reservin koulutusvajeen pienentämiseksi Reserviupseeriliitto on asettanut järjestötasoilleen konkreettiset tavoitteet jokaisen reserviupseerin saamiseksi osallistumaan tänä vuonna ainakin yhteen kertausharjoitukseen, MPK:n kurssiin tai kerhojen toimintapäivään. Odotamme tietenkin paikallisjoukkokonseptilta paljon. Haluamme jatkaa työtä Suomen puolustuksen hyväksi myös uudistuksen vuoksi vaikeutuvassa ympäristössä. Menestystä kaikille Suur-Savon reserviläisille ja kaikille yhteistyökumppaneillemme. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja RESERVILÄISET SUURTEN HAASTEIDEN EDESSÄ SAVON VASAMA 1 2012 3

Hallituksen ratkaisu puolustusvoimauudistuksesta esitettiin 8.2.2012. Uudistuksen taustalla on puolustusvoimien koon ja toiminnan saattaminen tasapainoon jaettavan rahoituksen kanssa. Samalla kehitetään puolustusvoimien kustannustehokkuutta. Muutoksella katetaan vuoteen 2015 saakka puolustusvoimien budjettileikkaukset ja sen jälkeen toiminnan tason palauttaminen. Maastovuorokausia varusmiehille sekä kertausharjoitusvuorokausia reserviläisille saadaan lisää esimerkiksi luopumalla tyhjäkäynnillä olevien tilojen ylläpito- ja vuokrakustannuksista varusmiesikäluokkien pienentyessä. Uudistuksessa maamme puolustus perustuu edelleen kehitettyyn alueelliseen puolustusperiaatteeseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen. Koko palveluskelpoinen osa miespuolisesta ikäluokasta sekä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneista koulutetaan myös jatkossa. Uudistuksen myötä säilyy kyky laadukkaaseen reserviläisja varusmieskoulutukseen. Etelä-Savon aluetoimistossa on myös uudistus edessä. Vuodesta 2015 lukien aluetoimisto tulee kuulumaan Karjalan prikaatin organisaatioon. Tässä lehdessä onkin osuvasti prikaatikenraali Timo Kivisen kirjoitus Karjalan prikaatista itäisen Suomen valmiusyhtymänä. On hienoa todeta, että uudistuksessa on arvostettu ja otettu huomioon aluetoimiston mittavat työt asevelvollisuusasioiden hoitamisessa, operatiivisissa asioissa sekä maanpuolustustyön tukemisessa. Yhteydenpitomme eteläsavolaiseen reserviin ja alueen kansalaisiin tulee säilymään. Vuosittain olemme olleet mukana vajaassa 150 maanpuolustustapahtumassa. Toimin- Uudistus edessä nan volyymi ja maanpuolustustyön tukeminen jatkuu siis myös tulevaisuudessa. Yksityiskohdat aluetoimiston vuoden 2015 tehtävissä ja resursseissa selviävät tämän vuoden loppupuoliskolla. Tällä hetkellä jatkosuunnittelu toteutetaan Pääesikunnan johdolla. Kesällä on odotettavissa hallinnollisia päätöksiä puolustusvoimauudistukseen. Uudistus tuo reserviläisille mahdollisuuksia. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle monipuolisen sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä. Esimerkiksi paikallispuolustuksen vahventamiseksi muodostetaan paikallisjoukkoja. Paikallisjoukoissa on laajat mahdollisuudet kokeneen reservin monipuoliseen käyttöön. Reserviläisen yksilölliset edellytykset otetaan huomioon muun muassa kouluttajatehtävissä, johtotehtävissä sekä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa. Kouluttajatehtävistä kirjoitinkin jo esimerkin edellisessä Savon Vasamassa. Keskeinen uudistus on myös joukkojen tapa taistella. Uudistettua taistelutapaa on kehitetty maavoimissa ja se on luotu Suomen olosuhteisiin, eikä se ole ulkomailta kopioitu malli. Taistelutavassa pyritään pienemmällä joukkomäärällä suurempaan suhteelliseen tehokkuuteen. Jäykähköstä alueiden pitämiseen perustavasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa vastustajalle pyritään tuottamaan mahdollisimman suuret tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Johtajille annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit. Tämän jälkeen kukin johtaja päättää, miten toiminta toteutetaan. Taistelutapa edellyttää kaikilla tasoilla oma-aloitteisuutta, innovatiivisuutta ja tehtävätaktiikan noudattamista. Uudistettu taistelutapa perustuu laajaan tutkimukseen sekä testaukseen kokeiluharjoituksissa. Tänä vuonna jatketaan kokeiluharjoituksia sekä siirrytään henkilökunnan koulutukseen. Edellä mainituilla uudistuksilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Reserviläiset otetaan mukaan paikallisjoukkojen toiminnan suunnitteluun. Etelä-Savon aluetoimisto järjestääkin jo ensi syksynä alueen reserviläisille tietoiskuja uudesta paikallisjoukkokonseptista sekä uudistetusta taistelutavasta. Tarkempia aikatauluja käsitellään 27.3. aluetoimiston ja paikallisten reserviläisyhdistysten edustajien tapaamisessa. Ennen organisaatiomuutosta aluetoimisto toimii ja hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan johdossa. Keskeisiä tapahtumia tälle vuodelle tulevat olemaan Itä- Suomen sotilasläänin alueellinen puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraati 4.6. Pieksämäellä, Vartioparaati 3.8. Mikkelissä sekä viranomaistapahtuma lokakuussa Joensuussa. Lippujuhlapäivä Pieksämäellä sisältää paraatikatselmuksen, ohimarssin ja kalustonäyttelyn päivällä, nuorisokonsertin iltapäivällä sekä maanpuolustusjuhlan illalla. Päivään toivotaan mukaan mahdollisimman monia toimijoita eri veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöistä sekä maakuntakomppaniasta. Vartioparaatin ovat jo luvanneet hoitaa Mikkelin alueen reserviläisjärjestöt. Viranomaistapahtumaan meillä on mahdollisuus osallistua maakuntakomppanian joukkueella vapaaehtoisharjoituksena. Toiminta harjoituksessa on lähes vastaavanlainen kuin Kuopiossa vuonna 2010 oli. Vuonna 2013 viranomaistapahtuma tullaan järjestämään Etelä-Savossa. Sen suunnittelu käynnistetään nyt maaliskuussa Etelä- Savon aluetoimiston, poliisilaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyöpalaverissa. Turvallista kevättä ja hyvää kesää Savon Vasaman lukijoille. Everstiluutnantti Arto Hokkanen Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö 4 SAVON VASAMA 1 2012

Toimistosta tähystettyä Alkanut vuosi on ollut hyvin mielenkiintoinen, tähystämistä on ollut yllin kyllin. Alkuvuotta sävyttivät presidentin vaalit ja niihin liittyvä keskustelu ja samaan aikaan odotettiin tietoa puolustusvoimauudistuksen sisällöstä. Jo alun alkaen oli selvää, että puolustusvoimauudistus kouraisee syvältä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen, totesi jo aikoja sitten, että kyse ei ole rakennemuutoksesta vaan suurimmasta muutoksesta, mikä puolustusvoimia on sodan jälkeen kohdannut. Karut luvut kertovat, että kuusi joukko-osastoa lakkautetaan, sodan ajan joukkojen määrä supistuu 120 000 hengellä, rauhan ajan työntekijöitä vähennetään1200 henkilöllä, joista osa joudutaan irtisanomaan. Tässä vain muutamia keskeisiä puolustusvoimauudistuksen sisältöjä. On totta, että varuskunnilla ei maata puolusteta; ne ovat asevelvollisten varusmiesten koulutuspaikkoja. On tehotonta ylläpitää tyhjää kapasiteettia varusmiesikäluokkien pienentyessä. Toisaalta niiden merkitys puolustusvoimien näkyvyyden kannalta ja vaikutus maanpuolustustahtoon on eittämätön. Perustettavien uusien aluetoimistojen rooli tuleekin olemaan tässä mielessä erittäin tärkeä. Ainakin nykyiset aluetoimistot ovat onnistuneet tässä tehtävässä erinomaisen hyvin. Reserviläisten kannalta uudistus tuo myös haasteita. Tulevat paikallisjoukot tuovat reservin päällystölle uusia haasteellisia, jopa joukkoyksikkötason komentajan tasoisia tehtäviä. Ei voi myöskään väheksyä reserviläistyön merkitystä tulevaisuudessa maanpuolustustahdon levittäjänä ja ylläpitäjänä. Tässä olisi jokaisella yhdistyksellä ja kerholla tekemisen paikka: järjestää joko yksin tai yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa yksi maanpuolustushenkinen yleisötapahtuma joka vuosi. Seurasin mielenkiinnolla vaalikeskusteluja erityisesti kun kyse oli turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta; kuuluvathan nämä oleellisesti Tasavallan Presidentin tehtäviin. Keskustelu ei tuonut mukanaan mitään uusia avauksia. Päinvastoin. Keskustelu muistutti hämmästyttävästi 70- ja 80 lukujen hyvin yksimielistä yya-henkistä liturgiaa, jonka keskeisinä argumentteina olivat puolueettomuus ja yleinen asevelvollisuus. Kukaan ehdokkaista ei uskaltanut vihjaistakaan olevansa NATO-myönteinen. Suomalaisista valtaosa vastustaa NATOon liittymistä, se tiedetään monien mittausten perusteella. Kysyä vain sopii, että miksi? Mitkä mielikuvat vaikuttavat yleisen mielipiteen muodostumiseen NATOsta puhuttaessa? Kummitteleeko mielikuva edelleen siitä kylmän sodan aikaisesta liittoumasta, jonka toiminta oli suunnattu toista sotilasliittoa vastaan? Nyt vaalien jälkeen olisikin hyvä avata keskustelu siitä mitä tuo mainittu sotilasliitto on ja mitä se ei ole. Varmaa on ainakin, että se ei ole este yleiselle asevelvollisuudelle. Suomi tekee NATOn kanssa rauhankumppanuusyhteistyötä ja on osallistunut useisiin sotilasliiton johtamiin rauhanturvaamisoperaatioihin. Kun nyt puolustusvoimia ja sen resursseja leikataan kovalla kädellä, olisiko syytä alkaa miettiä myös uusia näkökulmia liittoutumisen suhteen. Venäjän uusii aseistustaan lähes 580 miljardilla eurolla. Vaikka kyse onkin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen rapautuneitten asevoimien saattamisesta nykyaikaiselle tasolle, ei asiaa voi Suomessa jättää vaille huomiota semminkään kun merkittävä osa hankittavasta modernisoidusta kalustosta sijoitetaan Suomen rajan läheisyyteen. Vaikka viimeisessä Reserviläinen-lehdessä tutkija Tobias Ezold enempää perustelematta väittää että, Suomi saisi tiukan paikan tullen apua NATOlta ja EU:lta niin uskon, että NATO-optio ei ole mikään tae sille, että apua olisi saatavissa silloin kun sitä tarvittaisiin. Onkohan koko optio enemmänkin kotikutoinen, omien poliitikkojemme keksintö? Sitten hieman arkipäiväisempiin asioihin. Syyskuussa ammutaan jälleen ISSL:n ampumakilpailu. Toivottavasti mahdollisimman moni yhdistys osallistuu kilpailuun nyt kun vakuutusasiakin on järjestyksessä. Ilmoitusten saaminen lehteemme on yhä hankalampaa. Toivon, että jäsenistö suosii ilmoittajiamme ja käyttävät tarjouksia hyväkseen. Tässähän on kyse molemminpuolisesta edusta ja näin edesautatte ilmoitusten saamista jatkossakin. Valitettavasti 90% yhdistyksistä ei osallistu ilmoitushankintaan millään tavalla. Jatkossa se saattaa aiheuttaa painetta piirilehtimaksun korottamiseen. Vaikka kirjoitukseni alkupuolella kommentoin puolustusvoimauudistusta, en malta olla vielä palaamatta siihen: myös soittokuntia karsitaan kovalla kädellä. Maavoimiin jää neljä soittokuntaa sekä meri- ja ilmavoimille omansa. Ihmetystä herättää maavoimien soittokunnan sijoittuminen Lappeenrantaan eikä Mikkeliin, jossa on Maavoimien esikunta. Muiden puolustushaarojen soittokunnat ovat esikuntiensa sijoituspaikkakunnilla. Lakkautettava Savon Sotilassoittokunta oli Itä-Suomen soittokunnista suurin ja Lappeenrantaan sijoittuvaan Maavoimien soittokuntaan joudutaan perustamaan lisää virkoja. Olisi mukava kuulla sotilasmusiikkitoimialan perusteet tälle ratkaisulle. Toivon Savon Vasaman lukijoille aurinkoista kevättä. Mauri Parantala Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA 1 2012 5

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asema vankkenee Heti ensimmäiseksi on esitettävä kiitokset. Viime syksynä toimeenpantiin pilottiharjoitus. Torjuntakomppanian kertausharjoitus toteutettiin niin että aktiiviset MPK-laiset valmentautuivat vuoden mittaan vaativiin koulutustehtäviin ja kouluttivat kertausharjoitusjoukon. Harjoituksessa oli vain turvallisuuden ja hallinnoinnin kannalta välttämätön määrä kantahenkilökuntaa, ja varsinaisen koulutustehtävän toteuttivat aktiiviset reserviläiset. Harjoitus on saanut positiivista palautetta valtakunnan tasolta alkaen ja toimintatapamalli on todettu erinomaiseksi. Kiitos aktiivisille MPK-laisille erinomaisesta sitoutumisesta ja erinomaisesta koulutustyöstä. Puolustusvoimat uudistuu ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys korostuu. Puolustusmäärärahojen niukkuuden aikana ei ole vaikea arvata, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen merkitys reservin osaamistason ylläpitäjänä tulee vankkenemaan. Volyymit ovat nousseet ja jos ei kuu taivaalta päähän putoa niin tulevaisuudessa vapaaehtoinen maanpuolustus muodostuu yhä tärkeämmäksi maanpuolustuksen peruspilariksi. Tämä koskee niin sotilaallisen maanpuolustuksen sarkaa kuin koko yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin sekä poikkeaviin tilanteisiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa monimuotoista varautumista ja turvallisuutta. Viranomaiset kamppailevat resurssien riittävyyden kanssa, mutta MPK:n paras resurssi on lähes ehtymätön. Se on vapaaehtoiset ja sitoutuneet kouluttajat. Taloudellisesti niukkoina aikoina rahasta on puutetta, mutta kaikkein tärkein maanpuolustuksen kulmakivi ei ole rahasta kiinni. Se on henki ja tahto, sitä ei euroilla voi korvata, mutta sillä voi korvata euroja. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön sotilaallinen koulutustarjonta pohjautuu Etelä-Savon aluetoimiston kanssa sovittuihin koulutusperiaatteisiin. Kertausharjoituksien määrä vähenee ja MPK:n koulutustarjonnalla voidaan edesauttaa reservin osaamistason ylläpitoa. Jo tälle vuodelle on suunniteltu yksi nimenomaan reserviupseereille suunnattu harjoitus. Se on syksyllä pidettävä kartta- ja käskynantoharjoitus. Muille henkilöstöryhmille tai erikoisryhmille voidaan toimeenpanna vastaavia kohdennettavia harjoituksia. Nyt kaivataan esityksiä ja ideoita. Ideoita kaivataan myös muuta koulutusta koskien. Samoin on uusien kouluttajien ja kurssinjohtajien laita. MPK:n vahvuus on maanpuolustusväessä ja siinä osaamispotentiaalissa mitä aktiivisilla maanpuolustajilla on. Viime aikoina Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön ansiokkaaseen kouluttajakaartiin ei ole juurikaan uusia henkilöitä ilmaantunut ja koulutustuotos on ollut hyvin pitkälle samojen henkilöiden harteilla. Kiitos jaksamisesta. MPK:n toiminnassa nuoria ja naisia on ollut huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia ja kaikkia tarvitaan yhteisen harrastuksen pariin. Tässä asiassa heitänkin pallon maanpuolustusaktiivisille miehille. Kun jokainen jo aikamiehen ikään ehtinyt miesmaanpuolustaja rekrytoi toimintaan mukaan yhden nuoren ja/tai naisen, toimintaan tulee mukaan paljon uutta väkeä. Tutkimusten mukaan uuden harrastuksen tai muun toiminnan aloittaminen tapahtuu parhaiten silloin kun kuulee tutulta hänen kokemuksistaan. Olkoon siis maanpuolustusväen mottona tälle vuodelle lyhyesti ja ytimekkäästi kerro kaverille. Etelä-Savon aluetoimisto järjesti äskettäin vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistoimintakokouksen, jossa käsiteltiin muiden asioiden ohella maanpuolustusjärjestöjen välistä koordinointia ja yhteistoimintaa. Kokouksessa päätettiin, että Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö kutsuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistyöjärjestön roolissa koolle kokouksen, jossa on tarkoitus luoda paremmat menettelytavat järjestökentän tapahtumien ja muun toiminnan koordinoinnissa. On käynyt usein niin, että tapahtumia on ajoittunut päällekkäisesti. Tämä on johtunut syystä että Etelä-Savossa ei ole tällä hetkellä hyvin toimivaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentän yhteistyöelementtiä. Oman tunnon kysymys onkin, että tiedämmekö mitä muut järjestöt tekevät. Ainakin allekirjoittaneelle tulee hiukan nolo olo. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on tärkeää, että maanpuolustusväki on niin sanotusti pakassa mukana muidenkin kuin oman järjestön puitteissa. Järjestökentän hyvä yhteistoiminta on yhteinen vahvuus, ja yhteistoiminnan tiivistämisessä kaikki voittavat. Kutsuja on siis tulossa. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön koulutustarjonta löytyy yksityiskohtaisesti www-sivuilta, eikä tässä yhteydessä voi kirjoittaa kaikkea kaikista tapahtumista. Ohessa on kuitenkin muutama hyvä vinkki kevätkaudelle. Talvikettu 17.-18.3. on hyvä kurssi talvisten maastotaitojen opettelemiseksi ja harjoittelemiseksi Mikkelin ympäristössä. Mikäpä sen mukavampaa kuin viettää pari päivää hyvien kavereiden kanssa kevään ollessa parhaimmillaan. Kotitapaturmat ja ensiapu 1.4. on naisten Mikkelissä pitämä kurssi, johon erityisesti naisten kan- 6 SAVON VASAMA 1 2012

nattaa osallistua. Yleensä me kaikki ajattelemme, että eihän minulle mitään koskaan satu, mutta entäpä jos jollekin muulle jotakin sattuu Rynnäkkö-harjoitus 20.-22.4. Karkialammella pitää sisällään kuusi erillistä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa kurssia. Lisäksi harjoitukseen liittyy sotilaskotisisarien harjoitus, jossa harjoitellaan poikkeusolojen sotilaskotitoimintaa. Harjoitus on uuden toimintatapamallin mukainen harjoitus, jossa useita kursseja keskitetään samaan ajankohtaan periaatteella jokaiselle reserviläiselle jotakin. Juvalaisten maanpuolustajien organisoima perinteinen Uimasalon jotos 26.5. on erinomainen tilaisuus testata porukassa henkilökohtaisia sotilaallisia taitoja sekä oppia uusia. Samalla saa liikuntaa ja virkistävän mielen. Pieni, mutta ei niinkään vakava kilpailumieli on hyvänä mausteena. Asevelvollisille pieni vinkki: Kertausharjoituksia on vähän, mutta sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen osallistuminen on oiva keino saada osakseen hyväksi laskettavia kertausharjoitusvuorokausia. Koulutus- ja tukiyksikkö esittää vuorokaudet aluetoimistolle sen perusteella miten hyvin koulutustapahtuma palvelee sotilaallisia valmiuksia. Aluetoimiston päällikkö tekee päätöksen hyväksi laskettavista vuorokausista, mutta se on ainakin varma, että esityslistoille ei pääse jos ei tapahtumaan osallistu. Hyvää ja turvallista kevään jatkoa kaikille, www.mpk.fi kannattaa käydä katsomassa ja rekisteröitymässä. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri, piiripäällikkö Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö, päällikkö Ari Kuikka TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) 320 600 Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) 510 700 Avoinna ma-pe klo 8.30-16.30, la suljettu www.marskidata.fi SAVON VASAMA 1 2012 7

VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS JA TRSS Vaikka maanpuolustusvuosi 2012 on jo hyvässä vauhdissa, on hyvä luoda katsaus menneeseen vuoteen. Etelä-Savon aluetoimiston ja Etelä-Savon vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta vuosi 2011 oli hyvä. Koulutus-, maanpuolustus- ja juhlatapahtumat ympäri maakunnan onnistuivat ja tapahtumat keräsivät runsaasti maanpuolustusväkeä. Eri tilaisuuksia enempää erittelemättä alueupseeri kiittää kaikkia tilaisuuksien ja tapahtumien valmisteluissa ja toteutuksessa mukana olleita sekä yleisöä, jota tapahtumissa on ollut kiitettävästi. Koulutustapahtumien osallistujat ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen ja antaneet kehittävää palautetta tapahtumista. Kiitos kuuluu myös Itä-Suomen Huoltorykmentin Mikkelin varastolle, joka on hienosti toteuttanut monen tapahtuman materiaaliset tukitarpeet. Etelä-Savossa, kuten monessa muussakin maakunnassa, vapaaehtoista maanpuolustusta ja sen koulutusta kehittää yhteistoimintaryhmä. Etelä-Savossa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaryhmään kuuluvat Etelä-Savon aluetoimisto, MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU), Etelä-Savon Poliisilaitos, Etelä-Savon Pelastuslaitos, Suur-Savon Veteraanijärjestöt, Mikkelin Sotilaskotiyhdistys, Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon Alueneuvottelukunta, Suur-Savon Reserviupseeripiiri, Suur-Savon Reserviläispiiri, Suur-Savon Sinibaretit ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Mikkelin paikallistoimikunta. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa - keväällä ja syksyllä. Yhteistoimintaryhmän yhtenä tarkastelun kohteena on maakunnan vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan ja viranomaistoiminnan yhdistämismahdollisuudet huomioiden toiminta rauhan ajan häiriötilanteet. Kokouksissa yhteistoimintaryhmän osallistujat antavat palautteen menneestä kaudesta. He kertovat toimialansa tulevan kauden tärkeimmät tapahtumat sekä keskustelevat yhteistoiminnan järjestämisestä eri toimijoiden kesken. Keskustelu on tärkeä keino keskittää voimat maanpuolustuskentässä - näin esimerkiksi voidaan välttää samanaikaisten vapaaehtoisten maanpuolustustapahtumien järjestäminen maakunnassa. Toimintaa voi kuvata sanoilla yhden luukun periaate. Piiritason toimijat tuovat paikallisyhdistystensä suunnitellun toiminnan Etelä-Savon aluetoimiston tietoon. Aluetoimisto kokoaa paikallisyhdistysten puolustusvoimiin kohdistuvat tukitarpeet ja välittää tukipyynnöt edelleen. Yhteistoimintaryhmän kokoonnuttua keväällä Etelä-Savon aluetoimisto kutsuu Suur-Savon piirin reserviläisjärjestöjen paikallisyhdistykset kokoukseen. Kokouksessa keskustellaan mm. ajankohtaiset asiat, mennyt vuosi sekä tulevan vuoden tapahtumat. Jokainen paikallisyhdistys kertoo oman palautteensa ja tarkentaa tarvittaessa piirijärjestöjen puolustusvoimille esittämän tuen määrän ja laadun. Puolustusvoimilta pyydetty tuki käsitellään toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan aikataulussa (TRSS). Puolustusvoimien tulevan vuoden suunnittelu käynnistyy Pääesikunnan antamilla perusteilla tammihelmikuussa. Perusteissa käsketään mm. käytössä olevat resurssit. Hallintoyksiköt (aluetoimistot ml.) suunnittelevat tulevan vuoden toiminnan annetuin perustein huhtikuun puoleen väliin mennessä. Tästä aikataulusta johtuen paikallisyhdistysten tulevaa vuotta koskevien tukipyyntöjen on oltava aluetoimiston tiedossa huhtikuun alkuun mennessä. Nämä tukipyynnöt koskevat myös Savon sotilassoittokuntaa ja sen esiintymisiä seuraavana vuonna. Aluetoimistojen esitykset kootaan ja maavoimien suunnitelmaluonnos julkaistaan kesäkuussa. Luonnos antaa pohjan jatkaa ja tarkentaa suunnittelua, joka tarkennetaan elokuun loppuun mennessä. Elokuun alku on siten ehdoton takaraja järjestöille esittää aluetoimistolle tukipyyntöihin tarkennuksia koskien seuraavaa vuotta. Tiedot kootaan ja Maavoimien esikunta julkaisee maavoimien toimintasuunnitelman lokakuussa. Maavoimien toimintasuunnitelma on asiakirja, jonka mukaan aluetoimisto toteuttaa seuraavan vuoden koulutuksen ja maanpuolustustapahtumien toteuttamisen. Vaikka vuoden kuluvan vuoden tärkeimmät maanpuolustustapahtumat ovat vielä pääsääntöisesti edessäpäin, niin edellä kuvatun perusteella on hetki istahtaa ja miettiä jo vuotta 2013. Ovatko suuret suuntalinjat jo selvillä ja olenko tehnyt tässä vaiheessa vaadittavat valmistelut onnistuneen tapahtuman eteen? Mukavaa kevättä ja lämmintä kesää kaikille Savon Vasaman lukijoille. Osastoupseeri Yliluutnantti Heikki Tonteri Etelä-Savon Aluetoimisto 8 SAVON VASAMA 1 2012

SUUR-SAVON RESERVILÄISET Alkanut vuosi näyttää tuovan tullessaan muutoksia ja vähennyksiä varuskuntia koskettaen. Myös soittokuntien määrä vähenee. Olemme saaneet seurata eri tiedotusvälineiden uutisointia. Muutoksista ja niiden tarpeista on kirjoitettu ja keskusteltu hyvinkin vilkkaasti. On ymmärrettävää, että suurin huoli on siellä mihin muutokset kohdistuvat, sillä kyseessä ovat mittavat muutokset ja niihin sopeutuminen vie aikansa. Maanpuolustuksen kannalta toimivan ja riittävän kaluston turvaaminen on tärkeä kysymys, mutta vähintään yhtä tärkeää on myös vankkumattoman maanpuolustustahdon ylläpitäminen. Muutokset tuovat reserviläisille ajatuksia ja kysymyksiä. Yhtenä huolenaiheena on kertausharjoitusten määrät sekä kenttäkelpoisen reservin sijoittuminen mahdollisiin uusiin tehtäviin. Vapaaehtoisten harjoitusten merkitys tulee korostumaan, koska se osaltaan mahdollistaa tiettyjen taitojen ylläpitämisen. Tietenkään sillä ei korvata menetettyjä laajempia kertausharjoituksia, joihin osallistuvat suuremmat joukot. Viime vuosi oli piirimme alueella toiminnallisesti vilkas. Yhdistykset viettivät omia juhliaan ja alueella järjestettiin erilaisia toiminnallisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Myös veteraanien tukeminen on ollut sitä toimintaa, jota ollaan valmiita tekemään myös jatkossa. Puolustusvoimien tuki ja näkyvyys on tuonut osaltaan lisäarvoa tapahtumille. Koulutustarjonta ja sen suunnittelu yhteistyössä MPK:n kanssa tarjoaa monia haasteellisiakin tapahtumia. Mikäs sen mukavampaa kuin testata omaa kenttäkelpoisuuttaan hieman kovemmissakin harjoituksissa. Alkanut vuosi tulee olemaan toiminnallisesti edellisvuotta vilkkaampi. Monissa yhdistyksissä on merkkivuosia ja toimintaa suunniteltu pitkälle tulevaisuuteen hyvä niin. Jo tässä vaiheessa vuotta haluan ennakkotietona ilmoittaa, että Mikkelissä järjestetään marraskuun puolivälissä Reserviläisliiton syyskokous. Tämä tapahtuma on meille Suur-Savon piiriläisille mieluisa haaste. Haluamme osaltamme tehdä onnistuneen kokousviikonlopun. Tapahtuman järjestäminen alueellamme on myös oivallinen tilaisuus tuoda esille reserviläisten toimintaa hieman laajemminkin, sillä onhan Mikkelissä pitkät perinteet maanpuolustuksen saralla. Kokousviikonlopun aikana on oivallinen tilaisuus osallistua eri tapahtumiin ja samalla tehdä Mikkeliä tunnetuksi. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki viikonlopun tapahtumiin osallistuvat. Hyvät yhteistyökumppanimme ovat tukeneet meitä tapahtumien järjestelyissä, tuki on varmistanut tapahtumien onnistumisen. Kiitän kaikkia toiminnassa mukana olleita ja toimintaa tukeneita. Reipasta alkavaa kevättä ja kesää kaikille Savon Vasaman lukijoille! Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja Raimo Mikkonen SAVON VASAMA 1 2012 9

KARJALAN PRIKAATI - ITÄISEN SUOMEN VALMIUSYHTYMÄ Timo Kivinen Karjalan prikaati on Itä- Suomen Sotilasläänin komentajan alainen valmiusyhtymä. Muiden maavoimien joukko-osastojen tapaan prikaatin tärkein tehtävä on asevelvollisten kouluttaminen. Muita tehtäviä ovat operatiivisen valmiuden ylläpito, muiden viranomaisten tukeminen ja henkilöstön luovuttaminen kriisinhallintaoperaatioihin. 2 Panssarijääkärikomppania 3 Panssarijääkärikomppania Karjalan prikaati 1 Kenttätykistöpatteri 2 Kenttätykistöpatteri 3 Kenttätykistöpatteri Tykistöaliupseerikoulu 1 Ilmatorjuntapatteri 2 Ilmatorjuntapatteri 3 Ilmatorjuntapatteri Karjalan Prikaatin kokoonpano PRIKAATIN KOMENTAJA Karjalan prikaati on tänä päivänä maavoimien ainoa valmiusyhtymä, jolla on organisaatiossaan kaikkien aselajien joukkoyksiköt. Prikaatissa on palveluksessa noin 550 puolustusvoimien palkallista henkilöä ja palveluksessa kerrallaan noin 2300 varusmiestä, joukossa muutama kymmenen vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa naista. Lisäksi varuskunnassa palvelee muissa organisaatiossa noin 130 henkilöä. Kertausharjoituksissa on käynyt vuosittain vajaat 2000 reserviläistä - lähivuosina tosin huomattavasti vähemmän Valmiusyhtymäkonsepti toimii Jotta Karjalan prikaatin nykytila hahmottuu, on tarkasteltava lyhyesti valmiusyhtymän kehityskaarta. Valmiusyhtymien kehittäminen käyn- ESIKUNTA 1 Pioneerikomppania 2 Pioneerikomppania KARJALAN HUOLTO- PATALJOONA ITÄ-SUOMEN VIESTI- PATALJOONA KYMEN PIONEERI- PATALJOONA Esikuntakomppania 1 Viestikomppania 2 Viestikomppania KYMEN JÄÄKÄRI- PATALJOONA KARJALAN TYKISTÖ- RYKMENTTI SALPAUSSELÄN ILMATORJUNTA- PATTERISTO Huolto- ja kuljetuskomppania 1 Panssarijääkärikomppania Materiaalikeskus Kuljetuskeskus Kunnossapitokeskus Autokoulu PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES nistyi Valtioneuvoston vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selon linjauksilla. Valmiusyhtymä oli uusi käsite ja se aiheutti alussa hämmennystä. Pian käsitettä täsmennettiin tarkoittamaan yhtä rauhan ajan joukkoosastoa kullakin maanpuolustusalueella. Valmiusprikaatilla tarkoitettiin kunkin valmiusyhtymän perustamaa sodan ajan prikaatia, jonka mobilisointivaatimus asetettiin muita joukkoja korkeammaksi. Karjalan Prikaatin vastuulle annettiin Karjalan Jääkäriprikaati - maavoimien ainut mekanisoitu valmiusprikaati. Tavoite asetettiin vuoteen 2005. Nyt vajaa viisitoista vuotta valmiusyhtymähankkeen käynnistämisen jälkeen voidaan todeta, että vaikka aikataulu on osin venynyt, hanke on vakaasti ylläpitovaiheessa. Toki kehittämistyötä riittää edelleen muun muassa kaluston päivitysten ja osin uusimisenkin myötä. Tänä vuonna muun maussa koulutetaan henkilökunnalle AMOS -kranaatinheitinjärjestelmä (Advanced Mortar System). Varusmiesten koulutus tälle järjestelmälle aloitetaan ensi vuonna. Maavoimien kaikkien aselajien keskittäminen rauhan ajan kokoonpanoon - Karjalan Prikaatiin - on valmiusyhtymäkonseptin toimivuuden kannalta ollut elintärkeätä. Se on luonut onnistumisen edellytykset tuottaa osaavat joukot Karjalan Jääkäriprikaatiin, maavoimien iskukykyisimpään yhtymään. Karjalan Jääkäriprikaatin taistelupanssarivaunukomppanioita (LEOPARD 2A4 kalusto) lukuun ottamatta kaikki valmiusprikaatin joukot tuotetaan Karjalan prikaatissa. 10 SAVON VASAMA 1 2012

KARPR Joukkoyksiköt Jalkaväen, kenttätykistön, ilmatorjunta-, pioneeri- ja viestiaselajien sekä huollon miehistö- ja johtajakoulutusta. Kymen Jääkäripataljoona Karjalan Tykistörykmentti Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo Kouluttaa panssarijääkäreitä, - tiedustelijoita, panssarintorjunta- ja panssarintorjuntaohjusmiehiä prikaatin iskuportaaseen Tulenjohto-, tuliasema-, kranaatinheitinja viestikoulutusta. Kenttätykistö tukee iskevien osien taistelua. Kouluttaa ilmatorjuntamiehiä itpatteriston esikuntien,johtokeskusten sekä ohjus- ja ammusyksiköiden tulenjohto-, viesti- ja tuliasematehtäviin Kymen Pioneeripataljoona Itä-Suomen Viestipataljoona Karjalan Huoltopataljoona Kouluttaa mekanisoituja pioneerijoukkoja. Koulutuksen painopiste on taistelupioneerikoulutuksessa. Kouluttaa varusmiehiä viestiaselajin tehtäviin sekä sotilaspoliiseiksi. Viestimiehet vastaavat viestiyhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta. Kouluttaa huollon osaajia täydennys-, kunnossapito-, kuljetus-, lääkintähuolto- ja huoltopalvelutehtäviin. Järjestää prikaatin huollon palvelut. PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES Prikaatin koulutus- ja harjoitusjärjestelmä on rakennettu valmiusprikaatin lähtökohdista. Erityisesti kantahenkilökunnan osaamisen kehittämiseen eri aselajien yhteistoiminnassa, mukaan lukien operatiivinen suunnittelu, on mainiot edellytykset. Yhteistoimintaa iskuportaan tulivoimaisten LEOPARD 2A4 yksiköiden kanssa harjoitellaan Panssariprikaatin kanssa vuosittain useissa harjoituksissa. Karjalan prikaatin ehdoton vahvuus on mahdollisuudessa toteuttaa samassa joukko-osastossa kaikkien aselajien välistä yhteistoimintaa. Valmiusprikaatin nykyaikaisten toisiinsa verkottuneiden järjestelmien koulutusta ei yksinkertaisesti voida toteuttaa muulla tavoin. Tunnuslause Kaarti Päälle yhdessä voima ilmentää erinomaisen hyvin sitä, mistä valmiusyhtymäkonseptissa on kysymys. Mittavia satsauksia Yhteiskunnan investoinnit Vekaranjärvelle ovat olleet mittavia. Prikaatin kalusto on uusittu kokonaan viime vuosikymmenellä ja prikaatista on tullut täysin mekanisoitu joukko. Prikaatin käytössä on perusvalmiuden koulutustehtävien toteuttamiseksi runsaat 800 ajoneuvoa, joista panssaroituja on noin 200.Varuskunta-alueelle on rakennettu uusia koulutus- ja huoltohalleja, kasarmeja on peruskorjattu, ja harjoitusalueita on edelleen kehitetty. Karjalan prikaatin mahdollisuudet ja edellytykset ovat tänään paremmat kuin koskaan. Lähiympäristössämme voidaan järjestää kaikki tärkeimmät harjoitukset ja välittömästi varuskuntaan liittyvällä Pahkajärven ampumaalueella voidaan ampua lähes kaikilla prikaatin asejärjestelmillä. Pahkajärven ampuma-alue on yksi eniten käytetyistä ampuma-alueista Puolustusvoimissa, sillä alueella harjoittelee useat muutkin joukko-osastot. Varuskunnan rakenteiden peruskorjaukset jatkuvat vuoteen 2015. Seuraavaksi aloitetaan Kaartin hallin - urheilutalomme peruskorjaus. Tämän jälkeen ovat vuorossa muonituskeskus, sotilaskoti ja viimeiset kaksi peruskorjattavaa kasarmia. Myös Pahkajärven ampuma-alueen vanha rakennuskanta peruskorjataan ja toimintaedellytyksiä ampuma-alueella muutoinkin kehitetään. Varuskunnan kouluampumaratojen melusuojausta parannetaan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen mittavat satsaukset moderniin sotavarustukseen ja varuskunnan infrastruktuuriin sekä mielenkiintoiset haasteet uusien toimintatapojen kehittämisessä ovat luoneet monella tavalla positiivista virettä, joka näkyy henkilökunnan palvelusmotivaatios- SAVON VASAMA 1 2012 11

KARPR Harjoitusalueet Suoja-alue Maa-alueet 8365 ha - Pahkajärvi 5433 ha - lähiharjoitusalue 2142 ha - Anttilankangas- Hevosojankangas 560 ha - Selänpää 230 ha - suoja-alueet 2771 ha Selänpää Anttilankangas - Hevosojankangas Kansallispuisto Juurikonmaan ampuma-alue Pahkajärvi Maalialue Tuliasema- ja harjoitusalue Kasarmialue Lähiharjoitusalue Panssariura 20 km = KARPr.n harjoitus- ja ampuma-alue = vuokrattu aselajin harjoituspaikka PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES sa ja työhyvinvoinnissa. Perustellusti voidaan todeta, että valmiusyhtymäkonsepti on juurtunut Karjalan Prikaatiin ja tärkein sodan ajan joukkomme - Karjalan Jääkäriprikaati - on hyvässä iskussa. Prikaati on suurin pääkaupunkiseutulainen joukko-osasto Pääosa varusmiehistämme ja -naisista tulee pääkaupunkiseudulta. Heille Vekaranjärvi sijaitsee vain noin kahden tunnin ajomatkan päässä kotiseuduilta. Lomakuljetukset on järjestetty hyvin - viikonloppuisin Vekaranjärveltä lähtee kolmisenkymmentä lomabussia eri reiteille. Yhteys läheisiin ei siten katkea varusmiespalveluksen aikana. Yhteydenpito omaisiin ja ystäviin on palveluksen aikana muutenkin tärkeää. Varusmiesten omaiset ovat erittäin kiinnostuneita nuoriensa palveluksesta ja Karjalan prikaatista. Vekaranjärvellä järjestettäviin valatilaisuuksiin saapuu säännönmukaisesti noin 5000 varusmiesten omaista ja läheistä. Julkisuudessa käsitellään verrattain paljon varusmiespalvelukseen liittyviä haasteita ja palveluksen keskeyttämisiä. Toki nuorten fyysinen ja henkinen terveys on huolen aihe, mutta liian usein vähemmälle huomiolle jää se, että ylivoimainen pääosa ikäluokista suorittaa palveluksensa mallikkaasti. Tämän päivän varusmiesten asenteet sotilaallista maanpuolustusta ja varusmiespalvelusta kohtaan ovat hyvät. Mielipidetutkimusten mukaan nuoret kokevat Suomessa olevan paljon puolustamisen arvoista. Itsenäisyys on yksi näistä arvoista. Maanpuolustustahto on varusmiesten palveluksen päättyessä tehtyjen kyselyjen mukaan jonkin verran vahvempaa kuin suomalaisväestön keskuudessa keskimäärin. Maailman parhaisiin kuuluvan koulujärjestelmän tuloksena suomalaisten nuorten oppimisvalmiudet ovat erinomaiset. Tämä kaikki antaa hyvän pohjan myös sotilaskoulutukselle. Nykypäivän varusmiehet ovat haasteellisimpia johdettavia ja koulutettavia kuin me varttuneemmat ikäluokat aikanaan. He ovat hyvin perillä asioista ja haastavat järjestelmää kyseenalaistamalla sotaväen toimintatapoja. He ovat tottuneet kiivaaseen elämänrytmiin ja tarvitsevat jatkuvasti uusia virikkeitä ja sopeutuvat huonosti odotteluun. Motivoituneina nuoret toimivat hyvin osana tiimiä ja ovat hyviä sotilaita. Motivoiminen edellyttää mielekästä, hyvin suunniteltua ja toteutettua koulutusta. Karjalan prikaati tarkastelee omalta osaltaan jatkuvasti eri toimenpiteitä, joilla varusmiespalveluksen sisältöä kehitetään. Prikaatin monipuolisuus mahdollistaa sen, että voimme ottaa huomioon varusmiesten siviilikoulutuksen ja henkilökohtaiset taipumukset koulutusvalinnoista päätettäessä. Varusmiehet 12 SAVON VASAMA 1 2012

KARPR Asevelvolliset ovat loppukyselyjen perusteella tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Puolustusvoimauudistus tuo uusia haasteita Puolustusvoimauudistuksen myötä prikaatin asema on entistään vahventumassa. Puolustusvoimien esittämässä uudistuksen ratkaisumallissa Karjalan Prikaatin vastuut lisääntyvät asevelvollisuusasioissa. Vuoden 2015 alussa prikaatin organisaatioon liitetään Mikkelissä jo nykyisellään sijaitseva ja Kouvolaan perustettava aluetoimisto. Se kuinka nykyisten sotilasläänien muita tehtäviä jaetaan maavoimien esikunnalle ja joukko-osastoille selviää jatkosuunnittelun edetessä. Jokatapauksessa puolustusvoimauudistukseen sisältyvä paikallisjoukkokonsepti tiivistää puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen suhdetta. Näin ollen myös prikaatin ja Etelä- Savon reserviläisten välille muodostuu nykyistä kiinteämpi yhteistoimintasuhde. Ennen kuin rakenteelliset uudistukset tuovat säästöjä Puolustusvoimat joutuu sopeuttamaan toimintaansa supistuviin määrärahakehyksiin. Joukko-osastoissa sopeuttamistoimet vaikuttavat niin varusmies- kuin reserviläiskoulutukseen. Varusmiesten maastovuorokausia joudutaan supistamaan nykytasosta jonkin verran. Supistuvat harjoitusmäärät näkyvät väistämättä koulutustuloksissa ja erityisesti yhteistoiminnan harjoittelussa. Sotilaan perustaidot ja toiminta komppania - patterikokoonpanoissa kyetään opettamaan niin kuin ennenkin. Suuria useiden aselajien yhteisharjoituksia järjestetään harvemmin ja tällä on vaikutuksensa erityisesti johtajien osaamiseen. Kertausharjoitusten määrä vuosina 2012-2014 laskee merkittävästi. Reservin vapaaehtoisia tapahtumia lisätään, mutta niillä ei voida tietenkään korvata varsinaisia kertausharjoituksia. Maavoimien kehittämisen painopisteen siirtyessä alueellisiin joukkoihin myös Karjalan Prikaatiin joukkotuotantotehtäviin tulee uusia painotuksia. Kuluva vuosi onkin Karjalan Prikaatille suunnittelun, valmistautumisen ja uuden oppimisen vuosi. Karjalan prikaatin henkilöstö on määrittänyt yhteisiksi arvoiksi lujan tahdon, kehittyvän ammattitaidon ja tuloksellisen yhteisvaikutuksen. Näiden arvojen pohjalta ja vahvoihin perinteisiin tukeutuen prikaati kohtaa uudet haasteet luottavaisin mielin. Karjalan Prikaatin arvot SAVON VASAMA 1 2012 13

Mauno Punkasta Suur-Savon Reserviupseeripiirin kunnianjäsen Suur-Savon Reserviupseeripiiri on syyskokouksessaan 2011 päättänyt kutsua kapteeni Mauno Punkan (s. 28.3.1930) piirin kunniajäseneksi. Mauno Punkka on aloittanut reserviupseeritoimintansa vuonna 1960 Kokkolassa. Mikkelin Reservinupseereihin hän liittyi vuonna 1964 ja toimi Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtajana vuosina 1972 1977. Laajempi henkilökuva Mauno Punkasta julkaistaan Savon Vasaman syysnumerossa. KAMPAAMO-PARTURI EURO KELLO JA KULTA OY Häyrisentie 4 76100 Pieksämäki Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA Puhelin (015) 770 4400 Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA Puhelin (015) 770 4400 14 SAVON VASAMA 1 2012

SAVONLINNAN RESERVILÄISET 75 V Juhla 26.11.2011 Juhlan järjestelyihin osallistui 60 reserviläistä ja heidän perheenjäsentään. Juhlapäivä alkoi tutustumisella toimitiloissa olevaan juhlanäyttelyyn. Tilaisuudessa Vuorineuvos Simo Vuorilehto luovutti yhdistykselle asehistoriallisia tietokirjoja. Klo 13 laskettiin seppele Talvisalon Sankarihaudalle ja kukat yhdistylsen perustaneen puheenjohtajan haudalle. Klo 16 alkoi tervehdysten vastaanotto Olavinlinnassa. Pääjuhlassa soitti Rakuuna perinnesoittokunta ja juhlapuheen piti Itä-Suomen Sotilasläänin esikuntapäälikkö ev Teppo Lahti. Juhlapäivällisille kuninkaansalissa osallistui 70 henkilöä. Juhlat päättyivät näyttävään ilotulitukseen. Pekka Laitinen Savonlinnan Reserviläiset, pj Kuvat: Savonlinnan Reserviläiset Juhlanäyttely Savonlinnan Reserviläisten toimitiloissa Viron valtuuskunta esittää tervehdyksen Olavinlinnassa Veteraanit luovuttavat hopeisen ansiomerkin res ltn Toiviaiselle Reserviläispiirin tervehdys SAVON VASAMA 1 2012 15

Syväriltä Nietjärvelle Vuosi sitten vieraillessani vaimoni äidin luona Ylivieskassa näin televisiosta dokumentin jatkosodan perääntymisvaiheesta Aunuksen Karjalassa. Muistin edesmenneen appeni kertoneen käynnistään Aunuksessa Aleksanteri Syväriläisen luostarissa sodan aikana. Appeni sotilaspassista selvisi tuttuja paikannimiä; Ohtali, Pirkin lohko, Pisi, Tuulosjoki, Vitele, Uutujärvi, Enemajoki, Suurmäki, Kaukoijärvi, Tulemajoki, Likolampi, Uuksunjoki, Nietjärvi. Joukko-osaston kohdalla luki mm. 1/JR 44, PionP 21. Tv-dokumentin pohjalta syntyi tarve kulkea läpi taistelulähetti Terho Hautamäen taistelujen tie. Niinpä syyskuussa 2011 lähdimme matkaan kuuden miehen voimin. Liikuimme kahdella henkilöautolla ja asiantuntevana oppaana toimi Harri Huhta, jolta saimme todella vankkaa tietoa matkan varren taisteluista. Menomatkalla Viteleeseen tutustuimme talvisodan taistelupaikkoihin Koirinojalla ja Lemetissä. Samalla saimme matkan varrella kuvauksia jatkosodan hyökkäysvaiheesta Laatokan rantatien suunnassa. Lemetin mottialueet sijaitsevat kohtalaisen lähellä Koirinojaa. Alue on noin kilometrin pituinen ja korkeintaan 150 200 metriä leveä. Sijainti tieuran molemmin puolin 50 100 metrin etäisyydellä tiestä. Tykkitulella alue olisi ollut helppo tuhota täysin. Tykkien käyttö taistelussa lienee kuitenkin ollut rajoitettu mm. siksi, että haluttiin säästää motissa olevaa kalustoa. Toisaalta tykistöllä ei liene ollut tarpeeksi ammuksia tuhlattavaksi pysähdyksissä ja hallinnassa olevaan mottiin. Pakkasesta ja elintarvikehuollon puutteesta huolimatta motit pitivät puolensa pitkään. Maahan kaivetuissa montuissa olevat peltitynnyreistä kyhätyt kaminat muistuttavat sotilaiden pyrkimyksistä pysyä hengissä. Motit sijaitsevat harjanteen päällä, joten Koirinojan suunnasta hyökkääminen lumisessa maastossa ei ole ollut helppoa. Taistelut ovat alueella olleet kovia ja verisiä. Rajakonnussa (Podporoze) pysähdyimme vanhan rajan rajakivelle. Paikalla on aiemmin ollut suurempi ja komeampi kivi, joka lienee päätynyt jollekin huvilalle portinpieleksi. Nyt paikalla on matala, harmaa graniittikivi, joka kyllä löytyy heinikon seasta. Vanhalta rajalta on matkaa majapaikkaamme Vitelessä 15 km. Matkalla sinne mietimme Viteleen Tuuloksen maihinnousua. Tarkkaa kuvaa maihinnousun laajuudesta ranta-alueella ei meille muodostunut. Venäläisten maihinnousun muistomerkki löytyy rautatien ylikäytävän kohdalta Viteleen ja Tuuloksen puolivälistä. Maihinnousun suuntaaminen Viteleen alueelle on aiheuttanut melkoisen päänvaivan Syväriltä peräytyville suomalaisille joukoille. Syvärille Säntämän kautta Rakenteilla ollut Säntämän tie on mahdollistanut perääntyvien joukkojen pääsemisen pois ahdingosta. Tutustuimme tiehen, joka on nykyisin osittain jopa päällystettyä peltotietä. Tuulosjoen rantatöyräällä tien laidalla on venäläisen divisioonan esikunnan sijainnista kertova muistomerkki. Esikunta on ollut paikalla jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Noin kilometrin päässä löysimme maastosta tykkiasemia ym. kaivantoja. Alue on siis ollut merkityksellinen niin hyökkäys- kuin perääntymisvaiheen aikana. Aleksanteri Syväriläisen luostarissa sijaitsi asemasodan aikana mm. sotasairaala. Edesmennyt appeni palveli JR 44 joukoissa ja haavoittui Pirkin lohkolla. Hän mainitsi ohimennen käyneensä Troisankonnan luostarissa. Haavoittuminen lienee ollut käynnin syy. Nykyisin luostari on todellinen uskonnollinen turistipaikka ja siinä mielessä liikeyritys. Rakennuksia on korjattu ja luostarin alue laajentuu vuosi vuodelta. Sodasta muistuttavat pellon laidalla sijaitsevat venäläiset sankarihaudat. Ritarimäessä Taistelujen tien seuraava pysähtymispaikka oli Sammatus. Paikal- Tuuloksen kenttähautausmaan muistomerkillä. Reijo Lähteenmäki, Urpo Teittinen, Harri Huhta, Teuvo Kuosmanen, Harri Kaipainen. Kuvaajana Reijo Pesonen 16 SAVON VASAMA 1 2012

la käytiin raju puolustustaistelu 21 25.6.1944. JR 44 5 D:n riveistä syntyi Sammatuksessa, kolme Mannerheimin ristin ritaria. Luutnantti Esko Kaustin ( ritari n:o 136), johtama osasto tuhosi kahden vuorokauden aikana 26 panssarivaunua. Luutnantti Kausti kaatui tykkitulessa Sammatuksen mäen päällä, hän sai nimityksen ritariksi viisi päivää kaatumisensa jälkeen. Joukkueen varajohtaja ylikersantti Martti Nurmi (ritari n:o 150) toimi luutnantti Kaustin kaaduttua joukkueen johtajana haavoittumiseensa (30.6.1944) saakka. Korpraali Toivo Ilomäki (ritari n:o 155) tuhosi Sammatuksen taistelussa 16 panssarivaunua. Sammatuksessa tuhottiin koko venäläinen panssaridivisoona. Sammatuksen mäellä on nähtävissä betoniset heitinasemat. Luutnantti Kaustin kaatumispaikalla on taistelun muistomerkkinä venäläinen panssarivaunu. Mäeltä on hyvä näköala eri suuntiin. Samalla se on ollut kuitenkin helppo kohde tykistön ja heittimistön tulelle. Ohjelmassamme oli muistotilaisuus Tuuloksen kenttähautausmaalla. Tilaisuutta varten oli kotona varattu sinivalkoinen seppelenauha. Seppeleen sidoimme pienistä kuusentaimista, joita oli tien laidalla muutaman neliön alue kilomerien pituisessa mäntymetsässä. Selvittelimme majapaikassamme tieoloja Viteleestä Suurmäen taistelupaikan kautta Vieljärvelle. Isäntämme kertoi teiden olevan huonoja ja kehotti meitä unohtamaan yrittämisen Suurmäen suuntaan. Päätimme siis lähteä etsimään Pitkärannasta Nietjärvelle johtavaa tietä. Mukanamme olevat kartat olivat melko suurpiirteisiä ja opasteet tunnetusti ovat puutteellisia Venäjällä. Kysyin tietä eräältä postia hakemassa olevalta mieheltä. Kuten arvasimme, ei karttamme hänelle avautunut. Sen sijaan hän hyppäsi Ladaansa ja kehotti meitä ajamaan perässä. Ajattelimme, että hän opastaa meidät tien päähän. Yllätykseksemme hän ystävällisesti ajoi edellämme Nietjärvelle saakka. Venäläisellä osapuolella vahvistetulla retkikunnalla tutkimme Nietjärven taistelupaikat. Alueella on kolme eri puolustuslinjaa noin puolen kilometrin välein. Ensimmäinen linja on osittain ammuttu kallioon, toinen on vaikeammin havaittava maahan kaivettu linja. Viimeinen ja viholliset pysäyttänyt linja sijaitsee soraharjanteella. Puolustusasemat on kaivettu harjulle ja harjanteen takaosa on kaivettu lähes pystysuoraksi panssarikaivannoksi. Mikäli panssarit olisivat päässeet linjan yli, ne olisivat pudonneet tykki edellä takana olevaan kaivantoon. Viimeisen taisteluaseman edessä sijaitsee muistomerkki. Jatkosodan vihollisuudet päättyivät Aunuksen suunnalla Nietjärvelle. Tutustuminen taistelualueeseen jäi lyhyeksi ja päätimme myöhemmin tulla takaisin selvittääksemme alueen paremmin. Harjanteen suuntaisesti johtava tie vie Petroskoi- Sortavala väliselle tielle, lähelle Lemetin mottialueelle johtavaa tietä. Sekä talvi- että jatkosodan ratkaisutaistelujen paikat ovat helposti tavoitettavissa Koirinoja Lemetti Nietjärvi alueella. Majoitus voi olla esim. Sortavalassa tai Pitkärannassa. Mikkelin Reserviläiset tulevat jatkamaan sotahistoriallisia matkoja Itä- Karjalaan. Nietjärven ja Vieljärven alueet ovat mielenkiintoisia ja niiden selvittelyä tultaneen jatkamaan. Suurmäessä kävin lokakuussa 2011 ja sille alueelle tulen palaamaan kesällä 2012. Reijo Lähteenmäki Tyylikäs pöytästandaari on arvostettu huomionosoitus www.silkkisiipi.fi Palokankaantie 8, 40320 Jyväskylä Puh. 014-615 777, Fax 014-615 227 SAVON VASAMA 1 2012 17