Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 8.11.2012
Väestö Hallinnointi osuus %, Kustannus Päivystysv. Vastuu viikkojen Kunnat 31.12.2011 Osuus % euro 2 ohj. etup. Yhteensä määrä hinta/kunta Yhteensä Mikkeli(+R+S) 54 530 52,50 % 21000 52,50 % 51 450 72 450 28 84 000 156 450 Hirvensalmi 2 389 2,30 % 920 2,30 % 2 254 3 174 1 3 000 6 174 Juva 6 902 6,60 % 2 640 6,60 % 6 468 9 108 3 9 000 18 108 Kangasniemi 5 865 5,60 % 2 240 5,60 % 5 488 7 728 3 9 000 16 728 Mäntyharju 6 393 6,20 % 2 480 6,20 % 6 076 8 556 3 9 000 17 556 Pertunmaa 1 910 1,80 % 720 1,80 % 1 764 2 484 1 3 000 5 484 Pieksämäki 19 700 18,90 % 7 560 18,90 % 18 522 26 082 10 30 000 56 082 Puumala 2419 2,30 % 920 2,30 % 2 254 3 174 1 3 000 6 174 Rantasalmi 3 949 3,80 % 1 520 3,80 % 3 724 5 244 2 6 000 11 244 Yhteensä 104 057 100,00 % 40 000 100 % 98 000 138 000 52 156 000 294 000 49 527 väestö Kustannusten keskihinta viikolle on 3000 e, johon sisältyy päivystyksestä aiheutuvat kaikki palkkakulut ja matkakulut. 400100 palkat 22 750 palkat / 2 ohja 62 000 Väestö 31.12.2011 sivukulut 7 662 sivukulut 21 080 Mä 6393 434004 Atk- ja tietoliikenne (sis. ProConsona) 800 atk- ja tietol 2000 Mi 48907 436000 posti- ja telepalv. 300 posti- ja tele 600 Pi 19700 441002 Henk. Maj.- ja rav. 1 000 henk. Maj. Ja rav. 1000 Kan 5865 442002 Henk.koulutusm. 500 henk. Koulutusm. 1000 Ri 4839 442003 Henk.muut matkakulu 1 000 henk muut matkak. 2000 Pu 2419 444000 opetus- ja kultt.pal 3 000 opetus- ja kult. 600 Hi 2389 914404 S. sos. Ja terv.mon. 50 s. sos ja ter. Mon 100 Su 784 914421 S. Tal.hall.palv. Mli 150 s. tal hall palv 300 Ju 6902 914422 S. Puh.vaih.tkust Mli 50 s. puh. vaht. Kust 200 Ra 3949 914424 S. Henk.hall.menot 50 s. henk. Hall menot 100 Pe 1910 914474 Sis.Palkanlask.meno 200 sis. Palkal menot 400 450000 Toimisto-ja opetust. 150 toimisto- ja opetus 300 451000 Kirjallisuus 200 kirjallisuus 300 494000 muut kulut 600 muut kulut 1500 914703 s.sop.vra kiint.hal erlliskorvaukset 3000 Yhteensä 38 462 Yhteensä 96 480 Yleiskustannukset 4 % 1 538 1 520 Kustannukset yhteensä 40 000 98.000
SOPIMUS SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1 1. Sopimuksen osapuolet Mikkelin ja Pieksämäen seutujen 9 kuntaa (31.12.2011 asukasluvut sulkeissa) Hirvensalmi (2389), Juva (6902), Kangasniemi (5865), Mikkeli (54530 (Mikkeli 48907, Ristiina 4839, Suomenniemi 784) ), Mäntyharju (6393), Pertunmaa (1910), Pieksämäki (19700), Puumala (2419), Rantasalmi (3949), yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2011 oli 104 057. Kunnat ovat sopineet sosiaalipäivystyksen järjestämisestä seutukunnallisesti 1.1.2013 alkaen. 2. Sopimuksen perusteet ja tarkoitus Sopimuksella jatketaan 1.7.2005-31.12.2007 sosiaalipäivystyskokeilun sekä edelleen 1.1.2008 31.12.2012 toimineen sosiaalipäivystyksen aikana toteutettua päivystystä. Sopimus koskee virka-ajan ulkopuolella tehtävää kiireellistä sosiaalityötä. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisin, hätäkeskuksen, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelun tai terveydenhuollon päivystyksen kautta. Myös turvakodista, lastenkodeista tai kriisikeskuksesta voidaan ottaa yhteys sosiaalipäivystäjään. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa konsultaation ja virka-avun keinoin esim. seuraavissa akuutin sosiaalisen hädän tilanteissa: Perheväkivaltatilanteet Lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, jos lapset jäävät vaille hoitoa hoitajan tai huoltajan kykenemättömyyden vuoksi, esim. päihteiden käyttö, tapaturma, mielenterveysongelmat, sairauskohtaus, itsemurha tai muu äkillinen kuolema Eri syistä johtuvat perhekriisit, joissa lapset ja nuoret jäävät ilman hoitoa Lapsen tai nuoren erityisvaikeudet, esim. rikoksen uhriksi joutuminen, kuten raiskaus, pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö Vanhusten ja vammaisten turvattomuutta aiheuttavat tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisiä sosiaalityön toimenpiteitä Muut sosiaaliset hätätilanteet, jotka edellyttävät sosiaalityöntekijän toimenpiteitä päivystysaikana Toimeentuloturvan hoitamiseen liittyvät asiat eivät kuulu sosiaalipäivystyksen piiriin. Virka-aikana kukin kunta huolehtii sosiaalipäivystyksen järjestämisestä itse. Etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottokoti Havurinteellä toimivat ohjaajat hoitaen virka-ajan ulkopuolista seudullista sosiaalipäivystystä. Takapäivystäjänä työskentelee varalla oleva sosiaalityöntekijä. Sekä ohjaajista että takapäivystäjinä toimivista sosiaalityöntekijöistä käytetään nimitystä sosiaalipäivystäjä, Sosiaalipäivystäjät antavat asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtävät jatkotyöskentelyn välittömästi virka-aikana heidän oman kuntansa / alueensa sosiaalityöntekijöille. Kuntalaiset voivat ottaa yhteyttä sosiaalisissa hätätilanteissaan Etelä-Savon Ensineuvoon, hätä-
keskukseen, poliisiin tai terveydenhuollon päivystykseen. Näissä toimipisteissä arvioidaan asiakkaan avun tarve ja otetaan sen perusteella tarvittaessa yhteys sosiaalipäivystäjään. Sosiaalipäivystäjän puhelinnumeroa ei anneta julkisuuteen, se on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. 2 3. Sosiaalipäivystyksen organisointi ja henkilöstö Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö. Sosiaalipäivystyksen etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen ohjaajat. Takapäivystäjinä toimivat seutukunnan sosiaalipäivystykseen sitoutuneiden kuntien sosiaalityöntekijät. Eri kuntien varallaoloviikkojen lukumäärä sopimusaikana määräytyy kuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Hirvensalmi 1 viikkoa Juva 3 viikkoa Kangasniemi 3 viikkoa Mikkeli 28 viikkoa Mäntyharju 3 viikkoa Pertunmaa 1 viikkoa Pieksämäki 10 viikkoa Puumala 1 viikkoa Rantasalmi 2 viikkoa Yhteensä 52 viikkoa Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia kunnan tai kuntayhtymän virassa olevat sosiaalityötä johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät, (joilla on Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista 1.8.2005 voimaan astuneen lain 272/2005 mukainen pätevyys). Lisäksi päivystäjänä voi toimia muut kelpoisuusehdot täyttävät sosiaalityöntekijät kunnan palkatessa heidät määräaikaisiin virkasuhteisiin heidän päivystämän viikon ajaksi. Takapäivystäjien varallaolovuoron pituus on pääsääntöisesti yksi viikko kerrallaan, mutta päivystäjät sopivat keskenään sosiaalipäivystyskoordinaattorin johdolla viikkojen jakaantumisen päivystäjien kesken. Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16 ja jatkuu viikonlopun yli maanantai-aamuun klo 8:aan jatkuen arkisin maanantaista perjantaihin virka-ajan ulkopuolella klo 16 08. Mikäli perjantai on ylimääräinen vapaapäivä, päivystysvuoro vaihtuu perjantaina klo 14. Päivystyskoordinaattori vastaa päivystysrenkaan käytännön organisoinnista ja sen toimivuudesta. Hän vastaa toiminnasta tekemällä varallaolovuorolistat, järjestämällä sosiaalipäivystäjien työnohjauksen, pitämällä yhteyttä päivystäjiin, kuntiin ja yhteistyökumppaneihin sekä kehittää toimintaa yhdessä esimiehen kanssa. 4. Henkilöstön toimivalta ja sopimusosapuolten vastuut Sopijakunnat valtuuttavat Sosiaalihuoltolain 6 :n mukaista toimivaltaa käyttävän monijäsenisen toimielimensä päätöksellä varallaolojärjestelmässä mukana olevat sosiaalityöntekijät käyttämään viranhaltijalle uskottua toimivaltaa kaikkien sopimuskuntien alueella kiireellisissä sosiaalityön palveluja vaativissa tehtävissä, mm. tekemään kiireelliset sijoitukset. Varallaolo ei aiheuta muutoksia työntekijän vakuutusturvaan.
3 5. Salassapito, tietojen anto ja asiakirjahallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Työntekijöiden oikeus asiakkaita koskevien tietojen saantiin ja luovuttamiseen määräytyy julkisuuslain (621/1999) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain (812/2000) nojalla. Sosiaalipäivystyksen asiakkaita koskevien tietojen luovuttamisesta päättää asiakkaan kotikunta. 6. Muutoksenhaku viranhaltijan päätöksiin Muutoksenhaku siitä Hallinto-oikeudesta, jonka toimialueella kiireellinen sijoitus on tapahtunut 7. Korvaukset ja kustannukset Sosiaalipäivystyksen kustannusten perusteet muodostuvat seuraavasti: 1. Jokainen kunta vastaa itse sosiaalipäivystäjänä (takapäivystäjä) toimivan työntekijänsä kaikista palkkakuluista ja matkakuluista. Tavoitteena on, että varallaolosta ja työn vaativuudesta maksettavat korvausperusteet ovat yhteneväiset kunnissa. 2. Mikkelin kaupunki koordinoi palvelun myyntiä ja ostamista. Päivystysviikon hinta on 3000 euroa / viikko vuonna 2013. 3. Sosiaalipäivystyskoordinaattorin sekä kahden ohjaajan (etupäivystäjät) ja muut toiminnan kulut jakautuvat vuonna 2013 liitteenä olevan laskelman mukaisesti. 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan ja kulujen seurantaa ja arviointia varten, päivystäjät toimittavat sosiaalipäivystyskoordinaattorille kirjallisesti varallaoloviikkonsa palkkalaskelman sekä tiedot matkakuluista (käytössä oleva lomake). Toiminnan sisältö kuvataan ja tilastoidaan ekstranetin kautta täytettävälle lomakkeelle. Mikkelin kaupunki / sosiaalipäivystyskoordinaattori vastaa toiminnan kehittämisestä yhdessä esimiehen ja kuntien toimijoiden kanssa 9. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanominen tulee tehdä kesäkuun loppuun mennessä, jolloin sopimuksen voimassa olo päättyy ko. vuoden lopussa. Tulevien vuosien kustannukset sovitaan vuosittain syksyllä pidettävässä seurantakokouksessa. 10. Sopimuskappaleet Tätä sopimuskappaletta on laadittu kaksitoista samansanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopimusosapuolelle.
4 Aika ja paikka Sopimuskuntien allekirjoitukset Sosiaali- ja terveyslautakuntien/ Perusturvalautakuntien käsittelypvm Mikkelin kaupunki/sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli, Hirvensalmi ja Puumala) Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Juvan kunta Pieksämäen kaupunki Rantasalmen kunta
Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä hyvinvointikertomuksesta 14.6.2011 2. Seudullisen lautakunnan päätös indikaattorien valinnasta 16.2.2012 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjälautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen sosiaali- ja terveysjohtaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori Poikkihallinnolliset kuntakohtaiset hyvinvointityöryhmät 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa
Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Strategisen viitekehyksen muodostaa PARAS - laki, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen tulee turvata lakisääteiset, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Yhteistoiminta-alueella ei ole erillistä strategiaa. Järjestäjälautakunnan johtosäännön 3 pykälän mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Johtosäännön 11 pykälän mukaan järjestäjälautakunta hyväksyy seudullisen hyvinvointikertomuksen. 3. Järjestäjälautakunnan päätöksenteossa otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi järjestämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: 1. Uuden lastensuojelulain (417/2007)edellyttämä seudullinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui loppuvuodesta 2010. Hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2009-2012 kuvataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden pohjalta nostetaan esille seudulliset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet. 2. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia valmistellaan osana sairaanhoitopiirin hallinnoimaa Arjen mieli - KASTE -hanketta. Täytetään kuntakohtaisesti, kun hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Järjestäjälautakunnan 2012 tuloskortin yksi strateginen päämäärä on hyvinvoiva kuntalainen. Tuloskortin tavoitteet: 1. Seitsemän kunnan yhteinen sekä kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset valmistuvat 30.10.2012 mennessä. 2. Sähköinen hyvinvointikertomusjärjestelmä otetaan asteittain käyttöön vuoden 2012 aikana.
4. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMU- Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Kuntien turvallisuussuunnitelmat voidaan päivittää alueelliseen suunnitelmaan perustuen. 5. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintaohjelma 2012 2016 linjaa mm., että piiri jatkaa terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa ja että perustettava perusterveydenhuollon yksikkö sisältää terveyden edistämisen yksikön. 6. Etelä-Savon ensimmäinen maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma on tehty vuosille 2011 2014. Ohjelma etsii ratkaisuja, joiden avulla eteläsavolaisten terveys ja hyvinvointi kohenisivat koko väestön tasolla. 7. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja koordinaatiota sekä painopistealueita. 3. Seudullista vanhuspalveluiden strategiaa työstetään seudullisessa vanhuspalveluiden työryhmässä vuoden 2012 aikana.
Koulutustasomittain 2010 301 331 242 227 242 214 235 288 335 V6 Puum V7 Etel V8 Koko 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Huoltosuhde, demografinen 2011 58,8 54,4 70,2 71,1 66,7 76 70,1 61,1 52,9 Lapsiperheet, % perheistä 2011 35,4 37,2 31,5 31,4 31,9 32,3 23,3 33,9 39,7
Väestö 31.12. 2011 72722 48907 5865 2389 6393 1910 2419 153738 5401270 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 as. 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 22,1 25,5 10,6 6,7 14,2 11,5 12 21,2 45,3 1 4,2-5,5-12,6 1,4-3,1-10,7-1,5 3,1 -??? 105,2 120 123,2 118,3 126,9 120,5 - - Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 43,9 43,9 43,6 47,8 45,3 47,2 44 43,3 41,2 20,4 20,8 19,3 18,1 22,8 19,4 18,6 19,9 20,3
Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 9,8 9,6 6,9-12,4 - - 9,2 9,8 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Lapset ja lapsiperheet V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 28,4 27,5 27,1 35,7 25,5 38,1 33,3 28,7 29,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 1,4 1,2 1,8 1,5 2,2 1,9-1,4 1,3
Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 - 54,2 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 51,1 68,3 62,9 52,9 74,5 43,8 60,1 63,8 väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste 2010 15,1 14,4 18,7 20,1 12,6 24,8 15,4 16,4 14,8 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2010 21 20 27,5-23,5 - - 21,5 22,3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2010 15,1 14,7 16,9-21,4 - - 15,8 16,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 2010 8,6 8 10,8-4,3 - - 7,8 8,3 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 -vuotiasta 2010 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2010 3282 3264 2463 2566 4966 3392 3593 3165 2971 8,5 7,8 11,3 8,3 8,5 9,7 9,8 8,6 8,7 13,9 12,1 13,3-27 - - 13,1 16,5 15,2 15,3 13,2-20,4 - - 14,2 15,1
V6 Puum V7 Etel V8 Koko Nuoret V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 2010 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 2011 866 967 571 1007 794 484 723 715 682 9,5 9,1 8,4 8,5 11,3 7,9 9,6 9,6 11,4 14,7 15,4 11,9 15,3 13-7,1 14,9 11,9
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- 3,1 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 3,2 3-1,7-3,7 3,1 3 väestöstä 2010
V6 Puum V7 Etel V8 Koko Työikäiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 5,1 4,7 6,8 5,2 6,2 6,2 7,1 5 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 9,1 12,2 0,5 2,1 1,9 1,6 4,1 10,2 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 3,3 3,9 0,7 3,8 2,2 0,5 4,1 2,8 3,2
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- 1,9 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 2 1,8 1,1 1,6 1,1 2,2 1,8 2,2 väestöstä 2010 1000 asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2010 3,8 3,2 4,4 3,3 7,7 7,7 2 3,7 3,5 919 762 1791 1239 1192 1399 1031 1164 1230 978 765 1669 1142 1068 1840 1597 1159 1365 23,4 23,3 21,1 32,6 16,3 18,7 30,8 22,8 23,4 270 337 97 159 196 119 100 261 301 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 2,5 2,1 3 4,3 3,9 4 4,1 2,8 1,8
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 135,6 124 148,5 110,8 198 199 139,3 152,1 154,3 potilaat / 10 000 asukasta 2010 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 Työttömät, % työvoimasta 2011 10 8,7 12,6 13,8 13,5 13,9 14,7 10,4 7,4 10,1 10,3 10,1 8,7 9,2 9,6 10,4 10,7 9,4
V6 Puum V7 Etel V8 Koko Ikäihmiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 90,1 89,6 87,6 93,9 89,8 92,2 91,1 89,3 89,5 2219 1989 2802 2084 1936 2231 4065 2321 2409 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 4,2 6,1 0,3 2,3 0,4 0,3 4 4,6
2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 14,8 13,8 14,8 16,4 18 14,7 17,6 15,1 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2,8 2,4 3,7 2 3,6 4,7 3 2,9 3,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2011 49,7 50,2 44,1 55,2 52,3 55,1 50,9 49 48,8
Muut hyvinvointitiedot PYLL = Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet-indeksi (Potential Years of Life Lost) 2004-2008 seudun kunnissa (liitteenä kuntakohtainen yhteenveto) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on tutkinut Kuopion yliopiston johdolla sairaanhoitopiirin alueen väestön varhaista kuolleisuutta ja ennenaikaisissa kuolemissa tapahtunutta kehitystä. Tutkimusjaksot ovat olleet 1994-1998 (analyysi 2005) ja 2004-2008 (analyysi 2011). Tutkimus on kohdistettu 28. ehkäistävissä olevaan kuolinsyyhyn (esim. liikennetapaturmat, alkoholimyrkytykset, itsemurhat, diabetes, sydäninfarkti). Tulosten perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella menetetään elinvuosia ja arvokasta inhimillistä pääomaa liian varhain seuraavista syistä: a) Miesten ennenaikaiset kuolemat 1. sydänsairaudet 2. tapaturmat ja myrkytykset 3. alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset b) Naisten ennenaikaiset kuolemat 1. syöpäsairaudet (erityisesti rintasyöpä) 2. sydänsairaudet 3. alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat & myrkytykset Tupakointi on erityisesti yhteydessä keuhko- ja verenkiertosairauksiin, mutta myös syöpätauteihin. Alkoholi on erityisesti yhteydessä tapaturmiin, itsemurhiin, verenkiertoelinten sairauksiin mutta myös esim. rintasyövän merkittävä riskitekijä. Ylipaino on erityisesti yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen, mutta myös syöpäsairauksiin. Alkoholi on merkittävä liikalihavuuden syy samoin kuin liian vähäinen liikunta. Uuden PYLL tutkimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista, sillä eri ajanjaksoina tapahtuneiden muutosten vertailulla voidaan arvioida aikaisempien terveyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa palveluita paremmin väestön terveyskehityksen mukaisesti. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueelliseen järjestämissuunnitelmaan vuosille 2013-2016 on linjattu Keskeistä: 1) Ihmisten liian aikaiseen kuolemaan voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: a. Tupakoimattomuus ja tupakoinnin väheneminen b. Alkoholin käytön väheneminen c. Ylipainon ehkäiseminen ja laihduttaminen d. Liikunnan lisääminen 2) Tehdään uusi PYLL tutkimus vuonna 2014 vuosien 2009?2013 aineiston perusteella. Tutkimuksen tilaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.
5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista 1. Päihdehaittojen ehkäisy on keskeisen tärkeää sillä päihteiden käytön seurauksena menetetään lisääntyvässä määrin inhimillistä pääomaa. Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että monissa Mikkelin seudun kunnissa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla kolmen yleisimmän liian varhaisen kuoleman syy. Työikäisillä on alkoholi suurin enneaikaisten kuolemien aiheuttaja. Kouluterveyskyselyn perusteella nuorten terveystottumuksissa vakavia huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja huumekokeilujen (erityisesti kannabis) nopea lisääntyminen. Täysin raittiiden nuorten osuuden hienoinen kasvu on positiivinen näkymä. Päihteiden käyttö liittyy myös lastensuojelun toimenpiteisiin, työkyvyttömyyteen, tapaturmiin (esim. liikennetapaturmat, myös ikääntyvien tapaturmat), itsemurhiin ja väkivallan tekoihin. Nuorten alkoholin vaikutuksen alaisena tekemät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet Etelä-Savossa. Nuoret ovat aikuisia useammin myös itse väkivaltarikosten kohteena. Palvelut: Seudun kunnissa on vaihtelevasti ehkäisevää päihdetyötä, etsivää nuorisotyötä ja matalan kynnyksen paikkoja nuorille. Moniammatillisia toimintamalleja on kehitetty, kuten ammattioppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyömalleja. Olkkari hankkeella (nuorten ohjauspalveluiden kehittämishanke) kehitetään nuorten matalan kynnyksen palveluita. Työikäisille mm. päihdeäitien moniammatillista päihdepolkua ollaan päivittämässä (yhteistyössä shp, neuvolat). Neuvoloissa käytäntö ottaa puheeksi vanhempien päihteiden käyttö. Ikäihmisten päihteiden käytön tunnistamisen ja puuttumisen prosessien kehittäminen on meneillään. Päihdepalveluiden prosessit on kartoitettu kaikkien seudun kuntien osalta. 2. Nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Suurin osa nuorista voi hyvin, noin 10 % voi huonosti ja tiedetään, että seuraavat 10 % ovat riskissä joutua pahoinvoinnin kierteeseen. Tähän ryhmään on erityisen tärkeä kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia. Nuorten hyvinvointia leimaavat kouluterveyskyselyn tulosten perusteella (päihteiden käyttö, vanhemmuuden puute, koulukiusaaminen, fyysiset oireet, ylipaino, masennus.) Palvelut: Oppilashuolto erityisesti psykologiresurssit ja samoin lääkäriresurssit kouluissa (peruskoulut, lukiot) ja ammattioppilaitoksissa ovat ennaltaehkäisyn ja opiskelijoiden tuen tarpeen kannalta riittämättömät. 3. Turvallisuuden lisääntyminen Etelä-Savon turvallisuuskuva näyttää 2010-2011 tilastotietojen perusteella seuraavalta: 1. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt alueella merkittävästi. 2. Väkivaltarikosten kohteeksi joutuneiden alle 21 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. 3. Rikosten määrä lisääntyi huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät seksuaalirikokset, alkoholirikokset ja henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. 4. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvoi Etelä-Savossa (2010 n. 23.000 kpl ja 2011 n. 24.300 kpl). 5. Joka neljäs tieliikenteen uhri menehtyy rattijuopumusonnettomuudessa. Etelä-Savossa poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin.
6. Kun turvallisuutta arvioidaan syrjäytymisen näkökulmasta, voidaan tilastojen perusteella todeta, että a) lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ja sijoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana b) koulukiusaaminen ja nuorten fyysisen uhan kokeminen on lisääntynyt Palvelut: Mm. lähisuhdeväkivallan toimintamalleja on kehitetty seudulla yli kymmenen vuoden ajan, mutta edelleen tunnistaminen ja puuttuminen ja eteenpäin ohjaamisen käytännöt ovat puutteellisia. Kiva-koulumallia ja Friends-toimintaa toteutetaan kouluissa kulukiusaamiseen puutumiseen ja sosiaalisten verkostojen tukemiseen. Seudun kunnat ovat vaihtelevasti laatineet turvallisuussuunnitelman turvallisuutta edistävien toimenpiteiden suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Jatkossa seudulla voidaan laatia yhteinen turvallisuussuunnitelma. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Mikkelin kaupungin hyvinvointitietoa on tarkasteltu Maisemalöydösten valossa. Hyvinvointimittaristo pääosin kertoo sen miten asukkaat voivat ja Maisema mittaristo puolestaan sen miten ja millä kustannuksilla palvelut on järjestetty. Näissä olevat ristiriidat ovat luonnollisesti ne joihin tulee kiinnittää huomiota ja ohjata palvelujen kehittämistä. Tässä tarkastelussa on soveltuvin osin seudun näkökulmasta hyödynnetty Mikkelin tuloksia. Lasten ja nuorten palveluissa on perustasolla kohtalaiset resurssit. Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit terveydenhoitajien osalta on selvitetty ja ne ovat neuvola-, koulu-, opiskeluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon asetuksen velvoitteisiin nähden kohtalaiset. Seudun kunnissa on tehty työikäisten päihdepalveluiden selvitys. Pienemmissä kunnissa päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat joustavasti osana peruspalveluita, joten tässä vaiheessa seudullisesti yhtenäisiin prosesseihin ei ollut valmiutta. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla on hyviä malleja ja käytäntöjä peruspalveluihin liitetyistä päihdepalveluista. Nämä kunnat haluavat olla mukana kehittämässä seudullisia ratkaisuja mm. selviämisasematoimintaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön osalta on tehty päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma 2012 2015. Suunnitelma sisältää mm. tavoitteen selviämisaseman ja/tai katkaisuhoidon järjestämisestä. Tavoitteena on myös mm. yhteispäivystyksessä puuttua aktiivisesti moniammatillisesti päihteiden käyttäjien tilanteeseen. Työttömien terveystarkastukset toteutetaan kaikissa seudun kunnissa. Terveyttä edistävää ryhmätoimintaa on kaikissa seudun kunnissa Tulpparyhmien osalta, Mikkelissä järjestetään lisäksi painonhallintaryhmät, tupakasta vieroitusryhmät ja Hyvän olon ryhmät sekä toimii Savuttomuusklinikka. Pitkäaikaissairauksien hoitomalleja ja vastaanoton tiimityöskentelyä on seudun terveysasemilla kehitetty. Altti- (Tiedä, tunnista, kuntoudu)- projektissa kehitetystä aivohalvauskuntoutujien alueellisesta toimintamallista on hyviä kokemuksia ja toimintamallia on tavoite vakiinnuttaa pysyväksi käytännöksi. Seudulla on kattavasti kirjastopalvelut sekä kansalaisopiston tarjontaa väestön saatavilla, samoin monipuolista kulttuuritarjontaa. Ympäristöpalvelut ovat liikuntaa lisäävän ympäristön edistämiseksi määrätietoisesti kehittäneet vuosittain seudun pyörätieverkostoa. Seudun luonto on omiaan
houkuttelemaan liikkumiseen ja hyödyntämään luonnon tarjoamia virikkeitä. Lähiliikuntapaikkoja on lisätty. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten ja nuorten psykiatrian avohoidon ja laitoshoidon käyttö ja kustannukset ovat osassa kuntia korkeat. Nuorten työllistämistoiminnassa ja aktivoinnissa on edelleen kehittämistä. Nuorten päihdekäyttäytymisessä ja siihen kohdennetuissa palveluissa on ristiriitaa. Mikkelin osalta työikäisillä nousee päihdepalvelujen palveluasumis- ja laitospainotteisuus korkealle ja suhteellisen vähäinen panostus avohuoltoon. Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset ja rakenteet ovat ristiriidassa sairastavuuteen nähden. Palvelut ovat asumis- ja laitoshoitopainotteiset. Sairastavuuteen nähden korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset selittyvät eniten korkeilla yksikköhinnoilla ja osin korkealla avohoidonkäytöllä. Lastensuojelutoimien kasvava tarve ja työelämään pyrkivien nuorten vaikeudet korostavat ehkäisevien ja tukevien toimien välttämättömyyttä. Lasten ja nuorten sekä avo- että laitospsykiatriaan käytetään runsaasti varoja ja näiden palveluiden käyttö on runsasta. Oppilashuollon resurssit ovat vähäiset. Oppilas- ja opiskelijahuollon (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) palveluiden saatavuudessa on puutteita ja ennaltaehkäisevää työtä ei pystytä tekemään tarpeeseen nähden riittävästi. Nuorten yhteiskuntatakuu (laki voimaan 2013 alussa) tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Etsivän nuorisotyön tavoitteet (laki etsivästä nuorisotyöstä tuli voimaan 2011 alussa) ovat samansuuntaiset: tavoittaa alle 29 -vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret ja auttaa heitä koulutukseen ja työhön. Huoltosuhteen heikkenemisen, uhkaavan työvoimapulan ja kasvavien rahoitustarpeiden myötä tarvitaan kaikkien työikäisten ja työkykyisten osallistumista työmarkkinoille. Vähintään keskiasteen tutkinto puolestaan mahdollistaa nuoren pääsyn työmarkkinoille. Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano merkitsee Etelä-Savon kunnille mittavia investointeja ammatilliseen koulutukseen. Päihdehaittojen hillitseminen ja palvelujen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisyyn ja avohuoltoon on tarpeen. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy lisää kuntalaisten hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta ja säästää kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Se edellyttää päihdetyön organisoimista osana kuntien peruspalveluita, johtamista, koordinaatiota ja laaja-alaista yhteistyötä. Pysyvät rakenteet mahdollistavat systemaattisen ja pitkäjänteisen päihdetyön ja näyttöön perustuvien menetelmien, kuten mini-intervention ja paikallinen alkoholipolitiikka -toimintamallin (Pakka) toteuttamisen. Mielenterveys- ja päihdetyö: Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen: Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa 2012 2015 mainitaan mm, että valmistellaan rahoitushakemus STM:n terveyden edistämisen määrärahoista päivätoiminnan ja vertaistukijärjestelmän kehittämiseksi yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja järjestötoimijoiden kanssa. Suunnitelmassa mainitut asiat toteutetaan suunnitelman aikataulun mukaisesti. Mielenterveyspalvelujen avohoidon (sisältäen kotiin annattavat palvelut) kehittäminen on tarpeen. Mielenterveyspalvelujen kustannukset ovat osassa kuntia korkeat (Mikkelissä), erityisesti palveluasumisen. Silti myös laitoshoidon kustannukset ovat korkeat.