Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
|
|
- Niilo Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet
2 SEUTUVALIOKUNTA, luonnos SEUTUFOORUMI, luonnos Muutokset punaisella Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta
3 YHTEISTOIMINTASOPIMUS PERUSTERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIHUOLLON TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA PALVELUTUOTANNOSTA 1. LUKU SOPIJAPUOLET 1 Sopijapuolet Tämän sopimuksen sopijapuolia ovat Mikkelin kaupunki sekä Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen ja Puumalan kunnat (jäljempänä sopijapuolet). Mikäli muu kui n s opijapuolena ol eva kunt a hal uaa l iittyä j o t oimintansa al oittaneeseen yht eistoimintaalueeseen uutena sopijapuolena, liittymisestä ja sen ehdoista päättävät kuntien yhteisenä toimielimenä toimivan seudullisen sosiaali- j a t erveyslautakunnan esityksestä Mikkelin kaupungin v altuusto ja hallitus. Liittyvän kunnan kanssa tehdään tämän yhteistoimintasopimuksen kanssa yhdenmukainen sopimus. 2. LUKU YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN TARKOITUS 2 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus Tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja so siaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien m uiden sosiaali- j a terveydenhuollon palvelujen j ärjestämisestä ja tuottamisesta sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Tällä sopimuksella t oimeenpannaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain m uuttamisesta (HE 268/ vp) annetut sos iaali- j a terveydenhuollon yhteistoimintaa koskevat säädökset antamalla kyseiset tehtävät Mikkelin kaupungin hoidettavaksi. Tämän mukaisesti palvelujen järjestämisestä vastaa Mikkelin kaupunki, jonka hallintoon perustetaan sopijapuolten yhteisenä toimielimenä toimiva seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta. Palvelun tuottamisesta vastaa Mikkelin kaupunki, Kangasniemen kunta, Mäntyharjun kunta ja Pertunmaan kunta yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa. 2
4 3. LUKU JARJ ESTAMISVASTUU 3 Järjestämisvastuun siirtäminen Tässä sopimuksessa sopijapuolina olevat kunnat siirtävät perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvan palveluiden järjestämisvastuun Mikkelin kaupungin organisaatioon perustettavalle seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tämän sopimuksen estämättä voidaan myöhemmin sopijapuolten vhtäpitävin päätöksin sopia myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä Mikkelin kaupungille. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason arviointi ja määrittely sekä päätoksenteko siitä, millä l aatutasolla palveluja kuntalaisille t uotetaan. Järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että yhteistoiminta-alueen väestö saa tarvitsemansa palvelut. 4 Järjestämisvastuun toteuttaminen Järjestämisvastuun toteuttamiseksi seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta valmistelee yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymähallinnon kanssa yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelman valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelma käsitellään sopijapuolten valtuustoissa. Lisäksi sopijapuolet valmistelevat vuosittain yhdessä palvelujen tuottajien eli Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköiden kanssa palvelusopimukset sopijapuolina toimivien kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa järjestämissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 5 Järjestämisvastuun organisointi Järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten valmistelemiseksi muodostetaan sopijapuolten yhteinen toimielin, seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa on kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustus ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä sekä yhteistoiminta-alueen kunnanjohtajilla, hallituksen puheenjohtajilla ja Mikkelin kaupunginhallituksen valitsemalla edustajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan asettamisesta päättää Mikkelin kaupungin valtuusto ottaen huomioon sopijapuolina olevien kuntien valtuustojen päätökset lautakunnan jäseniksi ja heiden henkilökohtaisiksi varajäsenikseen nimeämisestä. Tämä kohta tarkentuu Puumalan päätöksen jälkeen. Asiaan vaikuttaa myös kuntaliitos. Seudullisessa sosiaali- ja terveyslautakunnassa on yhteensä kymmenen (10) jäsentä, Mikkelin kaupungilla on lautakunnassa viisi (5) jäsentä ja muilla yhteistoiminta-alueen kunnilla yksi jäsen kullakin. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta varmistaa, että yhteistoiminta-alueen väestö saa yhdenvertaisesti tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävistä määrätään lähemmin seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännössä. Seudullisella sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksilöasioiden jaosto, jonka jäseninä ovat lautakunnan keskuudestaan valitsemat viisi (5) jäsentä, Jaoston tehtävänä on käsitellä sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon piiriin kuuluvat kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyvät ratkaisut asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. 3
5 4. LUKU PALVELUIDEN TUOTTAMINEN 6 Palvelutuotannon organisointi Palvelutuotannosta vastaa Mikkelin kaupungissa kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ja Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnissa näiden kuntien kunnanhallitusten alaiset perusturvan tuotantolautakunnat. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa on jäseninä Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen ja Puumalan kuntien luottamushenkilöt. Palvelutuotantolautakunnille ei kuulu järjestämisvastuu eikä järjestämisvastuun mukaiset tehtävät, josta huolehditaan tämän sopimuksen 3, 4 ja 5 mukaisesti. Hirvensalmen kunta, Ristiinan kunta ja Suomenniemen ja Puumalan kunta siirtävät järjestämisvastuun piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Mikkelin kaupungin tuotettavaksi. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnassa toimivat kuntien omat palvelutuotantoyksiköt. Tuotantoyksiköt toimivat palvelujen tuottajaorganisaatioina järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten mukaisesti. 7 Palvelutuotanto Palvelut jäsennetään kotiin annettaviin palveluihin, lähipalveluihin, seutupalveluihin ja aluepalveluihin. Yhteistoiminta-alueella edistetään kuntalaisten valinnanvapautta palvelupaikan valinnassa. Palvelutuotantoyksiköt voivat hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Järjestämisvastuusta huolehtiva seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta voi yhteistyössä sopijapuolina olevien kuntien kanssa järjestää palvelut hankkimalla ne omilta palvelutuotantoyksiköiltä, muilta julkisilta tai yksityisilta palvelun tuottajilta tai antamalla palvelun käyttäjälle palveluseteli. 5. LUKU MIKKELIN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN SIIRTYVÄ HENKILOSTO 8 Siirtosopimus Mikkelin kaupungin ja Hirvensalmen. Ristiinan sekä Suomenniemen kunnan välillä Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen kunnissa yhteistoiminta-alueen käynnistämisvuotta edeltävän vuoden lopussa vakituisessa tvö- ja virkasuhteessa oleva, siirtyvän toiminnan piiriin kuuluva henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungin palvelukseen toiminnan käynnistymisvuoden alusta lukien. Siirtyminen tapahtuu työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeenluovutusta koskevien säännosten mukaisesti. Henkilöstön siirtoehdoista sovitaan erillisessä siirtosopimuksessa. 8 a Siirtosopimus Mikkelin kaupungin ja Puumalan kunnan välillä Puumalan kunnissa yhteistoiminta-alueen käynnistämisvuotta edeltävän vuoden lopussa vakituisessa tvö- ja virkasuhteessa oleva, siirtyvän toiminnan piiriin kuuluva henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungin palvelukseen alusta lukien. Siirtyminen tapahtuu työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Henkilöstön siirtoehdoista sovitaan erillisessä siirtosopimuksessa. 9 Irtisanomissuoja Mikkelin kaupunki ei irtisano siirtosopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja koskee kaikkia yhteistoiminta-alueelle siirtyvissä tehtävissä työskenteleviä. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtävää tai virkaa.
6 9 a Irtisanomissuoja Mikkelin kaupunki ei irtisano siirtosopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja koskee kaikkia yhteistoiminta-alueelle siirtyvissä tehtävissä työskenteleviä. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtävää tai virkaa. 4
7 6. LUKU TOIMITILAT SEKA KIINTEAT KONEET JA LAITTEET MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKOSSÄ 10 Kiinteistöt ja toimitilat Sopijapuolten perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävien hoitamisessa käytettävät toimitilat ja kiinteistöt jäävät sopijapuolina olevien kuntien omistukseen. Mikkelin kaupunki vuokraa Mikkelin palvelutuotantoyksikön tarvitsemat toimitilat erikseen laadittavien vuokrasopimusten mukaisesti. Vuokrasopimuspohja ja siihen liittyvät vuokranantajan ja vuokralle ottajan oikeudet ja velvoitteet määräytyvät erillisen sopimuksen perusteella. Palvelutuotannon käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueelleen kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen, ellei asiasta muuta erikseen sovita. Peruskorjauskustannuskustannukset sisällytetään tilavuokriin. 11 Kiinteät kojeet ja laitteet Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomennimen ja Puumalan kunnat vuokraavat Mikkelin kaupungille Mikkelin palvelutuotantoyksikön tarvitsemat kiinteät kojeet ja laitteet niiden käyttöiän ajaksi erikseen sovittavien vuokrasopimusten perusteella. Toiminnan käynnistyttyä uusien kojeiden ja laitteiden hankinnat tekee Mikkelin kaupunki. 7. LUKU IRTAIMEN OMAISUUDEN LUOVUTTAMINEN MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKOLLE 12 Irtaimen omaisuuden luovuttaminen Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen ja Puumalan kunnat luovuttavat Mikkelin kaupungille siirtyvää toimintaa koskevan ja Mikkelin palvelutuotantoyksikön tarvitseman kävttökelpoisen irtaimen omaisuuden seuraavasti: -koneet ja laitteet sekä sovellukset kirjanpitoarvolla -liittymisvuotta edeltävien kolmen vuoden aikana hankitut kalusteet kirjanpitoarvolla muu - kalusto sekä tasearvottomat koneet ja laitteet luovutetaan vastikkeetta Varastoja ei siirretä, vaan Mikkelin kaupunki lunastaa varastot erillisen selvityksen perusteella. 5
8 8. LUKU HIRVENSALMEN, RISTIINAN JA SUOMENNIEMEN JA PUUMALAN KUNTIA KOSKEVAT OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 13 Oikeuksien ja velvollisuuksien sekä sopimusten siirto Sopijaosapuolina olevien kuntien voimassa olevat siirtyvää toimintaa koskevat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Mikkelin kaupungille liittymisvuoden alusta alkaen kuitenkin siten, että sopijaosapuolet vastaavat kaikista ennen luovutushetkeä syntyneistä tai aikaan ennen luovutushetkeä perustuvista tai kohdistuvista velvoitteista, vastuista ja kustannuksista riippumatta siitä, milloin ne tulevat ilmi. Henkilöstöä koskevien vastuiden siirto sovitaan erikseen 8 :ssä mainitussa erillisessä siirtosopimuksessa. Sopijapuolina olevien siirtyvää toimintaa koskevat, liittymisvuotta edeltävän vuoden lopussa voimassa olevat sopimukset siirtyvät Mikkelin kaupungille liittymisvuoden alusta alkaen, mikäli niitä ei ole irtisanottu sopimuksissa mainituin ehdoin. Siirtyvistä sopimuksista laaditaan erillinen luettelo. Kunnat irtisanovat sopimuksensa, joita ei voida siirtää Mikkelin kaupungille. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen johto käsittelee Mikkelin kaupungille siirtyvät sopimukset ja päättää niiden jatkosta. 9. LUKU TIETOHALLINTO 14 Tietohallinto. tietojärjestelmät ja rekisterinpito Tietohallinto ja tietojärjestelmät järjestetään siten, että kaikissa yksiköissä on käytössä yksi ja yhteinen sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon perustietojärjestelmä palvelun tuottamista varten. Yhteinen järjestelmä mahdollistaa kustannustehokkaasti asiakkaiden ja hoidon tietojensa liikkumisen eri tuotantoyksiköiden välillä ja samalla mahdollistaa terveydenhuoltolaissa määritellyn sairaanhoitopiirin laajuisen rekisterinpidon. Kuntien siirtyvää toimintaa koskevat asiakirjat ja tiedot siirtyvät Mikkelin kaupungille terveydenhuoltolain mukaisesti liittymisvuoden alusta alkaen. Yhteistoiminta-alueella kukin tuotantoyksikkö hoitaa oman tuotantoyksikkönsä vastuualueen rekisterinpidon järjestämisen. 10. LUKU TALOUS 15 Järjestämistoimintojen talousarvio ja -suunnitelma Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan on Mikkelin kaupunginvaltuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys Mikkelin kaupunginvaltuustolle yhteistoiminta-alueen seuraavan kalenterivuoden järjestämistoimintojen talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvion hyväksyy Mikkelin kaupunginvaltuusto. Talousarvioon sisällytetään yhteistoiminta-alueen järjestämistoimintojen määrärahat ja tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset järjestämistoimintojen hoitamiseen turvataan. Järjestämistoiminnoissa ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Mikkelin kaupunginvaltuusto. Ennen talousarviomuutosten tekemistä on Mikkelin kaupungin kuultava sopimuskuntia. Järjestämistoiminnoista aiheutuvat menot katetaan yhteistoiminta-alueen kuntien väestömäärän suhteessa. 6
9 16 Mikkelin palvelutuotantoyksikön talousarvio ja -suunnitelma Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan on Mikkelin kaupunginvaltuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys Mikkelin kaupunginvaltuustolle Mikkelin palvelutuotantoyksikön talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Esityksessä tulee olla erikseen käyttötalous- ja investointiosa. Investoinnit tehdään osana Mikkelin kaupungin investointibudjettia. Mikkelin palvelutuotantoyksikön talousarvio perustuu seudulliseen järjestämissuunnitelmaan ja palvelusopimuksiin. Talousarvioon sisällytetään palvelutuotannon määrärahat ja tavoitteet. Talousarvion hyväksyy Mikkelin kaupunginvaltuusto. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sopimuskuntia on kuultava ja sopimuskunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen palvelutuotannon tavoitteista ja rahoituksesta. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että palvelutuotannolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Palvelutuotannon tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Mikkelin kaupunginvaltuusto. Ennen talousarviomuutosten tekemistä Mikkelin kaupungin on kuultava sopimuskuntia. 17 Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköiden talousarvio- ja suunnitelma Kunkin kunnan sosiaali- ja terveystoimen/perusturvan tuotantolautakunnan on kunnan valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys tuotantotoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantoyksiköiden talousarviot perustuvat seudulliseen järjestämissuunnitelmaan ja palvelusopimuksiin. Talousarvioon sisällytetään palvelutuotannon määrärahat ja tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että palvelutuotannolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Palvelutuotannon tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on kuultava seudullista sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Kuntien tuotantotoiminnan talousarvion hyväksvv kunkin kunnan valtuusto. Esitys tuotantoyksikön talousarvioksi ja - suunnitelmaksi on annettava myös Mikkelin kaupungille tiedoksi. Tuotantolautakuntien talousarvioihin tehtävistä muutoksista päättää kunkin kunnan valtuusto. Esitys talousarvion muuttamiseksi on annettava tiedoksi myös Mikkelin kaupungille erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti ennen valtuuston kokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantolautakunnat vastaavat omien tuotantoyksikköjensä osalta hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. 7
10 18 Maksuosuudet ja niiden laskutus Palvelutuotannosta aiheutuvat menot katetaan eri kuntien asukkaiden saamista palveluista kotikunnalta perittävillä korvauksilla. Tätä varten palvelutuotantoyksiköiden palvelut hinnoitellaan siten, että hinnat vastaavat mahdollisimman hyvin todellisia tuotantokustannuksia. Kustannuslaskenta järjestetään siten, että hinnoittelun perusteena olevat kustannukset ja tuotot voidaan todeta erikseen. Järjestelytehtävistä aiheutuvat menot katetaan yhteistoiminta-alueen kuntien väestömäärän suhteessa. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hinnoittelun perusteet. Hinnoista päättää kustakin palvelutuotantoyksiköstä vastaava lautakunta ottaen huomioon hyväksytyt hinnoitteluperusteet. Talousarviovuoden aikana voidaan palvelujen hinnoittelua perustellusta syystä muuttaa. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään, Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana tarvittaessa sekä talousarviomuutokseen perustuen. 19 Asiakasmaksut Potilailta ja asiakkailta perittävä maksut ovat samat kaikkien sopijapuolina olevien kuntien palvelujen käyttäjille. 20 Talouden seuranta Kaikkien tuotantoyksiköiden tulee raportoida toiminnastaan ja taloudestaan seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle erikseen sovittujen periaatteiden mukaisesti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta raportoi yhteistoiminta-alueen kunnille toiminnan tavoitteiden ja talouden toteutumisesta erikseen sovittujen periaatteiden mukaisesti. 21 Tilinpäätös Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Mikkelin tuotantolautakunnan tilinpäätös laaditaan osana kaupungin tilinpäätöstä. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantolautakuntien tulee toimittaa erikseen sovittavassa aikataulussa Mikkelin kaupungille tiedot toiminnan ja talouden toteutumisesta tilinpäätöstä varten. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantolautakuntien tilinpäätöksen hyväksyy kunkin kunnan valtuusto. 8
11 11. LUKU SOPIMUKSESTA IRTAUTUMINEN JA SOPIMUKSEN TARKISTAMINEN 22 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten keskinaisilla neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain 967/1992 mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. 23 Sopimuksesta irtautuminen Mikäli kunta päättää irtautua sopimuksesta, päättää irtautumisesta asianomaisen kunnan valtuusto sekä Mikkelin kaupungin osalta kaupunginvaltuusto. Lainvoimaisesta irtisanoutumispäätöksestä on ilmoitettava vuotta ennen irtisanoutumisen voimaan tuloa edeltävän vuoden loppua. Irtautumisselvityksestä ja sen taloudellisten seuraamusten järjestelyistä huolehtii Mikkelin kaupunginhallitus asiasta irtautuvan kunnan kanssa. 12. LUKU SIIRTYMAAJAN VALMISTELEVAT TOIMET 24 Ohjausryhmä Tämän yhteistoimintasopimuksen toimeenpanon valmistelusta vastaa ohjausryhmä, jona toimii Mikkelin seutufoorumi. Seutufoorumissa on seudun kuntien lisäksi Suomenniemen kunnan edustus. Ohjausryhmä työskentelee siirtymävaiheessa ja toimeenpanovalmistelua koskevissa tehtävässä oikeushenkilönä toimivan Mikkelin kaupungin nimiin. 25 Siirtymäajan valmistelutehtävät ja kustannusvastuut Järjestämis- ja tuotantotoimintojen johtotehtävissä toimivien henkilöiden palvelussuhteet alkavat Mikkelin kaupungissa vuoden 2011 aikana toiminnan käynnistämistä koskevien valmistelutehtävien suorittamiseksi. Johtotehtävissä toimiva henkilöstö valitaan ensisijaisesti sopijapuolina olevien kuntien sisäisellä sopimisella ja siirtojärjestelyillä. Valinnan suorittaa Mikkelin kaupunginhallitus tämän sopimuksen 24 :ssä todettavan ohjausrähmän esityksestä. Toimeenpanovalmistelun aikana suoritettavan valmistelutyön kustannukset jaetaan sopijapuolina olevien kuntien väestömäärän suhteessa. 9
12 12. LUKU SOPIMUKSEN VOIMAANTULO 26 Sopimuksen voimaantulo Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloittaa toimintansa lukien. Tämä yhteistoimintasopimus tulee voimaan Muutettu yhteistoimintasopimus tulee voimaan Allekirjoitukset Hirvensalmen kunta Kangasniemen kunta Mikkelin kaupunki Mantyharjun kunta Pertunmaan kunta Ristiinan kunta Suomenniemen kunta Puumalan kunta
13 1 Hyvinvointikertomus luonnos Päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Seudullisen lautakunnan päätös indikaattorien valinnasta Seudullisen kertomuksen ja kuntakohtaisten kertomusten vastuutahot Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjälautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen sosiaali- ja terveysjohtaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori Poikkihallinnolliset kuntakohtaiset hyvinvointityöryhmät 3. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Täytetään kuntakohtaisesti, kun hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 4. Yhteistoiminta-alueen hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet Strategisen viitekehyksen muodostaa PARAS - laki, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen tulee turvata lakisääteiset, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Yhteistoiminta-alueella ei ole erillistä strategiaa. Järjestäjälautakunnan johtosäännön 3 pykälän mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Johtosäännön 11 pykälän mukaan järjestäjälautakunta hyväksyy seudullisen hyvinvointikertomuksen. Järjestäjälautakunnan 2012 tuloskortin yksi strateginen päämäärä on hyvinvoiva kuntalainen. Tuloskortin tavoitteet: 1. Seitsemän kunnan yhteinen sekä kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset valmistuvat mennessä. 2. Sähköinen hyvinvointikertomusjärjestelmä otetaan asteittain käyttöön vuoden 2012 aikana. 3. Järjestäjälautakunnan päätöksenteossa otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi järjestämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
14 2 5. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: 1. Uuden lastensuojelulain edellyttämä seudullinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui loppuvuodesta. Hyvinvointisuunnitelmassa vuosille kuvataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden pohjalta nostetaan esille seudulliset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet. 2. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia valmistellaan osana sairaanhoitopiirin hallinnoimaa Arjen mieli - KASTE -hanketta. 3. Seudullista vanhuspalveluiden strategiaa työstetään seudullisessa vanhuspalveluiden työryhmässä vuoden 2012 aikana. 4. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintaohjelma linjaa mm., että piiri jatkaa terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa ja että perustettava perusterveydenhuollon yksikkö sisältää terveyden edistämisen yksikön. 5. Etelä-Savon ensimmäinen maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma on tehty vuosille Ohjelma etsii ratkaisuja, joiden avulla eteläsavolaisten terveys ja hyvinvointi kohenisivat koko väestön tasolla. 6. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja koordinaatiota sekä painopistealueita. 6. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus indikaattoritietojen valossa Tieto on ryhmitelty seuraavasti: a) väestö- ja perherakenne -indikaattorit b) lapset ja lapsiperhe -indikaattorit c) nuoret -indikaattorit d) työikäiset -indikaattorit e) ikäihmiset indikaattorit Merkkien selitykset: tarkoittaa muutosta kielteiseen suuntaan. tarkoittaa muutosta myönteiseen suuntaan. tarkoittaa, että indikaattoria ei ole arvotettu tarkoittaa, että seuranta-aikana (tässä tapauksessa ) ei ole tapahtunut muutosta tai muutos on alle 5% Yksi nuoli tarkoittaa vähintään 5 % muutosta, kaksi vähintään 10% muutosta ja kolme nuolta vähintään 15 % muutosta. Jos kunnan arvo on punaisella taustalla, tarkoittaa se, että tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa (= Mikkelin seutukunnassa). Keltainen tausta tarkoittaa, että tilanne ei eroa vertailukuntaan tai eroa on alle 10 %. Vihreä tausta tarkoittaa, että tilanne on vähintään 10 % parempi kuin vertailualueella.
15 3 Väestö- ja perherakenne indikaattori Mikkelin muutos seutukunnan arvo 2011 Etelä- Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomeneniemi Savo Koko maa Huoltosuhde, demografinen ,8 71,1 70,2 54,4 66, ,1 65,4 76,2 61,1 52,9 Koulutustasomittain Lapsiperheet, % perheistä 35,8 31,9 31,7 37,5 32,8 32,9 24,1 36,7 32,2 34,3 40 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / ,1 6,7 10,6 25,5 14,2 11, ,3 20,4 21,2 45,3 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 0,7 7,4-2 1,5 5,3-10,7-10,3-2,4 2,5-0,7 2,6 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu , ,2 118,3 126,9 120,5 107,9 110,8 - - Väestö Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 43,6 46,5 43,7 43,6 45,1 47,7 43, ,1 42, ,3 16,7 16,7 20,7 23,4 21,8 15, ,8 20,2 20,2
16 4 Lapset ja lapsiperheet Mikkelin seutuindikaattori kunnan arvo Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9. luokkalaisista Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista muutos Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomeneniemi Etelä- Savo 28,7 37,9 29,6 27,4 27,1 37,6 33,1 33,8 40,6 29,2 29,5 9,8-6,9 9,6 12, ,5-9,2 9,8 1,4 1,5 1,8 1,2 2,2 1,9-1,5-1,4 1,3 8,6-10,8 8 4, ,6-7,8 8,3 65,1-58,3 67,6 70, ,8-58,8 54,7 6,9-7,4 7, ,4-5,8 6,2 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 54,4 63,4 60,5 51,4 54,7 69,1 59,5 71, ,9 62,9 Lasten pienituloisuusaste 2011 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / v - 17,1 19,7 14,7 13,5 22,5 14,6 13,5 29,5-13, Koko maa
17 5 Terveydentila keskinkertainen tai huono, % ,1-16,9 14,7 21, ,7-15,8 16,9 ja 9. luokan oppilaista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % 8,5 8,3 11,3 7,8 8,5 9,7 9,8 11,6 7,2 8,6 8,7 lapsiperheistä Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 13,9-13,3 12, ,1-13,1 16,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 15,2-13,2 15,3 20, ,8-14,2 15, , , ,8-21,5 22,3 16, ,7 20, ,9-17,6 14,9
18 6 Nuoret (useimmat tiedot perustuvat kouluterveyskyselyn tuloksiin, lukiot= vastaajina lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, AO= vastaajina ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat) indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukiot Mikkelin seutukunnan arvo muutos Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Etelä- Savo 7, ,7 7,7 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % AO 10, , ,3 11,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukiot 9, , ,7 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 23, , ,4 % AO Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 11, , ,6 10,5 % lukiot Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % AO 20, , ,1 21,9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % lukiot 15, , ,9 13,4 Koulukiusatuksi joutuneet, % AO Koulukiusatuksi joutuneet, % lukiot Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 4, , ,1 5 2, , ,8 1, ,1 19,6 16,4 11, ,4 18,8 16,6 13 Koko maa
19 7 Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita, % 42, , ,4 39,4 AO Terveydentila keskinkertainen tai 24, , ,7 21,1 huono, % AO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 39, , ,3 40,7 AO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukiot 25, , ,6 25 Tupakoi päivittäin, % AO 42, , ,4 Tupakoi päivittäin, % lukiot Vanhemmuuden puutetta, % AO Vanhemmuuden puutetta, % lukiot 8, , ,1 10,3 27, , ,8 25, , ,2 21,8 Ylipaino, % AO 22, , ,8 Ylipaino, % lukiot 13, , ,8 12,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 3,1-3 3,2 1,7-3,7 4,8-3,1 3 vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % 9,5 8,5 8,4 9,1 11,3 7,9 9,6 15,2 10,8 9,6 11,4 vastaavanikäisistä
20 8 Työikäiset indikaattori Mikkelin muutos seutukunnan Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina arvo Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta 7,6 9, ,8 10,5 8,7 8 11,5 8,5 7,4 täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 40-vuotta 8,7 9, ,7 10,9 9,7 8,4 8,1 9,3 6,7 täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat ,1 5,2 6,8 4,7 6,2 6,2 7,1 4, ,9 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 9,8 9,4 1 12,9 1,9 1,5 4,8 4,9 2,5 9,6 9, asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 3,8 3,3 4,4 3,2 7,7 7,7 2 3,5 8,7 3,7 3,5 hoidetut potilaat / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Suomenniemi Etelä- Savo Koko maa
21 9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 20, ,2 21,1 13,6 19,2 23,1 25,8 18,4 19,8 20,4 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 7,7 kohdistuneet rikokset / ,6 3,7 8,6 6,2 7,7 10,5 4,1 1,2 7 6,6 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 5,5 2,5 2,7 5,7 7,3 9,8 5,2 4,1 3,7 5,1 3,9 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 1,9 1,1 1,8 2 1,6 1,1 2,2 2,6-1,8 2,2 vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 2,5 4,6 2,9 2 3,6 4,1 3,9 3,1 2,9 2,8 1,8 saavat, % vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 10 13,8 12,6 8,7 13,5 13,9 14,7 10,3 12,4 10,4 7,4 Työttömät, % työvoimasta Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 10,5 9,9 11,8 10,7 8, ,7 15,8 11,5 10,2 135,6 110,8 148, ,3 138,2 211,2 152,1 154,3 10,1 7 9,6 9,3 10,9 26,9 15,8 10,3 6 9,5 8,1
22 10 Ikäihmiset indikaattori Mikkelin seutukunnan arvo muutos Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Etelä- Savo Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 90,1 93,9 87,6 89,6 89,8 92,2 91,1 94,2 93,4 89,3 89,5 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 3,5 0,3 6,1 4,2 2,3 0,4 0,3 2,5 1,7 4 4,6 vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 14,8 15,8 14,8 13,4 21,1 14,5 18,1 13,2 5, ,9 % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 3,1 2,7 3,9 2,6 3,8 5 3,3 3,5 2,9 3,1 3,5 vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 46,7 50,8 38,9 48,3 49,1 49,8 42,8 39,5 40,5 45,5 45,3 Koko maa
23 11 7. Muut hyvinvointitiedot Seudullinen järjestäjälautakunta valitsi kokouksessaan keskeiset indikaattorit hyvinvointikertomuksen pohjaksi. Valittuja indikaattoreita voidaan täydentää tarpeen mukaan. Kyseisiä indikaattoreita täydennetään lisäksi sairaanhoitopiirin tarkoituksenmukaiseksi katsomilla indikaattoreilla (esim. PYLL - indeksi). 8. Yhteenveto yhteistoiminta-alueen hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä 9. Konkreettiset toimenpidenostot 10. Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit kehittämiskohteisiin 11. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista 12. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit.
24 ESITYS HYVINVOINTITYÖN PAINOPISTEALUEIKSI vuosille Valmistelija: hyvinvointikoordinaattori Pirjo Syväoja Esitys hyvinvointityön painopistealueiksi perustuu sähköisen hyvinvointikertomuksen kuntatilastoihin, muihin tilastoihin esim. poliisin tilastot sekä valtakunnallisiin painotuksiin ja ohjelmiin esim. hallitusohjelman linjaukset. 1. Päihdehaittojen ehkäisy Alkoholin kulutus kasvoi koko 2000-luvun. Mikkelin seutukunnassa juotiin v n. 12 litraa puhdasta alkoholia jokaista asukasta kohden vuodessa, mikä tarkoittaa n. 63 puolen litran Koskenkorvapulloa vuodessa. Kulutus on kasvanut n. 13 % 10 vuodessa. Kulutus on kääntynyt hienoiseen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat suhteessa toisiinsa. Päihteiden käytön seurauksena menetetään lisääntyvässä määrin inhimillistä pääomaa. Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että monissa Mikkelin alueen kunnissa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla kolmen yleisimmän liian varhaisen kuoleman syy. Työikäisillä on alkoholi suurin enneaikaisten kuolemien aiheuttaja. Inhimillisen pääoman menetysten lisäksi päihteiden käytön välittömät ja välilliset kustannukset syövät kansantalouden niukkenevia resursseja. Nämä kustannukset ovat Mikkelin seudullakin kymmeniä miljoonia euroja. Kouluterveyskyselyjen perusteella nuorten terveystottumuksissa vakavia huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja huumekokeilujen (erityisesti kannabis) nopea lisääntyminen. Mikkelin seutukunnassa 14 % yläkoululaisista, 25 % lukiolaisista ja 40 % toisen asteen opiskelijoista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Valonpilkkuna on täysin raittiiden nuorten osuuden hienoinen kasvu. Päihteiden käyttö liittyy myös lastensuojelun toimenpiteisiin, työkyvyttömyyteen, tapaturmiin (esim. liikennetapaturmat, myös ikääntyvien tapaturmat), itsemurhiin ja väkivallan tekoihin. Nuorten alkoholin vaikutuksen alaisena tekemät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet Etelä-Savossa. Nuoret ovat aikuisia useammin myös itse väkivaltarikosten kohteena. 2. Nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorten hyvinvoinnin valinta keskeiseksi painopistealueeksi on perusteltavissa seuraavien indikaattoritietojen perusteella: kouluterveyskyselyn tulokset (päihteiden käyttö, vanhemmuuden puute, koulukiusaaminen, fyysiset oireet, ylipaino, masennus) lastensuojelun sijoitukset, avohuollon tukitoimenpiteet, lastensuojeluilmoitukset ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuorisotyöttömyys toimeentulotukea saaneet nuoret
25 nuorten mielenterveysongelmat poliisin tilastot mm. nuorten rattijuopumuksista ja rikoksista yksihuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä lapsiperheiden pienituloisuusaste Vaikka suuri osa suomalaisista (ja Mikkelin alueen) lapsista ja nuorista voikin hyvin arvioitiin vuonna, että 5 % kaikista vuotiaista nuorista oli syrjäytyneitä. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan sellaisia nuorta, joka ei suorita peruskoulun jälkeen muuta koulutusta ja joka ei siirry työelämään. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi on laskettu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 0,7 milj. euroa kansantulon menetyksenä jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän eli noin 40 vuotta. Nuorten hyvinvointierojen ja syrjäytymisen juuret ovat nuorten varhaisissa elämänvaiheissa ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen alkaa jo varhain. Nuorten syrjäytymisen taustalla voi olla pitkä polku, jossa lasta ei ole kuulu, ymmärretty tai hyväksytty kotona eikä muissa tärkeissä yhteisöissä (päiväkoti, koulu, harrastukset). Tutkimusten mukaan vanhempien sairastaminen, mielenterveysongelmat, työttömyys ja taloudelliset ongelmat liittyvät lasten ja nuorten myöhempään pahoinvointiin ja mielenterveysongelmiin. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista arvioiden mukaan noin puolet on itsekin syrjäytyneitä. Ammatillisen koulutuksen hankkiminen on elinehto nuorten yhteiskuntaan kiinnittymiselle sillä heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut samalla kun ne työpaikat, joihin ei tarvita ammatillista koulutusta katoavat tai niistä kilpailevat maahanmuuttajat. Tutkimusten mukaan kouluttamattomuus, mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat. Vain peruskoulun käyneillä on runsaasti mielenterveysongelmia ja tässä ryhmässä myös työttömyys, toimeentulotukeen turvautuminen ja rikollisuus ovat yleisempiä. Nuorten syrjäytymiskehityksessä on nuorten omalla päihteiden käytöllä mutta myös nuoren vanhempien päihteiden käytöllä suuri rooli. Päihteiden käytöstä seuraa vaikeuksia selviytyä koulunkäynnistä. Koulupudokkuus puolestaan johtaa työttömyyteen, joka yleensä pahentaa päihdeongelmaa ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. 3. Turvallisuuden lisääntyminen Suomi on kansainvälisesti arvioiden varsin turvallinen maa ja ihmisten luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin on vahva. Suomessa yleinen rikostaso on alhainen mutta henkirikostaso on korkea. Henkirikokset liittyvät miltei aina alkoholin käyttöön. Arjen turvallisuuden keskeiset haasteet Suomessa yleensä mutta myös Mikkelin seudulla ovat: 1. Nuorten syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet. Suomalaisen väkivallan erityispiirre on, että se liittyy kiinteästi syrjäytymiseen. Runsas päihteiden käyttö yhdessä muiden syrjäytymistä edistävien tekijöiden kanssa (koulupudokkuus, työttömyys) nopeuttavat yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumista. 2. Kodin, julkisten tilojen, katujen, oppilaitosten, työpaikkojen ja liikkumisen turvallisuushaasteet. Avainsanoja ja mittareita ovat: kotitapaturmat, työtapaturmat,
26 uhkaavat tilanteet julkisissa tiloissa, koulukiusaaminen, seksuaalinen häirintä, lähisuhdeväkivalta, työpaikkaväkivalta, liikenneonnettomuudet, kaatumiset, liukastumiset. Etelä-Savon turvallisuuskuva näyttää tilastotietojen perusteella seuraavalta: 1. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt alueella merkittävästi. 2. Väkivaltarikosten kohteeksi joutuneiden alle 21 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. 3. Rikosten määrä lisääntyi huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät seksuaalirikokset, alkoholirikokset ja henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. 4. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvoi Etelä-Savossa ( n kpl ja 2011 n kpl). 5. Joka neljäs tieliikenteen uhri menehtyy rattijuopumusonnettomuudessa. Etelä-Savossa poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin. 6. Kun turvallisuutta arvioidaan syrjäytymisen näkökulmasta, voidaan tilastojen perusteella todeta, että a) lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ja sijoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana b) koulukiusaaminen ja nuorten fyysisen uhan kokeminen on lisääntynyt c) humalahakuinen juominen on yleistä etenkin ammattiin opiskelevien keskuudessa d) mielenterveydenhäiriöt ovat lisääntyneet alle 17 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla merkittävästi mitattuna nuorisopsykiatrian avohoitokäynneillä, sairaalajaksoilla ja masennuslääkkeiden käytöllä e) toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten määrä on lisääntynyt
Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta
Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 46 LIITE RNO 19 Kunnanhallitus 1.12.2014 131 LIITE NRO 51 Kuntaliitoksen toimeenpanon valmisteluryhmä 23.10.2012 Yhdistymishallitus 29.10.2012 Kuntien valtuustot: Hirvensalmen
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotYhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta
Kuntaliitoksen toimeenpanon valmisteluryhmä 23.10.2012 Yhdistymishallitus 29.10.2012 Kuntien valtuustot: Hirvensalmen kunnanvaltuusto 17.12.2012 62 Kangasniemen kunnanvaltuusto 10.12.2012 67 Mikkelin kaupunginvaltuusto
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA
LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotHärkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotMikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.
Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTYÖSTÄ LOIMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTYÖSTÄ LOIMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolet ovat Loimaan kaupunki ja Oripään kunta. 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotPerusturvalautakunta 9.3.2010 liite nro 2 Perusturvalautakunta 16.3.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 22.3.2010 liite nro 2
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Seututerveyskeskushanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien yhteishanke
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotRautalammin kunta vastaa itse muihin perusturvaan kuuluvien sosiaalipalvelujen järjestämisestä.
Suonenjoen kaupunki Sopimus 1 (6) x.x.2019 Julkinen Yhteistoimintasopimus perheneuvolapalveluista 1. Sopimuksen osapuolet Suonenjoen kaupunki, osoite Sairaalapolku 3, 77601 SUONENJOKI ja Rautalammin kunta,
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotHYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi
HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
1 28.11.2016 YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAOSAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Asikkalan,
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotJOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.
1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN
LisätiedotSOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMISESTA
Sopimusluonnos 2.2.2015 1 SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMISESTA 1. Sopimuksen osapuolet: Parkanon kaupunki Juupajoen kunta Kihniön kunta Mänttä-Vilppulan kaupunki Sopimusosapuolista
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ
YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ Yhteistoimintasopimuksen sopijapuolet: Säkylän kunta Punkalaitumen kunta Huittisten kaupunki 1 Sopimuksen kohde ja sisältö Tämä sopimus
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):
Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä
LisätiedotKaupunginhallitus liite nro 7 (1/5) Kaupunginvaltuusto liite nro 8 (1/5)
Kaupunginhallitus 3.12.2018 liite nro 7 (1/5) Kaupunginvaltuusto 10.12.2018 liite nro 8 (1/5) SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA RAKENNUSVALVONNAN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Luonnos 2. Aleksi Heikkilä, 1 Sopimuksen
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ
1 HALSUAN, KAUSTISEN, LESTIJÄRVEN, PERHON, TOHOLAMMIN, VETELIN JA KANNUKSEN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTA MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ 1 Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotHyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti
Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotYhteistoimintasopimus terveydenhuollosta
Kuopion kaupunki Sopimus 1 (6) Yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta 1. Sopimuksen osapuolet Kuopion kaupunki, osoite PL 228, 70101 KUOPIO (0171450-7) ja Tuusniemen kunta, osoite Keskitie 22, 71200
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotHankejohtaja Anne Niska
Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotTämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.
SOPIMUS MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUISTA (LUONNOS 11.11.2016) Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotSOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolet ovat Joensuun kaupunki,
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotMikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 2 / 2012 Sivu 1 16.02.2012
Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 2 / 2012 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Torstai klo 14.00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Saapuvilla olleet
LisätiedotMAANINGAN KUNNAN, NILSIÄN KAUPUNGIN JA SIILINJÄRVEN KUNNAN VÄLINEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ
MAANINGAN KUNNAN, NILSIÄN KAUPUNGIN JA SIILINJÄRVEN KUNNAN VÄLINEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sopimuskunnat toteuttavat
LisätiedotEnonkosken, Heinäveden, Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä Savonlinnan kaupungin sopimus maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta
1. (6) Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä Savonlinnan kaupungin sopimus maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta 1. SOPIJAOSAPUOLET Järjestäjävastuun luovuttajina
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotKotkan Haminan seutusopimus
Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotYhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä
Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä Yhteistoimintasopimuksen sopijaosapuolet: Maaseutuhallinnon järjestämisvastuun tällä sopimuksella luovuttavat kunnat: Hartolan kunta, Heinolan
LisätiedotKANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotKunnat nimeävät yhteiseen jaostoon jäseniä seuraavasti:
YHTEISTOIMINTASOPIMUS JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Eurajoen, Merikarvian,
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotKANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS
LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotTervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!
Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00
LisätiedotKAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotSopimus Keski-Pohjanmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi
Sopimus Keski-Pohjanmaan kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen,
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)
Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama
LisätiedotSOPIMUS OULUNKAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOI- MINTA-ALUEESTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii
SOPIMUS OULUNKAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOI- MINTA-ALUEESTA 6.2.2009 Seutuhallitus 6.2.2009 16 SOPIMUS OULUNKAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEIS- TOIMINTA-ALUEESTA 1 Sopijaosapuolet
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TUOTTAMISESTA PORIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
YHTEISTOIMINTASOPIMUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA TUOTTAMISESTA PORIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA LUONNOS Kunnanvaltuustojen vuonna 2010 solmiman sopimuksen
LisätiedotHUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v
HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v. 2018 2020 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. JOHDANTO... 3 2. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA...
LisätiedotKAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )
KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotHämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
Lisätiedot