Puusiltarakentamisen mahdollisuudet esimerkkejä pohjoismaista Puurakentamisen roadshow Mikko Viljakainen, Puuinfo
Norja Vuosittain rakennetaan 140 160 uutta siltaa. Rakentamisen arvo 409 miljoonaa euroa. Siltarakentamisessa liian vähän tarjontaa ja kilpailua. Puusiltojen markkinaosuus kymmenen prosenttia. Vahva tahtotila kehittää ja edistää puusiltojen käyttöä. Norja on puumaa, puun käytöllä suuri taloudellinen merkitys aluetalouteen ja työllisyyteen. Myös vientinäkymät kiinnostavat. Puun estetiikka, uusiutuvuus ja rakentamisen ympäristökysymykset puoltavat puun käyttöä. Siltarakentamiseen tarvitaan lisää tarjontaa ja kilpailua. Puusiltatarjonta Ruotsista ja Suomesta toivotetaan tervetulleeksi. Julkinen sektori haluaa näyttää esimerkkiä. Taustalla pohjoismainen tutkimushanke. 25.3.2015 Lähde: Otto Kleppe, Staten vegvesen
Norjan puusillat Pienet puusillat ovat tavallisesti tyyppisiltoja, suuret puusillat yksilöllisiä. Kansi tyypillisesti esijännitetty syrjälankkukansi. Teräsosia liitoksissa, vetotangoissa ja kaiteissa. Puisten siltojen taloudellinen kilpailukyky teräkseen ja betoniin verrattuna on hyvä, varsinkin perusratkaisuissa. Puu on pärjännyt hyvin hankekilpailuissa. Puusilloissa yksinkertainenkin arkkitehtoninen ratkaisu koetaan mielenkiintoisemmaksi kuin betonisillassa. Puusiltojen pitkäaikaiskestävyydessä ei ole ollut mainittavia ongelmia. Ongelmatapauksissa vaurioille ollut selvä syy, joka on voitu korjata. Puun suojauksessa käytetään kreosoottia tai mekaanista suojausta. Pisin puusilta nykyisin 70 metriä, voisi olla helposti 140 metriä. Puusiltoihin ollaan erittäin tyytyväisiä. 25.3.2015 Lähde: Otto Kleppe, Staten vegvesen
Måna Pituus: 24,10 m Suurin jänneväli: Kansi 3,00 m Pääkannattajat 24,10 m Rakentamisvuosi: 2000 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Nesoddvegen Pituus: 24,00 m Suurin jänneväli: Kansi 4,00 m Pääkannattajat 24,00 m Rakentamisvuosi: 2000 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Leonardo da Vinci Pituus: 108,20 m Suurin jänneväli: Kansi 11,90 m Rakentamisvuosi: 2001 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Nordre Finstad Nord Pituus: 38,16 m Suurin jänneväli: 18 m Rakentamisvuosi: 2007 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Sörliveien bru (myös Klemestrud) Pituus: 87,00 m Suurin jänneväli: 17 m Rakentamisvuosi: 2005 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Gjeitå Pituus: 11,30 m Suurin jänneväli: 11,09 m Rakentamisvuosi: 1954/2006 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Flisa Pituus: 196,32 m Suurin jänneväli: Pääkannattajat 70,34 m Rakentamisvuosi: 2003 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Åsta Pituus: 90,00 m Suurin jänneväli: Kansi 10,00 m Pääkannattajat 46 m Rakentamisvuosi: 2014 (rakenteilla) Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Kuvaa ei voi näyttää nyt. Kjölsäter (myös Rena) Pituus: 158 m Suurin jänneväli: 145 m Rakentamisvuosi: 2005 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne (panssarivaunukolonna)
Tretten Pituus: 148,00 m Suurin jänneväli: 70,20 m Rakentamisvuosi: 2012 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
Stampen Pituus: 23,00 m Suurin jänneväli: Kansi 4,90 m Rakentamisvuosi: 2008 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
Nydalsdumpa Pituus: 33,00 m Suurin jänneväli: 18,10 m Rakentamisvuosi: 1993 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Skogsrud Pituus: 54,00 m Suurin jänneväli: Kansi 4,9 m Rakentamisvuosi: 2009 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Tangen Pituus: 34,40 m Suurin jänneväli: 12,00 m Rakentamisvuosi: 2002 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Tömte Pituus: 74,13 m Suurin jänneväli: 23,00 m Rakentamisvuosi: 2011 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
Eidsvoll Verk stasjon Pituus: Suurin jänneväli: Rakentamisvuosi: 1997 Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Sundbyveien Pituus: Suurin jänneväli: Rakentamisvuosi: 2011 Kuormitusvaatimus: Kevyliikenne/Tieliikenne
Rud Pituus: 33,00 m Suurin jänneväli: 25,00 m Rakentamisvuosi: 2003 Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Ruotsi Puisten siltojen markkinaosuus on noussut 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Lähtölaukaus puusiltarakentamiselle oli pohjoismainen tutkimushanke. Kehityksen ajurina ovat vahvat teolliset toimijat hyvä tyyppisiltatarjonta aktiivien markkinointi. Siltojen päämateriaalina on liimapuu, josta tehdään sekä raskaan että kevyen liikenteen siltoja. 25.3.2015 Lahde: Martinsons ja Träbyggnadskansli
Liimapuurakenteisten siltojen etuja Liimapuurakenteisia siltoja pidetään erittäin edullisina. 15-20 metriä pitkä liimapuinen maantiesilta on noin 20-30 % edullisempi kuin vastaava betonisilta. Puusiltojen huolto- ja ylläpitokustannusten ovat vastaavia betonisiltoja pienemmät. Lisäksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt liikenteelle jäävät lyhytkestoisiksi. Korkea esivalmistusaste ja nopea pystytysvaihe työkohteessa. Pintakäsittelyt, putkiasennukset, kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Ei valumuottien rakentamista ja purkua, ei raudoitusta. Arkkujen teko ei häiritse muuta liikennettä. Ei kuivumisaikaa. Kevyt nostokalusto riittää. Asennustyöt mahdollisia myös hankalissa paikoissa. Liimapuisen 130 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan asennusaika on 3 4 viikkoa. 16 metriä pitkän liimapuisen maantiesillan vain 4 päivää. 25.3.2015 Lahde: Martinsons
Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys Ruotsissa Tekninen käyttöikä on 80 vuotta. Käytännössä siltojen oletetaan kestävän huomattavasti kauemmin. Kreosoottia ei haluta käyttää puun suojaamiseen EU-määräysten vuoksi. Käytön jälkeen puuosat voidaan käyttää bioenergiana. Kansirakenteen vesieristys on kaiken a ja o. Tarkistetaan kuuden vuoden välein. Samalla tarkistetaan pistokokein esijännitysterästen oikea jännitysmomentti. Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään silmämääräisesti sillä mahdolliset vuotokohdat on helppo havaita. Kostuessaan puu turpoaa ja se voidaan nähdä esijännitysterästen prikkojen ja muttereiden uppoamisesta rakenteeseen. Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25 vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii rakenteessa kulutuskerroksena. Tarvittaessa uloin liimapuupalkki uusitaan. 25.3.2015 Lahde: Martinsons
Martinsonsin tyyppisilta maanteille RAKENNE Standardituote on liimapuinen 16 metriä pitkä ja 8 metriä leveä maantiesilta. Rakennetaan massiivisista liimapuupalkeista, jotka on tehty liimaamalla useita liimapuupalkkeja rinnakkain. Palkit asennetaan rakenteessa vierekkäin kiinni toisiinsa. Palkkien läpi on porattu reiät, joihin asennetaan vetotangot. Vetotangot kiristetään 15 tonnin lujuuteen, jolloin koko siltakansi alkaa toimia yhtenä kantavana levynä. Kannen päälle tehdään vesieristys ja sen päälle monikerroksinen yhteensä 110 mm paksu asfalttinen kulutuskerros. Kevyenliikenteen sillassa kulutuskerrosten paksuus on 80 mm. 25.3.2015 Lahde: Martinsons
Martinsonsin Tyyppisilta maanteille KAITEET JA SUOJAUS Kaiteet ruuvataan kiinni palkkirakenteen saumaan kiinnitettyihin RSTkiinnikkeisiin. Kaidekiinnikkeet mitoitetaan aina kantavia rakenteita heikommiksi, jolloin mahdolliset törmäykset eivät aiheuta haittaa kantaville rakenteille. Ruuviliitosten vuoksi kiinnikkeet on tarvittaessa helposti uusittavissa. Kaiderakenne on sama vakioratkaisu kuin muissakin silloissa. Kantavat rakenteet maalataan, koska Ruotsin määräykset edellyttävät niin. Varsinainen suoja näkyville puurakenteille tehdään erillisin puuverhouksin. Puuverhous antaa rakenteille kulutuskerroksen, joka on tarvittaessa helposti uusittavissa. Martinsonsin puusiltatehdas on toiminut 20 vuotta ja valmistanut sinä aikana noin 700 siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. 25.3.2015 Lahde: Martinsons
Martinsonsin Tyyppisilta maanteille PERIAATEKUVA 25.3.2015 Piirroskuva: Martinson
Skellefteån liimapuinen kevyenliikenteen silta Skellefteån liimapuinen kevyenliikenteen silta perustuu riippukannatukseen. Jänneväli 130 metriä. Sillan osat valmistettiin tehtaalla täysin valmiiksi. Mukaan asennettiin valmiiksi myös mm. sillan alle tuleva kaukolämpöputki, jotta asennusaika kohteessa saadaan mahdollisimman lyhyeksi (3 4 viikkoa). Kevyen liikenteen sillassa hyödynnetään myös puun esteettisiä ominaisuuksia. Kevyen liikenteen silta tulee olemaan alueen maamerkki, joten siihen on suunniteltu myös valaistus, joka korostaa siltarakenteita. 25.3.2015 Lahde: Martinsons
Kiitos! Lisää tietoa puusta ja puurakentamisesta Puuinfo.fi mikko.viljakainen@puuinfo.fi p. 040 526 6413