Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta: syyskuun 2012 haun paneelien palaute Suomen Akatemia on kerännyt vuoden 2012 syyskuun haun paneeleihin osallistuneilta asiantuntijoilta palautetta Akatemian arvioinnista, rahoitusmuodoista ja paneeleissa käsitellyistä hakemuksista. Tämä kooste on laadittu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan järjestämien 25 paneelin palautteen pohjalta. Suunnattuja hakuja varten järjestettiin kaksi paneelia, toinen kielitieteen yhteishaun (Suomen Akatemia ja Unkarin OTKA) ja toinen Velka ja velkasuhde -haun hakemuksille. Muut paneelit koottiin tieteenalakohtaisesti, ja paneeleissa arvioitiin tutkijatohtori-, akatemiatutkija-, akatemiahankehakemuksia sekä soveltuvin osin suunnattujen hakujen hakemuksia. Arviointikäytännöt Paneelien asiantuntijat olivat erittäin tyytyväisiä Akatemian arviointijärjestelyihin. Akatemian henkilökunta saa kiitosta sitoutuneesta, ammattitaitoisesta sekä tehokkaasta työskentelystä. Arvioinnissa käytettävä sähköinen järjestelmä koettiin myös hyväksi ja toimivaksi. Paneelien asiantuntijavalintoja pidettiin onnistuneina, sillä panelistien kollektiivisen asiantuntemuksen katsottiin kattavan kulloisessakin paneelissa käsiteltävät hakemukset. Asiantuntijat näkivät myös tärkeänä sen, että he eivät tee varsinaisia rahoituspäätöksiä, vaan saavat keskittyä yksin hakemusten tieteelliseen arviointiin. Paneelit koettiin ilmapiiriltään miellyttävinä ja paneelien toiminta keskustelevana, tasapuolisena ja perusteellisena. Asiantuntijoiden mukaan Akatemian paneelikäytännöt takaavat sen, että kaikki hakemukset saavat osakseen yhtäläisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin. Yleisesti ottaen arviointilomake nähtiin selkeärakenteisena sekä arviointityötä jäsentävänä ja helpottavana. Myös arviointiskaalan (1-6) katsottiin toimivan hyvin. Hakemusten laatu Hakemusten tieteellinen laatu vaihteli ja paneelit hyödynsivätkin arviointiskaalan koko asteikkoa. Keskimäärin hakemusten taso nähtiin hyvänä ja parhaat hakemukset vastasivat kansainvälistä huippua. Paneelit näkivät myönteisenä sen, että Akatemia kannustaa kansainväliseen liikkuvuuteen ja tutkimusyhteistyöhön sekä pyrkii edistämään nuorten tutkijoiden uraa. Vaikka asiantuntijat olivatkin pääosin tyytyväisiä hakemusten tekstin sujuvuuteen, toivottiin hakijoiden panostavan hakemustensa viimeistelyyn ja kielenhuoltoon. Esimerkiksi laadittaessa ansio- ja julkaisuluetteloita tulisi kiinnittää huomiota niiden helppolukuisuuteen. Lisäksi hakijoiden toivottiin paneutuvan huolellisesti Akatemian hakuohjeisiin. Panelistit toivoivat myös, että hakijat luetuttaisivat tutkimussuunnitelmiaan eri tahoilla ja että he hyödyntäisivät yliopistojen palveluita hakemusten laatimisessa. Yleisesti ottaen hakemuksilta odotettiin selkeyttä, johdonmukaisuutta ja informatiivisuutta. Esitetyn tutkimuksen motivointi oli myös tärkeää ja hakemuksista tulisi ilmetä innokkuutta omaa tutkimustyötä kohtaan. Lisäksi oleellista oli oman tutkimuksen sijoittaminen alan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kontekstiin. Toisin sanoen tutkimussuunnitelmasta tulisi käydä ilmi, mitä aihealueesta on jo sanottu ja miten oma tutkimus suhteutuu siihen. Hakijoiden toivottiin käyttävän myös havainnollistavia esimerkkejä, sillä ne parantavat hakemusten luettavuutta ja tekevät niistä ymmärrettävämpiä. Panelistien mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää tutkimusmenetelmien esittelyyn ja perustelemiseen. Tutkimussuunnitelmasta tulisi vähintään ilmetä, mitä tutkimuksessa halutaan selvittää (so. hypoteesi), ja miten valittu teoreettinen lähestymistapa sekä tutkimusmenetelmät auttavat saavuttamaan tuon päämäärän. Nyt usean hakemuksen kohdalla ongelmana oli, että erinomaiselle tutkimusidealle ei ollut 1
esitetty riittävää käytännön toteuttamissuunnitelmaa esimerkiksi tutkimusmenetelmien osalta. Valittuja tutkimusmenetelmiä voisi perustella myös käsittelemällä niiden riskejä ja etuja suhteessa muihin, vaihtoehtoisiin menetelmiin. Aiempien vuosien tapaan paneeleissa nousi esiin, että tutkimusympäristön kuvaus ja liikkuvuussuunnitelman perustelu oli usein riittämätöntä. Tutkimussuunnitelmasta tulisi ilmetä, millä tavoin suorituspaikka tukee tutkimusta ja hakijaa. Samoin tulisi perustella valittujen vierailukohteiden ja yhteistyökumppanien merkitys esitetylle tutkimustyölle. Usea paneeli oli yllättynyt myös siitä, että eettisten näkökulmien ja lupa-asioiden käsittely hakemuksissa oli niukkaa. Hakijoiden julkaisusuunnitelmia moitittiin toisinaan epärealistisiksi. Lisäksi paneelit huomauttivat, että hakijat tuntuivat ymmärtävän tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vain julkaistavien artikkelien määränä, kun vaikuttavuuteen voi pyrkiä julkaisujen ohella monella muullakin tavalla. Seuraavaksi esitellään aakkosjärjestyksessä kunkin paneelin (yht. 25 kpl) keskeinen palaute: Filosofia: Paneelin mukaan hakemusten tieteellinen taso oli erittäin korkea. Hakemusten perusteella näyttää siltä, että suomalainen filosofian tutkimus on nykyään enemmänkin tulkitsevaa ja kommentoivaa kuin uusia polkuja avaavaa. Paneeli huomioi myös, että hakemusten liikkuvuussuunnitelmissa oli huomattavia eroja, sillä joissain hakemuksissa vierailukohteita ei ollut perusteltu mitenkään. Samoin lueteltujen yhteistyökumppaneiden rooli jäi monesti epäselväksi. Historia (I): Hakemukset olivat erinomaisia ja niissä huomioitiin hyvin tutkimuksen kansainvälinen konteksti. Hakijat tiedostivat selvästi myös liikkuvuuden merkityksen. Hakemukset oli lisäksi laadittu moitteettomalla ja sujuvalla englannin kielellä. Historia (II): Hakemukset olivat hyvin laadittuja ja niiden tieteellinen laatu oli erinomainen. Hakijat viittasivat kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja hahmottivat hyvin oman positionsa siinä. Lisäksi monissa hakemuksissa lähtökohtana oli vertaileva historiantutkimus, ja alan kansainväliset tutkimuslaitokset olikin asianmukaisesti huomioitu yhteistyökumppaneina. Historia (III, arkeologia): Hakemusten kirjo oli vaikuttava. Hakemusten tieteellinen laatu oli erinomainen ja myös kansainvälinen tutkimusyhteistyö oli esimerkillistä. Lisäksi paneeli huomioi, että hakemuksissa käytetty englannin kieli oli erittäin hyvää. Kriittisenä huomiona paneeli esitti, että toisinaan hypoteesit olisi voinut esittää selkeämmin. Aina ei nimittäin ollut ilmeistä, mitä hakija haluaa tutkimuksessaan selvittää (so. hypoteesi), ja miten valittu teoreettinen lähestymistapa sekä tutkimusmenetelmät auttavat tuon päämäärän saavuttamisessa. Kasvatustieteet (I): Paneelin mukaan hakemukset olivat joko erittäin hyviä tai heikkoja, ja näin ollen keskinkertaisia hakemuksia ei ollut juuri lainkaan. Heikkojen hakemusten kohdalla tutkimusaiheet eivät olleet riittävän rajattuja, eikä aiheen ja käytettävien tutkimusmenetelmien välistä suhdetta ollut avattu lainkaan. Lisäksi liikkuvuussuunnitelmien kohdalla valittujen vierailukohteiden sekä yhteistyökumppaneiden merkitystä olisi pitänyt perustella enemmän. Hyvien hakemusten jakama piirre ja samalla kansallinen vahvuusalue on se, että innovatiiviset tutkimusideat voidaan toteuttaa todellisessa kouluympäristössä. Kasvatustiede (II): Yleisesti ottaen hakemukset oli laadittu huolellisesti ja ne olivat tieteellisesti laadukkaita. Paneeli havaitsi myös sinänsä myönteisen ilmiön siitä, että useat hakijat liikkuivat varsinaisen osaamisalueensa ulkopuolella. Tällaiset siirtymät pitäisi kuitenkin pystyä perustelemaan uskottavammin ja hakemuksista tulisikin ilmetä, miten suorituspaikka tukee hakijaa matkalla kohti uusia aluevaltauksia. Paneelin mukaan huomionarvoista oli myös se, että Suomessa on kasvatustieteen alalla muutamia todella vahvoja tutkimusympäristöjä, joissa voidaan jatkaa jo tehtyä tutkimusta. 2
Kielitiede (I): Yleisesti ottaen hakemukset olivat hyviä ja pohjautuivat mielenkiintoisiin ideoihin. Tutkimusideoiden operationalisointi koettiin kuitenkin useasti vaillinaiseksi. Toisin sanoen hakemuksissa ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tutkimusmenetelmiä eikä etenkään niiden suhdetta itse tutkimuskysymyksiin. Lisäksi tutkijatohtorihakemusten kohdalla tutkimuksen motivointi oli toisinaan puutteellista eli hakemuksesta ei ilmennyt, miksi ko. tutkimusta ylipäänsä tarvitaan. Paneeli huomioi myös, että jos hakemus pohjautui tutkijan tai tutkimusryhmän aiempiin tutkimushankkeisiin, jo tehdyn ja aiotun tutkimuksen välistä suhdetta ei ollut avattu tarpeeksi. Kielitiede (II): Paneelin mukaan arvioitavat hakemukset olivat monipuolisia sekä poikkeuksellisen laadukkaita. Tällä perusteella suomalainen kielitiede on voimissaan, mistä toki kertovat myös alan tutkimuksen huippuyksiköt. Tutkimusten toteuttamissuunnitelmat herättivät kritiikkiä siitä syystä, että jotkut hakemukset vaikuttivat liian kunnianhimoisilta useine alahankkeineen, kun toisissa taas liioiteltiin eri tutkimusvaiheiden viemää aikaa. Kielitieteen yhteishaku (Suomen Akatemia ja Unkarin OTKA, suunnattu haku): Huolimatta ansioituneista vastuullisista johtajista ja hyvin kootuista tutkimusryhmistä, itse hakemukset eivät nousseet samalle tasolle. Tähän saattoi vaikuttaa se, että kansainvälinen tutkimusyhteistyö on haastavaa, että hakemusten laatimiseen oli suhteellisen vähän aikaa, ja että haun teema oli melko kapea. Lisäksi jotkut hakemukset olivat kyllä hyviä, mutta niiden kytkös haun teemaan jäi epäselväksi. Kirjallisuuden tutkimus: Suurin osa hakemuksista oli hyviä, vaikka mukana oli muutamia heikompiakin hakemuksia. Pari hakemusta osoittautui poikkeuksellisen laadukkaaksi ja innovatiiviseksi. Joissakin tutkijatohtorihakemuksissa esiintyi erittäin mielenkiintoisia tutkimusideoita, mutta tutkimuksen toteuttamissuunnitelma vaatii vielä parempaa jäsentelyä ja hakemuksen hiomista. Kansantaloustiede: Paneelin mukaan Akatemian arviointiprosessi toimii moitteettomasti ja on tasapuolinen kaikille hakijoille. Arvioidut hakemukset olivat hyvää, kansainvälistä tasoa. Esitystyylin, painotusten ja yksityiskohtaisuuden suhteen hakemukset olivat kovin erilaisia, mikä on kuitenkin täysin hyväksyttävää. Sen sijaan paneeli toivoi, että kaikista hakemuksista löytyisi selkeä tavoitteenasettelu sekä suoritettavan tutkimustyön riittävän yksityiskohtainen kuvaus. Lisäksi oli yllättävää, kuinka usein hakemuksista puuttui esitys siitä, miten odotettavissa olevat tulokset suhteutuvat tutkimuksen tavoitteisiin. Kulttuurien tutkimus: Paneeli oli erittäin tyytyväinen hakemusten tieteelliseen tasoon. Lisäksi paneeli oli vaikuttunut suomalaisen kulttuurintutkimuksen monipuolisuudesta. Paneeli kuitenkin kaipasi metodologian parempaa perustelemista ja hakemuksissa tulisikin esittää selkeästi, miksi valitut tutkimusmenetelmät ovat juuri oikeat esitettyjen tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi. Samoin vertailevien tutkimusten kohdalla itse verrattavat kohteet tulisi motivoida ja perustella paremmin. Joidenkin hakemusten kohdalla käsitteiden käyttö oli häilyvää tai keskeisiä käsitteitä ei ollut määritelty lainkaan. Liiketaloustiede: Paneelin mukaan hakemukset olivat korkeatasoisia, ja Akatemian arviointikäytänteet ovat erittäin ammattimaisia ja sujuvia. Paneeli huomioi, että toisinaan kokeneet tutkijat vaikuttivat luottavan liikaa aiempiin saavutuksiinsa, sillä itse tutkimussuunnitelmat eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia. Lisäksi hakemuksissa oli usein kuvattu liian niukasti tutkimusympäristöä ja sen antamaa tukea. Paneelin mukaan hakemuksissa voisi tuoda nykyistä paremmin esille tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, eikä vain mainita, kuinka monta artikkelia rahoituskauden aikana aiotaan tuottaa. Musiikintutkimus: Paneelin mukaan hakemusten taso oli erittäin hyvä. Muutama hakemus osoittautui poikkeuksellisen hyväksi ja innovatiiviseksi, ja heikkoja hakemuksia ei ollut lainkaan. Suomalaisen musiikintutkimuksen kirjo on paneelin mukaan ilahduttavan laaja. 3
Oikeustiede: Paneelin mukaan hakemukset oli keskimäärin laadittu erittäin huolellisesti ja niiden tieteellinen taso oli hyvä. Toisaalta hakemukset eivät olleet kovinkaan innovatiivisia. Psykologia (I, neuro): Huolimatta käsiteltyjen aiheiden kirjosta, hakemusten taso oli kansainvälisesti kilpailukykyinen ja parhaimmat vastasivat kansainvälistä huippua. Lisäksi Akatemian arviointijärjestelyt sähköisine järjestelmineen saivat kiitosta. Psykologia (II): Yleisesti ottaen hakemukset olivat korkeatasoisia, ja erityisen vaikutuksen tekivät tilastolliset analyysit ja suurien aineistojen käyttö. Paneeli tosin koki myös, että useat hakemukset olisivat kaivanneet enemmän konkreettisia esimerkkejä ja tutkimuksen motivointia. Esimerkiksi jo olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden esittely oli usein puutteellista. Samoin kvalitatiivisia tutkimuksia ja ylipäänsä koejärjestelyitä olisi voitu avata enemmän. Lisäksi käytettäessä useita eri aineistoja, tulisi niiden keskinäinen vertailukelpoisuus perustella paremmin. Sosiaalitieteet (I): Hakemukset olivat hyviä ja kansainvälisestikin kilpailukykyisiä. Paneeli huomioi, että Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää laajoja rekisterejä ja tietokantoja, joiden avulla voitaisiin tehdä kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta. Paneelin mukaan hakijat eivät aina perustelleet riittävästi liikkuvuussuunnitelmansa mukaisia vierailukohteita tai esitettyjen yhteistyökumppanien merkitystä tutkimukselle. Lisäksi hakijoiden julkaisusuunnitelmat rahoituskaudelle olivat toisinaan ylimitoitettuja ja harvalla hakijalla oli myöskään näkemystä siitä, mihin kansallisiin tai kansainvälisiin aikakauslehtiin tutkimustuloksia aiotaan tarjota ja miksi juuri niihin lehtiin. Joissakin hakemuksissa esitettiin erinomaisia ideoita, mutta tutkimuksen käytännön toteutusta ei ollut avattu tarpeeksi. Sosiaalitieteet (II): Keskimäärin hakemukset olivat laadukkaita. Paneeli koki Akatemian arviointiprosessin ammattimaiseksi, tehokkaaksi ja sujuvaksi. Paneeli toivoi, että jatkossa hakijat avaisivat enemmän tutkimusmenetelmiään ja lisäksi tutkimus tulisi motivoida suhteessa alan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Sosiaalitieteet (III): Hakemukset käsittelivät laajasti monenlaisia aiheita sosiaalityön parissa, ja paneeli olikin vaikuttunut suomalaisesta sosiaalityön tutkimusperinteestä. Vaikka tutkimusideat olivat monesti erinomaisia ja niiden yhteiskunnallinen merkitys oli hyvin perustelu, oli tutkimusmenetelmien kuvailu usein liian niukkaa. Paneeli olisikin kaivannut enemmän tietoa esimerkiksi sellaisista perusasioista kuin haastateltavien rekrytoinnista ja otoksen ominaisuuksista, tiedonkeruu- ja analyysimenetelmistä sekä datan tulkinnasta. Yleisesti ottaen hakemuksissa esiintyvä eettisten näkökulmien pohdinta oli erityisen ansiokasta ja perusteellista. Paneeli oli yllättynyt siitä, että useassa hakemuksessa aiottiin analysoida jo kerättyä dataa uuden datan keräämisen sijaan. Taiteiden tutkimus: Keskimäärin hakemukset olivat hyvää, kansainvälistä tasoa. Erityisen laadukkaiksi paneeli koki mediatutkimuksen alan hakemukset. Jotkut hakemukset olisivat selvästi vaatineet enemmän tukea ja opastusta suorituspaikkojen taholta. Teologia ja uskontotiede: Suurin osa hakemuksista oli erittäin korkeatasoisia. Paneeli laittoi myös ilahtuneena merkille, että erittäin korkeatasoisten, tutkijanuran alkuvaiheessa olevien hakijoiden perusteella uskonnontutkimuksella on valoisa tulevaisuus Suomessa. Paneelin mukaan monitieteiset hakemukset olivat erittäin mielenkiintoisia, mutta useimmat niistä kaipasivat terävöittämistä ja parempaa teoreettista jäsentelyä. 4
Valtiotieteet: Paneelin mukaan hakemukset olivat korkeatasoisia, mutta eivät erityisen innovatiivisia. Lisäksi hakemuksissa olisi voitu selventää enemmän tutkimuksen yleistä viitekehystä ja perustella paremmin valittuja tutkimusmenetelmiä. Velka ja velkasuhde (suunnattu haku): Yleisesti ottaen hakemusten taso oli erittäin hyvä. Haun teema oli melko laaja, ja osin siitäkin syystä hakemukset edustivat monia eri tieteenaloja. Paneeli kiitteli erityisesti hakemusten innovatiivisuutta, kunnianhimoa, monitieteisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä. Sen sijaan tutkimusmenetelmiä olisi voinut avata enemmän. Lisäksi jotkin monitieteiset hakemukset kärsivät hieman pinnallisesta esitystavasta. Viestintä: Hakemusten kirjo oli laaja ja yleinen taso hyvä. Paneeli olisi kuitenkin halunnut enemmän yksityiskohtia valituista tutkimusmenetelmistä ja siitä, miten ne soveltuvat tutkimuskysymysten tai hypoteesien ratkaisemiseen. Jotkut hakemukset olisi pitänyt valmistella huolellisemmin ja tehdä hakemuksista selkeämpiä, käyttäen hyväksi myös Akatemian ohjeistusta hakemusten laatimiseksi. 5