Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta. teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla

Transkriptio

1 1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti kokouksissaan 20.3., ja rahoittaa 11 akatemiatutkijan ja 16 tutkijatohtorin tehtävää, 29 akatemiahanketta ja viittä suunnattua akatemiahanketta. Rahoitettujen tutkijoiden ja hankkeiden rahoituskaudet alkavat syyskuussa Taulukko 1. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle syyskuun 2013 haussa osoitettujen hakemusten rahoitus. Akatemiatutkijoiden tutkimuskulujen osalta päätökset tehdään kesäkuussa Rahoitus- Muoto Arvioidut hakemukset, Akatemialta haettu rahoitus, Rahoitetut hakemukset, (varasijat), Rahoituspäätökset yhteensä, Myöntöprosentti hakemuksista Akatemiahanke (5) ,0 Suunnattu akatemiahanke: ,0 Akatemiatutkijan tehtävä (5) Tutkijatohtorin tehtävä (6) ,2 Yhteensä (18) ,8 Hakija saa päätöksestä ilmoituksen sähköpostiinsa, jonka jälkeen se on luettavissa Akatemian verkkoasioinnissa. Rahoituksen maksaminen edellyttää vahvistusta rahoituksen vastaanottamisesta vastuulliselta johtajalta ja suorituspaikalta Akatemian verkkoasioinnin kautta. Vahvistaessaan rahoituksen vastaanoton vastuullinen johtaja ja tutkimuksen suorituspaikka hyväksyvät rahoituspäätöksen sisällön ja sitoutuvat noudattamaan Akatemian asettamia rahoituksen käyttöön liittyviä ehtoja. Myönteiset rahoituspäätökset löytyvät Akatemian verkkosivuilta Päätökset ja vaikutukset -osasta (ks. hakutoiminto Rahoituspäätösten lisätietokentästä). Rahoitustilanne kiristynyt merkittävästi kolmen vuoden aikana Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan valtuus akatemiahankkeiden, akatemiatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden rahoittamiseen on pienentynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Samaan aikaan hakemusmäärät ovat kasvaneet akatemiahankkeissa, joten myöntöprosentit ovat laskeneet merkittävästi kaikissa kolmessa rahoitusmuodossa (Taulukko 2.).

2 2 Taulukko 2. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan syyshakujen 2011, 2012 ja 2013 hakemukset ja seuraavana vuonna tehdyt rahoituspäätökset. Akatemiahankkeissa konsortiohakemusten osahankkeet on esitetty erillisinä hakemuksina ja päätöksinä. Akatemiahankkeissa ja tutkijatohtoreissa Akatemian rahoitusprosentti oli vuonna 2011 enintään 80, vuosina 2012 ja 2013 enintään 70. Akatemiatutkijan tehtävissä myönnetyt summat viittaavat päätösvuonna myönnettyihin tutkimuskuluihin uusille ja vanhoille akatemiatutkijoille. Rahoitusmuotojen päätökset Hakemusmäärä, Rahoitus- myönnöt, Haettu summa, milj. Myönnetty summa, milj. (myöntöprosentti) (myöntöprosentti) Akatemiahanke (20) 107,7 21,2 (20) Akatemiahanke (15) 124,7 19,4 (16) Akatemiahanke (13) 123,0 14,9 (12) 2011 / kulurahat / kulurahat / kulurahat (19) 7, (14) 7, (13) 3,3* Tutkijatohtorin tehtävä (17) 46,3 7,9 (17) Tutkijatohtorin tehtävä (13) 47,3 5,5 (12) Tutkijatohtorin tehtävä (10) 43,4 4,1 (9) *) Toimikunta päättää syyskuun hausta myönnettyjen akatemiatutkijoiden kulurahoista kesäkuussa. Kansainvälinen vertaisarviointi päätösten perustana Hakemukset arvioidaan kansainvälisellä vertaisarvioinnilla, ja niille pyydetään tieteellisen asiantuntijapaneelin kirjalliset lausunnot. Rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin. Toimikunta rahoitti puolet hakemuksia, jotka saivat arvion 6 tai 5. Päätöksenteossa huomioitiin Akatemian hallituksen ja toimikunnan hyväksymät linjaukset. Hakija voi tutustua paneelilausuntoonsa Akatemian verkkoasioinnissa. Asiantuntijoiden työskentelyn periaatteista saa lisätietoja Akatemian verkkosivuilta. Syyskuun 2013 hakua luonnehtivat kiristynyt rahoitustilanne ja korkealaatuisten hakemusten suuri määrä. Tämän seurauksena toimikunta pystyi rahoittamaan pääasiassa vain arvosanan 6 saaneita hakemuksia. Tilanne oli vaikein akatemiahankkeissa (Taulukko 3.)

3 Taulukko 3. Arvosanan 5 ja 6 saaneiden myöntöprosentit rahoitusmuodoittain syyskuun 2013 haussa. Rahoitusmuoto Arvosana Myöntöprosentti Akatemiahankkeet 6 92 % 5 16 % Akatemiatutkijat 6 80 % 5 33 % Tutkijatohtorit % 5 39 % 3 Syyskuun 2013 haun hakemukset arvioitiin tammi-helmikuussa 2014 yhdeksässä kansainvälisessä paneelissa, joista yksi järjestettiin yhdessä Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan kanssa ja yksi Terveyden tutkimuksen toimikunnan kanssa. Neljä akatemiahankehakemusta ja yksi suunnatun haun hakemus arvioitiin Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan paneeleissa. Lisäksi yksittäiset asiantuntijat arvioivat kaksi akatemiahankehakemusta. Asiantuntijoita oli 110 ja he olivat 18 maasta. Eniten asiantuntijoita oli Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ruotsista. Asiantuntijoista professoreita oli 78 prosenttia ja naisten osuus oli 30 prosenttia. Kilpailu akatemiahankerahoituksesta kiristyi Toimikunnalle jätettiin viime syyskuussa päättyneessä haussa yhteensä 222 akatemiahankehakemusta. Hankkeita oli 198, koska hakuun jätettiin 17 konsortiohakemusta joissa oli 41 hakijaa. Eniten hakemuksia saatiin seuraavilta tutkimusaloilta: ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia; mikrobiologia; solu- ja molekyylibiologia; biokemia, biofysiikka; metsätieteet; ympäristötieteet; yhteiskunnallinen ympäristötutkimus. Näiden osuus kaikista hakemuksista oli 65 prosenttia. Hakijoista naisia oli 39 prosenttia. Hankkeista rahoitettiin 13 prosenttia ja rahoitukseen käytettiin 14,9 miljoonaa euroa. Rahoitetut hakemukset edustavat 11 tutkimusalaa. Naisia rahoitetuista hakijoista on 38 prosenttia ja hakijoista 31 prosenttia kuuluu konsortioihin Toimikunta myönsi haetun rahoituksen niille hakijoille, jotka hakivat Akatemialta vähemmän kuin euroa (13 hakemusta). Toimikunta pyrki säilyttämään rahoitettavien hankkeiden kokonaiskustannukset ennallaan, mutta laski rahoitusosuuttaan niissä hankkeissa, joilla haettiin yli euroa. Näissä hankkeissa Akatemian rahoitusosuutta laskettiin pääsääntöisesti seuraavasti: 65 prosenttiin kun Akatemialta haettiin euroa (9 hakemusta) 63 prosenttiin kun Akatemialta haettiin euroa (3 hakemusta) 60 prosenttiin kun Akatemialta haettiin euroa (2 hakemusta) 55 prosenttiin kun Akatemialta haettiin yli euroa (1 hakemus) Yhdessä rahoitetussa hankkeessa leikattiin hankkeen kokonaiskustannuksia. Rahoitusmyönnöt vaihtelivat n euron välillä, ja keskimääräinen myöntö oli euroa. Viisi hanketta sijoitettiin varasijalistalle. Mikäli Akatemian myöntämä rahoitus poikkeaa haetusta 10 prosenttia tai enemmän eikä vastuullinen johtaja ja tutkimuksen suorituspaikka poikkeamasta johtuen voi hyväksyä päätöksen laskentaperusteita, on hankkeelle mahdollista hakea uutta kustannusarviota.

4 4 Toimikunta rahoitti 16 prosenttia arvion 5 saaneista hankkeista. Toimikunta huomioi päätöksiä valmistellessaan hankkeiden tutkimusalat. Akatemiahankerahoitusta suunnattiin ympäristön pitkäaikaismuutosten tutkimukseen Suunnattuun akatemiahankehakuun jätettiin 46 hakemusta. Hakemukset edustivat 12 tutkimusalaa ja niistä lähes puolet kuului ekologian, evoluutiobiologian ja ekofysiologian sekä ympäristön- ja metsätieteen aloille. Naisia hakijoista oli 24 prosenttia ja hakijoista 39 prosenttia kuului konsortioihin. Rahoitusta myönnettiin viidelle hakijalle yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Hakemuksista rahoitettiin vain arvosanan 6 tai 5 saaneita. Akatemiatutkijan rahoitus tukee itsenäisen tutkijan nousujohteista uraa Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on halunnut erityisesti tukea kolmannella tutkijanuraportaalla olevia tutkijoita. Edellisvuoteen verrattuna toimikunta pystyi kuitenkin rahoittamaan kaksi akatemiatutkijan tehtävää vähemmän. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle jätettiin viime syyskuussa päättyneessä haussa yhteensä 87 akatemiatutkijan tehtävä -hakemusta. Hakijoista 51 prosenttia oli naisia. Hakijoista ulkomaisia tutkijoita oli 24 prosenttia. Hakemuksista tuli rahoitetuiksi noin 13 prosenttia, ja toimikunta käytti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 4,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kattaa tutkijan palkan. Tämän lisäksi tehtävään valituilla on ollut mahdollisuus hakea tutkimukseensa tutkimuskulurahoitusta Akatemiasta. Toimikunta päättää tutkimuskuluista kesäkuussa. Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen. Rahoituksella edistetään ja vahvistetaan parhaimpien tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnutetaan heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lahjakkaiden tutkijoiden nousujohteiseen tutkijanuraan. Myös tutkijan soveltuvuutta akatemiatutkijan tehtävään ja kykyä toimia tutkimusryhmän johtajana pidettiin tärkeänä. Toimikunta otti lisäksi huomioon naisten osuuden ja tieteenalojen tasapuolisuuden sekä painotti kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta tutkijanuran aikana. Ennätyksellisen kova kilpailu tutkijatohtorirahoituksesta Tutkijatohtorin rahoitus on kolmivuotinen. Sen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen ammattitutkijoiksi. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota tutkimussuunnitelman tieteellisen laadun lisäksi mm. hakijan liikkuvuuteen. Akatemiahankerahoituksen ohella myös kilpailu tutkijatohtorirahoituksesta koveni edellisvuoteen verrattuna. Toimikunnalle jätettiin syykuun 2013 haussa 157 tutkijatohtorin rahoitushakemusta. Hakijoista 56 prosenttia oli naisia. Rahoitus myönnettiin 10 prosentille hakijoista. Toimikunta on aiempina vuosina pyrkinyt myöntämään rahoitusta haetun mukaisesti, mikäli haetut kulut ovat perusteltuja ja rahoitusmuodon mukaisia. Tällä hakukierroksella kokonaiskustannuksiin ei pääsääntöisesti puututtu. Akatemian rahoitusosuutta päädyttiin laskemaan 65 prosenttiin projektien kokonaiskustannuksista, ja rahoitukseen käytetään toimikunnalle osoitetun budjetin mukaisesti euroa. Keskimääräinen myöntösumma on euroa.

5 5 Tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden lisäksi kansainväliset asiantuntijat ja toimikunta kiinnittivät edelleen huomiota tutkijoiden liikkuvuuteen sekä itsenäistymiseen tutkijatohtorikaudella. Etenkin pitkäkestoisten liikkuvuusjaksojen merkitys korostui päätöksenteossa. Tutkijoita kehotetaan lähtemään ulkomaille tohtorin tutkintonsa jälkeen tai ainakin vaihtamaan tutkimusryhmää aloittaessaan itsenäistä tutkijanuraansa. Tämä toteutuu kaikkien myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden suunnitelmassa. Tutkijatohtorin tehtävä kiinnostaa myös Suomeen tulevia ulkomaalaisia tutkijoita, joiden osuus etenkin biotieteiden alan hakijoista on suuri. Kaiken kaikkiaan tutkijatohtorihakijoista 29 prosenttia oli kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia, ja heidän osuutensa myönteisen päätöksen saaneissa oli 31 prosenttia. Lisätietoja: Akatemiahankkeet Tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Tiedeasiantuntija Päivi Lindfors, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Tiedeasiantuntija Timo Sareneva, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Akatemiatutkijat Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Tiedeasiantuntija Harri Hautala, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Tutkijatohtorit Tiedeasiantuntija Annika Raitala, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Erikoistutkija Timo Kolu, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p Tiedeasiantuntija Kyösti Lempa, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p