RT 91-XXXXX KH XX-XXXXX SIT Y-Y Kiukaat ja savupiiput Tässä ohjekortissa esitetään ohjeita saunan kiukaista ja savupiipuista. ohjeet xxxkuu 201X 1 (X) korvaa RT XX-XXXX RTS 16:57 Sisällysluettelo 1 KIUKAAT 1.1 Kiukaan valinta 1.2 Käyttöturvallisuus 2 Puulla lämmitettävät 2.1 Jatkuvalämmitteinen, puulämmitteinen kiuas 2.2 Jatkuvalämmitteisten kiukaiden CE-merkintä 2.3 Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas 2.4 Saunan lämmitystarve ja puulla lämmitettävän kiukaan teho 2.5 Puulämmitteisten kiukaiden suojaukset ja suojaetäisyydet 2.6 Seinien ja katon suojaus 3 Savupiiput 3.1 CE-merkintä 4 Kiuas ja savupiippu 5 Sähköllä lämmitettävät 5.1 Jatkuvalämmitteinen kiuas 5.2 Varaava kiuas 5.3 Sähkökiukaan valinta 5.4 Sähkökiukaan asennus 5.5 Sähkökiukaan asennus ja kiukaan ympärillä oleva vapaa tila 5.6 Sähköllä lämmitettävän kiukaan ja puulla lämmitettävän kiukaan asentaminen samaan saunaan 6 Kaasulla lämmitettävät 7 Öljyllä lämmitettävät 8 Kiuaskivet Kirjallisuutta 1 KIUKAAT Kiukaat voidaan jaotella kuvan 1 mukaisesti. Kiuasvalmistajia ja -merkkejä on useita. Kiuastoimitukseen voi kuulua myös suojaseinät. Kiukaita voidaan tehdä myös paikalla. Kuvissa sivuilla 2...4 esitetään kiuastyyppejä. puulla lämmitettävät sähköllä lämmitettävät kaasulla lämmitettävät öljyllä lämmitettävät sisäänsavuavat ulossavuavat savu kertalämmitteiset jatkuvalämmitteiset jatkuvalämmitteiset varaavat kertalämmitteiset jatkuvalämmitteiset kertalämmitteiset jatkuvalämmitteiset Kuva 1. Kiukaiden jaottelu.
ohjeet 2 Kiuastyyppejä Puulämmitteinen, jatkuvalämmitteinen Jatkuvalämmitteinen puulämmitteinen kiuas. Jatkuvalämmitteinen kiuas). Kiuastyyppejä Puulämmitteinen, kertalämmitteinen Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas. Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas. Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas.
ohjeet 3 Kiuastyyppejä Sähkölämmitteinen, jatkuvalämmitteinen Sähkökiuas, kehikolla suojattu. Sähkökiuas. Sähkökiuas. Sähkökiuas.
ohjeet 4 Sähkökiuas. Sähkökiuas, varaava.
ohjeet 5 1.1 Kiukaan valinta Rakennuksen suunnittelussa varaudutaan siihen, että saunassa ajan mittaan voidaan vaihtaa kiukaita ja asentaa monenlaisia kiukaita, joilla on kiuaskohtaisia suojaustarpeita. Kiukaiden suojaustarve vaihtelee ja se ilmoitetaan kiukaan tyyppikilvessä. Jos suojaetäisyys ei täyty, suojaus toteutetaan palava-aineista kattoa ja seinää suojaavalla seinämällä tai levytyksellä. Kiukaan valintaperusteita ovat mieltymykset, saunan ja kiukaan suunnitteluratkaisut, kiukaan ulkonäkö ja muotoilu, haluttu lämpötila ja kosteus. Kiukaan valinnassa otetaan huomioon kylpijämäärä, saunomiskertojen kestoaika, saunan ilmanvaihto ja lämmöneristykset sekä mahdolliset lämmöneristämättömät kattoja seinäpinnat. Kiukaat valitaan yleensä kiukaiden valmistajien valintaohjeiden perusteella. 1.2 Käyttöturvallisuus Kiukaan ympärille rakennetaan kaide tai seinämä, jotta käyttäjä ei joudu kosketuksiin kuuman kiukaan kanssa, esimerkiksi törmää tai kaadu päin kuumaa kiuasta. Kaide- ja suojaetäisyysohjeet saa kiukaan valmistajilta. 2 Puulla lämmitettävät 2.1 Jatkuvalämmitteinen, puulämmitteinen kiuas Jatkuvalämmitteinen kiuas lämmitetään ennen saunomista ja lämmittämistä jatketaan koko saunomisen ajan. Liekit kiertävät tavallisesti metallikanavissa kiuaskivien välissä ja alla ennen poistumista hormiin. Sauna kuumenee kivien välissä ja vaipan solissa kulkevan ilman avulla. Lämpötilaa säädetään poltettavan puun määrällä ja palamisen nopeudella. Kiuaskivien määrä on vähäisempi kuin kertalämmitteisessä kiukaassa, tehosta ja mallista riippuen noin 25...100 kg. Kiukaan lämmitysaika on noin puoli tuntia. Koska kivet eivät ole kosketuksessa tuleen, ne eivät nokeennu ja saunailma on puhdasta. Kiukaan yhteydessä on usein sen kyljessä tai metalliseen savuhormiin liitettynä vedenlämmitin ja joskus myös ilmankostutin. Kiukaat valitaan yleensä kiukaiden valmistajien valintaohjeiden perusteella. 2.2 Jatkuvalämmitteisten kiukaiden CE-merkintä Tehdasvalmisteiset jatkuvalämmitteiset puulämmitteiset CE-merkitään, SFS-EN 15821 Jatkuvalämmitteiset saunan puu, vaatimukset ja testausmenetelmät. Mahdolliset kiuastoimitukseen kuuluvat suojaseinät CE-merkitään. Tehdasvalmisteiset savuhormit CE-merkitään, SFS-EN 1856-1 Savupiiput. Vaatimukset metallisavupiipuille. Osa 1: Järjestelmäsavupiiput. Jokaisen CE-merkityn tulisijan ja savuhormin mukana tilaajalle tulee laitevalmistajan asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Tilaaja voi pyytää savupiippujen mukana nämä todistukset suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) tuotannon sisäisen laadunvalvonnan vaatimustenmukaisuustodistus (Certificate of conformity of the factory production control). Savupiipun ja kiukaan toimivat DoP- ja CE-mallit löytyvät sivun www.henhelpdesk.fi pikalinkistä Suoritustasoilmoitusesimerkkejä (DoP). 2.3 Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas Kertalämmitteisen kiuas lämmitetään ennen saunomista, saunomisen aikana sitä ei lämmitetä. Kiukaan kivet ovat eristetyssä ja luukulla suljettavassa kivitilassa. Liekit kulkevat kivitilan läpi savuhormiin. Kiuasta voidaan käyttää myös savukiukaan tapaan sisäänsavuavana sulkemalla savupelti ja avaamalla kivitilan luukku lämmityksen ajaksi. Kiuaskivimäärä vaihtelee kiukaan koon mukaan. Kivimäärä valitaan valmistajan ohjeen mukaan. 2.4 Saunan lämmitystarve ja puulla lämmitettävän kiukaan teho Puulla lämmitettävän kertalämmitteisen kiukaan lämpöteho voidaan arvioida kuvan 2 perusteella ja jatkuvalämmitteisen kiukaan lämpöteho kuvan 3 perusteella.
ohjeet 6 Q = lämmön tarve (MJ) 2 A = saunaa rajoittavien pintojen ala (m ) t = saunomisaika (h) Lämmön tarve Q (MJ) t 200 3 150 2 1 100 50 0 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 2. Saunan lämmöntarpeen arvio käytettäessä puulla lämmitettävää kertalämmitteistä kiuasta, kun saunan lämpötila lämmityksen alkaessa on + 20 C. Kylpijöiden lukumäärän perusteella lisätään lämmöntarpeeseen 1,7 MJ kylpijää kohti. Jos sauna ulkolämpötilasta johtuen on hyvin kylmä, lämpötila lämmityksen alkaessa on - 20 C, saunan lämmityksen lämmöntarve on 1,5-kertainen. P = kiukaan suurin lämpöteho (kw) 2 A = saunaa rajoittavien pintojen ala (m ) A (m 2) Tehon tarve P (kw) 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 A (m 2) Kuva 3. Puulla lämmitettävän jatkuvalämmitteisen kiukaan tehontarpeen arvio, kun saunan lämpötila lämmityksen alkaessa on + 20 C. Jos saunan lämpötila ulkolämpötilasta johtuen on hyvin kylmä, lämmityksen alkaessa - 20 C, lämpötehontarve on 1,5-kertainen. 2.5 Puulämmitteisten kiukaiden suojaukset ja suojaetäisyydet Taulukossa x on esitetty puulämmitteisten kiukaiden suojaetäisyydet palava-aineisiin rakenteisiin. Suojaus tehdään kiuastoimitukseen kuuluvilla suojaseinämillä tai suojauslevytyksellä. Yksinkertainen kevyt suojauslevytys voidaan tehdä: vähintään 7 mm paksuisesta palamattomasta kuituvahvisteisesta sementtilevystä vähintään 7 mm paksuisesta kalsiumsilikaattilevystä vähintään 1 mm paksuisesta kuumasinkitystä pellistä, jonka kiinnityspisteet ovat 400 500 mm:n välein. Kaksinkertainen kevyt suojus voidaan tehdä kahdesta edellä mainitusta levystä tai pellistä. Suojattavan pinnan ja levyjen väliin jätetään vähintään 30 mm tuuletusrako. Suojuksen reunan tulee olla irti lattiasta ja katosta ilmankierron varmistamiseksi. Yksinkertaista kevyttä suojusta vastaa vähintään 55 mm muuraus, joka on reunoiltaan avonainen ja vähintään 30 mm etäisyydellä suojattavasta pinnasta. Kaksinkertaista kevyttä suojusta vastaa vähintään 110 mm muuraus, joka on 30 mm etäisyydellä suojattavasta pinnasta. Kuvissa 4 ja 5 esitetään kevyen suojuksen rakentamistapoja. Tulipesän edessä oleva palava-aineinen lattia suojataan metallilevyllä, joka liittyy tiiviisti lattiaan ja tulisijaan. Suuluukullisen tulipesän edessä suojattava alue ulotetaan vähintään 100 mm luukun molemmille sivuille ja vähintään 400 mm sen eteen. Tehdasvalmisteisten puukiukaiden suojaetäisyydet esitetään kiukaaseen kiinnitetyssä kilvessä. Jos kiuas vaihdetaan ja suojaetäisyys ei uudelle kiukaalle täyty, suojaus toteutetaan tässä esitettyjen ohjeiden mukaan palava-aineista kattoa ja seinään suojaavalla levytyksellä.
ohjeet 7 seinäverhous suojalevyt asennusholkit 30 mm 30 mm Kuva 4. Kaksinkertaisen kevyen suojuksen kiinnitys. 400 900 250 150 400 400 250 400 150 400 a b c Kuva 5. Saunan kiukaan kevyen suojuksen rakentamistapoja. Kuvassa a) ja b) yksinkertainen kevyt suojus, c) kaksinkertainen kevyt suojus. Taulukko 1. Puukiukaiden suojaetäisyydet palava-aineisiin rakenteisiin. Kiukaan pintarakenteella voidaan pienentää suojaetäisyystarpeita. Pinta Suojaetäisyys Ohje Etupinta 1000 mm Etäisyyttä voidaan pienentää 50 % yksinkertaista Takapinta 500 mm ja 75 % kaksinkertaista kevyttä suojusta käytettäessä Sivupinnat 500 mm Alapinta 250 mm Yläpinta 1200 mm Etäisyyttä voidaan pienentää 25 % yksinkertaista ja 50 % kaksinkertaista kevyttä suojusta käytettäessä Kiukaiden eteen on jätettävä vähintään metrin suuruinen tila tulipesän hoitoa varten 2.6 Seinien ja katon suojaus Kiukaan kohdalla on seinä- ja kattorakenteet suojattava, kuten yleisiä tulisijoja koskevissa määräyksissä on esitetty.
ohjeet 8 3 Savupiiput Kuva 6. Kiukaan suojaseinämät. Savupiiput muurataan tiilistä tai harkoista noudattaen rakentamismääräyskokoelman E1, E3 ja E8 määräyksiä. Savuhormin aukon pienin halkaisija, sivun pituus tai muu poikkimitta on tavallisesti 100 mm, E3 Pienet savuhormit. Savupelti sijoitetaan savuhormiin 1600...1800 mm korkeudelle lattiasta. Paloturvallisuusvaatimusten mukaan tulee savupiipun pääsääntöisesti yltää vähintään 0,8 m katon lappeen yläpuolelle. Tulisijat ja savupiippu muurataan liikkumattomalle, palamattomasta aineesta rakennetulle perustukselle. Muuraus kosteuseristetään perustuksesta esimerkiksi bitumikermillä. Kiukaan savuhormi on tavallisesti puolen kiven hormi. Poltettu tiili on sopivan huokoisena hyvä savupiipun materiaali, näin savukanavan kosteusvaihtelut eivät pääse haittaamaan vetoa. Savupiippu muurataan säänkestävistä, julkisivulaatuisista perus- tai normaalikokoisista reikätiilistä. Laastina käytetään säänkestävää muuraussementti- tai kalkkisementtilaastia. Sisätiloissa yläpohjan lämmöneristeen alapuolella voidaan käyttää myös peruskokoista täystiiltä. Muuraukseen käytetään sisätiloissa ja varsinkin piipun alaosassa savilaastia, joka on riittävän joustavaa kestämään kuumien savukaasujen aiheuttamaa lämpölaajenemista. Koska savilaasti on pehmeää, näkyviin tulevat osat muurataan mieluiten avosaumaan ja jälkisaumataan muurauksen yhteydessä. Kiukaista poistuvan savukaasun lämpötila voi ajoittain olla yli 350 C. Hormin vaurioitumisen estämiseksi on savukaasujen kulku hormiin tehtävä mahdollisimman juoheaksi ja jyrkkiä mutkia on vältettävä. Jos liittymiskulma hormiin joudutaan tekemään jyrkemmäksi kuin 45, savuhormin katsotaan toimivan liittymiskohdassa tulisijan jatkeena, jolloin on käytettävä tulenkestäviä materiaaleja, kuva 7. α kulma 45 tai liitoskohta muurataan kuten tulisija noin 600 mm matkalla. Kuva 7. Kiukaan hormiliitos.
ohjeet 9 Savupiippu katetaan sadevesivahinkojen estämiseksi betonihatulla tai irrotettavalla peltilevyllä. Savupiippu voidaan tehdä myös elementtirakenteisena. Tarkoitukseen on saatavissa tulenkestävistä elementeistä ja kevytsorabetonista valmistetuista harkkoelementeistä koottavia savupiippuja. Pihasaunoissa, esimerkiksi vapaa-ajan asunnon saunoissa, puilla lämmitettävän kiukaan savupiippu voi olla teollisesti valmistettu CE-merkitty tai se voidaan rakentaa teollisesti valmistetuista elementeistä, jotka asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan. Savupiippujen suunnittelun yleisiä ohjeita annetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E3 Pienet savuhormit, ohjeet. 3.1 CE-merkintä Tehdasvalmisteiset savupiiput CE-merkitään Rakentamismääräyksen osan E3 ja harmonisoitujen tuotestandardien mukaan. Savupiipun lämpötilaluokaksi suositellaan T600. Sen on oltava vähintään T400 (riippuu tulisijan, kiukaan ja padan savukaasujen maksimilämpötilasta). Jokaisen CE-merkityn tulisijan ja savupiipun mukana tilaajalle tulee laitevalmistajan asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Tilaaja voi pyytää savupiippujen mukana seuraavia todistuksia: suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) tuotannon sisäisen laadunvalvonnan vaatimustenmukaisuustodistus (Certificate of conformity of the factory production control). Tiedot tehdasvalmisteisten savupiippujen ja tulisijojen standardeista ovat sivulla www.henhelpdesk.fi. Savupiipun ja tulisijan toimivat DoP- ja CE-mallit löytyvät www.henhelpdesk.fi pikalinkistä Suoritustasoilmoitusesimerkkejä (DoP). 4 Kiuas ja savupiippu Tulisijojen tuottama savukaasun maksimilämpötila saa olla enintään 600 C. Tulisija, esimerkiksi kiuas, voidaan liittää tehdasvalmisteiseen savupiippuun, jonka lämpötilaluokka on T600. Tehdasvalmisteiset jatkuvalämmitteiset puulämmitteiset testataan CE-merkintään liittyen käyttöturvallisuustestillä. Testin tulos ilmoitetaan kiukaan CE-merkinnän suoritustasoilmoituksessa. Testauksessa mitataan kiukaasta (hormiin) tulevan savun maksimilämpötila. Jos tulisija liitetään muurattuun savupiippuun, otetaan huomioon Rakentamismääräyskokoelman osan E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2007 tulisijojen lämpötehon rajoitus. 5 Sähköllä lämmitettävät 5.1 Jatkuvalämmitteinen kiuas Sähkökiuas on tavallisesti jatkuvalämmitteinen. Kiukaan kivet kuumennetaan kivien alla ja välissä tai ympärillä olevien lämmitysvastuksien avulla. Sauna kuumenee kiukaan läpi kulkevan ilman avulla. Kiukaan tehoa säädetään lämmitysvastuksiin kytketyn ohjauskeskuksen ja siihen liitetyn lämpötilatermostaatin avulla. Kiuaskivimäärä vaihtelee kiukaan koon mukaan. Kivimäärä valitaan valmistajan ohjeen mukaan. Kiukaan lämmitysaika on noin puoli tuntia. Jatkuvalämmitteinen sähkökiuas voi olla muodoltaan myös levymäinen. 5.2 Varaava kiuas Sähköllä lämmitettävä kiuas voi olla myös varaava, jolloin kiukaassa on enemmän kiviä kuin jatkuvalämmitteisessä ja kiukaan vaippa on tavallisesti lämmöneristetty. Kiukaan kivien kuumentaminen voi tapahtua myös lämpöelementtien avulla, jolloin lämmitysvastus on kivestä tai keraamisesta aineesta tehdyn elementin sisässä. Kiukaan lämmitysaika on noin 1...1,5 tuntia. Varaava sähkökiuas voi olla myös jatkuvasti valmiustilassa, jolloin kiuaskivet pidetään pienellä teholla koko ajan 200...300 C lämpötilassa eristetyn kannen alla. Aloitettaessa saunominen kytketään suurempi teho, kiukaan kansi avataan ja kiukaalle heitetään muutama kauhallinen vettä. 5.3 Sähkökiukaan valinta Sähköllä lämmitettävän kiukaan mukana tulevassa asennusohjeessa annetaan saunan sallitut vähimmäis- ja enimmäistilavuudet kiukaan tehon mukaan. Asennusohjeessa annetaan tiedot myös kiukaan vaatimasta tilasta, suojaetäisyyksistä sekä sähköasennuksista. Sähköllä lämmitettävän kiukaan tehoksi valitaan alle 10 m 3 saunoissa tavallisesti 1 kw/m 3. Suuremmissa saunoissa voidaan käyttää pienempää tehon ja tilavuuden suhdetta, esimerkiksi 0,7 kw/m 3. Edellytyksenä on, ettei saunassa ole lämmöneristämättömiä seinä- tai kattopintoja ja ettei ikkuna ole suurempi kuin 0,5 m 2. Jos löylyhuoneessa on vuoraamatonta lasi-, betoni- tai tiiliseinää, kiuasta valitessa löylyhuoneen tilavuuteen lisätään 0,8 1,5 m³ kutakin ko. seinän neliömetriä kohti ja kiuas valittava yhteenlasketun tilavuuden mukaan. Jos kiuas asennetaan saunaan, jossa ei ylläpidetä peruslämpöä tai saunan rakenne on massiivista hirsirakennetta, saunan tilavuus kerrotaan luvulla 1,5 ja kiuas valitaan saadun tilavuuden mukaan. Kiuasta valittaessa otetaan huomioon kiukaan ohjaustapa.
ohjeet 10 5.4 Sähkökiukaan asennus Sähkökiukaan vaatima tila Sähköllä lämmitettävä kiuas asennetaan asennusohjeita noudattaen. Kiukaan vaatima tila riippuu kiukaan mitoista ja sille annetuista suojaetäisyyksistä palava-aineisiin rakenteisiin. Jos ohjauslaitteet ovat kiukaan rakenteellisena osana, kiuas asennetaan niin, että ohjauslaitteet ovat näkyvissä kiukaan vapaalla sivulla ja käyttötoimenpiteet voidaan suorittaa helposti. Vapaa tila laitteiden edessä on esimerkiksi 800 mm. Saunan korkeus otetaan huomioon kiuaskohtaisen asennusohjeen edellyttämällä tavalla. Sähkökiukaan kiinnitys Seinälle asennettavia kiukaita varten asennetaan seinärakenteen sisään esimerkiksi riittävän luja lauta, johon kiukaan kiinnitysruuvit voidaan kiertää. Kiukaan paino kivineen on otettava huomioon. Lattialle sijoitettavat on kiinnitettävä paikalleen. Sähköasennusputket ja -rasiat Sähköllä lämmitettävän kiukaan läheisyyteen on varattava sähköliitännän vaatimat liitäntärasiat ja ryhmäjohdon vetämistä varten rasioihin päättyvät asennusputket. Asennusrasia sijoitetaan noin 300 mm korkeudelle lattiasta kiukaan kiinnityskohdan viereen. Jos käytetään katto- ja seinärakenteiden uppoasennuksessa muovivaippaista vakioasennuskaapelia, sen putkitus asennetaan saunan lämmöneristyksen ulkopuolelle. Jos putkitukset asennetaan saunan lämmöneristyksen sisäpuolelle, asennuksessa käytetään lämmönkestävää kaapelia. Erityisesti on varottava putken joutumista lämmöneristyksen sisään. Ohjaus- ja varolaitteet Sähköllä lämmitettävän kiukaan ohjaus- ja varolaitteet ovat kiuaskohtaisia. Erillisten ohjauskeskusten ja termostaatti-rajoitinyhdistelmien mallimerkinnät annetaan kiukaan asennusohjeissa. Ohjauskeskukset, jotka ovat osa kiuasta, asennetaan saunaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Erillistä ohjauskeskusta ei saa sijoittaa saunaan ja se voidaan sijoittaa pesuhuoneeseen vain, jos keskus on tippu- tai roiskevedenpitävä (kotelointiluokka IP 21 tai IP 34) tilaluokituksesta riippuen. 5.5 Sähkökiukaan asennus ja kiukaan ympärillä oleva vapaa tila Sähkökiukaiden asennuksessa on noudatettava voimassa olevia sähköasennusstandardeja sekä kiukaan mukana tulevia valmistajan asennusohjeita. Asennusohjeissa on ilmoitettava etäisyydet kiukaan yläpinnasta kattoon, alapinnasta lattiaan ja etupinnasta lauteeseen tai suojakaiteeseen sekä etäisyydet sivu- ja takaseinään. Asennusohjeen suojaetäisyyksiä palava-aineisista rakenteista ei saa alittaa esimerkiksi käyttämällä kiukaan rakenteeseen kuulumattomia suojauslevyjä tai kevyttä suojusta. Kiukaan kohdalla saunan vähimmäiskorkeus on kiuaskohtainen, mutta aina vähintään 1900 mm. Kun ohjauslaitteet ovat kiukaan rakenteellisena osana, kiuas asennetaan niin, että ohjauslaitteet ovat näkyvissä kiukaan vapaalla sivulla ja käyttötoimenpiteet voidaan suorittaa helposti. 5.6 Sähköllä lämmitettävän kiukaan ja puulla lämmitettävän kiukaan asentaminen samaan saunaan Saunan käyttötarpeen niin vaatiessa on mahdollista sijoittaa sähköllä ja puulla lämmitettävät samaan saunaan. Molemmat on asennettava niitä koskevien ohjeiden mukaisesti. Jos samaan saunaan asennetaan sekä puulämmitteinen että sähkökiuas, asennus tehdään kiukaiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Kiukaiden välinen etäisyys on yleensä puulämmitteistä kiuasta koskevan suojaetäisyyden ja sähkökiuasta koskevan suojaetäisyyden summa, kuva 11. Sähkökiukaan valmistajan ohjeen mukaan voi sähkökiukaan kuitenkin asentaa lähemmäksi puulämmitteistä kiuasta, kuitenkin vähintään puulämmitteisen kiukaan määritellyn suojaetäisyyden päähän siitä. Kiukaiden välistä suojaetäisyyttä voidaan pienentää käyttämällä kiukaiden välillä kiuasvalmistajan ohjeiden mukaisia suojuksia, jotka estävät lämpösäteilyn kiukaasta toiseen, kuva 12. Suojaseinän on ulotuttava vähintään sähköllä lämmitettävän kiukaan yläreunan korkeudelle, ei kuitenkaan yli 200 mm sen yläpuolelle ja sivusuunnassa niin pitkälle, että suora lämpösäteily on estetty kiukaiden välillä. Sähköllä lämmitettävän kiukaan vähimmäisetäisyyden suojaseinään on oltava asennusohjeen mukainen. Puulla lämmitettävän kiukaan läheisyydessä ei saa olla muita sähkölaitteita kuin sähköllä lämmitettävään kiukaaseen kuuluva termostaatin tai lämpötilanrajoittimen tuntoelinkotelo alueella, joka ulottuu lattiasta kattoon ja sivusuunnassa lämpöä eristämättömästä kiukaasta 400 mm. Sähköllä lämmitettävään kiukaaseen kuuluva tuntoelinkotelo on asennettava eri puolelle kiuasta kuin puulla lämmitettävä kiuas sijaitsee tai se asennetaan sähkökiukaan kohdalle sitä koskevia asennusohjeita noudattaen.
ohjeet 11 A B Kuva 8. Puulla (1) ja sähköllä (2) lämmitettävien kiukaiden asennus vierekkäin ilman suojaseinämää. (A) puulla lämmitettävän kiukaan ja (B) sähkökiukaan vaatima suojaetäisyys. A B Kuva 9. Puulla (1) ja sähköllä (2) lämmitettävien kiukaiden asennus vierekkäin, kun kiukaiden välissä on suojaseinämä. (A) puulla lämmitettävän kiukaan ja (B) sähkökiukaan vaatima suojaetäisyys. lämpötilarajoittimen sijoitusalue 300 vain kiukaaseen kuuluvia laitteita vähintään T 125 C merkittyjä laitteita 500 1000 500 500 Kuva 10. Sähkölaitteiden sijoittaminen saunaan.
ohjeet 12 6 Kaasulla lämmitettävät Kaasulla lämmitettävä kiuas voi toimia neste- tai maakaasulla. Kiuas voi olla joko kerta- tai jatkuvalämmitteinen. Nestekaasukiuas ei sovellu käytettäväksi kellarisaunassa. Kaasusäiliötä ei saa sijoittaa kellaritiloihin eikä liian kuumiin tai kylmiin olosuhteisiin. Kaasulla lämmitettävää kiuasta käytetään yleensä pien- ja kerrostaloissa. Kiukaiden savuhormeja on käsitelty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E3 Pienet savuhormit, ohjeet. 7 Öljyllä lämmitettävät Öljyllä lämmitettäviä kiukaita käytetään esimerkiksi yleisissä saunoissa. Öljyllä lämmitettävä kiuas voi olla joko kerta- tai jatkuvalämmitteinen. Kiukaan paineöljypoltin on täysin umpinaisessa, saunan ulkopuolelta ilmastoidussa poltinkotelossa kiukaan alaosassa. Erillistä poltinhuonetta ei välttämättä tarvita. Öljysäiliötila rakennetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E9 mukaan. Öljykiukaiden savuhormeja on käsitelty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E3 Pienet savuhormit, ohjeet. 8 Kiuaskivet Kiukaassa käytettäville löylykiville edellytetään ominaisuuksia, joiden suhteen kivilajit ovat hyvin erilaisia. Erot johtuvat siitä, miten kivilajit koostuvat erilaisista mineraaleista. Hyviä kiuaskiviä ovat painavista mineraaleista koostuvat tummat syväkivet kuten: peridotiitti oliviinikivi pyrokseniitti hornblendiitti perkniitti diabaasi noriitti gabro vulkaniitti vuolukivi. Näillä on yleensä suuri lämpökapasiteetti. Ne ovat yleensä kemiallisesti kestäviä ja yleensä eivät rapaudu helposti. Edellä mainituissakaan kivissä eivät tavallisesti kaikki ominaisuudet ole hyviä, vaan yleisen epäkohdan muodostavat hivenmineraaleina esiintyvät rautasulfidit (kiisut), jotka rapautuessaan vapauttavat ilmaan rikkidioksidia ja rikkihappoa. Kiuaskiviä on saatavana myös keraamisina. Kiuaskivien päällä voidaan asettaa ulkonäkö- ja koristustarkoituksessa koristekiviä, jotka ovat yleensä valkoisia. Kiuaskivet vaihdetaan ja ladotaan kivien ja kiukaan toimittajien ohjeen mukaan. Kirjallisuutta Rakentamismääräykset D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Suomen rakentamismääräyskokoelma (2011). - lisälehti, VNa 9/2013, YMa 1/2013 ja YMa 5/2013. - lisälehti 2, YMa 1/2014 (2015). RT RakMK-21504, KH RakMK-10612, LVI RakMK-00466. E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2007. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, Suomen rakentamismääräyskokoelma. RT RakMK-21362. E8 Muuratut tulisijat. Ohjeet 1985. Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma. - lisälehti: Korjaus ohjeeseen E8. RT RakMK-20580. RT-ohjeita Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy RT 84-10793 Puutalon märkätilat. 2003. 17 s. RT-ohjeluonnokset saunasta. RT Savusauna. Ohjeluonnos. RT Saunan hoito ja kunnossapito. Ohjeluonnos. Julkaisuja Finnish Sauna Design and Construction. Rakennustieto Oy. 2014. 107 s. Muuratut tulisijat - Talonrakentajan käsikirja 7. Rakentajan Tietokirjat Oy. 2012. 149 s. RIL 251-2010 Tulisijat suunnittelu, toteutus ja käyttö. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 2010. 198 s. Saunan suunnittelu. Rakennustieto Oy. 2008. 119 s. Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. SFS-käsikirja 600-1. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2012. 627 s. Sähköturvallisuusmääräykset käytännössä 2014. Artikkeli- ja tulkintakokoelma. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy. 127 s.
ohjeet 13 Ohjeita tehdasvalmisteisen kiukaan ja savupiipun CE-merkinnästä Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. http://www.paloturvallisuus.info/portals/2/ Materiaalit/Tulisijan_kayttajan_ohjeet.pdf Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät. Laitteiden CE-merkintä, asentaminen, korjaus- ja muutostyöt, tarkastukset. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. http://paloturvallisuus.info/portals/2/materiaalit/lisatietoa_asentamisesta.pdf Valokuvat Sivun 2 kuvat Jatkuvalämmitteinen puulämmitteinen kiuas (Narvi). Jatkuvalämmitteinen kiuas (Helo). Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas (Iki-kiuas). Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas, ylempi kuva (Narvi). Kertalämmitteinen puulämmitteinen kiuas, alempi kuva (Aito-kiuas) Sivun 3 kuvat Sähkökiuas (Iki-kiuas). Sähkökiuas, kehikolla suojattu (Harvia). Sähkökiuas (Helo). Sähkökiuas (Narvi). Kuva sivulla 4 Sähkökiuas (Helo). Sähkökiuas, varaava (Narvi). Kuva sivulla 8 Kuva 6. Kiukaan suojaseinämät. Harvia. Tämän RT-ohje-ehdotuksen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 347 Sauna Matti Alakylmänen Granlund Oy Risto Elomaa Kansainvälisen Saunaliiton johtaja Ari Ekström Granlund Oy Pekka Krook Sauna from Finland ry Petri Puuska Vahanen Oy Laura Mattila Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Kirsti Pesola, Niina Kilpelä Invalidiliitto ry, Esteettömyyskeskus ESKE Anu Puustinen Avanto Arkkitehdit Oy Regina Sundgrén, puheenjohtaja Suomen Saunaseura ry Viljo Lukkarinen, sihteeri Rakennustieto Oy