IKÄÄNTYNEIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Lieksan kaupunki 2015 1
2 Sisällysluettelo 1.Perhehoito 3 1.1 Toimeksiantosuhteinen perhehoito 3 1.2 Perhehoidettavan asema 3 1.2.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma 3 1.2.2 Asiakasmaksu ja käyttövarat 3 1.3 Perhehoitaja 5 1.4 Perhehoitajan ennakkovalmennus 5 1.5 Perhehoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus 6 1.5.1 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 6 1.6 Perhehoitajan eläketurva ja perhehoitoon liittyvät vakuutukset 6 1.7 Perhehoitajan verotus 7 1.8 Perhekoti 7 1.8.1 Hoidettavien lukumäärä 8 2. Perhehoitoon hakeminen 8 3. HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS 8 3.1 Pitkäaikainen perhehoito 9 3.2 Lyhytaikainen perhehoito 9 3.3 Osavuorokautinen perhehoito 10 3.4 Palkkio ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyessä 10 3.4.1 Perhehoitajan sairastuminen 10 3.4.2 Perhehoitajasta riippumaton syy 10 3.4.3 Perhehoitajan osallistuminen tukitoimiin 11 4. KÄYNNISTÄMISKORVAUS 11 5. PERHEHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT 12 6. PERHEHOITAJAN MUU TUKI 12 7. YHTEISTYÖ 12 8. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS 13 9. LAINSÄÄDÄNTÖÄ 13
3 1.Perhehoito Perhehoitolaki 1 ja 3 (263/2015): Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. 1.1 Toimeksiantosuhteinen perhehoito Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa toimeksiantaja eli kunta on vastuussa perhehoidosta ja sen järjestämisestä. Kunnan hyväksymä perhehoitaja ja kunta tekevät toimeksiantosopimuksen jokaisen perhehoidettavan henkilön osalta erikseen. Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytaikaista tai osavuorokautista. Toimeksiantosuhteinen perhehoito ei ole yritystoimintaa. 1.2 Perhehoidettavan asema Perhehoito perustuu aina ikääntyneen henkilön tai hänen laillisen edustajansa suostumukseen. Perhehoidon järjestämisen lähtökohtana ovat hoidettavan tarpeet. Suunnitteluvaiheessa hoidettavalle, hänen omaisilleen ja perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus tutustua toisiinsa. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee kunta. Perhehoidossa olevan henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänelle nimetylle edunvalvojalle. Perhehoitaja ei toimi edunvalvojana. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan kanssa. 1.2.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidossa olevalle henkilölle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon hänen yksilölliset sosiaalija terveydenhuollon palvelu- ja tukitarpeensa kirjataan. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä: hoidettava ja omainen (jos mahdollista), kunnan yhteyshenkilö ja tai muu työntekijä sekä perhehoitaja. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan mutta vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja tuen toteutumisesta hoidettavalle vastaavat kunta sekä perhehoitaja yhdessä sopimallaan tavalla. 1.2.2 Asiakasmaksu ja käyttövarat Perhehoidon asiakasmaksuista säädetään asiakasmaksuasetuksen (251/2003) 19 :ssä Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikaisessa perhehoidossa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa
4 (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 c, asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 19 ). Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta asiakkaalta perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja se voi olla enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös jatkuvassa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta asiakasmaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista. Pitkäaikaiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan asiakkaan reseptilääkkeiden omavastuuosuuden korvaa kunta. Kunta sopii laskutuksesta apteekin kanssa. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten esimerkiksi kotihoidon tai päivätoiminnan maksua. Perhehoidosta perittävä asiakasmaksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 105 euroa (vähimmäiskäyttövara 1.1.2014 alkaen) Perhehoidossa olevan henkilön käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöönsä hänen toiveidensa ja mieltymystensä mukaan. Asiakasmaksu osakuukauden ajalta: Kun pitkäaikainen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x toteutuneet perhehoidon päivät ko. kuukauden kalenteripäivät Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta Asiakkaan perhehoidon keskeytyessä yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys samaan kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (30 vrk), maksua ei keskeytysajalta peritä lainkaan. Jos perhehoito keskeytyy laitoshoidon, laitoskuntoutuksen tai palveluasumisen vuoksi, ei maksua peritä myöskään viiden päivän ajalta. Kun pitkäaikainen perhehoito keskeytyy asiakkaan poissaolon vuoksi yli viideksi päiväksi ja maksu peritään viideltä omavastuupäivältä, määräytyy maksu tältä keskeytyneeltä kuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x (toteutuneet perhehoidon päivät + ko. kuukauden omavastuupäivät) ko. kuukauden kalenteripäivät Perhehoidosta lähtöpäivä ja perhehoitoon tulopäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin.
5 Lyhytaikaisesta perhehoidon asiakasmaksu perustuu asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (13 ), jolloin asiakasmaksu on 38,10 / vrk (v. 2015). Lyhytaikaisesta perhehoidosta asiakasmaksu peritään toteutuneilta perhehoidon käyttöpäiviltä. Osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksu (asiakasmaksuasetus 13 ) jatkuvassa ja lyhytaikaisessa osavuorokautisessa perhehoidossa on 17,60 /vrk (v. 2015). Mikäli lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, peritään hoidosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (1992/734) ja -asetuksen mukainen maksu omaishoidon vapaasta, joka on 11,30 /vrk (v. 2015). Muuta asiakasmaksuista: Perhehoidossa oleva asiakas maksaa terveydenhuoltomenonsa (mm. sairaalahoito, kuntoutus, ambulanssikyydit) itse. Mikäli asiakkaalla ei ole varallisuutta lääkkeiden, silmälasien, piilolinssien tai proteesien hankintaan sekä muihin ei-tavanomaisiin terveydenhuoltomenoihin, asiakkaan on tarvittaessa mahdollista hakea toimeentulotukea. 1.3 Perhehoitaja Perhehoitolaki (263/2015) 6 : Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. 1.4 Perhehoitajan ennakkovalmennus Perhehoitajaksi aikovan tulee lain mukaan käydä ennakkovalmennus. Ennakkovalmennus antaa perhehoitajaksi aikovalle tarvittavat tiedot ja mahdollisuuden perehtyä ennakolta perhehoitajan tehtävään. Valmennus on prosessi, joka koostuu ryhmätapaamisista ja kotitehtävistä. Valmennus auttaa tekemään päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. Valmennukseen sisältyy kotikäynti, jossa myös mahdollisten muiden perheenjäsenten valmius selvitetään. Arviointia henkilön valmiuksista perhehoitajan tehtävään tekevät henkilö itse, kouluttaja ja kunnan yhteyshenkilö. Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet: Pitää huolta hoidettavan hyvinvoinnista Auttaa ja tukea hoidettavaa hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä Mahdollistaa ja tukee hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpitoa Pystyy yhteistyöhön eri tahojen kanssa
6 Sitoutuu perhehoitajan tehtävään 1.5 Perhehoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus Perhehoitolaki 10 : Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä 9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. 1.5.1 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Perhehoitolaki 12 : Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisajalta sijoittava kunta maksaa perhehoitajalle palkkion ja kulukorvauksen, mikäli hoidettava edelleen asuu perheessä. Ellei hoidettava asu perheessä, maksetaan vain palkkio. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito on todettu sopimattomaksi tai puutteelliseksi eikä sitä ole kohtuullisessa ajassa saatu korjattua, voidaan toimeksiantosopimus purkaa välittömästi. Tällöin ei makseta kulukorvausta eikä palkkiota. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. 1.6 Perhehoitajan eläketurva ja perhehoitoon liittyvät vakuutukset Perhehoitolaki 20 : Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948)
7 Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus hoitopalkkion mukaan. Lisätietoa. www.keva.fi/elakkeet Kunta vakuuttaa perhehoitajan tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Kunta vakuuttaa myös toimeksiantosopimukseen nimetyn perhehoitajan sijaisen tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoitoasiakkaan aiheuttamien vahinkojen varalta Lieksa kaupungilla ei ole erillistä vahingonkorvausvastuuvakuutusta, joten on suositeltavaa, että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen jossa on huomioitu myös perhehoidettavat henkilöt. Lieksan kaupunki ei ole vakuuttanut perhehoitoon sijoitettuja asiakkaita. Työtapaturman lisäksi perhehoitaja on oikeutettu saamaan korvausta myös ammattitaudista. Tapaturmavakuutus kattaa kaikki sellaiset vammat ja sairaudet, joilla on selvä ja suora yhteys itse työn suorittamiseen: esim. perhehoitaja loukkaantuu hoito-työn yhteydessä vaikkapa nostotilanteessa. Lakia sovelletaan myös konkreettista työn/tehtävän suorittamista laajemmalle vahinkoihin, jotka sattuvat työstä johtuvissa olosuhteissa esim. kauppamatkalla perhehoitajan hankkiessa perheelle ruokaa. Omassa vapaa-ajan vietossa tapahtuvat vahingot eivät kuulu sijoittajan ottaman vakuutuksen piiriin. Vapaa-ajalla tapahtuvien vahinkojen osalta vakuutusturva on perhehoitajan omalla vastuulla. 1.7 Perhehoitajan verotus Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kunta ilmoittaa kulukorvauksen määrän verottajalle. Kulukorvaus vähennetään lopullisessa verotuksessa tulonhankkimiskuluna. Perhehoitaja voi hakea ennakoivasti ennakonpidätysprosentin alennuksen kulukorvausten määrää vastaavasti. Perhehoitajan on mahdollista hakea verotusta myös todellisten kulujen mukaan. Menettely edellyttää tarkkaa kirjanpitoa tositteineen ja siitä on hyvä neuvotella verottajan kanssa etukäteen. Lisätietoa perhehoitajan verotuksesta toteutuneiden kulujen mukaan: http://www.perhehoitoliitto.fi/perhehoito/perhehoitajan_verovahennykset.pdf 1.8 Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan aluehallintovirastolta luvan saanutta tai perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettua kunnan hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkitessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko tämä saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Kunnan on lisäksi kiinnitettävä huomiota perhehoitoa antavan henkilön yhteistyökykyyn kunnan ja perhehoitoon sijoitettavan henkilön läheisten henkilöiden kanssa. Perhekodin tulee rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma tila, mieluiten oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidettavalla tulee olla käytössään kaikki kodin yhteiset tilat. Kodin soveltuvuus perhekodiksi selvitetään alustavasti
8 valmennuksen yhteydessä kotikäynnillä. Kotikäynnillä selvitetään myös mahdollisten muiden perheenjäsenten valmius sitoutua tehtävään. Perhekodin hyväksyy kunnan perhehoidon yhteyshenkilö. Perhekodin tulee laatia ajantasainen turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma kotikunnan pelastuslaitokselle. 1.8.1 Hoidettavien lukumäärä Perhehoitolaki (263/2015) 7: Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitolain 6 :n 3 momentissa ja toisella pykälän 1 momentissa säädetty kelpoisuus. Tehtävään soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, esimerkiksi lähihoitaja. Erityisestä syystä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. 2. Perhehoitoon hakeminen Perhehoidon asiakkaaksi haetaan yhteydenotolla vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijään tai SAS-hoitajaan (Lieksan kaupunki, vanhus- ja vammaispalvelut, Jokikatu 2, 81700 Lieksa). Ennen päätöstä perhehoidon aloittamisesta kartoitetaan asiakkaan hoidon, huolenpidon ja palvelujen tarve. Perhehoidon myöntämisen perusteena on pääasiassa asiakkaan alentunut toimintakyky, jonka arvioinnissa käytetään apuna mm. RaVa- indeksiä ja MMSE- muistitestiä. Perhehoito voidaan myöntää myös muista syistä erityistä harkintaa käyttäen. Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon tapahtuu SAS- työryhmässä (selvitä-arvioi-sijoita -työryhmä). Viranhaltijapäätöksen valinnasta tekee Lieksan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja. Asiakas saa perhehoidon myöntämisestä joko myönteisen tai kielteisen kirjallisen päätöksen. Kielteisestä päätöksestä on asianomaisella oikeus esittää oikaisuvaatimus kirjallisena Lieksan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaaliasiain jaostolle kolmenkymmen (30) päivän kuluessa päätöksen saamisesta. 3. HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS Perhehoitolaki (263/2015) 16 ja 17 Hoitopalkkio:
9 Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Hoitopalkkioon vaikuttaa korottavasti perhehoidon vaativuus ja sitovuus. Perhehoito edellyttää perhehoitajan kotona olemista, jolloin hän ei voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Kulukorvaus: Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistysja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Korvaus sisältää myös sellaiset tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, ns. käsikauppalääkkeet, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Tiedossa olevista erityiskuluista, esimerkiksi lyhyistä virkistysmatkoista ja muista erityisistä matkakuluista, sovitaan erikseen kunnan yhteyshenkilön kanssa. Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin mukaisesti. 3.1 Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikainen perhehoito on kestoltaan = 14 vrk. Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkio/ hoidettava toimintakyvyn mukaan: 1. maksuluokka; ei hoitotukea 686,23 euroa/kk 2. maksuluokka; alin hoitotuki, RaVa 1,7-2,49 811,85 euroa/kk 3. maksuluokka; korotettu hoitotuki, RaVa 2,5-3 970,22 euroa/kk 4. erityistuki 1290,76 euroa/kk Perhehoidon kulukorvaus/hoidettava 734,27 euroa/kk 3.2 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan yli 10 tuntia ja enintään 13 vrk*. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio 47,26 euroa/hoitopäivä (1. maksuluokka) 60,17 euroa/hoitopäivä (2. maksuluokka) Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus 21,87 euroa/hoitopäivä *)Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota voidaan maksaa pidempään kuin 13 vrk, jos hoito ennalta odottamattomasti jatkuu joillakin päivillä, mutta ei kuukautta pidempään. Mikäli on odotettavissa hoitojakson jatkuminen yli kuukaudella, maksetaan pitkäaikaisen perhe-hoidon palkkio alkaen 14. hoitovuorokaudesta. Tällöin tehdään muutos toimeksiantosopimukseen: lyhytaikaisesta
10 perhehoidosta pitkäaikaiseksi perhehoidoksi. Tässä tapauksessa lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota maksetaan 1-13 vrk ja 14. vrk:sta eteenpäin pitkäaikaisen perhehoidon palkkiota. Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhe-hoidon katsotaan korvaavan raskaan laitoshoidon. 3.3 Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan = 10 h/vrk Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio on 435 /kk ja kulukorvaus 370 /kk. Mikäli osavuorokautinen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Lyhytaikainen osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan vähintään 8 h- 10 h/ vrk ja siitä maksettava hoitopalkkio on 29,56 e/vrk ja kulukorvaus 14,18e /vrk Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhe-hoidon katsotaan korvaavan raskaan laitoshoidon. HUOMIO: Mikäli omaishoitajan sijaistaminen vapaan aikana tapahtuu omaishoitoperheessä, kyseessä ei ole perhehoito. Sijaistamisesta tehdään omaishoidon sijaishoidon toimeksiantosopimus ja palkkiot määräytyvät sijaishoidosta asetettujen säädösten mukaisesti (omaishoitolaki). Mikäli omaishoitajan sijaistaminen tapahtuu perhehoitajan kodissa, on kyseessä perhehoito. 3.4 Palkkio ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyessä 3.4.1 Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja kunta järjestää hoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivän jälkeiseltä yhdeksältä arkipäivältä. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2001/1224). Kulukorvauksesta vähennetään 50 %, jos perhehoidossa oleva henkilö siirretään muualle hoitoon. Edellytyksenä sairausajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua. Mikäli perhehoitajan sairaus jatkuu pidempään, hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksen maksaminen päättyy 30 vrk:n jälkeen. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. 3.4.2 Perhehoitajasta riippumaton syy Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta (esim. laitoshoito, vierailu omaisten luona) ei vähennä hoitopalkkiota. Yli 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo vähentää hoitopalkkiota, jolloin alennus
11 lasketaan vuorokausitaksan mukaisesti. Jos pitkäaikaisen perhehoidon keskeytykset ylittävät 30 vrk/kalenterivuosi, ei hoitopalkkiota ylimenevältä ajalta makseta. Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta ei vähennä kulukorvausta, mutta tämän jälkeen kulukorvauksesta maksetaan 50 % enintään 30 vrk poissaolon ajalta. Kulukorvausta voidaan 30 vrk:n jälkeen maksaa 50 %, mikäli perhehoitaja pitää asiakkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Tällöin kuitenkin asiakkaan perhehoitoon paluun ajankohta tulee olla tiedossa. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Tulo- ja lähtöpäivä katsotaan asiakkaan perhehoitopäiväksi. Jos tilapäisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy asiakkaasta aiheutuvasta syystä, ei hoitopalkkiota ja kulukorvausta keskeytyksen ajalta suoriteta. 3.4.3 Perhehoitajan osallistuminen tukitoimiin Perhehoitajan osallistuminen perhehoidon yhteyshenkilön kanssa sovittuihin tilaisuuksiin, kuten työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Perhehoitaja ja perhehoidon yhteyshenkilö sopivat perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon järjestämisestä ko. ajalle. 4. KÄYNNISTÄMISKORVAUS Perhehoitolaki (263/2015) 18 Perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät perhehoidossa aloittavan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös perhehoitajien ennakkovalmennuksen osallistumismaksujen korvaamiseen. Käynnistämis-korvauksen enimmäismäärä on 1.1.2015 alkaen 2 916,43 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan aina etu-käteen kunnan perhehoidon yhteyshenkilön kanssa. Laissa säädetty käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä koskee pitkäaikaista perhehoitoa. Lyhytaikaisessa perhehoidossa enimmäismäärä sovelletaan koskemaan neljää hoidettavaa henkilöä. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet, jotka tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksen kuoleentumisaika on neljä vuotta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne
12 huomioiden sopia kuoleutumattoman osan takaisinmaksusta tai esimerkiksi hankintojen luovuttamisesta kunnalle. 5. PERHEHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT Perhehoitolaki (263/2015) 13 ja 14 Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kolme (3) arkipäivää kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on toiminut perhehoitajana toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta. Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä ei vaikuta vapaan kertymiseen. Vapaan toteuttamiseksi perhehoitajalle maksetaan kuukauden ja viikon hoitopalkkion suuruinen määrä/hoidettava/ kalenterivuosi (ns. 13. kuukauden hoitopalkkio). Perhehoitaja vastaa asiakkaan hoidon järjestämisestä vapaansa aikana. Mikäli asiakas siirtyy perhehoitajan vapaan ajaksi Lieksan kaupungin järjestämään varahoitoon, ns. 13. kuukauden hoitopalkkiota ei makseta. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaat voi pitää myös yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee sopia vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijän tai SAS-hoitajan kanssa hyvissä ajoin vapaiden toteuttamisesta, mikäli asiakas tarvitsee Lieksan kaupungin järjestämää varahoitoa perhehoitajan vapaan ajaksi. Mikäli perhehoidossa on useampia asiakkaita, tulee perhehoitajan järjestää vapaa kaikkien asiakkaiden osalta yhtäaikaisesti. Lyhytaikaisesta perhehoidosta kertyvät vapaat on huomioitu hoitopalkkion määrässä. 6. PERHEHOITAJAN MUU TUKI Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle nimetään jokaista hoidettavaa varten vastuuhoitaja. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää (Perhehoitolaki 15 ). Vastuutyöntekijä tms. ennalta sovittu kunnan viranhaltija tekee perhekotiin ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä ja pitää muutenkin yhteyttä perhehoitajaan. Perhehoitajille korvataan pääsääntöisesti yksi enintään kahden päivän koulutus vuodessa, jonka kustannukset jaetaan sijoittajakuntien kesken. Koulutukseen osallistumisesta neuvotellaan perhehoitajan ja perhehoidosta vastaavan kunnan edustajan kesken. Työnohjausta tarvitessaan perhehoitaja ottaa yhteyttä kunnan perhehoidosta vastaavaan henkilöön ja neuvottelee työnohjauksen käytännön toteuttamisesta (esim. työnohjaaja, työnohjauksen pituus, käyntitiheys).
13 7. YHTEISTYÖ Perhehoitaja toimii yhteistyössä perhehoidossa olevan asiakkaan lähiomaisten, asiakkaan hoitoon osallistuvien viranomaisten ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Perhehoitajan tulee pitää perhehoidosta vastaavaa henkilöä ajan tasalla perhekodin tilanteesta ja ilmoittaa hänelle: 1. asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset 2. asiakkaan poissaolot perhekodista 3. perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen 4. perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt 5. muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset perhehoitoon vaikuttavat seikat. 8. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4 ). Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan sijoittaneelle kunnalle. 9. LAINSÄÄDÄNTÖÄ Perhehoitolaki (263/2015) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(812/00) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92), (912/ 92) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/ 92) Hallintolaki (434/03) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)