Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä?

Samankaltaiset tiedostot
KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

Keski-Suomen muuttajatutkimus Etta Partanen Meiju Ahomäki Ari Kurlin

MUUTTAJATUTKIMUS Kotkan kaupunki Mikko Ulander Anna Laiho Katri Antinmaa

MUUTTAJATUTKIMUS TAIVALKOSKI Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mikko Leinonen Heidi Salomäki

MUUTTAJATUTKIMUS KUUSAMO Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mikko Leinonen Heidi Salomäki

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Muuttajaseurantatutkimus 2014 Hattulan kunta Etta Partanen Jan-Erik Müller Tuomo Saarinen

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-

Muuttajien taustatiedot 2005

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

Keski-Suomen Liitto. Keski-Suomen mielikuvatutkimus 2018

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

Viitasaari. Kuntaraportti

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

Muuttajatutkimus 2017 Heinolan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Jari Holttinen

Luhanka. Kuntaraportti

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

MUUTTOHALUKKUUS JA KUNTIEN VETOVOIMA

Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Muurame. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Taustaa ekosysteemivalmistelulle Timo Kenakkala

MISTÄ RAKENTUU SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMAISUUS? Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 Kaupunkikohtainen raportti: Kaskinen

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Kuntaraportti Jyväskylä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Saarijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Muurame. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hankasalmi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karstula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Petäjävesi. Suomen Yrittäjät

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

Kuntaraportti Kinnula. Suomen Yrittäjät

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Yritysyhteistyötutkimus Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

MISTÄ RAKENTUU SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMAISUUS? Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019 Kaupunkikohtainen raportti: Rauma

PORVOON KAUPUNGIN IMAGOTUTKIMUS 2018


Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Raahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muuttoliike Janne Vainikainen

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Elinvoimakysely Sysmästä

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

Kaupunginvaltuusto

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

PÄIJÄT HÄMEEN ASUMISEN JA MATKAILUN NYKYTILAKARTOITUS 2012

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Aalto-yliopiston mielikuvakysely Päätulokset

MUUTTOTUTKIMUS 2018 KAJAANIN KAUPUNKI

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Transkriptio:

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Ari Kurlin Innolink Research Oy M E N E S T Y S Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? Minkälainen on Keski-Suomen vetovoima? Mitkä tekijät vaikuttavat alueen muuttopäätöksiin? Mitä tekijöitä muuttajat painottavat valinnoissaan? Mitä alueella olisi syytä kehittää? 1

Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Muuttajatutkimus kartoittaa Keski-Suomen alueelle muuttaneiden ja Keski-Suomesta muualle muuttaneiden mielipiteitä, odotuksia ja käsityksiä. Tutkimuksella haetaan vastauksia muuton syihin ja alueen imagotekijöihin tulo- ja lähtömuuttajakohderyhmissä. Lisäksi kartoitetaan vastaajien tarpeita sekä kehittämiskohteita Keski-Suomen alueella. Raportin tuloksia vertaillaan pääasiassa lähteneiden ja uusien muuttajien välillä. Tutkimus koostuu Keski-Suomeen muuttaneista ja Keski-Suomesta vuosina 2010 2012 lähteneistä henkilöistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluiden avulla viikoilla 10-13/2013. Haastateltavat kiintiöitiin seutukunnittain. Tutkimukseen osallistui 401 tulomuuttajaa ja 104 lähtömuuttajaa. Muuttoliike Keski-Suomen alueella 2

Muuttoliike Keski-Suomen alueella Keski-Suomen muuttoliike 2000-2012 (Tilastokeskus) henkilöä 8400 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800 6600 6400 6200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Keski-Suomen maakunnan tulomuutto, yhteensä 101435 Keski-Suomen maakunnan lähtömuutto, yhteensä 99983 Muuttoliike Keski-Suomen alueella Keski-Suomen nettomuutto 2000 2012 (Tilastokeskus) 3

Muuttoliike Keski-Suomen alueella Keski-Suomen nettomuutto 2000-2012 ikäluokittain (Tilastokeskus) henkilöä 3000 2000 1000 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 -6000 ikä 2179 1377 133 63 70 176 351 569 236 21-399 -26-3292 - 19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Muuttoliike Keski-Suomen alueella Keski-Suomen nettomuutto 2000 2012 ikäluokittain lukuun ottamatta Jyväskylän a (Tilastokeskus) 4

Muuttoliike Keski-Suomen alueella Muuttoliike maakunnan rajojen yli kokonaisuudessaan positiivista tai neutraalia Jyväskylä houkuttelee valtakunnallisesti nuoria ja nuoria aikuisia Ongelmana työelämään siirtyvien poismuutto Muuttoliike positiivista keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa ikäluokissa Keski-Suomen vetovoimaisuus 5

2. Mielikuvat Keski-Suomesta Tulomuuttajien mielikuvat Keski-Suomesta 2. Mielikuvat Keski-Suomesta Lähtömuuttajien mielikuvat Keski-Suomesta 6

3. Keski-Suomen vetovoimaisuus Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat Keski-Suomea? Arvioikaa asteikolla 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin. TULOMUUTTAJAT LÄHTÖMUUTTAJAT Maakunta on luonnonläheinen, 401 kpl 4,4 Maakunta on luonnonläheinen, 104 kpl 4,3 Maakunnan hyvä sijainti, 401 kpl 4,2 Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, 104 kpl 4,0 Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, 401 kpl 4,2 Hyvät kouluttautumismahdollisuudet, 104 kpl 4,0 Turvallinen, 401 kpl 4,1 Maakunnan hyvä sijainti, 104 kpl 4,0 Hyvät kouluttautumismahdollisuudet, 401 kpl 4,0 Turvallinen, 104 kpl 4,0 Houkutteleva asuinalue, 401 kpl 3,8 Houkutteleva asuinalue, 104 kpl 3,8 Monipuoliset kaupalliset palvelut, 401 kpl 3,7 Monipuoliset kaupalliset palvelut, 104 kpl 3,7 Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago, 401 kpl 3,6 Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago, 104 kpl 3,7 Maakunta on vetovoimainen, 401 kpl Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva, 104 kpl Toimivat ja kattavat julkiset palvelut, 401 kpl Uudistumishakuinen, 104 kpl Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva, 401 kpl Maakunta on vetovoimainen, 104 kpl Uudistumishakuinen, 401 kpl 3,4 Toimivat ja kattavat julkiset palvelut, 104 kpl 3,4 Yrittäjäystävällinen, 401 kpl Yrittäjäystävällinen, 104 kpl 3,4 Hyvät työelämän mahdollisuudet, 401 kpl 3,0 Hyvät työelämän mahdollisuudet, 104 kpl 3,1 max 5 max 5 3. Keski-Suomen vetovoimaisuus + Luonnonläheisyys + Hyvä sijainti + Hyvä vapaa-ajan mahdollisuudet + Turvallinen + Hyvät kouluttautumismahdollisuudet -Hyvät työelämän mahdollisuudet -Yrittäjäystävällisyys -Uudistumishakuisuus -Maakunnan vetovoimaisuus -Hyvät ja kattavat julkiset palvelut 7

3. Keski-Suomen vetovoimaisuus Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat Keski-Suomea? Arvioikaa asteikolla 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin. Keski-Suomen vetovoimaisuus seutukunnittain TULOMUUTTAJAT TOIMINNAN TEKIJÄT Houkutteleva asuinalue Turvallinen Uudistumishakuinen Yrittäjäystävällinen Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Hyvät työelämän mahdollisuudet Toimivat ja kattavat julkiset palvelut Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät kouluttautumismahdollisuudet Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago Maakunta on vetovoimainen Maakunta on luonnonläheinen Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva Maakunnan hyvä sijainti Kaikkien kriteerien keskiarvo Joutsan N=16 4,1 4,5 2,9 3,2 4,3 2,9 3,6 3,4 4,5 3,4 4,4 3,65 Jyväskylän N=209 3,8 4,1 4,3 3,0 3,6 4,0 4,3 3,7 3,7 4,3 3,4 4,2 3,81 Jämsän N=50 4,2 3,0 3,2 4,0 2,6 3,2 2,9 4,4 3,2 4,2 3,46 Keuruun N=25 3,8 4,3 3,8 2,6 3,4 3,6 3,8 4,6 3,9 3,60 Saarijärven-Viitasaaren N=61 4,0 4,1 3,4 3,9 3,8 3,8 3,6 4,3 3,8 4,2 3,76 Äänekosken N=40 3,9 4,1 3,4 4,3 2,9 3,7 3,9 4,6 4,2 3,68 Taulukko vertaa tekijöitä keskiarvoon. Punaiset tekijät ovat vähintään 0,2 yksikköä alle keskiarvon, vihreät vastaavasti yli keskiarvon. Asuminen ja muuttopäätös 8

Tärkeimmät syyt muuttoon Keski-Suomeen TULOMUUTTAJAT Tärkeimmät syyt muuttoon Keski-Suomesta LÄHTÖMUUTTAJAT 9

Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne muuttaa nykyiseen asuinkuntaanne? Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan TOP 5 Tulomuuttajat: +Kunta on turvallinen ja rauhallinen +Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet +Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla +Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä +Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Lähtömuuttajat: +Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa +Kunta on turvallinen ja rauhallinen +Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla +Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä +Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne muuttaa nykyiseen asuinkuntaanne? Muuttosuunnittain TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo lähtömuuttaja N=104 1,8 2,6 1,7 2 tulomuuttaja N=401 1,8 1,7 1,5 1,7 1,5 8 Taulukko vertaa tekijöitä keskiarvoon. Punaiset tekijät ovat vähintään 0,2 yksikköä alle keskiarvon, vihreät vastaavasti yli keskiarvon. 10

Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne muuttaa nykyiseen asuinkuntaanne? Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan Tulomuuttajat seutukunnan mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo Joutsan N=16 1,8 2,9 2,8 2,7 2,6 2,9 2,9 2,6 1,5 2,6 2,9 1,0 0 Jyväskylän N=209 1,7 1,8 1,5 1,8 1,6 1,5 1,5 1,4 1,7 1,6 3,0 1,89 Jämsän N=50 1,8 2,6 1,8 2,7 2,7 1,5 2,7 6 Keuruun N=25 1,8 2,6 1,7 2,7 3 Saarijärven- Viitasaaren N=61 1,7 2,6 1,7 8 Äänekosken N=40 1,7 1,7 1,5 1,8 1,8 1,2 4 Taulukko vertaa tekijöitä keskiarvoon. Punaiset tekijät ovat vähintään 0,2 yksikköä alle keskiarvon, vihreät vastaavasti yli keskiarvon. Mitä jäitte kaipaamaan asuinpaikkakunnastanne Keski-Suomessa? LÄHTÖMUUTTAJAT 11

Mitkä asiat ovat yllättäneet asuinkunnassanne positiivisesti? TULOMUUTTAJAT Olivatko odotuksenne suuremmat jonkin asian suhteen, minkä? TULOMUUTTAJAT 12

Mistä asioista toivotte Keski-Suomen ja sen kuntien erityisesti huolehtivat tulevaisuudessa? Keskeisin kehitystarve? TULOMUUTTAJAT Mistä asioista toivotte Keski-Suomen ja sen kuntien erityisesti huolehtivat tulevaisuudessa? Keskeisin kehitystarve? LÄHTÖMUUTTAJAT 13

TULOMUUTTAJAT: Uskotteko asuvanne viiden vuoden kuluttua nykyisessä asuinkunnassanne? kyllä 72,6% (291) en 27,4% (110) 0% 20% 40% 60% 80% 100% TULOMUUTTAJAT: Jos vastaus ei, uskotteko asuvanne 5 vuoden kuluttua muualla Keski-Suomessa? kyllä 17,3% (19) en 82,7% (91) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Koetteko itsenne keskisuomalaiseksi? tulomuuttaja kyllä 47,5% (189) en 5% (209) lähtömuuttaja en 38,5% (40) kyllä 61,5% (64) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 14

Voisitteko harkita muuttavanne myöhemmin uudelleen Keski-Suomeen? LÄHTÖMUUTTAJAT ehdottomasti kyllä 28,8% (30) luultavasti kyllä 37,5% (39) luultavasti en 24,0% (25) ehdottomasti en 9,6% (10) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suosittelisitteko Keski-Suomen aluetta ystävillenne ja tuttavillenne asuinalueeksi? ehdottomasti kyllä 52,9% (212) tulomuuttaja luultavasti en 3,7% (15) ehdottomasti en 1,2% (5) luultavasti kyllä 4% (169) ehdottomasti kyllä 41,7% (43) lähtömuuttaja luultavasti en 6,8% (7) ehdottomasti en 1,0% (1) luultavasti kyllä 50,5% (52) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15

5. Johtopäätökset Keski-Suomella on kiistatonta vetovoimaa, joka perustuu etenkin luontoon ja mielikuvaan laadukkaasta asumisesta. Kääntöpuolella on horjuva usko alueen työpaikkarakenteen myönteiseen kehitykseen. Alue houkuttelee nuoria opiskelijoita ja eläkeläisiä, ongelmallisena tekijänä on työikäisten poismuutto. Vastaajat arvostavat turvallisuutta, rauhallisuutta, hyviä vapaa-ajanmahdollisuuksia, hyvää sijaintia, palvelutarjontaa ja imagoa. Muuttopäätökseen keskeisimpänä vaikuttimena ovat henkilökohtaiset syyt kuten työ- tai opiskelupaikka sekä sukulais- ja ystäväsuhteet, poismuuttaneet toivovat kehitystä alueen työpaikkatarjontaan. Kolme neljästä arvioi jäävänsä alueelle pysyvästi, poismuuttaneista peräti kaksi kolmesta voisi harkita muuttavansa takaisin jossain vaiheessa. Alueen identiteetti on vahva, mutta jokseenkin perinteinen. 6. Suositukset Muuttoliikkeeseen vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Keski-Suomen haasteena on selkeästi saada nuoret jäämään alueelle opiskeluiden jälkeen, jolloin nettomuuton epäedullinen kehitys kääntyy. Tavallisimmin nuoret lähtevät töiden perässä, joten työpaikkojen lisääminen ja monipuolistaminen ovat avainasemassa. linkki Elämän kokonaislaadun tärkeys. Hyvät vapaa-ajanmahdollisuudet painottuvat muuttajien arvoissa nykyään huomattavasti ja nousevat peräti kolmen kärkeen Keski-Suomen maakuntaa kuvaavana tekijänä sekä tulo- että lähtömuuttajilla. Keski-Suomen nähdään tarjoavan muuttajille tärkeitä monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Rohkeutta erottautua ja reippaita toimia. Heikoimmin Keski-Suomea kuvaavat muuttajien mielestä hyvät työelämän mahdollisuudet, yrittäjäystävällisyys ja uudistumishakuisuus. Imagon ja vetovoiman uudistamista kannattaa tarkastella näiden tekijöiden virkistämisen kautta. Erottautumiseen kannattaa harkita rohkeita otteita perinteitä toistavan maakuntamarkkinoinnin sijaan. linkki Keskisuomalainen identiteetti kunniaan. Keskisuomalaisuus jää kaihona poismuuttajille ja identiteetti muotoutuu yllättävänkin nopeasti myös monille uusille tulijoille. Identiteetin valossa alue ei olekaan mikään väliseutu, kuten usein helposti on ajateltu. 16

6. Suositukset Alueen ja kunnan imago on merkittävä tekijä. Tutkimus osoittaa sen, että alueen ja kunnan vetovoimalla on merkitystä muuttopäätöstä tehtäessä. Vaikka henkilökohtaiset syyt painavat paljon, alueen vetovoima voi mennä näiden syiden yli. Näin on Keski-Suomessa Jyväskylän seutukunnassa, missä vetovoima ylittää henkilökohtaiset syyt. Imagon pitkäjänteinen rakentaminen on merkittävää sekä kunnan että maakunnan tasolla. Parhaimmillaan yksittäisten kuntien ja maakunnan imagot täydentävät toisiaan. Keski-Suomen eri seutukunnat profiloituvat onnistuneesti hieman erilaisiksi, mikä osaltaan tukee tätä tavoitetta. Vahvuudet paikallisista osaamisesta ja omaleimaisuuksista Houkutteleva, turvallinen ja hyvän sijainnin ja erinomaisten vapaa-ajan mahdollisuuksien Joutsa. Turvallinen ja luonnonläheinen Keuruu. Vahvan identiteetin Saarijärvi-Viitasaari. Perheystävällinen Jämsä Luonnonläheinen ja hyvät vapaa-ajanmahdollisuudet tarjoava Äänekoski. Vetovoimainen maakunnan kaupallinen ja koulutuksellinen keskus Jyväskylä. T IEDOSTA MENESTYS 17

1.3 Tutkimusaineiston kuvaus Tutkimukseen kerättiin yhteensä 505 vastausta 401 oli muuttanut Keski-Suomeen maakunnan ulkopuolelta (tulomuuttaja) 104 oli muuttanut Keski-Suomesta muualle (lähtömuuttaja). 54 prosenttia oli naisia ja 46 prosenttia miehiä. Tulomuuttajissa on erityisesti 22-25-vuotiaita nuoria aikuisia ja eläkeikää lähestyviä 55-64-vuotiaita suhteessa enemmän kuin lähtömuuttajissa. Lähtömuuttajissa taas työikäisten (26-34- ja 35-44-vuotiaiden) osuus on merkittävämpi. 1.3 Tutkimusaineiston kuvaus Vastaajien ikärakenne TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT tulomuuttaja 21% (83) 24% (96) 10% 9% 17% (68) 19% (77) lähtömuuttaja 16% (17) 26% (27) 16% (17) 11% 12% 19% (20) 0% 20% Vastaajat pääasiallisen toiminnan mukaan 40% 60% TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT 80% 22-25 vuotta 26-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta 65 vuotta tai vanhempi 100% tulomuuttaja 15% (58) 20% (78) 5% 19% (77) 7% (28) 30% (121) 4% lähtömuuttaja 24% (25) 22% (23) 7% (7) 15% (16) 5% (5) 24% (25) 2% 0% 20% 40% 60% 80% työntekijä (julkinen sektori) työntekijä (yksityinen sektori) yrittäjä opiskelija työtön eläkeläinen kotiäiti/-isä jokin muu 100% 18

1.3 Tutkimusaineiston kuvaus Nykyiset asuinseutukunnat TULOMUUTTAJAT Joutsan 4,0% (16) Jyväskylän 5% (209) Jämsän 1% (50) Keuruun 6,2% (25) Saarijärven-Viitasaaren 15,2% (61) Äänekosken 10,0% (40) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1.3 Tutkimusaineiston kuvaus Nykyiset asuinkunnat TULOMUUTTAJAT Yleisimmät nykyiset asuinkunnat LÄHTÖMUUTTAJAT Jyväskylä 188 Laukaa 9 Jämsä 40 Pihtipudas 9 Äänekoski 35 Muut kunnat 49 Keuruu 24 Saarijärvi 14 Viitasaari 12 Joutsa 11 Kuhmoinen 10 Helsinki 14 Tampere 13 Muut kunnat 77 19

Muuttoliike Keski-Suomen alueella Keski-Suomen nettomuutto 2000-2012 ikäluokittain (Tilastokeskus) henkilöä 3000 2000 1000 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 -6000 ikä 2179 1377 133 63 70 176 351 569 236 21-399 -26-3292 - 19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - +3556-3292 6. Suositukset Muuttoliikkeeseen vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Keski-Suomen haasteena on selkeästi saada nuoret jäämään alueelle opiskeluiden jälkeen, jolloin nettomuuton epäedullinen kehitys kääntyy. Tavallisimmin nuoret lähtevät töiden perässä, joten työpaikkojen lisääminen ja monipuolistaminen ovat avainasemassa. Linkki Tekevätkö opiskelijat, oppilaitokset ja paikallinen elinkeinoelämä, yhdistykset ja järjestöt riittävissä määrin yhteistyötä? Onko tässä toiminnassa kehittämisen mahdollisuuksia? Oppilaitosyhteistyö, erilaiset koulutuksen ja työelämän raja-aitoja rikkovat projektit, jne. Uusien toimintamahdollisuuksien luonti, Nuorten aikuisten juurruttaminen varhaista yhteistyötä vahvistamalla. 20

6. Suositukset Elämän kokonaislaadun tärkeys. Hyvät vapaa-ajanmahdollisuudet painottuvat muuttajien arvoissa nykyään huomattavasti ja nousevat peräti kolmen kärkeen Keski-Suomen maakuntaa kuvaavana tekijänä sekä tulo- että lähtömuuttajilla. Keski-Suomen nähdään tarjoavan muuttajille tärkeitä monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Linkki Tuodaanko seudun vetovoimatekijät riittävän hyvin esiin? Korostuvatko ne jopa liikaa tulevatko maakunnan muut mahdollisuudet esiin? Keski-Suomi 21