Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Samankaltaiset tiedostot
Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskysely 2017

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Kouluterveyskysely 2008

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Päihdeavainindikaattorit

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Etsivä nuorisotyö 2012

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorille tulevaisuus Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta ja nuorta.

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Suomalaisten mielenterveys

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Seurantaindikaattorit

Transkriptio:

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1

Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn Tilastot eivät ole yksi totuus, vaan niiden tehtävänä luoda laajempaa ymmärrystä nuorten tilanteesta Näkökulma on tilastoissa ja tutkimuksissa, ei yksittäisen nuoren kokemuksissa Haastaa tilastoihin perustuvaa tietoa vuoropuheluun käytännön todellisuuden kanssa 2

Huoli nuorista. Iltalehti 19.10.2011 HS 26.7.2011 YLE Uutiset 28.9.2011 3

Katse Lapin nuoriin ja hyvinvoinnin kriittisiin kohtiin 4

Nuorten osuus Lapin väestöstä Lapin väestö (2010): 183 488 hlöä 15 29 vuotiaiden osuus: 18,3% (33 506 hlöä) 10 14 vuotiaiden osuus: 0,05% (10 005 hlöä) 5

Kouluterveyskyselyn 2010 viestejä Aineisto koottu Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailta 3635 hlöä (kattavuus: 80-86 %) Lukion 1. ja 2. opiskelijoilta 1532 hlöä (kattavuus: 69-75 %) Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta 1936 hlöä (kattavuus:?) http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/index.htm 6

Terveydentila Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Peruskoulun oppilaista: Lappi: 18,6 % (tytöt 22,4 %, pojat 14,9 %) Koko maa: 16,9 % (tytöt 19,9 %, pojat 13,9 %) Lukioiden opiskelijoista: Lappi: 19,9 % (tytöt 21,6 %, pojat 17,4 %) Koko maa: 17,7 % (tytöt 19,5 %, pojat 15,3 % Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista: Lappi: 22,2 % (tytöt 28,7 %, pojat 17,3 %) Koko maa: 21,1 % (tytöt 25,6 %, pojat 17,7 %) Lapin luvut suurempia suhteessa koko maahan Lapin tytöt kokevat terveydentilansa poikia ja koko maan tyttöjä huonommaksi Ammat. oppilaitoksessa opiskelevat tytöt nousevat selkeästi esiin 7

Mielenterveys Kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta Peruskoulun oppilaista Lappi: 14,1 % (tytöt 19,9 %, pojat 8,0 %) Koko maa: 13,1 % (17,6 %, pojat 8,4 %) Lukioiden opiskelijoista Lappi: 11,8 % (tytöt 14,2 %, pojat 8,1 %) Koko maa: 10,7 % (tytöt 13,1 %, pojat 7,4 %) Lapin luvut suurempia suhteessa koko maahan Lapin tytöt kokevat terveydentilansa poikia ja koko maan tyttöjä huonommaksi Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista Lappi: 11,4 % (tytöt 17,2 %, pojat 6,8 %) Koko maa: 11,3 % (tytöt 15,3 %, pojat 8,1 %) * Masentuneisuutta on mitattu 12 kysymyksellä (Raitasalo; Beckin depressiomittari) Peruskoulun tytöt nousevat selkeästi esiin 8

Liikunta Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h/vko Peruskoulun oppilaista Lappi: 34,3 % (tytöt 35,7 %, pojat 32,9%) Koko maa: 34,7 % (tytöt 36,6 %, pojat 32,8 %) Lukioiden opiskelijoista Lappi: 30,3 % (tytöt 31,3 %, pojat 28,7 %) Koko maa: 32,7 % (tytöt 35,5 %, pojat 28,8, %) Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista Lappi: 44,6 % (tytöt 50,3 %, 40,5 %) Koko maa: 44,1 % (53,9 %, pojat 44,1 %) Liikunnan määrä on lisääntynyt vuodesta 2008, mutta edelleen luvut suuria! Liikunta vähäisempää tytöillä kuin pojilla Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista noin puolella liikunnan harrastus on vähäistä 9

Ylipaino Nuorella on painoindeksin mukaan ylipainoa Peruskoulun oppilaista Lappi: 16,5 % (tytöt 12,1 %, pojat 21,1 %) Koko maa: 14,9 % (tytöt 11,2 %, pojat 18,7 %) Lukioiden opiskelijoista Lappi: 16,3 % (tytöt 13,2 %, pojat 20,9 %) Koko maa: 12,6 % (tytöt 9,6 %, pojat 16,7 %) Koko maan nuoriin verrattuna Lapin nuoret ovat ylipainoisempia kaikissa ryhmissä Lapin pojilla ylipainoa esiintyy enemmän kuin Lapin tytöillä Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista Lappi: 21,9 % (tytöt 18,6 %, pojat 24,2 %) Koko maa: 21,8 % (tytöt 16,8 %, pojat 25,6 %) Eniten ylipainoa esiintyy ammat. oppilaitoksen opiskelijoilla 10

Huumeet Kokeillut laittomia huumeita Peruskoulun oppilaista Lappi: 6,0 % (tytöt 4,5 %, pojat 7,5 %) Koko maa: 6,2 % (tytöt 5,1 %, pojat 7,3 %) Kokeilijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2008 Koko maan tasoa, paitsi ammat. oppilaitoksen opiskelijoiden kohdalla (sekä tytöillä että pojilla) kokeiluja on ollut enemmän Lukioiden opiskelijoista Lappi: 9,8 % (tytöt 8,4 %, pojat 12,1 %) Koko maa: 10,5 % (tytöt 9,2 %, pojat 12,3 %) Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista Lappi: 19,5 % (tytöt 19,2 %, pojat 19,8 %) Koko maa: 17,4 % (tytöt 17,6 %, pojat 17,2 %) Noin 746 Lapin nuorta on kokeillut laittomia huumeita 218 peruskoulun oppilasta 150 lukio-opiskelijaa 378 ammat. oppil. opiskelijaa 11

Alkoholi Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Peruskoulun oppilaista: Lappi: 15,9 % (sekä tytöt että pojat) Koko maa: 16,5 % (tytöt 16,0 %, pojat 17,0 %) Lukioiden opiskelijoista Lappi: 21,4 % (tytöt 21,0 %, pojat 22,1 %) Koko maa: 25,0 % (tytöt 23,0 %, pojat 27,8 %) Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista Lappi: 40,4 % (tytöt 35,5 %, pojat 43,8 %) Koko maa: 40,7 % (tytöt 37,2 &, pojat 43,3 %) Luvut hieman alhaisempia suhteessa koko maahan, paitsi ammat. oppilaitoksessa opiskelevien poikien kohdalla Alkoholin käyttö vähentynyt erityisesti peruskoulun oppilaiden joukossa vuodesta 2008 Silti luvut suuria! 12

Tupakka Tupakoi päivittäin Peruskoulun oppilaista Lappi: 16 % (tytöt 15,0 %, pojat 17,0 %) Koko maa: 15,1 % (tytöt 13,6 %, pojat 16,7 %) Lukioiden opiskelijoista Lappi: 10,8 % (tytöt 11,6 %, pojat 9,5 %) Koko maa: 10,3 % (tytöt 10,6 %, pojat 9,9 %) Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista Lappi: 45,4 % (tytöt 46,4 %, pojat 44,7 %) Koko maa: 39,4 % (tytöt 39,9 %, pojat 39,1 %) Lapin nuoret tupakoivat enemmän kuin koko maassa kaikissa ryhmissä Lukiossa ja ammat. oppilaitoksessa opiskelevat Lapin tytöt tupakoivat enemmän kuin pojat Tupakointi on vähentynyt kaikissa ryhmissä v.2008 Silti luvut suuria! 13

Työhön ja koulutukseen liittyviä haasteita 14

Nuorten työttömyys Lapissa 31.8.2011 Alle 25-vuotiaat: 1476 hlöä Naisia: 622 hlöä Miehiä: 854 hlöä Työttömänä on enemmän nuoria miehiä kuin naisia Joista alle 20-vuotiaita: 424 hlöä Naisia: 169 hlöä Miehiä: 255 hlöä Yli vuoden työttömänä olleita: 20 hlöä (1,4 %) 6 12 kk työttömänä olleita: 68 hlöä (4,6 %) 3 6 kk työttömänä olleita: 267 hlöä (18,1 %) 1 3 kk työttömänä olleita: 581 hlöä (39,4 %) Alle 1 kk työttömänä olleita: 540 hlöä (36,6 %) Suurimmalle osalle työttömyys on väliaikainen jakso Osalla nuorista työttömänä olo pitkittyy (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto) 15

Koulutus Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24- vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2009: 9,7 % Miehet: 11,2 Naiset: 8,2 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut vuodesta 2005 lähtien Nuoria miehiä jää enemmän koulutuksen ulkopuolelle kuin naisia (Lähde: THL/SOTKAnet) 16

Ulkopuolella olevat nuoret Tilastotutkimus Nuoret opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolella (Pekka Myrskylä 2011) Tutkimus kohdistuu 18-29- vuotiaisiin työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin 17

Ulkopuolella olevat nuoret Osa nuorista jää kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden ja palvelujen ulkopuolelle He eivät ole töissä tai työttömiä, mutta eivät myöskään koulutuksessa, eläkkeellä tai varusmiehinä He katoavat jonnekin ulkopuolelle, mistä heitä ei tavoita Vaarana on, että ulkopuolella olo pitkittyy ja nämä nuoret syrjäytyvät 18

Ulkopuolella olevat nuoret Lapissa Ulkopuoliset 16-29-vuotiaat: 1293 hlöä* (hoitovapailla olevat on poistettu) suoritettu vain perusasteen tutkinto: 734 hlöä (noin 57 %) miehet: 828 hlöä naiset: 465 hlöä 19-21-vuotiaita: 491 hlöä (noin 38 %) 16-vuotiaita: 94 hlöä (noin 7%) Vieraskielisiä: 192 hlöä (noin 15 %) 19

Etsivän nuorisotyön viestit Etsivä nuorisotyö, Tilastoraportti 2009 (Erik Häggman) Raportti työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä 2011 (Erik Häggman) 20

Etsivän nuorisotyön tehtävä Auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä 21

Etsivä nuorisotyö Lapissa 2010 Etsivät nuorisotyöntekijät olivat yhteydessä 418 nuoreen miehiä: 242 naisia: 176 suurin osa 16-20-vuotiaita sekä alle 15-vuotiaita 22

Etsivä nuorisotyö Lapissa 2010 Tavoitettuja nuorten määrä: 197 miehiä: 116 naisia: 81 Näillä nuorilla tarkoitetaan, että nuoren kanssa on käyty henkilökohtaisempia keskusteluja ja esim. nuoren tuen tarvetta on selvitetty 23

Huomioita Etsivän nuorisotyön raportista Tavoitetuista nuorista ammatillisten perustutkintoopintojen keskeyttäneitä: 36,55% (koko maa: 24,65 %) peruskoulun suorittaneita, ilman opiskelupaikkaa olevia nuoria: 17,7 % (koko maa: 28,11 %) suorittamassa ammatillista perustutkintoa: 11,68 % (koko maa: 12,93 %) 24

Huomioita Etsivän nuorisotyön raportista Tavoitetuista nuorista Työttömiä, jotka eivät olleet ilmoittautuneet työttömäksi: 28,4 % (koko maa: 21,94 %) Opiskelijoita: 24,87 % (koko maa: 23,36 %) Työttömäksi ilmoittautuneita: 23,86 % (koko maa: 25,02 %) 25

Karikkoja ja myötätuulta Lappilaisten nuorten hyvinvoinnin ankkurit (Riikka Sutinen 2010) Kysely 9. luokkalaisille Haastattelut: 15-18-vuotiaita nuoria (15 hlöä) Noin kymmenesosa vastanneista nuorista elää keskellä hankaluuksia ja pahan olon kokemuksia 26

Karikkoja ja myötätuulta Hyvinvointiselvitys vahvistaa näkemystä siitä, että sosiaaliset suhteet ovat tärkeimpiä hyvinvoinnin tekijöitä Perhe Kaverit Kouluyhteisö Huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, joiden perhetilanteesta ei ole tietoa, joilla ei ole ystäviä, jotka eivät osallistu yhteisöjen toimintaan ja jotka eivät tule toimintansa kautta nähdyksi ja kuulluksi 27

Karikkoja ja myötätuulta Suurin osa nuorista elää hyvinvointia tukevissa ympäristöissä, kokee elämänsä mielekkäänä, onnistuu todennäköisimmin peruskoulun jälkeisessä siirtymässä eikä juuri kärsi hyvinvointiin heijastuvasta oireilusta 28

Karikkoja ja myötätuulta Keskeisenä viestinä on kuitenkin tieto siitä, että osa nuorista elää ympäristöissä, jotka aiheuttavat hyvinvointivajeita, hankaloittavat yhteiskuntaan kiinnittymistä sekä johtavat todennäköisesti aikuisuuteen, jossa elämä täyttyy vaikeuksista ja pahan olon kokemuksista 29

Lapin nuorten hyvinvointi yhteinen asia Ohjelmatyöskentelyn tarkoituksena luoda yhdessä kuvaa Lapin nuorten hyvinvoinnin tilasta & haasteista ja ongelmista & palvelutarpeista erityisesti nuoren elämän nivelvaiheissa Nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ei ole vain sanoja, vaan monialaista yhdessä tekemistä 30

Nivelvaiheet & hyvinvoinnin ulottuvuudet Elämänvaiheisiin nivoutuva lähestymistapa Varhaisnuoruus Peruskoulun jälkeinen aika Toisen asteen opintojen jälkeinen aika Oman elämän aika nuori aikuisuus 31

Nivelvaiheet & hyvinvoinnin ulottuvuudet Hyvinvoinnin eri tekijöiden tarkasteleminen Sosiaaliset suhteet (perhe, ystävät, yhteisöt) Terveys (psyykkinen ja fyysinen) Opiskelu ja koulutus Työelämä Toimeentulo Koti ja asuminen Vapaa-ajan toiminta Muut osallistujien määrittelemät alueet 32

Kiitos! 33