Sisältö 1. Vesi 1.1. Suomessa paljon pintaa, mutta vähän vettä 10 1.2. Vesi Euroopassa ja kauempanakin 10 1.3. Veden kiertokulku 11 1.4. Vesi ja ihminen 11 1.5. Vesi kauppatavarana 11 1.6. Pohjavesi, raakavesi 12 1.7. Pintavesi, raakavesi 13 1.8. Oma kaivo 15 2. Raakaveden puhdistus kulutukseen 2.1. Talousveden perusvaatimus 18 2.2. Pintavesi puhdistetaan 18 2.3. Pohjavesi 18 2.4. Talousveden laatuvaatimus 19 2.5. Helsingin talousveden puhdistus 20 2.6. Puhdistettu vesi kuluttajalle 22 2.7. Kunnallinen vedenjakeluverkosto 22 2.8. Oman vesilaitoksen vesi 25 3. Veden kulutus ja säästäminen 3.1. Vedenkulutuksen mittaus vuosia sitten 28 3.2. Vedenkulutuksen muodostus 28 3.3. Vedenkulutuksen mittaus 29 3.4. Veden käyttö ja käyttötottumukset 32 3.5. Veden säästäminen 33 4. Keskiraskas sinkitty teräsputki 4.1. Putki 38 4.2. Putken osat 38 4.3. Putkien työstäminen 39 4.4. Verkoston koepaine 41 4.5. Ruostumattomat ja haponkestävät teräsputket 41 5. Mapress -liitäntätekniikka 5.1. Mapress -puristusliitosjärjestelmä 42 5.2. Putkien ominaisuuksia 42 5.3. Putkien työstäminen 43 6. Kupariputket 6.1. Erilaisia kupariputkia 45 6.2. Cu-putkenosia 46 6.3. CU-putkien työstäminen 47 6.4. Kupariputken liitokset 48 6.5. Cu-asennus 50
7. Uponor -komposiittijärjestelmä 52 7.1. Putken ominaisuuksia ja työstämistä 52 8. Wirsbo-PEX -käyttövesiputket 8.1. Putken ominaisuuksia 56 8.2. Uponor -suojaputket ja hanakulma 56 8.3. Uponor -PEX -käyttövesijärjestelmä 57 8.4. Putkien asennus 59 9. Muoviputkiston hitsausliitos 68 10. Putkien kannatus ja eristys 10.1. Vaatimuksia kannakkeille ja kannakoinnille 69 10.2. Kannakointitavat 70 10.3. Lämpölaajeneminen ja peitelaippa 71 11. Putkien lämmöneriste 11.1. Veden kondensoitumisen esto 76 11.2. Eristys vuorivillakouruilla 76 11.3. Muita eristeitä 77 11.4. Eristyskohteita ja -tapoja 78 11.5. Asbesti eristeessä 79 12. Korroosio ja putket 12.1. Korroosio putkistoissa 81 12.2. Korroosion esto 83 13. Vesijohtojen varusteet 13.1. Sulkuventtiilit 85 13.2. Yksisuuntaventtiili l. takaiskuventtiili 86 13.3. Erilaiset venttiiliryhmät 86 13.4. Sekoitusventtiilit 90 13.5. Varoventtiili 92 13.5. Mittareita 92 13.6. Kasteluposti 93 13.7. Pumppu 96 13.8. Keskipakopumppu, asennus ja käynnistys 99 13.9. Säätö 99 13.10. Verkoston ominaiskäyrä 100 13.11. Varusteiden asennus 102 14. Erilaisia vesijohtoputkituksia 14.1. Putkien sijoitus rakennuksessa 104 14.2. Vesijohtomelu ja sen eliminointi 105 14.3. Veden sopiva lämpötila ja paine 106 14.4. Juomavesi, verkostovesi 107 14.5. Kunnallinen käyttövesi 108 14.6. Muovivesijohtoputkituksia 109 14.7. Vesijohtoputkitukset metalliputkin 111
15. Elpotek-asennuselementti 115 16. Lämpimän käyttöveden valmistus 16.1. Vedenlämmitin 118 16.2. Erilaisia veden lämmitystapoja 118 16.3. Lämpimän veden säätö 124 17. Kosteuden ongelma kiinteistössä 17.1. Märkätilat 128 17.2. Kylpyhuoneen kosteus 129 18. Kalustus ja kalusteet 18.1. Pesuallas laitteineen 131 18.2. Tasapohja-allas ja kaatoallas 137 18.3. Pyykinpesukoneet 138 18.4. Astianpesuallas, tiskipöytä 141 18.5. Suihku 145 18.6. Kylpyamme 151 18.7. Lattiakaivoja 152 18.8. WC-laite 154 18.9. Hätäsuihkut 160 18.10. Yhteenveto kalustuksesta 161 19. Palonsammutuslaitteet 19.1. Tulipalon sammutukseen varautuminen 163 19.2. Palopostit 163 19.3. Automaattinen sprinklerlaitos 164 20. Vesivuodon havaitseminen ja paikallistaminen 20.1. ONE-PRO vuoto-ja kosteushälytin 167 20.2. Kosteus ja homevaurioiden ehkäisy 168 20.3. Vesivuodon korjaus, Munters Oy 169 21. Kiinteistön ulkopuolisia paineputkia 171 22. Vesijohtojen mitoitus 22.1. Erikoistapauksia 175 22.2. Mitoitusmenetelmiä 175 22.3. Mitoituksessa huomioitavaa 175 22.4. Mitoitusedellytykset 175 22.5. Taulukkomitoitus, esimerkki 177 22.6. Laskennallisen mitoituksen periaate 179
14 Vesi ja raakaveden hankinta Pintaveden ottopaikoista Päijänne on Suomen tärkein järvi. Asikkalanselältä otetaan raakavesi lähes miljoonalle suomalaiselle. Laadultaan erinomainen vesi virtaa Päijänteen pinnan korkeudesta johtuen tunnelissa omalla paineellaan pääkaupunkiseudulle 120 km pitkän Päijänne-tunnelin välityksellä. Tunnelin puolivälissä sijaitsevassa Kalliomäen voimalaitoksessa virtauksesta otetaan ylimääräinen energia talteen ja muutetaan sähköksi, ekoenergiaksi. Raakavesi otetaan 26 metrin syvyydestä ja 350 metrin päässä rannasta, joten lämpötila pysyy tasaisena kautta vuoden. Tällä on positiivinen vaikutus veden laatuun ja verkoston kuntoon. Tämän lisäksi Päijänne-tunnelissa on kolme käyttö- ja valvomoasemaa: Asikkalan vedenottamo, Korpimäen pumppaamo ja Ylästön sulkukeskus. Vedenpuhdistuslaitosten käyttölaboratoriot ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvovat veden laatua ja varmistavat, että se täyttää kirkkaasti sekä Suomen että Euroopan Unionin laatuvaatimukset. ) I E = = I A L A @ A JJ= 2 E A 4 = = = L A @ A D = E J= 2 A JK A E 8 = J= = E = E A L E = = EJ I 8 = J= = - I F 0 A I E E 2 EJ I E 8 = D = = K F K E Päijänne-tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Noin 120 kilometriä pitkä tunneli otettiin käyttöön sen valmistuttua 1982. Hanasta tulevan veden tulee olla kirkasta ja väritöntä. Näetkö kuvasta mitä laskuputken päässä oleva poresuutin tekee vesivirralle? 14
Veden kulutus ja säästäminen Käyttöpisteen oikea painetaso varmistaa oikean ja taloudellisen vedenkulutuksen. Pienentynyt veden virtausnopeus putkistossa vähentää korroosion riskiä, pienentää äänenmuodostusta sekä vipuhanan nopealla sulkemisella aikaan saatavia paineiskuja. Pienentynyt veden virtausnopeus ei myöskään irroita putken seinämistä niihin muodostunutta kerrostumaa hanojen tukkeeksi. Lisäksi lämmitysenergian kulutus laskee lämpimän käyttöveden kulutuksen laskiessa. Vakiopaineventtiili alentaa vedenkulutusta 5-25 %. 35 Vakiopaineventtiili alentaa veden kulutusta noin 5-25 %. Putkiston ääniongelmat pienenevät tai poistuvat kokonaan ja putkiston korroosiovauriot vähenevät. 8 A I EF K D @ EI JA J= = = F K F = J= = K K JK I L A H I J 8 A I EJ H EJ E EE L A I EL = H= I J = = L A H I J F = E A A O F EJ K K JK I Vesijohtoverkoston paine saadaan yleensä aikaan vesitornin avulla. Painetta on oltava kylliksi, jotta käyttöpisteestä, hanasta, tulee haluttu vesimäärä. Painetta ei saa olla liikaa, sillä se moninkertaistaa veden kulutuksen ja lisää laitteissa virtauksen aikana syntyvää ääntä. 4 = = = L A I E F E J= L A JJ 2 K J EI J 2 K J EI J Viereisessä kuvassa on Oras -vakiopaineventtiili. Venttiilillä säädetään kiinteistön vesijohtoverkoston yläpaineen raja vakioksi. 8 EF K D = = L = E F = E A L A JJEE E 8 EF K D = = JA D = = Oras Oy:n kuvassa näkyy vakiopaineventtiilin hyöty vedensäästössä. Suihkusta tulevien vesimäärien erotus on 24 l/min - 12 l/min = 10 litraa minuutissa. E $ 2 = % E! 2 = " E! 2 = 8 = E F = E A " 2 = # # 2 = # # 2 = # # 2 = + -, + * ) Oikea vesivirta on vedensäästöä Ammekylpyjä lukuunottamatta suoritamme lähes kaiken peseytymisen virtaavalla vedellä. Tällaisessa tapauksessa veden säästö edellyttää oikeaa vesivirtaa. Tarvittaessa saatava vesivirta tulee vipu- ja termostaattihanoista, valokennohanoista ja kohta hipaisukytkinhanoista. Hanoissa on jo valmiiksi säädetty kylmän ja lämpimän veden sopiva sekoitussuhde, joten sitäkään ei tarvitse enää kokeilemalla saada kohdalleen. A Sulkuventtiili B Vesimittari C Sulkuventtiili D Yksisuuntaventtiili E Paineenalennusventtiili 35
52 7. Uponor-komposiittijärjestelmä Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus Uponor-komposiittijärjestelmää voidaan käyttää kaikkiin rakennuksessa tarvittaviin kohteisiin, kuten vesijohto-, lämmitys- ja jäähdytysputkistoihin. Ilman tulitöitä tapahtuvan asennuksen ja putken valmiin pinnoitteen ansiosta. Putki soveltuu erityisen hyvin pinta-asennuksiin ja korjausrakentamiseen. Uponor-putken materiaalit ovat korroosionkestäviä ja muovinen sisäputki on erittäin hygieeninen. Putki säilyttää muotonsa myös taivutettuna ja sitä voidaan taivuttaa joko käsin tai järjestelmän omia taivutustyökaluja käyttäen. Alumiinisen vaipan ansiosta Unipipe on 100 % diffuusiosuojattu. Puristusliitos on täysin tiivis myös piiloasennukseen C 2 ohjeiden mukaisesti toteutettuna. Uponor-putken katkaisussa voidaan käyttää tavanomaisia putkileikkureita. Liitosten tekemisessä käytetään jokaiselle liitinkoolle suunniteltuja puristusleukoja. Tarvittava puristusvoima saadaan aikaan akkukäyttöisellä puristustyökalulla. 16-20 mm putkille on saatavissa myös käsikäyttöinen puristustyökalu. Putkisalot toimitetaan tehtaalta isojen suojaputkien sisällä. Näin ne ovat suojassa kuljetuksen ja varastoinnin aikana asennukseen asti. Komposiittiputken alumiinivaippa tekee putkesta happitiiviin, jolloin ilman happi ei pääse putken seinämän läpi lämmitysverkoston veteen syövyttämään teräsosia. Sileä virtauspinta varmistaa ettei putkesta liukene veteen epäpuhtauksia ja juomavesi pysyy hyvänä. Putken pinta on valmiiksi valkoinen, jolloin lopputulos on siisti, työ nopeutuu ja kustannukset pienenevät. Vieressä on putkia ja sen merkintöjä. Putki on väriltään valkoinen. Uponor-komposiittipitkien koot ovat ø16 110 mm, ja niitä toimitetaan 3 ja 5 metrin salkoina sekä 50 500 metrin kieppeinä. Kieppiputkea saa myös eristettynä. Eristepaksuudet ovat 9 mm tai 13 mm. 7.1. Putken ominaisuuksia ja työstämistä Suositeltava minimilämpötila putkijärjestelmän käsittelyyn on -10 C. Varastoitaessa putkia alle -10 C lämpötilassa ne olisi hyvä suojata iskuilta, puristumiselta ja muulta ulkoiselta mekaaniselta kuormitukselta. Varastointi- ja asennuspaikan tulisi olla kuiva ja mahdol lisimman pölytön. Putkien katkaisu ja liitos Putki katkaistaan kohtisuoraan monikerroksisten komposiittiputkien katkaisuun tarkoitetulla leikkurilla. Katkaisussa syntynyt jäyste poistetaan putken ulko- ja sisäpinnalta. Samalla tarkastetaan silmämääräisesti, ettei putken liitospinnalla ole pituussuuntaisia naarmuja. Putkien liitokset tehdään ko. putkelle tarkoitetulla puristus- ja kierreliittimillä. Puristuma saadaan aikaan kiristämällä putken päälle työnnetty alumiini tai Rst-holkki Uponor-puristustyökalujen leukojen välissä. Liitosta ei voi jälkeenpäin avata. Putkien suunnanmuutokset tehdään taivuttaen jousella, työkalulla, koneella tai Uponor-järjestelmän osilla. Haaroitukset tehdään aina Uponor-järjestelmän osilla. Putken jatkaminen tehdään Uponor-komposiittijärjestelmän liittimellä. 52
Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus 61 Jakotukit sijoitetaan yleensä keskeisesti vesipisteisiin nähden ja ensisijaisesti lattiakaivolla tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Kun jakotukit asennetaan ylivuotoputken kautta viemäröityyn Uponor-jakotukkikaappiin, sijoituspaikan ei tarvitse olla märkätilassa. Jakotukkien tilantarve on otettava huomioon niiden paikkaa valittaessa. Myös luoksepäästävyys ja siisteys ovat tärkeitä näkökohtia. Alajakoisen järjestelmän jakotukikaappi sijoitetaan esimerkiksi pesuhuoneeseen, keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen. Se upotetaan joko seinärakenteen sisään tai kiinnitetään pinta-asennettuna komeron tai muun kiintokalusteen sisään. Sopiva tila voi olla myös lämminvesivaraajan alla. Kylmän ja lämpimän veden jakotukit voivat olla eri paikoissa. Jos jakotukit ovat lattiakaivollisessa tilassa ilman jakotukkikaappia, suojaputkien päät tuodaan jakotukkien luona selvästi yli lattia- tai seinäpinnan. Lattiassa on lisäksi oltava 100 mm koroke. Yläjakoisen järjestelmän jakotukit sijoitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin alajakoisenkin. Yläjakoisen järjestelmän vesijohtoja ei pidä asentaa löylyhuoneen katon kautta. Jakotukin väliaikaiseen tuentaan ennen lattialaatan valua ja seinän rakentamista suositellaan käytettäväksi Uponor jakotukin jalustaa. Kun putkitus asennetaan lattiaan ennen valua, suojaputki kiinnitetään raudoitukseen ja Uponor-jalustaan. Mikäli maanvaraiseen laattaan tulee lattialämmitys, käyttövesijohdot asennetaan lattialämmitysputkiston alapuolelle. Jos putkivedot ovat pitkiä, kylmävesijohtona käytetään lämpöeristettyä Uponor-PEX Plus -putkea. Toinen vaihtoehto on asentaa käyttövesiputket lattiaeristeiden alapuolelle. Tällöin myös kuumavesijohtona käytetään Uponor-PEX Plus -putkea. Putkien asentaminen betonirakenteisiin Wirsbo-PEX-putket suojaputkissaan voidaan valaa suoraan betoniin tai asentaa valuun jätettyihin uriin jälkeenpäin. Valussa putket kiinnitetään raudoitusverkkoon. Kiinnikkeet eivät saa painaa eivätkä vahingoittaa putkia. Lattianrajassa oleviin putkien nousutaivutuksiin Uponor suosittelee kylmätaivutuskaaria. Asentaminen puurakenteisiin Puurunkoisissa rakenteissa putket asennetaan suoraviivaisesti sellaisia reittejä pitkin, joissa ne voi helposti paikantaa myöhempien naulaamisten yhteydessä. Kantavassa ylä-/välipohjassa putket asennetaan niin, ettei rakenteen kantavuus heikkene. Varmista rakennesuunnittelijalta, voiko putket asentaa suunnitellulla tavalla. Koolauksen suuntaiset suojaputket kannakoidaan vähintään 100 cm välein. Kun putket asennetaan poikkisuuntaan 60 cm asennusvälillä tehtyyn koolaukseen porattujen reikien läpi, suojaputki tuetaan kiinnityslevyillä joka toiseen palkkiin ja lisäksi taivutuskohtien molemmin puolin. Jyrkissä taivutuksissa lattiasta ylös seinälle käytetään Uponorin kylmätaivutuskaarta. Ullakon rakenteeseen asennetun putken jäätyminen on estettävä. Ulkoseinään asennettu putki ei saa heikentää lämmöneristävyyttä eikä läpäistä höyrysulkua. 61
Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys 11. Putkien lämmöneriste Oikein sijoitetut ja eristetyt vesijohdot säästävät myös vettä. Kun kylmävesihanasta tulee heti kylmää vettä, sitä ei tarvitse juoksuttaa hukkaan, kylmentää. Kylmävesijohto pitää eristää erillisenä johtona, jotta vesi säilyy kylmänä. Yleistä Lämpö siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan lämpötilaan. Eristyksen avulla estetään putkessa olevan tai virtaavan nesteen, yleensä veden, lämpeneminen tai jäähtyminen. Eristyksen avulla hidastetaan putkessa olevan veden jäähtymistä, mutta kylmän tilan putkistossa seisova vesi jäätyy jossakin vaiheessa. Myös kylmävesijohdon pinnalle tiivistyvä ympäröivän ilman kosteus, kondensoituminen estyy, kunhan eristeen pinnoite on höyrytiivis. Onnistuneen eristyksen edellytykset luodaan jo putkiasennusvaiheessa. Putket on asennettava sellaisen välimatkan päähän toisistaan ja rakenteista, että eristyksellekin jää tilaa ja se voidaan myös suorittaa. Yleinen asennusvirhe on putkien sijoittaminen liian ahtaasti, jolloin eristys pahimmillaan estyy. Isommissa rakennuskohteissa eristystyön hoitaa erillinen eristysfirma. Pienet asennuskohteet eristää kuitenkin putkiasentaja itse. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että putkiasentajalla on riittävästi tietoa ja taitoa eristämisestä. Eristys on suoraa putkiosuutta, kulmia ja haaroituksia. Yleensä eristys pinnoitetaan jollakin sopivalla, suojaavalla materiaalilla. Materiaali voi olla PVC-pinta tai jopa pellitys. Eristyksen päät suojataan esimerkiksi pääteheloilla. 75 8 % + 2 K J A F E J= F JE = A I E A H E I E% + 2 K J E + # Kylmävesijohdon eristyksessä huomioidaan kondensoitumisen mahdollisuus. Eristys voidaan tehdä ilmatiiviiksi niin, ettei huoneilma ja sen kosteus pääse viileän putken pinnalle. Lämminvesi ja lämpimän käyttöveden kiertojohto voidaan eristää vierekkäin tai jopa yhteen. - HEI JA A F E EJA 2 E J= F JE = A I E A H E I E % + - HEI JA F I EEHJO O F E I J O A F ; F HEI J F JE = + + + 8 # # + 8 % + 8 % + 1 = A HEI JO I J L A I EF K J A I I = D JO O F A A A JO O F A = I JE 5 K = K HA D = = EI E = ' - HEI JA A F = I K K I # Vaativissa eristyskohteissa käytetään useampikerroksista eristystä Uponor Mantle, tonttijohdon jäätymiseltä suojaamiseen käytettävä eristetty ja lämpökaapelilla varustettu suojaputki. Suojakuoren ulkohalkaisija on 90 mm, eristeen paksuus 15 mm ja tila 25-40 mm vesijohtoputkelle. 10 W/m lämpökaapeli on asennettu eristeen pintaan alumiinifoliolla. ) K EE EB E = A HEI JA A F E J= = = I A A JJK F = = F A E 9 6 E = # " L A I E D J F K J A A 75
Veden käyttöpisteet kiinteistössä 131 18. Kalustus ja kalusteet on putkiasennuksen viimeisimpiä työvaihei ta, kun rakennuksen sisäpuoli alkaa olla valmis. Kalustuksessa asennetaan paikalleen pesualtaat, sekoittajat, WC-laitteet, suihkut jne. Koska rakentaminen vielä kuitenkin jatkuu, on kalusteet hyvä suojata. Esim. pesualtaan pakkauslaatikosta voidaan leikata osia pois ja työntää laatikko asennetun altaan suojaksi, siihen kiinni teipattuna. Vesijohtokalusteet ovat putkiston päätepisteessä ole via ja vedenottoon tarkoitettuja hanoja. Materiaaliltaan ne ovat yleensä painevalettua messinkiä. Niiden pinnan viimeistely on erittäin korkeatasoinen ja ne ovat kromattuja, maalattuja tai jopa kultapinnoitteisia. Jos vesijohtokalusteen toimintaa hoidetaan yhden vivun avulla, sitä kutsutaan yksiotesekoittajaksi tai vipuhanaksi. Vastaavasti on olemassa myös kaksiotehanoja. Hanan toiminta voidaan hoitaa myös sähköisesti valokennolla, hanaa koskettamatta. Markkinoilla on myös suuri joukko erilaisia tyylikkäitä design-hanoja. Kalusteet asennetaan seinään, altaaseen tai pöytään. Kalusteen tulee olla helposti vaihdettavissa ja niillä on tyyppihyväksyntä. Yleisimpiä vesijohtokalusteita ovat laskuhanat, pesukonehanat, pesuallassekoittimet, pesupöytäsekoittimet, suihkusekoittimet, vipuhanat, termostaattihanat, pressostaattihanat, turvatermostaatti ja huuhtelulaitteet. Kylmävesiventtiili merkitään sinisellä ja lämminvesiventtiili punaisella merkinnällä. Lämminvesikäyttölaite on aina edestä katsottuna kylmävesilaitteen vasemmalla puolella. Vesijohtokalusteiden yksiotesekoittajien säätöosan tiivistelevyt ovat alumiinioksidia, joka on miltei timantin kovuusluokkaa. Hanan laskuputken päässä oleva poresuutin sekoittaa ilmaa vesivirtaan tehden siitä pehmeän, rauhallisen sekä riittoisan tuntuisen. Normivirtaama Kullekin kalusteelle on määritelty normivirtaama dm³/s, joka siitä saadaan normaalioloissa. Veden virtaus vesijohtokalusteen läpi aiheuttaa vedelle vastusta, painehäviön, jonka suuruus riippuu kalusteen rakenteesta. Kalusteelle annettu arvo 0,2/160 tarkoittaa 160 kpa painehäviötä normivirtaamalla 0,2 dm³/s. Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 mukaiset vesivirrat ovat pesuallashanalle 0,1 l/s, keittiöhanalle 0,2 l/s, suihkuhanalle 0,2 l/s, kastelupostille 0,2 l/s ja WC-laitteelle vesivirta on 0,1 l/s. Sekoittajien kunnossapitojakso on noin 15 vuotta. Voimakkaassa kulutuksessa, esimerkiksi saunatiloissa, voi suihkusekoittajien kunnossapitojakso olla 10 vuotta. Kuluneet ja vuotavat sekoittajan tiivisteet lisäävät veden kulutusta. Uusissa sekoittajissa vaihdetaan huoltotoimenpiteenä vain tiivisteet. Kaikki vanhat kaksiotesekoittajat kannattaa vaihtaa yksiotesekoittajiin. Viemärikalusteet on materiaaliltaan saniteettiposliinia, muovia tai ruostumatonta terästä. Niiden avulla poistetaan vaikkapa hanasta laskettu vesi viemäriin. Viemärikalusteita ovat pesualtaat, astianpesualtaat, juoma-altaat, tasapohja-altaat ja WC-laitteet. 18.1. Pesuallas laitteineen Allas on yleensä raaka-aineeltaan saniteettiposlii nia, mutta se voi olla myös emaloitua terästä, lasia tai muovia. Allasta on käsiteltävä varovasti. Asennusvaiheessa allasta ei saa pitää ylösalaisin paljaalla lattialla, sillä hiekka naarmuttaa altaan. Allas voidaan asentaa kannakkeille, upottaa pöytätasoon tai se voi olla koko pöydän peittävä allastaso. Allasta käytetään henkilökohtaisen hygieenian hoidossa kuten käsien ja kasvojen pesussa, hampaiden pesussa sekä parranajossa. 4 A E D = = A I E = = = I EE EJJO O = = A EI EE = = A A J 2 D = L A JJEE E HA E ; EL K J = K Kannakkeilla oleva allas, allas ja vesilukon peittävä jalusta, tasoon upotettu allas. Altaassa olevan ylivuotoaukon kautta liian korkealle kohoava veden pinta pääsee viemäriin, vaikka pohjaventtiilin tulppa olisikin paikoillaan. 131
158 Veden käyttöpisteet kiinteistössä Huuhteluventtiili johtaa veden suoraan vesijohtoverkostosta verkoston paineella kulhoon ilman säiliötä. Venttiilin koko on ehkä 25 mm, vesimäärä on kertahuuhtelulla 6-14 l ja huuhteluaika enintään 15 s. Vesimäärä ja aika ovat säädettävissä. Huuhteluventtiiliä käytetään yleisten tilojen WC-laitteissa, koska se on heti valmis seuraavaan huuhteluun. Matalahuuhtelu WC-laitteessa on huuhteluvälin aika aina säiliön täyttymisaika. Huuhteluventtiili on käytössä äänekäs. Se asennetaan vähintään 300 mm kulhon yläpuolelle. Venttiili varustetaan sulkuventtiilillä ja takaisinimusuojauksella. Huuhteluventtiilien asentamiseen on saatava vesilaitoksen lupa. 2 = E = F F E * + J Painonapista painaen saadaan aikaan huuhtelu. Venttiili C päästää veden ja paineen pois tilasta B, jolloin verkoston paine nostaa männän ylös ja vesi pääsee virtaamaan kulhoon. Vesi virtaa kanavan D kautta männän päälle sulkien sen. Tässä on sama pinta-alojen suuruuden vaikutus vaikuttavan voiman suuruuteen kuin edellisessä uimuriventtiilikuvassa. 8 A I EL A H I J I J=, 8 A I E K D ) 158