OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

OPPILAITOSKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja, levyseppähitsaaja Yhtymähallitus 22.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO

1 1 JOHDANTO... 3 2 KONE- JA METALLITEKNIIKAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 4 3 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 6 4 KONE JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 9 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 14 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov... 15 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov... 18 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov... 21 4.2 VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 25 4.2.1 Koneistus 20 ov... 25 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 20 ov... 29 4.2.3 IW- hitsaus 10 OV... 35 4.2.4 Levy- ja teräsrakennetyöt 20 ov... 38 4.2.5 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov... 44 4.2.6 Manuaalikoneistus 10 ov... 51 4.2.7 CNC-jyrsintä 20 ov... 53 4.2.8 CNC-sorvaus 10 ov... 57 4.2.9 Levytyökeskuksen käyttö 10 ov... 61 4.2.10 Hitsaus 10 ov... 66 4.2.11 Levy- ja hitsausalan CNC-Valmistus 10 ov... 69 4.2.12 CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov... 73 4.2.13 Moniakselinen valmistus 10 ov... 76 4.2.14 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov... 80 4.3 AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT... 80 4.3.1 Ammattitaitoa osoittava opinnäyte vähintään 2 ov... 86 4.4 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 87 4.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 10 ov... 87 4.5.1 Yrittäjyys... 87 4.5.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 92 4.5.3 Lukio-opinnot... 94

2 4.6 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat... 95 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (YHTEISET OPINNOT) 20 OV... 96 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 96 5.1.1 Äidinkieli suomi, 4 ov... 96 5.1.2 Ruotsi, 1 ov... 98 5.1.3 Englanti, 2 ov... 100 5.1.4 Matematiikka, 3 ov... 102 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov... 104 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov... 106 5.1.7 Liikunta, 1,5 ov... 108 5.1.8 Terveystieto, 0,5 ov... 109 5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov... 112 5.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 113 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat... 113 5.2.1 Ympäristötieto, 4 ov... 113 5.2.2 Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov... 115 5.2.3 Etiikka, 4 ov... 117 5.2.4 Kulttuurien tuntemus, 4 ov... 119 5.2.5 Psykologia, 4 ov... 120 5.2.6 Yritystoiminta, 4 ov... 123 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 126 7 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 126 8 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 126 9 OPINTO-OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 126 10 TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS... 126 11 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS... 126 12 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 126 13 OPPISOPIMUSKOULUTUS... 127 14 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 127 15 OPISKELIJAHUOLTO... 127

3 16 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 127 1 JOHDANTO Kone- ja metallitekniikan perustutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen määräykseen 23/011/2009.

4 Oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa noudatetaan sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että näyttötutkinnoissa. Tutkinnon osien kokonaislaajuus on velvoittava ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus määritellään henkilökohtaistamisasiakirjassa. Tutkinnon osien opetussuunnitelmista näyttötutkinnoissa on voimassa seuraavat kohdat ammattitaitovaatimukset sisältö (valmistava koulutus) ja vastaavat arviointikriteerit sekä arviointimenetelmät soveltuvin osin arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Näyttötutkinnoissa opiskelija ei opiskele ammattitaitoa täydentäviä eikä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Myöskään muut valinnaiset tutkinnon osat eivät kuulu näyttötutkintoihin. 2 KONE- JA METALLITEKNIIKAN AMMATTIALAN KUVAUS JA AR- VOPERUSTA Kone- ja metallialan koulutus on suunnattu erityisesti teknologiateollisuuden tarpeisiin.

5 Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Sen työllistämät yli 200 000 osaajaa edustavat lähes puolta koko teollisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknologiateollisuuden ulkomaisissa tytäryrityksissä työskentelee 180 000 henkilöä. Sen tuotannosta yli 70 % menee ulkomaille, mikä on 60 % Suomen koko viennistä. Teknologiateollisuuden yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailu teknologian kehittämisessä ja markkinoinnissa on kiristynyt. Haasteeseen on vastattu sillä, että teknologiateollisuus käyttää yli 80 % Suomen tutkimus- ja kehityspanoksesta. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää lähes 100 000 tuotannollisessa työssä olevaa. Heistä 70 000 on sellaisia, joilla on jokin ammatillinen tutkinto suoritettuna. Kone- ja metallialan perustutkinnon on suorittanut 40 000. Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneista lähes puolet työllistyy muiden toimialojen tuotanto-, ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin. Kone- ja metallialan tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotyöt. Kone- ja metalliala työllistää koneistajia, hitsaajia, levyseppiä, koneenasentajia, hienomekaanikkoja, työvälinevalmistajia, automaatioasentajia ja kunnossapitoasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Koneistustöitä tekeviä henkilöitä on eniten, noin 30 000. Seuraavaksi eniten, noin 20 000 työntekijää, on levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnossapitohenkilöiden määrä on edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee kasvamaan tuotevalmistukseen liittyvän palvelutoiminnan voimakkaan kasvun myötä. Vaikka Suomen teknologiateollisuus on omilla erikoisosaamisalueillaan varsin kilpailukykyistä, sen tuotantomäärät vaihtelevat maailmantalouden tilanteen mukaan. Ulkomaankauppaan painottuvana teollisuuden alana tuotteiden kysynnän hiipuminen maailmanlaajuisesti tuntuu erittäin voimakkaana juuri Suomen kaltaisen korkean kustannustason maan teollisuustuotannossa. Tästä syystä Suomen teknologiateollisuus on voimakkaasti kansainvälistynyt ja tuotantoa on siirretty ulkomaille kasvaville markkina-alueille. Teknologiateollisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule Suomessa kasvamaan, mutta uuden ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee olemaan suuri työntekijöiden ikärakenteesta johtuvan suuren poistuman vuoksi. Tästä syystä uuden työvoiman tarve tulee olemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja koneistustehtävissä. Kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotehtävien osuus tulee kasvamaan. Kilpailukyvyn vuoksi on tärkeää, että Suomesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jotka osaavat hienomekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta.

6 Kone- ja metallialan kehitys vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään, elinympäristön laatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinoelämään ja yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tuotannonalojen työturvallisuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Kone- ja metallialan yhteiskunnallisena päämääränä on elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehokas ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jokapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen. Kone- ja metallialan tuotannon ja palvelujen keskeisiä arvoja ja lähtökohtia ovat tuotteiden kestävyys ja toimintavarmuus, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, helppokäyttöisyys, pieni energian kulutus ja esteettisyys. Liiketoimintaa ohjaavat palvelujen, työn ja tuotteiden hyvä laatu, toiminnan tuottavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innovatiivisuus sekä ammattitaidon ja osaamisen arvostus. Kone- ja metallialaan liittyvä menestyksellinen ja vastuullinen yritystoiminta perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen ja siihen, että työyhteisössä huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuotteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidon ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä. Kone- ja metallialan ammattilainen on oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen, huolellinen, täsmällinen ja luotettava. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä ja toimii työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee vastuunsa ja huolehtii työsuojelusta ja ympäristön suojelusta. Hän toimii asiakaslähtöisesti ja huolehtii työn laadusta ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. 3 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan,

7 soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää NC -ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD ohjelmalla. Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin ne sisältyvät seuraavien ammattitaitovaatimusten mukaan: Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan. Hän tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä. Hän osaa ratkaista työssään esiin tulevia ongelmia sekä tehdä valintoja ja päätöksiä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi. Tutkinnon suorittanut tekee työtään sovitulla tavalla, huolellisesti, tarkasti ja vastuuntuntoisesti sekä noudattaa työaikoja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvostaa omaa ja muiden työtä. Hän on suvaitsevainen ja toimii toisia kohtaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Omalla toiminnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Hän noudattaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja työkoneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita sekä varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnon suorittanut huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja ergonomisesti oi-

8 keita työasentoja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Tutkinnon suorittanut asennoituu työhönsä niin, että toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Hän on oma-aloitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovatiivisesti ja yritteliäästi. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen ja arvioida omaan työhönsä liittyviä palkka-, materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti. Tutkinnon suorittaja työskentelee tietoisena siitä, että tuotteen ulkonäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä on ratkaiseva merkitys lopputuloksessa. Hän tunnistaa kauniit muodot ja rakenteet sekä tiedostaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset, käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää erikoistumisalueensa mukaisen numeerisesti ohjatun koneen ohjelmointiohjelmaa tai jotain käyttö- ja kunnossapitojärjestelmän tiedonhallintaohjelmaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja taltioinnissa sekä raportoinnissa ja viestinnässä. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan poraus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatöitä sekä manuaalisilla että numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä.

9 4 KONE JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTU- MINEN Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov

10 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja 4.2.1 Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 20 ov 4.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 40 ov 4.3.1 IW hitsaus 10 ov 4.3.2 Levy- ja teräsrakennetyöt 20 ov 4.3.3 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov 4.3.4 Manuaalikoneistus 10 ov 4.3.5 CNC - jyrsintä 20 ov 4.3.6 CNC - sorvaus 10 ov 4.3.7 Levytyökeskuksen käyttö 10 ov 4.3.8 Hitsaus 10 ov 4.3.9 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov 4.3.10 CAD/CAM 2D 10 ov 4.3.11 Moniakselinen valmistus 10 ov 4.3.12 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov 4.6 Valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov 4.6.1 Yrittäjyys 10 ov 4.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 4.6.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5-10 ov 4.6.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 0-10 ov 4.6.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 5.1 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov Äidinkieli 4 ov Ruotsi 1 ov Englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon

11 osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä kone- ja metallitekniikan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin on määritelty, jotta yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimivat sujuvasti. Opiskelija voi valita ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia siten, että hän suorittaa lukio-opintoja ja voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siten vahvistaa jatkoopintokelpoisuuttaan. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen.

12 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Jokaisessa tutkinnon osassa erikseen arvioitava arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus: Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä

13 tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen

14 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT

15 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja: osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia osaa lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita osaa lukea työohjeita ja käyttö- ja huolto-ohjeita tietää koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tekee laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tekee vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet sekä perus komponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit osaa asentaa pneumatiikkajärjestelmiä osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta omaa standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset tiedot ja taidot tietää perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen osaa tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella omaa EA1:stä vastaavat tiedot ja taidot osaa laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa osaa lukea myös englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita osaa työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvät termit englannin kielellä osaa kertoa työstään ja esittää kysymyksiä englannin kielellä Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

16 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti alkuun pääsyssä suunnitelman mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein - käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja - tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan - käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat - tietää materiaalien valintaperusteet - käsittelee materiaaleja oikein asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita - saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laiteja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään - ratkaisee materiaalivalintoja - ennakoi materiaalitarpeen Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja ko- osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita - tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirros- osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia - tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa

17 konaisuuden - osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit Laadun hallintataidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito tunnistamisessa - ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisien suureiden merkityksen - osaa tavallisimmat työtermit englannin kielellä ja osaa niiden avulla välttävästi lukea ohjeita merkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset - päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa - omaa sellaisen sanavaraston, että osaa lukea käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen - tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan - osaa kertoa työstään ja esittää kysymyksiä englannin kielellä Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Työturvallisuus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot työntekijät - huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa työskentelee huolehtii työympäristön työturvallisuusmääräyksiä ergonomisesti oikein siisteydestä ja järjestyksestä - kysyy tarvittaessa - osaa arvioida omaa parantaa työsuoritustaan neuvoa työtään työn edetessä ottaa huomioon toiset toimii vuorovaikut- - on aktiivinen teisesti huolehtii työvälineidenhuollosta toimii laatujärjestelmän mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan: työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuu-

18 dessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja: osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen osaa teknisen piirustuksen standardit, hallitse teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja osaa mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen osaa koneenpiirustuksen mittakaavat osaa piirtää leikkauskuvannon tunnistaa tavanomaiset työstömenetelmät ja osaa nimetä kappaleesta millä työstömenetelmällä työstetty kappale on valmistettu osaa porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen osaa eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa osaa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvaa lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa osaa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein sorviin osaa asettaan jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu osaa jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja osaa valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein osaa käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja osaa mitoittaa ja piirottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti

19 valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla osaa valita oikean poranterän kierrereikään viimeistelee valmistamansa kappaleen osaa mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä omaa työturvallisuuskorttia vastaavat tiedot ja taidot Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen - kysyy tarvittaessa neuvoa tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä - osaa arvioida omaa työtään Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti alkuun pääsyssä suunnitelman mukaan hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät - parantaa työsuoritustaan työn edetessä Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakonetta ja tunnistaa kierteen -osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa valmistaa kuvan mukaan levylle piirroittamansa kappaleen itsenäisesti, missä

20 Poran teroitus tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa teroittaa poran käsivaraisesti on kierrereikiä ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reistä tulee toleranssien mukainen Jyrsintä Mittaaminen osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja - tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Opiskelija tai tutkinnon suorittaja -osaa lukea työpiirustuksia ymmärtää työpiirus- osaa lukea työpiirus- ja hahmottaa tusten projektioita, tukset ja ymmärtää koneistettavan kappaleemerkit osaa lukea toleranssi- kaikki pinta- ja toletamerkit ja tuntee pinranssimerkinnät hallitsee piirustuksen lukemisen ja piirtämi- tarvitsee ohjausta laadunvaatimusten tunnistamisessa - ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisien suureiden merkityksen tunnistaa laatuvaatimukset - päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa sen osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti - tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Työturvallisuus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa työturvallisuusmääräyksinomisesti työskentelee ergo- pitää työpaikkansa oikein siistinä ja järjestyk- - kysyy tarvittaessa neuvoa - osaa arvioida omaa työtään sessä parantaa työsuoritustaan työn edetessä

21 Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä oikein toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä - toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta Ammattitaidon osoittamistava Tutkinnon osan suorittaja valmistaa jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan: työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt ja levyjen liittämisen sekä hitsauksen MAG- tai puikkohitsausprosessilla. Hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja: osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia; osaa hahmottaa kappaleen kuvannoista ja

22 ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista; osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikkaa levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikkaa levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan osaa kulmata ja pyöristää levyaihioita osaa käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-,katkaisu- ja poraustöissä tekee työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä osaa tehdä niittiliitoksia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan osaa kaasuhitsauksen osaa hitsata MAG- tai puikkohitsausprosessilla osaa levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä osaa mitata pituus- ja kulmamittoja omaa tulitöiden turvallisuuteen liittyvät tiedot ja taidot niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta tarvitsee jonkin verran työskentelee it- työn aloituksessa ohjausta työvaisenäisesti heesta toiseen siirryt- kysyy tarvittaessa neuvoa täessä pyrkii työskentelemään itsenäisesti työskentelee omaaloitteisesti Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikku- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta osaa käyttää työvälineitä - piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien tekee siistin leikkausjäljen

23 reilla Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta Poraus Polttoleikkaus Hitsaus Juottaminen Mittaaminen tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattava levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti osaa käyttää pylväs ja / tai säteisporakonetta osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti saa aikaan juotosliitoksen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaises-ti osaa valita työhön sopivan hioma / katkaisulaikan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happiasetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon osaa tehdä oma- aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä osaa hitsata levyjen liitoshitsejä kaasuhitsauksella ja MAG - hitsausprosessilla tekee vettä pitävän juotoksen tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hioma/katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan / katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jännitettä ja induktanssia tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta

24 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Opiskelija tai tutkinnon suorittaja -osaa lukea kuvantoja osaa lukea projektioita osaa itsenäiset ja hahmottaa kappaleen ja hitsausmerk- lukea työpiirustuksia piirustuksista intöjä ja ymmärtää mitoituk- tunnistaa teräs, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät - tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille - osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa - osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen - tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia set ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä - työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa - osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja - osaa mitoittaa taivutus ja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja työkyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä osaa itsenäisesti pitää työpaikkansa valita turvallisimmat siistinä ja järjestyk- huolehtii tulitöiden työtavat sessä turvallisuuteen liittyvistä käyttää kaasuja asioista huolellisesti osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti Oppimis- ja ongel- tarvitsee ohjausta ja osaa kysyä tarvit- ratkaisee työhön

25 maratkaisutaidot esimerkkejä taessa neuvoa liittyviä ongelmia Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen työssään Ammattieettiset taidot käyttää työvälineitä oikein työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä työskentelee huolellisesti ja tarkasti Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja valmistaa ohutlevytyökokonaisuuden/kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Eri liitostavoista kaksi voidaan näyttää ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan: työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.2 VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 4.2.1 Koneistus 20 ov Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja:

26 ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä osaa koneenpiirustuksen CAD -ohjelmalla osaa CNC-tekniikan perusteet tietää materiaalitekniikkaa ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valitsee piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen osaa käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tekee tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvaa kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä osaa kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä osaa kellottaa kiinnittimiä osaa käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tekee porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia osaa kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden osaa tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan osaa viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

27 Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä saa aikaan koneistettavan osan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta - kysyy tarvittaessa neuvoa osaa suunnitella työkappaleen kiinnityksen, työstöjärjestyksen ja terien valinnat hallitsee koneistuskokonaisuuden, mutta tarvitsee neuvoja ongelmatilanteissa - pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen työskentelee suunnitelmallisesti valmistaa itsenäisesti koneistettavan osan suunnitelman mukaisesti - työskentelee omaaloitteisesti ja kustannustehokkaasti Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Jyrsintä Hionta Työvälineiden käyttö Mittaaminen Työstöarvot Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja ja olakkeita ohjauksen avulla osaa ohjattuna kiinnittää kappaleen ja jyrsiä tasopintoja osaa kiinnittää hiomalaikan ja hioa tasopintoja ohjatusti osaa käyttää työvälineitä osaa käyttää mittavälineitä - osaa määrittää työstöarvoja, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta -osaa sorvata lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä ja pyöristyksiä mutta vaatii välillä ohjausta - osaa kiinnittää kappaleen ja tarvittavan työkalun mutta vaatii ohjausta monimuotoisemmissa kappaleissa osaa hioa tasopintoja ja viisteitä tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja huolehtii työvälineiden kunnosta tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta - määrittää työstöarvoja oikein, mutta joutuu kysymään joskus osaa sorvata itsenäisesti erilaisia kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja ulkopuolisia kierteitä - osaa jyrsiä itsenäisesti monimuotoisia kappaleita, joissa on mm. tasopintoja, viisteitä ja kiilauria, osaa suunnitella työstön vaatimat kiinnitykset - osaa valita itsenäisesti oikean laikkatyypin ja kunnostaa hiomalaikan, osaa käyttää erilaisia kappaleen kiinnitystapoja, osaa hioa tasopintoja ja viisteitä huolehtii itsenäisesti työvälineiden kunnosta ja työvälineiden järjestyksestä tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät, huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä - määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja mate-