Kuntastrategia-analyysi Uusimaa-ohjelman kickoff tilaisuus Paasitornissa Suunnittelupäällikkö Olli Pekka Hatanpää 25.3.2013
Uudenmaan liitto haluaa entistä vahvemmin ottaa huomioon kuntien omat tavoitteet Uusimaa-ohjelman laadinnassa. 2
Kaikilla 26 kunnalla on oma strategia 3 Kaikki Uudenmaan kunnat ovat hyväksyneet viime valtuustokaudella strategian vähintään talousarvion yhteydessä. Noin puolet kunnista ovat päivittäneet strategiaansa valtuustokauden aikana, näistä kuusi vuonna 2012. Valtuustokauden vaihduttua kunnat ovat uusimassa strategiaansa. Osa jo kuluvana vuonna, jotkut vuoden 2014 loppuun mennessä. Useat kunnat ovat jo käynnistäneet strategian laatimisen ja esim. Helsingin strategiaseminaarissa käsittelyssä ollut luonnos on ollut yleisesti luettavissa.
Kuntien yhteisiä strategioita mm. 4 Pääkaupunkiseudun vision ja strategian päivitys (Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 24.11.2009) Elinvoimainen metropoli: tulevaisuuden tekijät 2025 on Helsingin metropolialueen 14 kunnan yhteinen kilpailukykystrategia. (Pks koordinaatioryhmä 14.12.2012 ja KUUMA johtokunta 16.1.2013) Metropolialueen kasvusopimusehdotus (helmikuu 2013) Metropolialueen ja KUUMA-seudun aiehakemukset innovatiiviset kaupungit ohjelmaan (helmikuu 2013) KUUMA kuntien yhteinen kehityskuva (Kuuma hallitus 2012) Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoimaohjelma (Länsi-Uudenmaan KOKO-ohjausryhmä 2.10.2012)
5 Insinöörimäisesti katsottuna 32 strategiaa, jossa kussakin keskimäärin 4-5 strategista tavoitetta ja niiden toteuttamiseksi 4-5 strategista valintaa eli arvot ja visiot mukaan lukien yhteensä noin 1000 strategista näkökulmaa. Seuraavaksi joitain tässä työssä vahvimmin esille nousseita näkemyksiä.
Arvot
Visiot
Strategiset tavoitteet ja valinnat 8 Kuntien ja seutujen noin 800 strategisesta tavoitetta ja valintaa ovat jaettavissa kuuteen ryhmään: hyvinvointi ja palvelut, kasvu ja vetovoima, yhdyskuntarakenne ja ympäristö, osallisuus ja yhteisöllisyys, yhteistyö sekä henkilöstö ja talous ym. Kuntien väestötavoitteiden toteutuminen lisäisi Uudenmaan väestöä 470 000 vuoteen 2035 mennessä, mikä on noin 150 tuhatta enemmän mitä tilastokeskus laski. Vaikka Uudenmaan hyvin monipuolinen kuntarakenne näkyy myös strategioista, nousee esille yhteisiä koko maakunnalle tärkeitä kehittämisvalintoja:
Hyvinvointi ja palvelut sekä osallisuus ja yhteisöllisyys Toimivat kaupungit Saavutettavuuden ja sujuvuuden parantaminen yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, käyttäjien kanssa kehitettävillä palveluilla, vähentämällä autolla liikkumistarvetta sekä sujuvoittamalla sisäistä ja ulkoista liikennettä Urbaani luonnonläheisyys Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen Omatoimisuuden edistäminen Maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistäminen Aktiiviseen elämään ja liikuntaan kannustava ja turvallinen elinympäristö Työllisyyden parantaminen Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla tasoilla 9
Hyvinvointi ja palvelut sekä osallisuus ja yhteisöllisyys 10 Hyvinvointipalveluista elinvoimaa Kokeillaan uusia hyvinvointia edistäviä ratkaisuja ja kehitetään yhteistyössä niistä menestyvää liiketoimintaa. Alueelle luodaan kansainvälistä huippuosaamista yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kuntien käyttäjälähtöisten tarpeiden tunnistamisen ja yhteiskehittämisen kautta.
Kasvu ja vetovoima Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen Osaavien ihmisten juurruttaminen alueelle Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän, turvallisen ja kestävän elinympäristön rakentaminen Tavoitteena helposti saavutettava kokonaisuus, jossa vahvuutena asioiden sujuvuus ja joustavuus. Kokeileva ja salliva ilmapiiri, jossa on vaivatonta testata uusia, hyvinvointia lisääviä ratkaisuja ja käyttäjälähtöisesti kehittää niistä menestyvää liiketoimintaa Alueiden erilaisuus voimavarana ja vetovoimatekijänä otetaan suunnittelussa huomioon Tasapainoinen väestönkasvu ja oikea-aikainen maankäytön toteutuminen Monipuolinen ja laadukas asuminen Pääkaupunkiseutua ympäröivät kunnat kasvavat ja kehittyvät osana metropolialuetta, kuntien menestymisen edellytys on koko seudun menestyminen 11
Kasvu ja vetovoima 12 Metropolialueen kasvusopimus: Muotoilu metropolialueen kilpailukykytekijänä Metropolialue vetovoimaisena matkailukohteena Logistiikka ja älykkäät liikennepalvelut kasvumahdollisuutena Metropolialue media-, audiovisuaalisen ja pelialan keskittymänä Teknologiateollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Ilmastoviisas metropoli hiilineutraalit alueet ja ruokahuolto Kuuma seutu Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä hiilineutraali ruokahuolto Läntinen Uusimaa Vesi ja ympäristö Itäinen Uusimaa Energia ja energiatehokkuus
Yhdyskuntarakenne ja ympäristö 13 Kestävä yhdyskuntarakenne Elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tiivistyvä yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun Olemassa olevan rakenteen täydentäminen, liikenteen solmukohtien kehittäminen ja joukkoliikenteen edistäminen Menestystekijöinä energiatehokkuus ja ympäristöarvojen huomioiminen Alueella kehitetään energia- ja muiden voimavarojen tehokkuuteen, vesihuoltoon ja niukkenevien luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuita. Elinkaariajattelun, ekotehokkuuden ja energiatehokkuuden vaatimusten huomioon ottaminen kunnan toiminnassa Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
Yhdyskuntarakenne ja ympäristö 14 Ilmastoviisas metropoli hiilineutraalit alueet ja ruokahuolto Metropolialue on vuonna 2020 Euroopan johtava viisaiden energiaja materiaalitehokkaiden järjestelmien ja tuotteiden soveltaja. Keskeisenä tavoitteena on lisäksi vähentää syntyvää elintarvikejätettä sekä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä kehitysympäristöissä ja koko elintarvikeketjussa.
15 Yhteistyö Pääkaupunkiseudun suuret kunnat suuntautuvat kansainvälisesti Kehyskunnat korostavat kuulumista metropolialueeseen ja yhteistä menestymistä Läntisen ja itäisen Uudenmaan kunnat pyrkivät yhteistyössä naapurikuntien kanssa järjestämään palveluita ja edistämään elinkeinoelämää.
16 Kunnat Metropolialueen kilpailukykystrategia Kasvusopimusehdotus ja INKA EU:n Lippulaivahankkeet EU 2020 HYVINVOINTI JA PALVELUT sekä OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS Hyvinvointi ja sallivuus Hyvinvoiva ihminen Älypalvelut Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Osallistava kasvu KASVU JA VETOVOIMA Saavutettavuus ja sujuvuus sekä kokeilevuus Luovuudella lisäarvoa ja liiketoimintaa Teknologiaratkaisut ja palvelut Euroopan digitaalistrategia Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Älykäs kasvu YHDYSKUNTA- RAKENNE JA YMPÄRISTÖ Kestävyys Ilmastoviisas metropoli Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Kestävä kasvu