Etelä-Suomi Päätös Nro 108/2012/1 Dnro ESAVI/489/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee toimintaa ja toiminnan olennaista muuttamista Envor Biotech Oy:n biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoksella Forssan Kiimassuon Envitech alueella. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta olennaisesti muutettavien toimintojen osalta. LUVAN HAKIJA Envor Biotech Oy Voimalankatu 56 30420 Forssa LAITOS JA SEN SIJAINTI Envor Biotech Oy:n biojätteen käsittelylaitos sijaitsee Forssan kaupungissa Kiimassuon Envitech alueella, hakijan omistamilla kiinteistöillä RN:o 61-405-12-2; 61-405-10-1; 61-405-3-175; 61-405-1-308, osoitteessa Voimalankatu 56. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Envor Biotech Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 28.4.2010. Hakemusta on täydennetty 26.5.2010, 9.8.2010, 4.1.2011, 8.3.2011, 7.7.2011, 14.7.2011 ja 11.4.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- ja ammattimaiselle hyödyntämiselle ja käsittelylle on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 f ja g mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Hämeen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellään 12.1.2006 (Nro YSO/7/2006) myöntänyt Etelä-Suomen Multaravinne Oy:lle (nyk. Envor Biotech Oy) ympäristöluvan orgaanisen kiinteän jätteen sekä lietemäisten jätteiden anaerobiselle käsittelylle biokaasulaitoksessa, kompostoimalla sekä fysikaalis-kemiallisilla menetelmillä. Luvan saajan tuli viimeistään 31.12.2010 jättää uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Alueen kaavoitus Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nro 11/0510/2 (24.8.2011), joka koskee jätteen hyödyntämistä kenttärakenteessa Forssan Kiimassuolla sijaitsevalla, Biomaa 1:308, tilalla. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 110/2011/1 (7.10.2011) koeluonteisesta toimintaa koskevasta ilmoituksesta sennapalkojätteen ja pelkistysliuoksen mädättämisestä biokaasulaitoksessa. Kaupunginvaltuuston 21.6.2010 hyväksymässä osayleiskaavassa Envor Biotech Oy:n biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitos kuuluu jätteenkäsittelyalueen korttelialueeseen EJT-1, eli jätteitä hyväksikäyttävän teollisuuden kaava-alue. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Envor Biotech Oy:n biohajoavan materiaalin käsittelyn laajennus- ja kehittämishankkeeseen on sovellettu YVA-lain (486/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arviointimenettely on päättynyt yhteysviranomaisen (Hämeen ELY-keskus) antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta 29.9.2011. Arviointimenettelyn päättymisen jälkeen Envor Biotech Oy on jättänyt ympäristölupahakemuksen (koskien mm. bioetanolilaitosta ja renderöintilaitoksen laajennusta) Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.
3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Envor Biotech Oy:n jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Forssassa, Kiimassuon ns. Envitec-alueella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Forssan kaupungin keskustasta lounaaseen. Laitoksen naapurissa koillispuolella on Railapa Oy:n ja Envor Recycling Oy:n laitokset. Molemmat yritykset toimivat jätealalla. Laitoksen luoteispuolella on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kiimassuon jätteenkäsittelyalue. Kaakkois- ja lounaispuolella on metsää. Laitos sijaitsee Kuhalanojan latvavesistön alueella. Kuhalanoja laskee Loimijokeen Kuhalankosken yläpuolelle. Laitos ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella eikä sillä ole merkitystä pienvedenhankinnalle. Lähimmät pohjavesialueet, Vieremän pohjavesialue jätekeskuksesta pohjoiseen ja Murronkulman pohjavesialue etelään, sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä alueesta. Lähin käytössä oleva talousvesikaivo sijaitsee noin 1,0 km etäisyydellä laitoksesta luoteeseen. Lähin asutus on laitoksen eteläpuolella 1200 metrin päässä ja itäpuolella noin 700 metrin päässä. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Envor Biotech Oy on biojätteiden ja lietteiden käsittelyyn keskittynyt yritys. Envor Biotech Oy on aiemmin käsitellyt kerätyn materiaalin kompostoimalla, mutta on vuonna 2008 alkaneen laajennusinvestoinnin jälkeen siirtynyt asteittain materiaalin biokaasuprosessointiin. Biokaasuprosessilla on pystytty merkittävästi lisäämään toiminnan ympäristöystävällisyyttä esim. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäjänä. Lisäksi yhtiöstä on muutoksen myötä tullut merkittävä sähkö- ja lämpöenergian nettotuottaja. Envor Biotech Oy voi nykyisen ympäristölupansa puitteissa ottaa vastaan ja käsitellä yhteensä 90 000 tonnia erityyppisiä biohajoavia jätteitä ja lietteitä vuodessa. Biojätteiden käsittelykapasiteetti laajentui vuoden 2011 alussa, kun Forssaan toteutetun biokaasulaitoksen kolmas biokaasureaktori valmistui. Biokaasulaitoksen kolmannen reaktorin valmistuttua Envor Biotech Oy:stä tuli biojätemarkkinoiden suurin toimija Suomessa. Biokaasuprosessissa käsitellään entistä suurempi osa vastaanotetuista biojätteistä. Osana laajennusta myös jätevesien käsittelyyn panostetaan merkittävästi. Biokaasulaitos on varustettu sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisella hygienisoinnilla, jolloin sillä voidaan käsitellä sekä kaupan että elintarviketeollisuuden luokan 3 mukaisia eläinperäisiä biojätteitä ja sivutuotteita. Laitoksen prosessissa voidaan käsitellä myös muuten vaikeasti hyödynnettävät pakkausmateriaaleja sisältävät biojätteet. Olemassa oleva kompostointilaitos jää edelleen käyttöön. Kompostointiprosessilla on myös sivutuoteasetuksen siirtymäsäännösten mukainen kansallinen hyväksyntä Eviralta.
Käsiteltävät jätteet Envor Biotech Oy:n biojätteen käsittelyprosessit on sertifioitu ISO 9001 laatujärjestelmän sekä ISO 14001 ympäristöjärjestelmän mukaan. Viimeisin ulkoinen auditointi laitoksella suoritettiin 4.11.2010 Envor Biotech Oy:n vastaanottamat jätelaadut (raaka-aine): - Erilliskerätty biojäte (yhdyskunta) - Elintarviketeollisuuden tuotantojätteet - Erilaiset prosessijätteet ja sivutuotteet - Kaupan pakattu biojäte - Pilaantuneet tai vialliset erät, joita ei voi käyttää elintarvikkeena - Puhdistamolietteet (kunnalliset jätevedenpuhdistamot) - Teollisuuden erilaiset lietteet - Nestemäiset lietteet, kuten rasvanerotuskaivot - Säiliöihin kerätty biojäte (sairaalat, varuskunnat, suurkeittiöt yms.) Erityyppiset jätteet pääsääntöisesti kerätään erikseen niiden erityyppisten käsittelyvaatimusten johdosta. Envor Biotech Oy on kehittänyt nestemäisille biojätteille oman käsittelyprosessin, jonka puitteissa niiden sisältämät kiintoaineet ja ravinteet saadaan prosessointikelpoiseen muotoon, joko biokaasu- tai kompostointilaitoksessa. Laitoksille vastaanotetaan biohajoavia jätteitä koko Suomesta. Pääosin jätteet kerätään laitoksen ympäristöstä noin 150 kilometrin säteeltä. Envor Biotech Oy:lle käsiteltäviksi tulevat jätteet: Jätekoodi Jäte 19 02 06 muut kuin nimikkeessä 19 02 05 mainitut fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä syntyvät 19 08 05 lietteet 19 06 asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet 19 08 jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla 19 12 02 02 02 02 01 02 02 02 02 02 03 02 02 04 02 02 99 02 01 02 03 02 04 02 05 02 06 02 07 20 20 01 08 20 01 25 20 03 01 jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet pesu- ja puhdistusjätteet eläinkudosjätteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet jätteet, joita ei ole mainittu muualla maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, säilykkeiden ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta) yhdyskuntajätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet, erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina orgaaniset keittiöjätteet ruokaöljyt ja ravintorasvat sekalaiset yhdyskuntajätteet 4
5 Toiminnan muutos Yritys saa vastaanottaa ja käsitellä ympäristölupansa perusteella seuraavia jätteitä yhteensä enintään 90 000 tonnia vuodessa: Kompostointilaitoksessa kiinteää jätettä, biokaasulaitoksessa märkiä lietteitä ja biohajoavia jakeita sekä märkiä lietteitä lietelaitoksella omassa prosessissaan. Osana yrityksen nykyistä ympäristölupaa on varauduttu tulevaisuudessa käsittelemään sivutuoteasetuksen määrittelemää, elintarviketeollisuudesta tulevaa luokan 2 eläinperäistä jätettä. Tätä varten yrityksellä on lupa rakentaa biokaasulaitoksen yhteyteen renderöintilaitos jätteen hygienisoimiseksi. Renderöintilaitoksessa.on lupa käsitellä jätettä 20 000 tonnia vuodessa. Yrityksen tavoite on vähentää kompostointia ja siirtyä entistä enemmän biokaasulaitoskäsittelyyn. Biokaasulaitos edustaa tällä hetkellä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa biojätteiden käsittelyssä. Laitokseen syötettävän biojätteen ravinteet saadaan kiertoon ja sen lisäksi jätteen sisältämä energia saadaan valjastettua käyttöön. Myös biokaasulaitoksen KHKpäästöt ovat pienemmät verrattuna kompostointiin. Lähiajan tavoite on, että kompostointilaitoksen samoin kuin lietelaitoksenkin osalta vuosikapasiteetista käytetään vain 2/3. Laitosten olemassa oleva kapasiteetti kuitenkin mahdollistaa 30 000 tonnin käsittelymäärän vuodessa per laitos, eikä tätä kapasiteetin käyttöä tule hakijan käsityksen mukaan rajoittaa luvassa, koska kompostointi- ja lietelaitos ovat osaksi biokaasulaitoksen varajärjestelmiä. Envor Biotech Oy hakee nyt lupaa käsitellä 124 000 tonnia biohajoavaa jätettä vuodessa. Ympäristölupaa haetaan myös renderöintilaitoksen laajennukselle, biojäte-etanolilaitokselle sekä jätteen mekaanis-biologiselle käsittelylle. Tämä ei kuitenkaan lisää yhtiön biohajoavan jätteen kokonaiskäsittelykapasiteettia, koska kyseessä ovat kompostointi- tai anaerobiprosessin esikäsittelyt. Eri käsittelyprosessit ovat käytännössä toistensa rinnakkaisia käsittelyvaihtoehtoja. Vastaanotetun jätteen käsittelymenetelmä valikoituu jätteen laadun perusteella. Sekajätettä yritys ottaa vastaan enintään 20 000 tonnia vuodessa. Nykyinen kapasiteetti t/a Biokaasulaitos 84 000 Kompostointilaitos 30 000 Lietelaitos 30 000 Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen käsittelymäärä t/a Haettava käsittelymäärä t/a Yhteensä 144 000 90 000 124 000 Renderöintilaitos 20 000 40 000 (esikäsittely) Biojäte-etanolilaitos 50 000 (esikäsittely) Sekajäte 20 000
6 Tarkemmat prosessikuvaukset Biokaasulaitos Envor Biotech Oy:n biokaasuprosessi edustaa uutta HLAD-prosessia (High Load Anaerobic Digestion), jolla pystytään parantamaan sekä biokaasuntuotantoa että lopputuotteen laatua. Laitoksessa on kolme 2 700 m 3 suuruista reaktoria. Tällä ratkaisulla on haluttu varmistaa laitoksen mahdollisimman hyvä toimivuus myös mahdollisessa häiriötilanteessa. Laitoksen prosessi on ns. mesofiilinen mädätys, jossa biojätteen keskimääräinen viipymä prosessissa on n. 21 vuorokautta 37 C:een lämpötilassa. Laitoksen toteutus mahdollistaa myös prosessin muuttamisen kokonaan tai osittain termofiiliseksi. Aktiiviprosessista poistettava valmis mineralisoitunut mädäte johdetaan sivutuoteasetuksen mukaiseen hygienisointiin. Laitoksen prosessit on toteutettu mahdollisimman kustannustehokkailla lämmönsiirtoja talteenottoprosesseilla, prosessin oman energiatarpeen minimoimiseksi. Prosessin lopputuote toimitetaan pellolle sellaisenaan tai kuivattuna. Mädätteen voi sellaisenaan hyödyntää maatalouden lannoitteena. Lannoitelain mukainen tyyppinimike lopputuotteelle on mädätysjäännös. Laitos on varustettu tehokkaalla biojätteen esikäsittelyllä, minkä ansiosta laitokseen voidaan ottaa käsiteltäväksi myös pakkausmateriaalia sisältävää biojätettä. Esikäsittelyprosessista yhtiöllä on vuosien kokemus kompostointipuolelta, missä sitä on kehitetty. Esikäsittelyssä poistetaan biojätteen sisältämät epäpuhtaudet kuten muovit, kivet, tekstiilit ja metallit. Biojäte murskataan esikäsittelyn lopuksi alle 12 mm:n palakokoon, jolla varmistetaan että vielä jäljelle jääneet epäpuhtaudet eivät aiheuta haittaa käsittelyprosessissa tai lopputuotteessa. Syntynyt rejekti voidaan halutessa syöttää uudelleen esikäsittelyyn. Muovit ja muu rejekti toimitetaan polttoon tai kaatopaikalle. Rejekti voidaan myös toimittaa 3. luokan sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyttyyn kompostointilaitokseen kompostoitavaksi, jonka jälkeen se seulotaan, jolloin orgaaninen kompostoitunut materiaali pystytään erottamaan. Biokaasulaitoksen laskennallinen maksimikapasiteetti on 28 000 tonnia biojätettä reaktoria kohden vuodessa. Prosessi on jatkuva. Arkisin työskennellään kahdessa vuorossa ja viikonloppuisin yhdessä vuorossa. Laitoksella on Eviran myöntämä laitoshyväksyntä FIB239-04141/2008 eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Laitoksen tuote mädätysjäännös on rekisteröity Eviran lannoiteosastolle, joka valvoo lannoitevalmistetoimintaa Suomessa. Biokaasun hyödyntäminen Laitoksen kaasuntuotanto on laskennallisesti 2 000 000 kuutiota vuodessa reaktoria kohden. Kolmella toimivalla reaktorilla, vuosittaisen käsittelymäärän ollessa laskennallinen maksimi 28 000 tonnia/reaktori, saadaan kaa-
suntuotantomääräksi jopa 40 000 MWh/a. Polttoöljyksi muunnettuna tämä tarkoittaa n. 450 litran tuntituotantoa. Biokaasulaitos on varustettu kahdella biokaasumoottorilla, joiden sähköteho on yhteensä 1,7 MWh. Toinen biokaasumoottori on lisäksi varustettu pakokaasun höyrykattilalla, jolloin päästään maksimaaliseen hyötysuhteeseen. Lisäksi biokaasua hyödynnetään höyrynkehittimen polttoaineena, jolla tuotetaan hygienisoinnin vaatimaa lisähöyryä. Sähköntuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään osittain prosessien lämmityksessä ja osittain aluelämpönä. Lisääntyvän kaasun energiahyödyntämiselle yhtiöllä on olemassa kolme mahdollista kohdetta. Yhtiö on toteuttanut paikallisen kaasuputken n. 2,5 km etäisyydellä sijaitsevalle Saint-Gobain Isoverin eristevillatehtaalle, missä kaasua hyödynnetään korvaamassa butaania tuotannossa. Yhtiöllä on lisäksi suunnitelmissa jatkaa kaasuputki HK-Ruokatalon Forssan Teurastamolle (n. 2,5 km:n lisärakentaminen) hyödynnettäväksi energiana joko teurastamon nykyisessä prosessissa tai tuottaa siellä sähköä, jolloin tässä syntyvä lämpö voidaan hyödyntää teurastamon prosessissa ja samalla tuottaa höyryä teurastamon tarpeeseen. Kolmas vaihtoehto on yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon lisääminen, jolloin lämpö voidaan hyödyntää suunnitellussa etanoliprosessissa. Laitos on rekisteröity sähkön tuottajaksi Energiamarkkinavirastoon. Biokaasulaitoksen prosessikaavio: 7
8 Biokaasun käyttö: Biokaasulaitos Ennuste 2011 Toteutunut 2010 Kaasuntuotto 100 % 100 % Kaasunmyynti 30 % 7 % Höyrynkehitin 15 % 50 % Soihtupoltto 5 % 12 % Kaasumoottorigeneraattori 50 % 31 % - oma käyttö 30 % 42 % - ulosmyynti 70 % 58 % Kompostointiprosessi Envor Biotech Oy:n kompostointiprosessin perustana on kaukalokompostointi, joka varustettuna kompostoitavan biojätteen esikäsittelyllä ja seostamisella on osoittautunut tehokkaaksi kompostointimenetelmäksi. Kompostointilaitoksella on kaksi kaukalokompostointihallia. Prosessin aikaisella valvonnalla varmistetaan kompostoitavan materiaalin hygienisoituminen sivutuoteasetuksen mukaisesti. Kompostoitava materiaali kulkee laitoksen aktiiviprosessin läpi minimiviipymän ollessa kaksi viikkoa. Tämän jälkeen se siirretään kompostointikentälle jälkikypsytykseen, jonka pituus riippuu kompostin loppukäytöstä, ollen n. 3-12 kuukautta. Envor Biotech Oy:n laitoksessa kompostoituminen tapahtuu valvotuissa optimiolosuhteissa, minkä avulla voidaan varmistaa onnistunut lopputuote ja tehokas käsittely. Kompostointikaukalot on varustettu biosuodattimilla, joiden avulla varmistetaan, että prosessin aktiivivaihe ei aiheuta ympäristölle hajuhaittoja. Laitoksen alueelta kerätään kaikki prosessissa syntyvät jätevedet sekä lisäksi kaikki kenttäalueen suotovedet käsiteltäväksi yhtiön omassa jätevesien kierrätys- ja esikäsittelyprosessissa, josta ne johdetaan edelleen käsiteltäväksi Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaikki kompostoitu biojäte seulotaan ja sen sisältämä roska toimitetaan joko energiahyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kompostin laatua tutkitaan ja analysoidaan säännöllisesti sen laadun varmistamiseksi. Luovutusvalmiin kompostin ph on 7,5 8,5, kun ph aktiivivaiheen jälkeen jälkikypsytyskentälle siirrettäessä on tällä hetkellä 6,0 7,0. Kompostilaitoksen vuosittainen käsittelykapasiteetti on 30 000 tonnia biojätettä. Laitoksella on Eviran myöntämä laitoshyväksyntä (FIC239-05548/2007NA) eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Laitoksen tuotteet maanparannuskomposti, tuorekomposti ja kompostimulta on rekisteröity Eviran lannoiteosastolle, joka valvoo lannoitevalmistetoimintaa Suomessa.
9 Renderöintilaitos Renderöintilaitoksessa eläinperäisestä sivutuotteiden luokkien 2 ja 3 materiaalista voidaan eristää rasva ns. renderöintiprosessilla. Nykyistä biokaasulaitosta ei ole hyväksytetty sivutuoteasetuksen määrittelemän luokan 2 eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn. Biokaasulaitoksen hyväksyttäminen luokan 2 sivutuotteita käyttäväksi on kuitenkin mahdollista, jos renderöintilaitokseen rakennetaan erillinen kuumarenderöintiä ja sterilointia käyttävä luokan 2 käsittelyosasto (133 C, 3 bar, 20 min), Sivutuoteasetuksen mukaan luokkaa 2 käsittelevä renderöintiosasto tulee eristää luokan 3 osastosta. Eristetty rasva voidaan myydä edelleen esim. NExBTL-biodieselin valmistuksen raaka-aineeksi. Märkärenderöintiosastossa käsitellään vuosittain n. 30 000 t luokan 3 eläinperäisiä sivutuotteita. Materiaali muodostuu pääasiassa teurastamoilta tulevista lihantarkastuksessa hyväksyttyjen ruhojen osista, joita ei käytetä elintarvikkeina. Lisäksi käsittelyyn otetaan lihaleikkaamojen leikkuujätteitä. Jos kuumarenderöintiosasto toteutetaan, siinä käsitellään vuosittain n. 10 000 t luokan 2 eläinperäisiä sivutuotteita, kuten teuraseläinten ruuansulatuskanavan sisältö sekä lihantarkastuksessa hylätyt, itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet. Märkärenderöinnissä kuluu vettä arvion mukaan höyrytykseen 5 000 m 3 /a, sekä muuhun prosessiin ja pesuun noin 1 500 m 3 /a. Kuumarenderöinnissä kuluu vettä vastaavasti 3 000 m 3 ja 1 000 m 3 /a. Vesi otetaan kunnallisesta vesiverkostosta. Renderöinnin prosessikaavio: Raaka-aineen vastanotto Metallin poisto Kuumennus (60-90 C) Murskaus Dekantterilinkous NESTE Sentrifuugi KUIVAJAE VESI RASVA Biokaasulaitos Rasvasäiliö Myynti
10 Lieteprosessi Ruuviseparaattorilla erotettu kiintoaines sekä varastosäiliössä erotettu rasva toimitetaan käsiteltäväksi biokaasu- tai kompostointilaitokseen. Ympäristöluvassa mainittu suotonauhapuristin ei ole laitoksella käytössä. Myös laitoksen automaatiota (valvontaohjelma) on yksinkertaistettu. Lietelaitoksen vuosittainen käsittelykapasiteetti on 30 000 t. Biojäte-etanolilaitos Biojäte-etanolilaitos sijoitetaan nykyisen biokaasulaitoksen yhteyteen, jolloin voidaan hyväksikäyttää biokaasulaitoksen vastaanottoa ja esikäsittelylaitteistoa. Käytännössä biokaasulaitokselle tulevasta materiaalista valitaan hiilihydraattipitoinen erilliskerätty biojäte tai elintarviketeollisuuden biojäte ja kierrätetään se biojäte-etanolilaitoksen kautta ennen materiaalin käsittelyä biokaasulaitoksessa. Näin yhteisprosessiin tuleva biohajoava materiaali ei lisäänny vaan se ainoastaan käytetään tehokkaammin hyväksi. Perusperiaatteena biojäte-etanoliprosessissa on, että etanoli valmistetaan biojätteestä, jonka sisältämä tärkkelys sekä osa selluloosasta muutetaan entsyymejä hyväksikäyttäen sokeriksi ja syntyvä mäski fermentoidaan ja tislataan viljamäskin tapaan etanoliksi. Biojäte-etanolilaitos käyttää raaka-aineenaan 50 000 t biojätettä vuodessa. Lisäksi prosessi vaatii hiivaa noin 30 t/a sekä entsyymejä 20 000 t/a. Laitos tuottaa arviolta 3 000 t etanolia vuodessa. Etanoli ohjataan väkevöintivaiheessa tulevalle viljaetanolilaitokselle. Pääosa raaka-aineesta päätyy sivuvirtoihin, jotka koostuvat fermentoinnista jääneestä kiintoaineesta (ka. 35 % noin 15 000 t/a) sekä tislauksen alitteesta (ka. 10 % noin 20 000 t/a). Jäännös sisältää raaka-aineen rasvan, proteiinin sekä hydrolysoitumattomat hiilihydraatit ja se on tarkoitus käsitellä laajennettavassa biokaasulaitoksessa. Prosessin lämpöenergiantarve on 10 GWh/a ja sähköntarve 2 GWh/a. Mekaanis-biologinen käsittely Sekajäte tai jätteestä erotettu biohajoava aines vastaanotetaan pinnoitetulle alustalle erilleen biojätteistä. Käsittelyvaiheiden tarve riippuu sisään tulevan jätteen puhtausasteesta. Mekaanis-biologisessa käsittelyssä vastaanotetusta sekajätteestä erotetaan hyödyntämiskelpoisia jätejakeita (muovi, paperi ym. kuidut, metalli). Hyödynnettävät jakeet ohjataan uudelleen käyttöön ja polttokelpoinen materiaali ohjataan energian tuotantoon. Biohajoava jäte käsitellään biokaasulaitoksessa, missä jätteen sisältämä energia saadaan talteen biokaasuna. Mädätyksen jälkeen jäte toimitetaan kaatopaikalle. Mädätetty jäte ei enää aiheuta metaanipäästöjä. Vaihtoehtoisesti biohajoava jäte voidaan käsitellä biojäte-etanolilaitoksessa, missä jätteestä saadaan etanolia.
Vedenhankinta ja sen käyttö Sekajätteen mukana kaatopaikoille menee merkittävä määrä biohajoavaa jätettä. Kainuun Ely-keskuksen teettämän selvityksessä tutkittiin sekajätteen koostumusta: Sekajätteestä vain alle puolet on varsinaista kaatopaikalle kuuluvaa hyödyntämiskelvotonta jätettä. Yli puolet kaatopaikalle päätyvästä jätteestä voitaisiin käyttää hyödyksi joko energiana tai materiaalina. energiakäyttöön soveltuvia jätejakeita sekajätteessä oli noin 36 % ja biohajoavaa materiaalia 25 %. Biojätteen määrä sekajätteessä oli yllättävän suuri, lähes 10 %, vaikka biojätteen lajittelu kotitalouksissa on jätehuoltomääräysten mukaisesti pakollista kaikille kiinteistöille. Vesijohtovetenä käytetään kaupungin vesijohtoverkoston vettä. Tehdasvetenä käytetään laitoksen oman porakaivon vettä. Kaivosta saadaan noin 50 % käytettävästä vedestä, loppu on kaupungin vesijohtoverkoston vettä. Tavoitteena on saada kaikki vesi omasta kaivosta. Prosessivetenä käytetään suolta tai läheisestä ojasta pumpattavaa vettä. Tavoitteena on käyttää kierrätettyä rejektivettä ja mahdollisesti osa kompostilaitoksen valumavesiä, jos prosessi sen kestää. Myös vesien esikäsittelyrakennuksen alta pumpattavaa vettä johdetaan biokaasulaitokseen. Määrä, t Kiintoaine, t Vesi, t Vesi, % Saapuva biojäte 84 000 16 800 67 200 20 Laimennusvesi 51 800 0 51 800 Prosessivettä Höyry syötteenvalmistukseen 4 200 0 4 200 Vesijohtovettä Reaktoriin pumpattava 140 000 16 800 123 200 12 Reaktorista poistuva kaasu/vesihöyry 7 000 210 Kaasun mukana eteenpäin 105 Poistuu vesityksessä 105 Reaktorista poistuva 133 000 11 970 121 030 9 Höyry hygienisointiin 10 640 10 640 Vesijohtovettä Polymeerivesi 13 300 266 13 034 Tehdasvettä Linkoukseen menevä mädätysjäännös 156 940 12 236 144 704 7,8 Kuivattu mädätysjäännös 41 220 11 542 29 678 28 Rejektivesi 115 720 694 115 026 0,6 11 Jätevedenpuhdistus Jätevesien esikäsittelyprosessi on toistaiseksi pääosin ympäristöluvassa esitetyn mukainen. Luvassa mainittu ruuvipuristin on poistettu ja flotaation pinnalta kerätty aines toimitetaan imuautolla käsiteltäväksi biokaasu- tai kompostointilaitokseen. Myös lämpötilamittarit altaista on poistettu. Jäteveden esikäsittelyprosessin kunnostus on ajankohtainen. Jätevesien biologista esikäsittelyä tehostetaan ilmastrippauksella. Tehostus vaatii jäähdytyslaitteiston, tilavammat ilmastusaltaat sekä flotaatiolait-
teiston saneerauksen. Alla olevassa taulukossa on esitetty selvityksen perusteella biologisella käsittelyllä saavutettava minimipuhdistusteho. PaParametri Tuleva jätevesi mg/ljätevesi mg/l Lähtevä jätevesi mg/lmg/l Kiintoaine 5 000 5 000 0 BOD 6 197 1 700 73 Typpi 673 550 18 Fosfori 131 100 24 Puhdistusteho % väh.väh. Strippauksen jälkeen rejektivettä voidaan käyttää biokaasulaitoksen syötteen laimentamiseen. Tämä vähentää omaan biologiseen prosessiin johdettavan jäteveden määrää. Myös kentän valumavettä voidaan käyttää biokaasulaitoksen syötteen laimentamiseen vesijohtoveden tai luonnon veden sijasta. Näin kierrättämällä vähennetään veden kulutusta ja myös syntyvän jäteveden määrää. Jäteveden käsittelyn tehostamisesta on tehty suunnitelma 11.4.2012 (Juurocon Oy). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätteiden käsittely yhdistettynä biokaasun tuotantoon edustaa hakijan näkemyksen mukaan tällä hetkellä parasta käytettävissä olevaa tekniikka. Biokaasulaitoksella uusiutuvista, biologisesti hajoavista orgaanisista aineista tuotetaan anaerobisissa olosuhteissa metaanipitoista biokaasua. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun orgaanisista jätteistä mahdollisesti muutoin hallitsemattomasti vapautuva metaani saadaan talteen ja hyödynnettäväksi. Kaiken tyyppinen biojäte ei sovellu biokaasulaitoksessa käsiteltäväksi ja näiden osalta esimerkiksi kompostointi on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hakijan näkemyksen mukaan biohajoavien jätteiden keskitetty käsittely on myös ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista. Biokaasulaitosta voidaan ajaa keskeytyksettä, jolloin biokaasua syntyy koko ajan ja kaasun energiakäyttö helpottuu. Biokaasulaitos on suunniteltu siten, että laitos saa oman käyttämänsä energian biokaasusta ja laitos voi toimittaa ylijäämäenergiaa laitoksen ulkopuolelle. Biokaasulaitokselle toimitettavat jätteet otetaan pääosin vastaan suljetussa hallissa, ja jätteet johdetaan suoraan sisäaltaisiin. Altaista ja vastaanottohallista poistetaan haisevat yhdisteet hallitusti hajukaasujen käsittelyyn. Kiinteän biojätteen esikäsittelylinja on oma prosessin osansa, joten esikäsittelyyn ohjataan vain syötteet jotka sitä tarvitsevat. Laitoksen sisältä kerätään ilma poistoputkistoon ja ilma johdetaan ulos biosuodattimen kautta. Kaikki jätteiden mekaaniset prosessoinnit toteutetaan sisätiloissa. Sekoitettujen jätteiden homogenisointi toteutetaan suljetuissa altaissa. Laitoksen huolto- ja käyttösuunnitelman toteutukseen nimetään vastaava henkilö ts. laitospäällikkö. Laitospäällikkö vastaa myös henkilöstön asian- 12
mukaisesta perehdyttämisestä sekä tarvittavan koulutuksen järjestämisestä laitoksen työntekijöille. Laitoksen tarkkailu- ja omavalvontasuunnitelmat hyväksytetään viranomaisilla. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimintaa on mm. seurata käsittelyyn johdettavien materiaalien määrää ja laatua, kierrättää tarvittaessa jätevettä reaktoriin, maksimoida biokaasun tuotto. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on käsitellä jätteiden vastaanotosta ja prosessoinnista muodostuvat haisevat yhdisteet. Erityisen konsentroituneiden kaasujen käsittelyssä tulee käyttää soveltuvia esikäsittelyjä. Envor Biotech Oy:n biokaasulaitokselle on hajukaasujen poisto ja johtaminen käsittelyyn jätteiden vastaanottohallista, vastaanottoaltaasta ja sekoitusaltaasta. Laitos on suunniteltu ja mitoitettu siten, että muodostuva biokaasu voidaan hyödyntää kaasuna, lämmön tai sähkön tuotannossa tai liikennepolttoaineena. Laitoksella syntyvä kaasu hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lämpönä ja energiana. Häiriötilanteiden varalle laitoksella on soihtu varajärjestelmäksi biokaasun polttamiseksi. Tällöin biokaasu poltetaan eikä sen sisältämä metaani pääse vapautumaan ilmakehään. Lopputuotteen varastointi toteutetaan siten, ettei maaperään pääse johtumaan haitallisia aineita. Envor Biotech Oy:n biokaasulaitoksen kuivatun lietteen jälkivarastointi toteutetaan pinnoitetulla ja viemäröidyllä kentällä. 13 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja niiden estäminen Laitosalueet on päällystetty vesitiiviillä asfaltilla ja pinnoitetun kompostialueen sade- ja hulevedet johdetaan biokaasulaitoksen ja/tai oman jätevesien esikäsittelyprosessin kautta Forssan jätevedenpuhdistamolle. Jätevedet Jätevedet johdetaan esikäsittelyn jälkeen Forssan viemäriverkostoon. Jätevesien käsittelyä on käsitelty erikseen kohdassa jätevesien käsittely. Päästöt ilmaan Biokaasulaitoskäsittelyn on todettu olevan hajuhaitatonta. Biokaasuprosessista valmistuva tuote ei vaadi jälkikypsytystä ja lopputuotetta muodostuu suhteellisesti vähemmän. Kompostoinnin jälkikypsytys on aiheuttanut hajuhaittaa. Kompostoinnin vähentämisellä on positiivinen vaikutus laitoksen ympäristöoloihin hajujen vähentymisen myötä. Kompostin jälkikypsytyskentän hajuhaittoja vähennetään tarvittavien kääntöjen suorittamisella suotuisten sääolosuhteiden vallitessa. Ulkona oleviin aumoihin käytetään tällä hetkellä myös sumutettavaa hajunpoistokemikaalia. Juuri julkaistussa yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa on todettu suora yhteys kompostin alhaisen ph:n ja hajujen välillä, joten kompostiprosessin alussa syötteeseen on alettu lisäämään kalkkia ph:n nostamiseksi ja
Melu ja tärinä hajujen vähentämiseksi. Kompostin seulontaa varten on rakennettu katettu halli, jonka poistoilma johdetaan biosuodattimelle. Kompostin seulonnassa komposti pölyää jonkin verran (turve) ja myös kompostin hajua vapautuu ilmaan. Lokakuussa 2010 laitoksella on otettu käyttöön pressurakenteella toteutettu seulontahalli, jossa seulonta suoritetaan. Hallin katossa on imuri, mikä ohjaa hallin poistoilman biosuodattimelle seulonnan aikana. Biojätteen käsittelyn siirtyessä kompostoinnista biokaasulaitokseen käsittelyn KHK-päästöt vähenevät. Laskennallisesti 10 000 tonnin biojätteen kompostoimisen korvaaminen biokaasulaitoskäsittelyllä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 4 274 t CO 2 ekv. Laitoksilla ei aiheudu kovaa melua, lähinnä työkoneiden ääniä. Melua aiheutuu vain laitoksen käyttöaikana, pääsääntöisesti arkisin klo 06 18.00. Laitos sijaitsee jätteenkäsittelyalueella, missä syntyvä melu ei häiritse asutusta. 14 Liikenne Laitoksille tavaraa kuljettavien kuorma-autojen/yhdistelmien määrä on noin 200 autoa kuukaudessa. Autojen määrä on suhteessa käsiteltävän biojätteen määrään. Alueelle tulee tällä hetkellä vain yksi tie, mutta Forssan kaupunki rakentaa alueelle vuoden 2011 aikana toisen tien, jolloin alueen liikennejärjestelyt paranevat. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen sekä varastointi Laitoksilla syntyy vähäisiä määriä jätteitä. Kierrätettävät (metalli, paperi, pahvi, puu) ja muut jätejakeet toimitetaan edelleen muualle käsiteltäväksi. Jätteiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä siirtoja laitoksien välillä. Muualle käsiteltäviksi toimitettavat jätteet: Jätenimike Numerotunnus Käsittelypaikka Metallijäte 200140 Envor Recycling Oy Paperijäte 150101 Envor Processing Oy Puujäte 17021 oma käyttö (kompostin kuivike) Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Energiajäte 191210 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Envor Processing Oy Sekajäte 200301 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Öljyjätteet 130701 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Ekokem Oy Muut ongelmajätteet Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Ekokem Oy
15 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kaikki laitokselle tulevat kuormat punnitaan. Saapuville erille tehdään vastaanottotarkastus käyttöhenkilöstön toimesta. Laitokseen sopimattomat erät toimitetaan edelleen toiseen käsittelypaikkaan tai palautetaan tuottajalle. Laitokselle on laadittu omavalvontasuunnitelmat, joiden toteutumista valvoo Evira. Laitosten valvomoista seurataan laitoksen toimintaa. Kompostointilaitoksen käytön valvonta perustuu kompostin lämpötilan ja viipymän seuraamiseen sekä manuaalisesti suoritettaviin kompostin siirtoihin. Biokaasulaitoksen toimintaa ohjataan valvomosta ja häiriötilanneilmoitukset tulevat valvomon näytön lisäksi myös puhelimitse päivystäjälle. Tuotteiden laatua valvotaan Eviran kanssa sovitun käytännön mukaisesti (laitoshyväksynnät). Tuotteiden on luovutettaessa täytettävä lannoitelain mukaiset vaatimukset. Oman jätevedenpuhdistamon toimintaa seurataan mm. ottamalla näytteitä Forssan Vesihuoltolaitoksen kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Näytteet tutkitaan Vesihuoltolaitoksen laboratoriossa. Vesihuoltolaitos myös suorittaa mittauksia suoraan laitoksella. Biosuodattimien hakemassat vaihdetaan vuosittain tai useamminkin tarpeen mukaan. Biosuodattimien toiminta varmistetaan vuosittain teetettävillä hajumittauksilla. Laitos on liittynyt Forssan Envitech-alueen vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelmaan. Tarkkailusuunnitelman laatii Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). KVVY myös toteuttaa tarkkailun vaatimat mittaukset ja raportoi vuosittain tarkkailuun osallistujille sekä heidän valvontaviranomaisilleen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriötilannesuunnitelma biokaasulaitos Normaalin toiminnan ylläpitäminen: Biokaasulaitoksen toiminnan varmistamiseksi pyritään eri toimintojen jatkuvalla huollolla ja seurannalla ylläpitämään laitteiden toimivuutta. Laitospäällikkö ja prosessinhoitaja arvioivat laitteistojen kunnon vuosittain niiden taloudellisen käyttöajan ja toimintavarmuuden selvittämiseksi. Laitokselle on varattu eri huolto- ja korjaustoimenpiteitä varten tarvittavat laitteet ja työkalut, mitkä mahdollistavat laitteiston huoltotyöt osana normaalia toimintaa. Laitoksen käyttöhenkilöstö suorittaa prosessilaitteistojen huollon ja kunnossapidon. Tarpeen vaatiessa käytetään ulkopuolista apua tilanteen mukaan.
Laitoksen prosessilaitteistojen toiminnan kannalta kriittiset osat on joko hankittu laitokselle varastoon tai selvitetty, mistä varaosat saadaan tarvittaessa nopeasti. Tällä menettelyllä voidaan mahdollisten konevaurioiden ilmetessä toimia tilanteen mukaan nopeasti ja minimoida prosessille aiheutuvat häiriöt. Häiriötilanteet, joissa laitoksen normaali toiminta häiriintyy: Biokaasuprosessi on toteutettu niin, että osaa kriittisistä prosessinosista (esim. hygienisointisäiliöitä) on kaksi tai useampi. Menettelyllä pystytään varmistamaan, että prosessi pysyy käynnissä tyypillisten häiriöiden ilmaantuessa. Koko laitoksen toimintaa ohjaavan automaatiojärjestelmän häiriötilanteissa laitosta voidaan ajaa käsiajolla. Häiriötilanteiden aikana vastaanotetut jätteet ohjataan soveltuvin osin viereiselle kompostointilaitokselle käsittelyyn. Laitoksella oleva homogenointisäiliö mahdollistaa kompostointilaitokselle soveltumattoman materiaalin varastoinnin useaksi päiväksi. Mahdollisten häiriötilanteiden aiheuttamat varastot pystytään purkamaan nostamalla reaktoreihin syötettävän jätteen määrää läpimenoajan sallimissa rajoissa. Häiriötilanteen päätyttyä laitospäällikkö suorittaa arvioinnin tarvittavien menettelytapojen valitsemiseksi. Pitempiaikaiset kunnossapitoseisokit: Mikäli jotain prosessin osaa ei pystytä teknisen häiriön tai kunnossapitotoimenpiteiden johdosta käyttämään tai laitokseen joudutaan tekemään muutoksia tai muita vastaavia toimenpiteitä, niin laitospäällikkö arvioi seisokin keston ja ohjeistaa prosessin hoidon seisokin ajaksi. Yli viikon kestävät katkokset ovat erittäin epätodennäköisiä laitoksen toiminnassa. Häiriötilanteiden varalle laitoksella on soihtu varajärjestelmäksi biokaasun polttamiseksi. Tällöin biokaasu poltetaan eikä sen sisältämä metaani pääse vapautumaan ilmakehään. Lopputuotteen varastointi toteutetaan siten, ettei maaperään pääse johtumaan haitallisia aineita. Envor Biotech Oy:n biokaasulaitoksen kuivatun lietteen jälkivarastointi toteutetaan pinnoitetulla ja viemäröidyllä kentällä. Häiriötilannesuunnitelma: kompostointilaitos Normaalin toiminnan ylläpitäminen: Kompostointilaitoksen toiminnan varmistamiseksi pyritään eri toimintojen jatkuvalla huollolla ja seurannalla ylläpitämään laitteiden toimivuutta. Tuotantopäällikkö ja prosessinhoitaja arvioivat kompostointiprosessin laitteistojen kunnon vuosittain niiden taloudellisen käyttöajan ja toimintavarmuuden selvittämiseksi. Laitokselle on varattu eri huolto- ja korjaustoimenpiteitä varten tarvittavat laitteet ja työkalut, mitkä mahdollistavat laitteiston huoltotyöt osana normaalia toimintaa. Laitoksen käyttöhenkilöstö suorittaa prosessilaitteistojen huollon ja kunnossapidon. Tarpeen vaatiessa käytetään ulkopuolista apua tilanteen mukaan. 16
Laitoksen prosessilaitteistojen toiminnan kannalta kriittiset osat on joko hankittu laitokselle varastoon tai selvitetty, mistä varaosat saadaan tarvittaessa nopeasti. Tällä menettelyllä voidaan mahdollisten konevaurioiden ilmetessä toimia tilanteen mukaan nopeasti ja minimoida prosessille aiheutuvat häiriöt. Häiriötilanteet, joissa laitoksen normaali toiminta häiriintyy: Kompostointiprosessi on toteutettu niin, että koko prosessin pysäyttäviä prosessinosia on mahdollisimman vähän. Menettelyllä pystytään varmistamaan, että ainakin puolet laitoksen käsittelykapasiteetista olisi käytössä tyypillisten häiriöiden ilmaantuessa. Koko laitoksen toimintaa ohjaavan automaatiojärjestelmän häiriötilanteissa laitosta voidaan ajaa kokonaisuudessaan käsiajolla. Häiriötilanteiden aikana vastaanotetut jätteet sekoitetaan tukiaineen kanssa niin, että ne eivät mätäne ja aerobinen toiminta käynnistyy. Jätteet varastoidaan kasaan laitoksen varastosiiloihin. Mahdollisten häiriötilanteiden aiheuttamat varastot pystytään purkamaan nostamalla prosessiin syötettävän jätteen määrää hetkellisesti joko päivittäistä syöttömäärää lisäämällä tai suorittamalla syöttöä myös viikonloppuisin. Häiriötilanteen päätyttyä suoritetaan arviointi tarvittavien menettelytapojen valitsemiseksi. Pitempiaikaiset kunnossapitoseisokit: Mikäli jotain prosessin osaa ei pystytä teknisen häiriön tai kunnossapitotoimenpiteiden johdosta käyttämään tai laitokseen joudutaan tekemään muutoksia tai muita vastaavia toimenpiteitä, niin tuotantopäällikkö arvioi seisokin keston ja ohjeistaa prosessin hoidon seisokin ajaksi. Yli viikon kestävät katkokset ovat erittäin epätodennäköisiä laitoksen toiminnassa. Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma, joka on toimitettu valvontaviranomaiselle. 17 VAKUUS Toiminnan pysyvä vakuus Nykyisessä ympäristöluvassa mainittu vakuuden korotus on otettu käyttöön biokaasulaitoksen käyttöön oton myötä. Hakija on esittänyt ehdotuksen vakuudesta. Esitys on kohdassa hakijan kuuleminen ja vastine. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Toiminnan kapasiteetti Envor Biotech Oy saa käsitellä 124 000 tonnia biohajoavia jätteitä ja 20 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Suurin sallittu kerrallaan ulkona jälkikypsytyksessä oleva massamäärä on enintään 30 000 tonnia.
Päästöt ilmaan Biosuodattimien hajunpoiston tehokkuus on oltava 90 % eikä hajupitoisuus saa ylittää 2 500 hajuyksikköä/m 3. Poistokaasujen ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan 5 mg/m 3. Poistokaasuista on hajuyksiköiden ja ammoniakin lisäksi mitattava rikkivedyn pitoisuus. Päästöt vesiin ja viemäriin Ehdotus viemäriin johdettavan jäteveden kuormitusraja-arvoiksi, jos Envor Biotech Oy toteuttaa oman biologisen esikäsittelyn: 18 Vesimäärä m 3 /a 117 000 Kiintoaine mg/l 5 000 kg/d 1 603 BOD mg/l 1 700 kg/d 545 Typpi N mg/l 550 kg/d 176 Fosfori P mg/l 100 kg/d 32 Ehdotus jäteveden kuormitusraja-arvoiksi, oletuksella että Forssan kaupunki toteuttaa Envitech-alueelle vesien esikäsittelyn: Vesimäärä m 3 /a 117 000 Kiintoaine mg/l 5 000 kg/d 1 603 BOD mg/l 6 197 kg/d 1 986 Typpi N mg/l 673 kg/d 216 Fosfori P mg/l 131 kg/d 42 Toiminnanharjoittaja on tehnyt uuden ehdotuksen kuormitusraja-arvoista 11.4.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimittamassaan luottamuksellisessa jätevesien esikäsittelyä koskeva suunnitelmassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut hakemuksesta Forssan kaupungin ilmoitustaululla 24.8 7.10.2011 välisen ajan sekä ilmoittanut hakemuksesta Forssan lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Forssan kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Forssan kaupungin ympäristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä, Forssan vesihuoltoliikelaitokselta, Tammelan kunnan ympäristölautakunnalta ja Hä-
meen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta, sen ympäristö- ja luonnonvarat yksiköltä. Forssan ympäristölautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon: Hakemus on erittäin puutteellinen. Envor Biotech Oy:n toiminnan laajentamiselle on vaadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Menettely on käynnissä, mutta siitä ei ole vielä annettu yhteysviranomaisen lausuntoa. Hakemukseen olisi tullut liittää arviointiselostus kokonaisuudessaan. Lautakunnan mielestä se olisi ollut lausunnon antamisen kannalta oleellinen asiakirja, vaikka laki vaatii arviointiselostuksen lausuntoineen olemaan lupaviranomaisen käytössä vasta ennen päätöksentekoa. Koska ympäristölautakunta on aiemmin perehtynyt YVA-selostukseen, sekaannusta aiheuttaa se, että YVA-menettelyssä ei ole ollut hakijan esittämää laitoskokonaisuusvaihtoehtoa. Tästä syystä hakemukseen olisi tullut liittää selvästi kaikki haettujen toimintojen ympäristövaikutukset; esim. hajun leviämiskarttoja ei ole lainkaan. YVA arviointiselostuksessa kerrotaan, että renderöinnistä aiheutuu ilmaan kohdistuvia päästöjä mm. haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, rikkiyhdisteiden ja typpiyhdisteiden muodossa. Hakemuksessa selvittämättä jää, miten näitä haittoja ehkäistään ja miten laajalle haitat leviävät. Ristiriitaisesti hakemuksessa kohdassa "8a, 8b Yleiskuvaus" toiseksi viimeisessä kappaleessa sanotaan, että Biojalostamoon kuuluu renderöintilaitos, jolle on ympäristölupa jo olemassa. Kohdassa "Toiminnan muutos, Nykyisen ympäristöluvan mukainen vuotuinen käsittelymäärä" neljännessä kappaleessa kuitenkin kerrotaan, että ympäristölupaa haetaan myös renderöintilaitokselle. Avoimeksi jää tuleeko laitokselle kaksi renderöintilaitosta, jolla toisella on jo ympäristölupa. Hakemuksessa esitetään, että biokaasulaitoksesta ei aiheudu hajuhaittoja. Arviointiselostuksessa kuitenkin esitetään, esim., että kolmannen reaktorin rakentaminen lisää hajuhaittoja jonkun verran verrattuna kahteen reaktoriin. Eikö tämä tarkoita, että biokaasulaitoksesta tulee hajuhaittoja? Sekajätteen käsittelyä ei ole lainkaan esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, mutta hakemuksessa tämä on uutena toimintona mukana. Hieman epäselväksi jää haetaanko nyt myös lannoitevalmisteosastolle ympäristölupaa, koska laitoksesta on lyhyt kuvaus hakemuksen liitteissä. Uudessa ympäristöluvassa pitää nykyistä lupaa selvemmin kertoa, kaikki ne toiminnot, joille lupa myönnetään ja millä ehdoin. Olemassa olevassa luvassa mm. kerrotaan kertoelmaosassa renderöinnistä, missä hakija toteaa, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt suunnitelmat ovat biokaasulaitoksen ja renderöintiyksikön toteutuksen osalta alustavia suunnitelmia. Yksityiskohtaisempi laitossuunnittelu käynnistetään vasta lopullisten investointipäätösten jälkeen. Lupamääräyksissä ei toimintaa ole mainittu. Valvonnallisessa mielessä renderöintilaitoksen lupatilanne on jäänyt hieman epäselväksi. Konkreettisempi valvonnallinen ongelma syntyi biokaasulaitosten lukumäärän kanssa. Luvassa on määrätty toiminnan kokonaiskapasiteetti ja velvollisuus esittää yksityiskohtaisempi suunnitelma biokaasulaitoksesta. Luvan myöntämisen jälkeen hakijan antaman yksityiskohtaisen 19
suunnitelman mukaan laitokselle sai rakentaa kaksi biokaasureaktoria. Vastoin hakijan esitystä lautakunnan käsityksen mukaan kolmannen reaktorin lupaharkinta on tekemättä. Lupapäätöksessä tulee ottaa kantaa myös jätteen käsittelyn kokonaismäärään. Hakemuksessa esitetään, että nykyisen luvan mukainen määrä on yhteensä 90 000 t/a ja nykyinen kapasiteetti on 144 000 t/a, mutta haettava käsittelymäärä on yhteensä 124 00 t/a. Eri toimintojen sijoittuminen pitää esittää asemapiirroksessa tai vastaavassa ja eri toiminta-alueiden maan pintarakenteet tulee määritellä. Hakemusta tulee täydentää nykyisen toiminnan vesitarkkailutulosten osalta. Uutta lupaharkintaa tehtäessä on oleellista tunnistaa nykyiset ongelmakohdat ja toiminnasta aiheutuneet haitat. Tämän hetkisten tietojen mukaan Forssan kaupunki ei ole tekemässä Kiimassuon alueelle yhteistä koelaitosta jätevesien käsittelylle. Ennen ympäristölupapäätöksen tekoa hakijan tulisi selvittää Forssan vesihuoltoliikelaitokselta, minkälaisia ja kuinka paljon jätevesiä kaupungin jätevedenpuhdistamo pystyy tai haluaa käsitellä. Nykyisen luvan mukaiset jäteveden kuormitusraja-arvot ovat viime vuosina ylittyneet biologisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta. 20 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä antoi asiasta seuraavan lausunnon: Laitoksen toiminnan laajentamiseksi on esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja. Sivutuotteiden osalta lupa- ja valvontaviranomaistahot riippuvat toiminnan ja lopputuotteen laadusta. Toimintoja kehitettäessä ja laajennettaessa tulee huomioida sivutuotteiden kuljetusten valvonta kokonaisuutena sivutuotteen luovuttajalta vastaanottajalle. Nykyiseen toimintaan nähden on suunnitelmien mukaan tulossa uusia sivutuotekuljetuksia esim. maatiloilta. Valvontaviranomaisten vastuut erilaisten sivutuotekuljetusten osalta tulee olla selvillä yksityiskohtaisesti. Samoin tulee olla selvillä eri viranomaisten tehtävät koko sivutuoteketjun osalta esim. maatilalta Envor Biotech Oy:n renderöintilaitokseen/biokaasulaitokseen sekä elintarvikelaitoksista tai elintarvikehuoneistoista Envor Biotech Oy:n vastaanottavaan laitokseen. Eri valvontaviranomaisten valvontavelvoitteet tulee olla selvillä niin viranomaisilla kuin toimijoillakin. Tällä hetkellä asia ei välttämättä ole selvä. Biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen lupa- ja valvontaviranomainen on EVIRA. Lopputuotteen laatu vaikuttaa sivutuotteiden valvontaan. Nykyisen MMM:n asetuksen 850/2005 mukaan rehulain mukaan hyväksyttyjä laitoksia valvoo sivutuotteiden osalta myös läänin- ja kunnan eläinlääkäri. Lannoitelain mukaan hyväksyttyjä laitoksia valvoo EVIRA, ilmeisesti myös koko kuljetuksen. Uusi lainsäädäntö tulee muuttamaan näitä valvontavelvoitteita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa miten jatkossa valvontatehtävät jakautuvat. Sivutuotteiden valvontaa tulisi tehdä yhdenmukainen ja selvä toimintamalli koko ketjun osalta. Mikäli Envor Biotech Oy:lle tullaan vastaanottamaan myös ongelmajätettä, tulee lupa- ja valvontaviranomaistaho huomioida myös tältä osin. Ongel-