Sininen Haapavesi -hanke 2012-2014
Haapavesi Vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jonka veden vaihtuvuus on pieni -> se on herkkä pilaantumiselle. Haapaveden ekologinen tila osana Saimaata on Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 määritetty erinomaiseksi. Uudessa Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa Haapavesi on erotettu muusta Saimaasta omaksi alueekseen ja ekologinen tila tulee olemaan hyvä.
Sininen Haapavesi -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti 255 600 e
Rahoitus Hankerahaa 80 %, Kaakkois-Suomen ELY (EU:n osuus 40,5 %) Ruokolahden kunta 10 % Yksityinen rahoitus 10 % Tetriniemen osakaskunta Stora Enso Oyj Raija- ja Ossi Tuuliaisen säätiö Tornator Oyj
Vesiensuojelurakenteet Hankkeen aikana on suunniteltu 6 kappaletta maatalouden vesiensuojelurakenteita ja 5 kappaletta metsätalouden vesiensuojelurakenteita Hanke rakentaa 2 vesiensuojelurakennetta ns. mallikohteet Muiden suunnitelmien toteuttaminen muiden rahoituskeinojen avulla esim. maatalouden ympäristötuilla.
Vesiensuojelun mallikohteet Virmutjoen Mustkorvenojan vesiensuojelukosteikko perustetaan yksityisen maanomistajan maalle 2,4 hehtaaria rakennetaan loppusyksystä 2014 hoidosta vastaa yhteistyössä Ruokolahden kunta ja Imatran seudun ympäristötoimi vaikutusalue Haapaveden alueella: Kitsenlahti (Kuva: Laura Blomqvist)
Vesiensuojelun mallikohteet Virtaamansäätöpato (putkipato) Eräjärven Vääräniemeen rakennettu elokuun 2014 aikana Putkipadolla varastoidaan tulva-aikaista ylivirtaamaa altaan yläpuolisiin ojiin. Putkipato on tehokas keino kiintoaineksen pysäyttämiseen. esittelytilaisuus järjestetään tiistaina 23.9.2014 Kuva: Tuomas Kähö
Kalasto Kalastoselvitys, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Kalastustiedustelu Koeverkkokalastus -> Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma valmistui syksyllä 2013 Suunnitelmassa on eroteltu hankealueen vesialue kahteen osaan, joiden kalastonhoidon tarpeessa on eroa.
Alue 1: Itäinen osa nuottapyynti syksyinä 2013 ja 2014 Alue 2: Läntinen osa rysäpyynti kesällä 2014
Hoitokalastus Nuottaus syksyllä 2013 Nuottaa vedettiin 14 kertaa ajalla 14.11. 25.11.2013 luodatuilla kalojen parveutumisalueilla Syyspohjanlahdella (4 vetoa), Ihalansalmessa (2 vetoa), Leikkaanvirralla (6 vetoa) ja Raanniemenselällä (2 vetoa) Nuottasaalis yhteensä 2.740 kg. Vetokohtainen saalis oli 211 kg/veto
Hoitokalastus Rysäpyynti, kesä 2014 Soinilansalmi, Soinilanlahti Raaniemen- ja Kauvonselät kokonaisrysäsaalis 6300 kg keskimäärin 63 kg/rysän tarkastuskerta Rysäpaikkoja 14 Pääosin särkeä ja salakkaa! JATKOSSA ON HOITOKALASTUKSEN TARVETTA ERITYISESTI NÄILLÄ ALUEILLA Kesän 2014 rysäpyynnistä laaditaan raportti, jossa tarkastellaan kalastonhoidon tarvetta jatkossa
Hulevedet Hulevesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sadeja sulamisvedet Suomessa on alettu kiinnittää huomiota hulevesien käsittelyyn syntypaikallaan kiinteistökohtainen hulevesien käsittely on suositeltavaa Viivyttämällä ja imeyttämällä hulevesiä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ehkäistään sade- ja sulamisvesien aiheuttamia tulvia rantaeroosiota haitallisia vesistövaikutuksia
Geosaimaa, hulevesisuunnitelma Sininen Haapavesi -hankkeessa hulevesisuunnitelman tekee insinööritoimisto Geosaimaa Oy Hulevesisuunnitelma tehdään Pappilanpellon vanhalle asuinalueelle. Valmistuu syksyllä 2014
Hulevesisuunnittelun alue
Vedenlaatu Haapavedellä Haapaveden klorofylliarvot 1-5 µg/l ilmentävät karua eli oligotrofista vedenlaatua. Tutkituissa paikoissa vain Syyspohjanlahden suulla a-klorofyllitaso oli hieman yli 5 µg/l, mikä osoittaa alkavaa rehevöitymistä, ts. mesotrofista vedenlaatua. -> Syyspohjanlahden tilaa on syytä seurata
Vedenlaatu Haapavedellä Koekalastuksen perusteella kalastorakenne on ongelmallinen läntisellä alueella (Soinilansalmi, Soinilanlahti, Raaniemen- ja Kauvonselät) Kasviplanktontutkimus kesällä 2013 tehtiin sekä Soinilanlahdelta: kasviplankton kuvastaa tyydyttävää vedenlaatua biomassan suhteen. Elokuuussa 2013 paljain silmin näkymätön Gonyostomum semen limalevä esiintyi runsaana. levä viihtyy melko rehevissä järvivesissä
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten tarkkailupisteet Uusi näytepiste (Virmutjoki 630), MaaMet Huhtisuonojan/ Venäänjoen näytepiste (Metla) Virmutjoen näytepiste
HAAPAVEDEN LATOSUONOJA Tarkkailtu vuodesta 1962 asti Valuma-alue on maatalousvaltainen Kokonaisfosforimäärät ovat hieman pienentyneet 1960- ja 1970-luvuilta alkaen. Keskimäärin fosforiarvot ovat olleet noin 50 µg/l, viime vuosina sen alle. Kokonaistypen suhteen tuloksissa näyttää olevan yllättäen nouseva suuntaus
HAAPAVEDEN LATOSUONOJA Yhtenä selittävänä tekijänä typen lisääntyneeseen huuhtoutumiseen voi olla ilmaston lämpeneminen sekä lisääntynyt sadanta ja valumat
Haapaveden Huhtisuonoja Seurattu vuodesta 1962 valuma-alue on metsätalousvaltainen mukana Metsäntutkimuslaitoksen metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan 2013 perustetussa luonnontilaisista ja metsätalouden käytössä olevista metsäisistä latvavalumaalueista koostuvassa seurantaverkossa.
Haapaveden Huhtisuonoja Kokonaisfosforimäärät ovat hieman pienentyneet 1960- ja 1970-luvuilta alkaen. Keskimäärin fosforiarvot ovat olleet noin 50 µg/l, viime vuosina sen alle. Kokonaistypen suhteen tuloksissa näyttää olevan aluksi laskeva ja sitten yllättäen nouseva suuntaus
Haapaveden Huhtisuonoja
Hankkeen julkaisut Esite Esiselvitys Haapaveden tilasta Ruokolahden Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun yleissuunnitelma, ProAgria Etelä-Suomi Maatalouden vesiensuojelu, esite ProAgria Etelä-Suomi Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valuma-alueella, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Metsätalouden vesiensuojelu, esite Metsänhoitoyhdistys Etelä- Karjala Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Sininen Haapavesi -hankkeen vedenlaatututkimukset kesällä 2013, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy Sininen Haapavesi -hankkeen kesän 2013 vesinäytetulosten kooste Virmutjoen vesinäytetulokset vuosilta 2012-2013 Latosuonojan vesinäytetulosten tarkastelua 1962-2013 Huhtisuonoja vesinäytetulosten tarkastelua 1962-2013
Hankkeessa vielä Vesiluontokasvatusta Ruokolahden kouluilla Hulevesisuunnitelma Pappilanlahden vanhalle asuinalueelle Maatalouden mallikohteen rakentaminen Metsätalouden mallikohteen esittely Loppuraportti
KIITOS!