Etelä-Suomi Päätös Nro 72/2013/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan paperitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, Eura. HAKIJA Ahlstrom Tampere Oy Kauttuan tehdas PL 55 27501 KAUTTUA Y-tunnus: 0775479-6 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 02950 16000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 ASIA... 1 HAKIJA... 1 ASIA... 6 HAKIJA... 6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 7 Voimassa oleva ympäristölupa... 7 Muut luvat ja korvauspäätökset... 7 Muut korvauksia koskevat päätökset... 7 MUUT PÄÄTÖKSET, VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET JA SOPIMUKSET... 8 Tarkkailua koskevat päätökset... 8 Muut asian käsittelyyn liittyvät luvat... 8 Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Kauttua Oy:n lupapäätökset... 8 Voimalaitoksen lupapäätökset... 8 Jätevesiyhtiön lainvoimainen lupapäätös... 9 Jätevesiyhtiön valituksenalainen lupapäätös... 9 Muut jätevesiyhtiön toimintaa koskevat päätökset... 9 Muut viranomaismääräykset... 9 Vakuutukset... 10 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 10 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 10 Toiminnan sijaintipaikka... 10 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikka ja jäteveden purkupaikka... 10 Yleiskuvaus vesistöstä... 11 Vesistön virtaamat... 11 Vesistökuormitus... 11 Vesistön veden laatu... 12 Vesistön käyttömuodot... 13 Ilmanlaatu... 13
3 Melu... 13 Maaperä... 13 Pohjaveden tila... 13 Suojeltavat kohteet... 14 HAKEMUS... 14 Yleistä... 14 Tuotanto ja prosessit... 15 Muutokset lainvoimaisen ympäristöluvan jälkeen... 15 Paperikoneet... 15 Tuotantomäärät... 16 Tuotanto... 16 Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttö sekä varastointi... 17 Energiantuotanto... 18 Polttoaineiden käyttö... 18 Veden hankinta ja viemäröinti... 18 Veden hankinta... 18 Veden käyttö... 19 Viemäröinti... 19 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 19 Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset... 20 Kuormitus vesiin ja viemäriin... 20 Jätevesien yleinen käsittelytulos jätevesiyhtiön jätevedenpuhdistamolla... 20 Kemikaalit jätevesissä... 21 Kemikaalien laskennalliset ekotoksikologiset vaikutukset Eurajoessa... 21 Päästöt ilmaan... 21 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 21 Melu ja tärinä... 21 Pöly ja haju... 22 Jätteet... 22 Arvio päästöjen kehittymisestä... 22 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja auditoinnit... 22 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (bat) soveltamisesta... 23 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta... 23 Esitys lupamääräyksiksi... 23 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 24 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 24
4 Vaikutus pintavesiin... 24 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 24 Vaikutus ilmaan... 24 Melun ja tärinän vaikutukset... 24 TARKKAILU... 24 Käyttötarkkailu... 25 Päästötarkkailu... 25 Prosessijätevesien tarkkailu... 25 Raakaveden hiekkasuodatuksen huuhteluvesien tarkkailu... 25 Jäähdytysvesien tarkkailu... 25 Hulevesien tarkkailu... 26 Jätemäärien seuranta... 26 Melun tarkkailu... 26 Vaikutusten tarkkailu... 26 Raportointi... 26 Laadunvarmistus... 27 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 27 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet... 27 Riskinarviointi... 27 Toimet onnettomuuksien estämiseksi... 27 Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana... 27 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 28 Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 28 Haittojen ja vahinkojen korvaaminen... 28 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 28 Hakemuksen täydentäminen... 28 Hakemuksesta tiedottaminen... 28 Tarkastukset ja neuvottelut... 29 Lausunnot... 29 Muistutukset ja mielipiteet... 37 Hakijan kuuleminen ja vastine... 44 MERKINTÄ... 53 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 53 Käsittelyratkaisu... 53 Luparatkaisu... 53
5 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 53 Kuormitus viemäriin ja vesistöön... 53 Melu... 54 Jätteet ja jätehuolto... 55 Varastointi... 56 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet... 56 Riskinhallinta... 57 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 57 Kirjanpito ja raportointi... 59 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen... 60 RATKAISUN PERUSTELUT... 60 Käsittelyratkaisun perustelut... 60 Luvan myöntämisen edellytykset... 61 Lupamääräysten yleiset perustelut... 61 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 61 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 66 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 66 Luvan voimassaolo... 66 Lupamääräysten tarkistaminen... 66 Korvattavat päätökset... 67 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 67 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 67 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 67 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 68 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 69 Päätös... 69 Jäljennös päätöksestä... 69 Ilmoitus päätöksestä... 69 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä... 69 LIITTEET... 70
6 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan paperitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, Eura. HAKIJA Ahlstrom Tampere Oy Kauttuan tehdas PL 55 27501 KAUTTUA Y-tunnus: 0775479-6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan paperitehdas sijaitsee Euran kunnassa Jujo Thermal Oy:n omistamilla kiinteistöillä r:no 050-406-0013-0053 (Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n paperitehtaat) ja r:no 050-406- 0002-0591 (Hiilisuuli / jätevedenpuhdistamo). Myös viereisen voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Jujo Thermal Oy:n omistukseen. Kaikilla paperikoneilla (Jujo Thermal Oy:n PK1 ja PK2, sekä Ahlstrom Tampere Oy:n PK4) on yhteinen massaosasto. Selluloosan pulpperoinnissa voidaan kuitenkin käyttää kunkin paperikoneen omia kierrätettyjä vesiä. Paperin käsittelyyn, varastointiin ja muodostuvien jätevesien käsittelyyn liittyvät toiminnat ovat pääosin yhteisiä. Samassa kiinteistössä toimii lisäksi paperitehtaille tukipalveluja tuottavia yrityksiä. Tehtaan käyntiosoite on Paperitehtaantie 15, 27500 Kauttua. Toimialatunnus on 17120. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 4.6.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 1 a) ja 13 a) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.12.2005 myöntämä ympäristölupa (nro 53/2005/1, dnro LSY-2005-Y-381).
7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Voimassa oleva ympäristölupa Muut luvat ja korvauspäätökset Muut korvauksia koskevat päätökset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaalle 29.12.2005 myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös (nro 53/2005/1, dnro LSY-2005-Y-381). Vaasan hallinto-oikeuden Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaalle 23.4.2007 antama päätös koskien ympäristölupapäätöksen johdosta jätettyjä valituksia (nro 07/0138/1, dnro 00790-00792/06/5101), jossa hallintooikeus on hylännyt valitukset kokonaisuudessaan. Länsi-Suomen vesioikeuden 29.1.1992 A. Ahlström Osakeyhtiölle antama päätös (nro 6/1992/4, dnro 85394) koskien jätevesien johtamista edelleen Eurajokeen. Päätöksessä on määrätty maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset vesialueiden kalataloudellisen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille vuoden 1986 alusta alkaen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Ahlstrom Tampere Oy:lle 12.11.2010 myöntämä ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös (nro 47/2010/1, dnro ESAVI/17/04.08/2010) ympäristömelua koskevan lupamääräyksen muuttamiseksi. Vaasan hallinto-oikeuden 10.11.2011 antama päätös koskien edellisen päätöksen johdosta jätettyjä valituksia (nro 11/0310/1, dnro 00225/11/- 5101), jossa hallinto-oikeus on hylännyt valitukset kokonaisuudessaan. Länsi-Suomen vesioikeuden 29.1.1992 Euran kunnalle antama päätös (nro 10/1992/4, dnro 90377) koskien jätevesien johtamista edelleen Eurajokeen. Päätöksessä on määrätty maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset vesialueiden kalataloudellisen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille vuoden 1986 alusta alkaen.
8 MUUT PÄÄTÖKSET, VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET JA SOPIMUKSET Tarkkailua koskevat päätökset Muut asian käsittelyyn liittyvät luvat Turun vesi- ja ympäristöpiiri on 21.4.1994 päivätyllä kirjeellä (dnro 0292A278/111) hyväksynyt Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistön yhteistarkkailuohjelman. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 28.10.2008 hyväksynyt (nro 99 YLO, dnro LOS-2007-Y-367-121) Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistön päivitetyn yhteistarkkailuohjelman. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 9.6.2011 hyväksynyt (dnro 2104/5723/2011) Eurajoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman vuosiksi 2011 2019. Hakemuksen liitteenä on 31.3.2006 laadittu ja 5.3.2013 päivitetty käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailusuunnitelma. Suunnitelmaa ei ole käsitelty viranomaisessa. Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Kauttua Oy:n lupapäätökset Voimalaitoksen lupapäätökset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.12.2005 samassa kiinteistössä sijaitsevalle Ahlstrom Kauttua Oy:lle ja Jujo Thermal Oy:lle myöntämä ympäristölupa (Nrot 51-52/2005/1, Dnrot LSY-2003-Y-390 ja LSY-2003-Y-391). Vaasan hallinto-oikeuden Ahlstrom Kauttua Oy:lle ja Jujo Thermal Oy:lle yhteisesti 23.4.2007 antama päätös koskien ympäristölupapäätöksen johdosta jätettyjä valituksia (Nro 07/0132/1, Dnro 00787-00789/06/5101), jossa hallinto-oikeus on hylännyt valitukset kokonaisuudessaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Jujo Thermal Oy:lle 12.11.2010 myöntämä ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös (nro 48/2010/1, dnro ESAVI/18/04.08/2010) ympäristömelua koskevan lupamääräyksen muuttamiseksi. Vaasan hallinto-oikeuden 10.11.2011 antama päätös koskien edellisen päätöksen johdosta jätettyjä valituksia (nro 11/0311/1, dnro 00226/11/- 5101), jossa hallinto-oikeus on hylännyt valitukset kokonaisuudessaan. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Fortum Power and Heat Oy:n Kauttuan voimalaitokselle 4.7.2005 myöntämä ympäristölupa (nro 11/2005/2, dnro LSY-2004-Y-208). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.9.2005 antama päätös edellisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi muutoksenhausta huolimatta (nro 18/2005/2, dnro LSY-2005-Y-252).
9 Jätevesiyhtiön lainvoimainen lupapäätös Jätevesiyhtiön valituksenalainen lupapäätös Muut jätevesiyhtiön toimintaa koskevat päätökset Muut viranomaismääräykset Vaasan hallinto-oikeuden 20.4.2007 antama päätös koskien em. ympäristöluvan johdosta jätettyjä valituksia (nro 07/0130/1, dnro 01738/05/5103). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.12.2002 Euran kunnalle perustettavan jätevesiyhtiön nimiin myöntämä ympäristölupa (nro 78/2002/4 dnro LSY-2002-Y-12). Etelä-Suomen aluehallintoviraston JVP-Eura Oy:lle 23.1.2013 myöntämä valituksenalainen ympäristölupa (nro 11/2013/1, ESAVI/27/04.08/2011), joka koskee yhdyskunta- ja teollisuusjätevedenpuhdistamon toiminnan muuttamista ja 27.12.2002 annetun ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 8.1.2008 päätöksen (nro 1/2008/1, dnro LSY-2007-Y-361) koskien koeluonteista toimintaa jätevedenpuhdistamolla. Päätöksessä ympäristölupavirasto on määrännyt JVP- Eura Oy:n noudattamaan myös koeluonteisen toiminnan aikana lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen määräyksiä. Koeluonteinen toiminta on koskenut esiselkeytysaltaan ottamista käyttöön paperiteollisuuden jätevesien esikäsittelyssä ja samalla kuntalinjan jätevesien (mukaan lukien nykyisen HK Ruokatalo Oy:n jätevedet) johtamista välppäyksen ja hiekanerotuksen jälkeen biologiseen prosessiin ilman erillistä esiselkeytystä. Kokeen tarkoituksena on ollut myös luopua HK Ruokatalo Oy:n broileriteurastamon jätevesien erillisestä biologisesta esikäsittelystä, pois lukien rasvan poisto flotaatiomenetelmää käyttäen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 22.12.2008 päätöksen (dnro LSY-2008-Y-297, nro 63/2008/1) koskien koeluonteisen toiminnan määräajan jatkamista. Päätöksessä ympäristölupavirasto on määrännyt JVP-Eura Oy:n noudattamaan myös koeluoteisen toiminnan aikana vuonna 2009 lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen määräyksiä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 28.5.2010 antanut päätöksen (nro 17/2010/12, dnro ESAVI/424/04.08/2010) toistaiseksi voimassa olevan ympäristölupapäätöksen muuttamisesta. Aluehallintovirasto on jättänyt asian käsittelyn sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksen. Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan paperitehdas on teollisuuden päästödirektiivin (IED, 2010/75/EU) tarkoittama laitos direktiivin liitteen 1 kohdan 6.1.b perusteella. Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan paperitehdas kuuluu epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta an-
10 netun asetuksen (Euroopan päästörekisteri, E-PRTR, 166/2006/EY) määrittämän raportointivelvollisuuden piiriin liitteen 1 kohdan 6.b) perusteella. Vakuutukset Ahlstrom Tampere Oy:llä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tehdas sijaitsee alueella, joka on vuonna 1994 hyväksytyssä yleiskaavassa varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Eurajoen länsipuolella, tehtaan luoteispuolella, on osayleiskaavassa pienehkö alue merkinnällä AP/s (pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään), tehtaan länsi- ja eteläpuolella on maatalousaluetta (MT) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Tehtaantien eteläpuolella on pientalovaltainen asuntoalue (PA). Eurajoen itäpuolella, tehtaan kaakkoispuolella, on yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla ympäristö säilytetään (PK/s). Sepäntien pohjoispuolella on samalla kaavamerkinnällä (PK/s) alue ja siitä luoteeseen Sepäntien varressa pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Alueella on 21.3.2005 hyväksytty asemakaava, jossa teollisuuskiinteistö on osoitettu nykyiseen käyttöönsä. Asemakaava noudattelee osayleiskaavaa, mutta sisältää myös uutta asuntorakentamista Varkaudenmäelle ja asunto-, liike- ja toimistorakentamista Sepäntien varteen. Kaavassa on asetettu meluun liittyviä kaavamääräyksiä vähentämään erityisesti asuntojen sisämelua. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijaintipaikka Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n paperitehtaat sijaitsevat Euran kunnan Kauttuan taajamassa Eurajoen varrella, vajaan kilometrin etäisyydellä Pyhäjärvestä. Alueella on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt paikalle asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan ruukinpuiston. Paperin valmistusta on harjoitettu alueella vuodesta 1908. Alueen nykyinen rakennuskanta on syntynyt noin 200 vuoden aikana, ja lähinnä tehdasta, sen itäpuolella Sepäntien varrella sijaitsee 1800 ja 1900 -lukujen vaihteen asuinrakennuksia, jotka ovat edelleen asuinkäytössä. Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikka ja jäteveden purkupaikka Jätevesiyhtiön jätevedenpuhdistamo sijaitsee Euran kunnan Sorkkisten kylässä Kunta-Järstä -nimisellä tilalla osoitteessa Harjavallantie 130, 27500 Eura. Jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Eurajokeen puhdistamon kohdalla noin 2 km Euran keskustan alapuolella.
11 Yleiskuvaus vesistöstä Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Joki virtaa noin 50 kilometrin matkan maatalousalueella laskien lopulta Selkämereen pitkän ja kapean Eurajoensalmen kautta. Vesireitin suurehkon pudotuskorkeuden ansiosta (45 m) joessa on yhtensä 11 koskea, joista Eurakoskessa, Paneliankoskessa ja Pappilankoskessa toimii vesivoimalaitos. Joen varsi on kohtalaisen asuttua, merkittävimmät asutuskeskittymät ovat Euran kuntakeskus, Kiukainen, Irjanteen kylä ja Eurajoen kuntakeskus. Eurajoki eroaa muista Lounais-Suomen joista siinä mielessä, että sen valuma-alueen (1 336 km 2 ) järvi-% on varsin suuri (13,8 %). Kauttuankoskessa toimiikin säännöstelypato, jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Säännöstely vaikuttaa voimakkaasti Eurajoen virtaamaan joen yläosalla. Eurajoen merkittävin sivuhaara on Köyliönjoki, joka saa alkunsa Köyliönjärvestä. Köyliönjoki yhtyy Eurajokeen Kiukaisissa lisäten samalla joen virtaamaa. Eurajoen tavoin myös Köyliönjoen valuma-alueella on paljon maataloutta. Eurajoen toinen hieman suurempi sivuhaara on Juvanjoki, joka laskee Eurajokeen Eurajoen kirkonkylän kohdalta. Varsinaisen jokiosuuden virtaamaolosuhteisiin vaikutetaan Paneliankosken ja Pappilankosken voimalaitosten säännöstelytoimilla. Pyhäjärven luusuassa Kauttuankosken tasalla valuma-alueen pinta-ala on 616 km 2 ja järvisyys 25,2 %. Vesistön virtaamat Eurajoen virtaamiin vaikuttavat sääolosuhteiden lisäksi Pyhäjärven säännöstely ja veden johtaminen Lapinjokeen Eurajoen alajuoksulta. Jäteveden purkupaikan yläpuolella Kauttuankoskessa keski-, keskiali- ja alivirtaamat ovat vuosina 1965 1990 olleet 4,9 m 3 /s, 1,8 m 3 /s ja 0,7 m 3 /s. Vuosina 1990 2010 Eurajoen Pappilankosken keskivirtaama oli 8,4 m 3 /s, keskiylivirtaama 36 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,86 m 3 /s. Viiden viime vuoden aikana vuosina 2007 2011 vastaavat luvut olivat 8,6 m 3 /s, 35 m 3 /s ja 0,81 m 3 /s. Vesistökuormitus Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan Eurajoen vesistöalueen vesistökuormituksesta mm. seuraavaa: Eurajoen vesistöalueen kokonaisainevirtaama on 18 tonnia fosforia ja 572 tonnia typpeä vuodessa. Suurin osa Pyhäjärveen tulevasta kuormituksesta jää Pyhäjärveen. Pyhäjärvestä poistuu vuosittain Kauttuan kosken kautta keskimäärin noin 2,4 tonnia fosforia ja 65,6 tonnia typpeä. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on Eurajoen kuormituksen jakautuminen esitetty seuraavasti:
12 Kuormittaja Kuormituksen jakautuminen lähteittäin Fosfori (%) Typpi (%) Hajakuormitus Maatalous 52 43 Metsätalous 3 2 Haja-asutus 12 12 Luonnonhuuhtouma 18 20 Laskeuma 7 17 Hulevesi 0,1 0,4 Pistekuormitus Yhdyskunnat 7 12 Teollisuus 1 3 Turvetuotanto 0,6 1 Kalankasvatus - - Yhteensä (t/a) 8 339 Eurajokeen johdetaan JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon lisäksi pistekuormitusta Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta ja Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamolta noin 2 km JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolelle. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormituksen osalta toimenpideohjelmassa on todellista pienemmät kuormitusosuudet. Vesistön veden laatu Eurajoen yläosa kuuluu Pyhäjärvestä Köyliönjoen yhtymäkohtaan asti keskisuuriin savimaiden jokiin ja Köyliönjoen alapuolella suuriin savimaiden jokiin. Eurajoen ekologinen luokka on tyydyttävä. Köyliönjoki puolestaan on keskisuuri savimaiden joki, jonka luokka on tyydyttävä. Eurajoen veden laatu on luokiteltu osin tyydyttäväksi, osin välttäväksi. Köyliönjoen ja Pyhäjärveen laskevan Yläneenjoen veden laatu on pääosin välttävää. Pyhäjärven veden laatu kuuluu kuitenkin luokkaan hyvä tai tyydyttävä. Kemiallisen tilan osalta fysikaaliskemiallisen arvion perusteella Eurajoen yläosan laatu on hyvä, mutta alaosan laatu on tyydyttävä tai hyvää huonompi. Hajakuormituksella ja luonnonhuuhtoumalla on suuri vaikutus Eurajoen veden laatuun etenkin runsasvirtaamaisina aikoina. Joen yläjuoksulla veden laadullinen käyttökelpoisuus on ollut huonoimmillaan vähävirtaamaisina jaksoina. Eurajoen veden laatu muuttuu tarkkailupisteiden 12 ja 14 välillä hyvästä tyydyttäväksi (Savikon alueen oja sekä Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesien purku) ja pisteiden 16 ja 24 välissä välttäväksi (maatalousalue, haja-asutusta sekä JVP-Eura Oy:n purkupiste). Etenkin bakteeripitoisuus nousee tällä välillä ja Kiukaisissa uimaranta on ollut ajoittain uintikiellossa. JVP-Eura Oy:n yhteispuhdistamon rakentamisen jälkeen vesistön kuorma on ollut pahimmillaan samalla tasolla kuin liittyjien yhteinen kuorma vuosina 1985 1997. JVP-Eura Oy:n BOD- ja kiintoainekuormitus on ollut noin kaksinkertainen Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n yhteenlaskettuun kuormitukseen nähden. Typpikuormitus on ollut hieman matalampi ja fosforikuormitus huomattavasti matalampi kuin em. toimijoilla yhdessä.
13 Happamien sulfaattimaiden valumavesien vaikutuksesta savimineraalien metallit liukenevat, mistä johtuen Eurajoen kadmiumpitoisuus ylittää prioriteettiainedirektiivin laatunormin (0,05 µg/l) ollen vuosina 2001 2006 tasoa 0,09 0,21 µg/l. Vesistön käyttömuodot Kalastus Eurajoessa on ollut ei-ammattimaista, pienimuotoista onki- ja katiskapyyntiä. Eurajoesta ottavat vettä tehtaiden alapuoliselta jokiosuudelta Rauman kaupunki ja UPM-Kymmene Oyj Rauma. Jälkimmäiset johtavat Eurajoen vettä Pappilankosken patoaltaasta Lapinjokeen ja edelleen Rauman seudulle vähävirtaamaisina jaksoina. Olkiluodon Vesi Oy ottaa ajoittain tarvitsemansa makean veden joen alajuoksulta Tiironkosken yläpuolelta. Lisäksi Eurajoesta otetaan kasteluvettä. Ilmanlaatu Pyhäjärviseudun (Eura, Köyliö ja Säkylä) ilman laatuun vaikuttavat pääasiassa teollisuuden ja energiantuotannon sekä lämmityksen rikkidioksidin päästöt ja kaukokulkeutuma. Liikenteen päästöillä on merkitystä typen oksidien ja hiilivetyjen osalta. Alueen teollisuudesta aiheutuu myös mm. hiilivetyjen ja ammoniakin päästöjä. Vuosina 2010 ja 2011 rikkidioksidin raportoitu kokonaispäästö Pyhäjärviseudulla oli 330 340 tonnia. Suurimmat pistemäiset päästölähteet alueella ovat Sucros Oy ja Hankkija-Maatalous Oy Säkylässä sekä Fortum Power and Heat Oy:n Kauttuan voimalaitos Eurassa. Lisäksi päästöjä aiheutuu mm. lämpövoimaloista ja valimosta. Melu Jujo Thermal Oy:n ja Ahlstrom Tampere Oy:n, sekä viereisen Fortum Power and Heat Oy:n toiminnoista, liikenteestä sekä Eurajoen virtaamasta aiheutuu melua, joka ylittää lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen pihapiirissä ja muissa häiriintyvissä kohteissa päiväaikaan ekvivalenttitason (L Aeq ) 55 db ja/tai yöaikaan ekvivalenttitason (L Aeq ) 50 db. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.11.2010 antamassa päätöksessä (Nro 48/2010/1, Dnro ESAVI/18/04.08/2010) ympäristömelua koskevan lupamääräyksen muuttamiseksi on määrätty toteuttamaan toimenpiteitä ympäristömelun vähentämiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä em. lukuarvojen alle. Maaperä Alueella on ollut teollista toimintaa yli 300 vuoden ajan, jona aikana maaperä on voinut pilaantua. Pohjaveden tila Paperitehtaat eivät sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kauttua) sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä Eurajoen toisella puolella.
14 Suojeltavat kohteet Lähin Natura-alue (Harolanlahti) sijaitsee puoli kilometriä tehtaasta Pyhäjärven pohjoispäässä. Se on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. HAKEMUS Yleistä Ahlstrom Tampere Oy Kauttuan paperitehdas on osa Ahlstrom-konsernia. Tehdas toimii Kauttualla Jujo Thermal Oy:n omistamassa tehdaskiinteistössä. Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan paperitehdas valmistaa krepattuja erikoispapereita yhdellä paperikoneella (PK4). Päätuote on maalarinteipin pohjapaperi, jota myydään asiakkaille ympäri maailmaa. PK4:llä valmistetun pohjapaperin pääraaka-aine on valkaistu selluloosa. Muita merkittäviä raaka-aineita ovat märkälujaliima, massatärkkelys, erilaiset elintarvikekelpoiset väriaineet sekä lipeä. Tehtaan käyttämät raaka-aineet, sähkö- ja lämpöenergia sekä kunnossapito- ja kuljetuspalvelut ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta. Lämpöenergian toimittaa Fortum Power and Heat Oy:n Kauttuan voimalaitos. Tehdas ottaa käyttämänsä raakaveden Eurajoesta ja johtaa syntyvän jäteveden puhdistamoyhtiön jätevedenpuhdistamolle. Raakavedenotto ja jätevesien johtaminen tapahtuu Jujo Thermal Oy:n järjestelmien kautta. Paperitehtaan jätevesistä otetaan maanantaista perjantaihin vuorokauden (viikonloppuna 3vrk:n) mittaiset kokoomanäytteet, joista määritetään jäteveden sisältämä kiintoaineen määrä, ph, sähkönjohtavuus. Jätevedestä mitataan kuukausittain vuorokausinäytteistä kootusta kokoomanäytteestä biologinen (BOD 7atu ) ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Neljännesvuosittain jätevedestä mitataan liuennut orgaaninen hiili (DOC) ja kerran viikossa mitataan Jujo Thermal Oy:n jäteveden sisältämä bisfenoli-a -kemikaalin pitoisuus, mikä määritetään myös JVP-Eura Oy:n puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Jäteveden määrää seurataan jatkuvatoimisin määrämittarein. Osa tehtaan toiminnasta syntyvästä kiinteästä jätteestä poltetaan viereisessä voimalaitoksessa. Erilaisia jätejakeita kerätään kierrätettäväksi, mukaan lukien hylätty paperi, mitä ei voida käyttää uudelleen raaka-aineena paperin valmistuksessa. Hallavaaran kaatopaikalle vietävän tavanomaisen jätteen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
15 Tuotanto ja prosessit Muutokset lainvoimaisen ympäristöluvan jälkeen Paperikoneet Maalarinteipin pohjapaperin tuotantomäärä on pysynyt vakaana 7 000 10 000 t/a. Tuotantokapasiteetti on noin 10 000 t/a. Paperikone 4 (PK4) ja pituusleikkuri 4 (PL4) muodostavat Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan. PK4:n kapasiteetti on noin 10 000 tonnia vuodessa. Toiminnallisesti PK4 on rinnastettavissa Jujo Thermal Oy:n paperikoneisiin. Raaka-aineiden ja jätevesien käsittelyn laitteet ovat samat kuin Jujo Thermal Oy:llä. Erityispiirteenä PK4:llä on paperin värjääminen. PK4:llä paperia ei päällystetä. Kuvassa keltaisella kuvatut prosessit kuuluvat Ahlstrom Tampere Oy:lle.
16 Tehdashallissa on myös seuraavat Jujo Thermal Oy:n paperi- ja päällystyskoneet, joille Jujo Thermal on hakenut ympäristölupaa erikseen: - Paperikone 1 (PK1), jolla valmistetaan tarrapapereita, märkäliimattavia etikettipapereita ja lämpöherkän paperin pohjapaperia. - Paperikone 2 (PK2), jolla valmistetaan lämpöherkän paperin pohjapaperia. Paperi päällystetään paperikoneella yleensä kerran. - Päällystyskoneet 3 ja 4 (PÄK3 ja PÄK4). Tuotantomäärät Hakemuksessa on esitetty Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan tuotantomäärät vuosina 2006 2011 seuraavasti: Tuotanto vuosina 2006 2011 (t) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Krepatut erikoispaperit 7 300 9 100 9 000 6 700 9 600 8 700 Tuotanto Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan paperikone 4:n (PK4) paperin pääraaka-aineena ovat havupuusta tehty sulfaattiselluloosa ja massa- ja märkälujaliimat. Tuotannossa käytetään lisäksi värejä ja biosideja. Kaikki raaka-aineet tuodaan tehtaalle maantiekuljetuksin. Kuidut kuidutetaan ja pumpataan jauhatuksen kautta paperikoneen sekoitussäiliöön ja sieltä edelleen pumpuilla konesäiliöön ja paperikoneen perälaatikolle. Kuituvesilietteen täyteaineet ja apuaineet annostellaan sekoitussäiliön jälkeen lyhyenkierron eri vaiheissa. Perälaatikolta kuituvesiliete syötetään märkäviiralle massarainaksi. Suurin osa massarainasta on vettä, jota kuivatetaan viira-, puristin- ja kuivatusosalla. Viiraosalla suurin osa vedestä poistuu suotautumalla. Puristinosalla massaraina kulkee pyörivien telojen välistä, jotka puristavat vettä pois huopiin. Puristinosan jälkeen massarainassa jäljellä olevaa vettä haihdutetaan kuivatusosassa höyryllä kuumennettujen sylinterien avulla. Asiakkaille lähetettävät rullat rullataan pituusleikkurilla 4 (PL4) ja rullat pakataan joko lava- tai rullapakkauksiin. Tehtaalla käytettävä höyry tulee Fortum Power and Heat Oy:n Kauttuan voimalaitokselta putkea pitkin. Sähkö johdetaan 110 kv:n runkolinjasta Fortumin voimalaitoksen alueella sijaitsevan kytkinkentän kautta paperitehtaalle.
Kemikaali CAS numero Luokitus ja lausekkeet Prosessissa ja varastossa (t) käyttö (t/a) Tuotteeseen (%) Vesiin (%) Ilmaan (%) Jätteeseen (%) 17 Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttö sekä varastointi Paperin valmistuksessa ja päällysteiden valmistuksessa käytetään mm. seuraavia raaka-aineita ja kemikaaleja: Pääraaka-aineena on valkaistu sellu. Valmistuksessa käytetään myös mm. alkyydiketeenidimeeriliimaa (AKD-liima). Sellupaalit tuodaan rekoilla tehtaalle. Paalit puretaan ja hajotetaan kuiduiksi veteen pulpperissa. Sieltä kuituliete kulkee jauhatuksen kautta paperikoneen sekoitussäiliöön, jossa kuituvesilietteeseen sekoitetaan muut paperin valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet. Seos pumpataan paperikoneen perälaatikon kautta viiralle massarainaksi. Biosidi (1 10377-60-3 C,R34-20/22-1,2 1,4 100 111-30-8 42/43-52/53; 55965-84-9 Lipeä, natriumhydroksidi 1310-73-2 C, R35 15 36 100 Diallyylidimetyyliammoniumkloridi, homopolymeeri Märkälujaliima Adipiinihappo-dietyleenitriamiiniepikloorihydriinipolymeeri, 20-25 % 215-185-5 26062-79-3 R52/53; H412 3 35 95 2 3 25212-19-5 N, R51/53 Aq.chronic 3, H411, H412 35 290 95 2 3 1) Käyttö sallittu paperiteollisuudessa Turvatekniikan keskuksen päätöksellä 26.9.2012 (Tukes 7104/713/2012) Hakemuksessa esitetyt tuotannossa käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit vuosina 2009 2012 ovat tiivistetysti esitettynä seuraavat: CAS Luokitus Kemikaalin käyttömäärät vuosittain (t/a) 2009 2010 2011 Selluloosa - 8 000 10 000 9 000 Värit - 50 90 90 Josta luokiteltu 75173-68-1 R52/53 0,02 0,04 0,12 atsometallikompleksiväriyhdiste Märkälujaliimat R52/53 260 300 300 Talkki - 20 30 20 Tärkkelys - 20 40 40 Muut sideaineet 900-11-7; 20 30 20 (kuten CMC, 9002-89-5; lateksit, PVA) Optiset värinkirkasteet <10 <10 <10 Biosidit C,R34-20/22-42/43-3 5 4 52/53 Muut kemikaalit 20 30 40
18 Selluloosa varastoidaan tehtaan kaakkoissiivessä olevassa massavarastossa. Limantorjunta-aineita käsitellään 1 000 litran konteissa, jotka varastoidaan allastettuina mahdollisten vuotojen varalta. Vuototapauksessa päästöt kanaaliin pyritään ohjaamaan varoaltaille. Varoaltailla voidaan ryhtyä erikoistoimiin ja esim. käsitellä vuoto lipeällä ennen puhdistamolle johtamista. Liimojen varastot ovat yhteiset Jujo Thermal Oy:n kanssa. Massaliimojen varastointi tapahtuu 3 x 10 m 3 :n säiliöissä ja markälujaliimojen kahdessa (15 + 20 m 3 ) säiliössä. Käyttämänsä rikkihapon, polyalumiinikloridin (PAC) ja lipeän Ahlstrom Tampere Oy ostaa Jujo Thermal Oy:n säiliöistä. Nestemäiset raaka-aineet, kemikaalit ja polttonesteet varastoidaan pääsääntöisesti tehdasrakennuksen sisäpuolella lähellä käyttökohdetta. Varastosäiliöt on pääsääntöisesti allastettu (rikkihappo-, lipeä- ja polyalumiinikloridisäiliöt). Kemikaalikontit ovat pääsääntöisesti varustettu turva-altailla (biosidit, värit sekä emäs- ja happopohjaiset pesuaineet). Yksittäiset mahdolliset vuodot ohjautuvat tehtaan kanaaleihin. Raaka-aineiden, kemikaalien ja tuotteiden lastaussillat ja purkupaikat sijaitsevat päällystetyllä pihaalueella. Piha-alueen sadevedet on viemäröity öljynerottimien kautta. Tehtaan lastauslaiturien viereiset kaivot on liitetty tehtaan jätevesijärjestelmään. Massavaraston vieressä on 2,7 m 3 :n dieselpolttoainesäiliö, joka on asianmukaisesti allastettu ja varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö on sijoitettu 5 metrin päähän tehdasrakennuksen seinästä ja sen oikea käyttö on varmistettu lukituksella. Energiantuotanto Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaalla ei ole omaa energiantuotantoa. Polttoaineiden käyttö Veden hankinta ja viemäröinti Veden hankinta Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaalla ei käytetä trukkien käyttämän diesel-polttoaineen lisäksi muita polttoaineita. Tehtaan käyttämä vesi ostetaan Jujo Thermal Oy:ltä, joka ottaa veden Pyhäjärvestä laskevasta Eurajoesta ja käsittelee sen kemiallisessa, flotaatioon perustuvassa, puhdistuslaitteessa ja sen jälkeen hiekkasuodattimilla. Flotaatiossa erotettu humus (pinta- ja pohjaliete, yhteensä noin 300 kg/d) johdetaan JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle ja hiekkasuodatuksen huuhteluvedet (kiintoainetta noin 6 12 kg/d) johdetaan määrämittauksen kautta takaisin jokeen.
19 Veden käyttö Paperin valmistusprosessissa käytetään runsaasti vettä. Eniten vettä käytetään paperikoneiden puristin- ja viiraosan pesu- ja voitelusuihkuilla. Toiseksi suurimman jakeen muodostavat lähinnä paperikoneiden tiiviste- ja jäähdytysvedet, kuten esim. imupumppujen tiivistevedet. Viiraosan massarainasta erottuva vesi esiselkeytetään flotaatioselkeyttimellä. Selkeyttimen liete palautetaan paperin raaka-aineeksi ja kirkaste käytetään uudelleen imupumppujen tiivistevetenä ja viiraosan suihkuvetenä. Ylimääräinen kirkaste johdetaan jätevesilaitokselle käsittelyä varten samoin kuin imupumpuilta poistuva tiivistevesi. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan vesitase vuosina 2006 2011 on ollut seuraava: Vesitase (1000 m 3 ) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vesi sisään 301 314 311 292 333 362 Raakavesi Eurajoesta 297 311 306 288 328 356 Talousvesi Euran kunnalta 3,1 1,4 2,9 2,3 3,5 3,9 Raaka-aineiden mukana 1,0 1,3 1,3 1,2 1,5 1,5 Vesi ulos 300 314 309 290 330 358 Jätevesi JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle 285 297 292 277 313 342 Haihtuma 12 15 15 12 16 15 Paperin mukana 0,3 0,4 0,4 0,3 0,4 0,4 Jäähdytysvesi Eurajokeen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Saniteettivesi 1,5 1,4 0,9 0,7 0,4 0,7 Viemäröinti Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätevedet on käsitelty JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolla keväästä 2004 alkaen, jonne ne johdetaan Jujo Thermal Oy:n järjestelmien kautta. Jujo Thermal Oy tasoittaa JVP-Eura Oy:lle menevää jätevesikuormitusta kahdella pystyselkeytysaltaalla, A- ja B-allas. Nämä toimivat myös varoaltaina. Poikkeustilanteissa paperitehtailla on tekninen mahdollisuus johtaa jätevettä myös suoraan Eurajokeen. Riskinarvioinnin mukaan tällaisia poikkeustilanteita on harvoin, sillä paperitehtaiden jätevedet voidaan JVP-Eura Oy:n häiriötilanteessa ohittaa puhdistamolla ja johtaa Eurajokeen puhdistamoyhtiön purkuputken kautta. Poikkeustilanteita voi liittyä siirtoviemärin ennakoimattomiin häiriötilanteisiin. Nykyinen puhdistamo pidetään poikkeustilanteiden vuoksi toimintakuntoisena. Tehdasalueella käy vuoden aikana kuorma-, säiliö-, paketti- ja henkilöautoja yhteensä noin 20 000 kertaa. Liikenne tapahtuu pääosin arkipäivisin ja koostuu raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden kuljetuksesta sekä henkilöautoliikenteestä. Arkipäivisin tehdasalueella liikennöi noin 80 autoa päivässä. Ahlstrom Tampere Oy:n osuus liikenteestä vastaa tuotannon osuutta.
20 Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset Kuormitus vesiin ja viemäriin Paperitehtaan jätevedet johdetaan JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tehtaalta lähtevistä puhdistamattomista jätevesistä mitataan päivittäin otettavasta kokoomanäytteestä kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, BOD 7, COD Cr, DOC, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Jäteveden määrää seurataan magneettisen määrämittarin lukemien perusteella. Mittaukset tehdään kolmesta eri jätevesijakeesta: Jujo Thermal Oy:n PK1-linja ja PK2- linja sekä Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan PK4. Jujo Thermal Oy:n PK1 -linjan näyte sisältää myös Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan jätevedet (PK4). Tehtaalta viemäröitävien jätevesien ph:ta voidaan säätää hiilidioksidia käyttäen. Rikkihappoa ei tähän tarkoitukseen tällä hetkellä käytetä. Tehtaalta lähteville jätevesille ei ole ympäristöluvassa asetettu erityisiä vaatimustasoja minkään mitattavan ominaisuuden suhteen. Jujo Thermal Oy on asettanut vuosittain omia tavoitteita jäteveden ja kiintoaineen määrälle. Jätevesien mittaustuloksissa perinteisten jätevesiparametrien osalta ei ole todettavissa suuria muutoksia. Paperitehtaan jätevedet on marraskuusta 2008 alkaen johdettu puhdistamon esiselkeytysaltaaseen. Esiselkeytyksessä jäteveden kiintoaine saostetaan polymeeriä käyttäen ja saostunut kiintoaine poistetaan lingolla. Mittaustulosten perusteella jäteveden kiintoaineesta saadaan normaalisti poistettua yli 90 %. Paperitehtaalta lähtevästä jätevedestä tehtyjen mittausten perusteella 50 70 % kiintoaineesta on epäorgaanista ainetta. Parametri Kuormitus jätevesiyhtiön puhdistamolle 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jäteveden määrä (1000 m 3 /a) 290 300 290 280 310 340 Kiintoaine (t/a) 100 150 140 100 90 90 COD Cr (t/a) 170 220 260 170 220 220 BOD 7 (t/a) 30 40 50 40 50 40 Kokonaisfosfori (kg/a) 12 20 14 14 17 14 Kokonaistyppi (kg/a) 1 800 1 900 2 000 2 300 2 500 3 400 Jätevesien yleinen käsittelytulos jätevesiyhtiön jätevedenpuhdistamolla Puhdistamolta lähtevälle puhdistetulle jätevedelle on asetettu vaatimukset JVP-Eura Oy:n ympäristöluvassa. Jätevedenpuhdistamolla tapahtuneen käsittelyn tehokkuutta ei pysty täysin arvioimaan JVP-Eura Oy:llä tapahtuneiden ohitusten ja JVP-Eura Oy:n kuormitusraportoinnissa tapahtuneiden virheiden vuoksi. Paperiteollisuuden jätevesiä ei puhdistamolta ole ohijuoksutettu.