HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.1.2013 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS
KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 23.1.2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jari Hosiokangas Hyväksyjä Viite 82142364, 1510003135 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Selvityksen periaatteet 1 2.1 Laskentaohjelma 1 2.2 Maastomallin lähtötiedot 1 2.2.1 Tieliikennelähtötiedot 1 2.2.2 Raideliikennelähtötiedot 2 2.2.3 Melualuelaskennat 4 3. Sovellettavat ohjearvot 4 4. Melulaskentojen tulokset 5 5. Johtopäätökset, tulosten tulkinta ja jatkotoimenpiteet 5 MELUALUEKUVAT 6
1-1 1. YLEISTÄ Tämä meluselvitys on osa Haapajärven kaupungin keskustan osayleiskaavan liiteaineistoa. Meluselvityksessä on tutkittu keskusta-alueen pääväylien sekä raideliikenteen melualueita nykytilanteessa sekä ennustevuonna 2030. Työn on tilannut Haapajärven kaupunki, jossa yhdyshenkilönä on toiminut Vesa Savolainen. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut Ins. AMK Timo Korkee. 2. SELVITYKSEN PERIAATTEET 2.1 Laskentaohjelma Melulaskennat on tehty 3D maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.1 laskentaohjelmistolla, käyttäen pohjoismaista tie- ja raideliikennemelun laskentamallia. /1/, /2/. Mallinnus huomioi maastonmuodot, rakennukset, esteet, heijastukset, äänen ilma-absorption, akustisesti kovat pinnat ym. seikat. 2.2 Maastomallin lähtötiedot Maastomallin laadinnassa on käytetty Haapajärven kaupungin kartta-aineistoa, sekä Maanmittauslaitoksen numeerista kartta-aineistoa, jossa korkeus käyrät ovat 2,5 m välein. Melulaskennassa on huomioitu Maanmittauslaitoksen numeerisen rakennustietokannan mukaiset rakennukset. Rakennukset on esitetty melualuekartoissa niiden käyttötarkoitusluokan mukaisilla värikoodeilla (asuinrakennus, lomarakennus, tsto- ja liikerakennus, teollisuusrakennus, muu rakennus). 2.2.1 Tieliikennelähtötiedot Meluselvityksessä on huomioitu tie 58 (Elämäjärventie-Reisjärventie-Ouluntie) sekä tie 27 (Pyhäjärventie- Valtakatu-Nivalantie). Liikennemäärinä on käytetty Liikenneviraston vuoden 2011 mukaisia liikennemääriä. Vuoden 2030 ennusteliikenne on muodostettu Tiehallinnon "Tieliikenne 2004-2040" julkaisun mukaisesti, jossa Pohjois-Pohjanmaan valtateille on esitetty liikenteen kasvukertoimeksi 1,38 vuoteen 2030 mennessä. Laskennassa käytetyt nykytilan liikennemäärät on esitetty liikennemääräkarttakuvassa 2.2.1.1. Ajonopeutena laskennoissa on käytetty teiden nykyisiä nopeusrajoituksia. Laskennoissa on käytetty oletusta, että 90 % liikennesuoritteesta tapahtuu päiväaikaan.
1-2 Kuva 2.2.1.1 Haapajärven keskivuorokausiliikenne ja raskasliikenne. Lähde Liikennevirasto. 2.2.2 Raideliikennelähtötiedot Raideliikennemäärät on tätä työtä varten tilattu VR-Track Oy:ltä. Saadut liikennemäärät ovat nykytilanteen mukaisia liikennemääriä. Saaduissa liikennelähtötiedoissa junien käyttämäksi nopeudeksi VT-Track on ilmoittanut Asema-alueella 35 km/h. Rataosan Sn-nopeus, eli suurin sallittu nopeus, on kuitenkin suoralle raiteelle nykytilassa 70 km/h. Melumallinnuksessa junien nopeutena on käytetty 40 km/h, mikä on pohjoismaisen rautatiemelun laskentamallin alin mallinnusnopeus. Ennustetilanne kuvaa raideliikenteen tilaa vuotta 2030/40 ja ennusteliikennemäärät on pyydetty Liikennevirastolta (Jouni Juuti). Ylivieska Iisalmi Kontiomäki rataosista on valmistunut parantamista koskeva yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa Tavarajunaliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti Talvivaaran kaivoksen sekä mm. Kostamukseen kulkevan tavarajunaliikenteen johdosta. Ennustetilanteessa radan liikennöintinopeutena on pidetty Sn-nopeutta 70km/h. Asemalle pysähtyvät junat on kuitenkin huomioitu. Taulukko 2.2.2.1. Raideliikennelähtötiedot Nykytila 2012 Ennuste 2030/40 Päiväaika Yöaika Ajonopeus Päiväaika Yöaika Ajonopeus Pituus, junametriä Pituus, junametriä Pituus, junametriä Pituus, junametriä Haapajärvi - Ylivieska Tavarajuna 1438 m 1089 m 40 km/h 8076 m 3828 m *40-70 km/h Paikallisjuna 50 m 50 m 40 km/h 75 m 25 m *40-70 km/h Haapajärvi - Iisalmi Tavarajuna 1419 m 430 m 40 km/h 7526 m 3828 m *40-70 km/h Paikallisjuna 100 m - 40 km/h 75 m 25 m Haapajärvi - Pihtipudas Tavarajuna 50 m - 40 km/h 550 m - *40-70 km/h Paikallisjuna - - - - 2.2.3 Raakapuun kuormauspaikka Raakapuun kuormauspaikka Haapajärven aseman itäpuolella on mallinnettu osayleiskaavan tarkoitusta varten.
1-3 Toiminnan mallinnus sisältää epävarmuuden, joka on suurempi kuin tavallisen tie- ja raideliikennemelun mallintamisen epävarmuus, koska toiminnan luonne vaihtelee suuresti. Puutavaran lastaus ja purku tapahtuu päivittäin eri paikoissa, puutavaraterminaalin puupinojen sijainti ja korkeus vaihtelee ja päivittäinen lastausaika ja puutavaraa toimittavien autojen määrä vaihtelee. Kaikki seikat vaikuttavat syntyvän melun määrään ja leviämiseen. Kuormaustoiminnan melupäästönä on käytetty FCG Planeko Oy:n RHK:lle tekemän selvityksen "Puutavaran lastauksen melu, Raportti 3243-C9488-1, 9.5.2008) mukaista lähtöarvoa, joka esitetty taulukossa 2.2.3.1. Taulukko 2.2.3.1. Puutavaran lastaus, äänitehotaso, db Keskitaajuus, 63 Hz 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1000Hz 2000Hz 4000Hz 8000Hz LWA Hz Puutavaran lastaus 82 90 94 99 103 100 93 86 106 db Raportissa todetaan, että usein lastaustoiminnassa impulssimaisuuden ehto täyttyy, ja mittaustulokseen tehdään tämän takia impulssimaisuuskorjaus +5 db, mikä on huomioitu mallinnuksessa. Lastaustoimintaa on mallinnettu tapahtuvan 8,5 tuntia päivällä (klo 07-22 välisenä aikana), mikä tarkoittaa noin 25 minuutin lastausaikaan per auto, kun alueella käy keskimäärin 20 puutavaraautoa päivässä. Lastaustoiminta mallinnuksessa jaettu tapahtuvan kolmessa pisteeseessä (kussakin pisteessä 2h 48min/piste, eli yhteensä 8,5h). Mallinnustilanne on esitetty kuvassa 2.2.3.1. puupino Lastaus/purku Lastaus/purku Lastaus/purku Kuva 2.2.3.1. Raakapuun kuormauspaikka Kuormausalueella on melun leviämisen kannalta merkittävä määrä puupinoja. Pinojen sijainti, määrä ja korkeus vaihtelee. Puupinojen mitoituskorkeus raakapuun kuormauspaikoilla on noin 5 metriä. Mallinnuksessa mukana olleet puupinot on esitetty kuvassa 2.2.3.1 vihreä-ruskein viivoituksin ja niiden meluestekorkeus on 3 m. Puutavara-autoliikenne on mallinnettu tapahtuvan Lastaajantietä pitkin.
1-4 Lastaustoimintaan liittyvää raideliikennettä ei ole mallinnettu, mutta vaihdealueella tapahtuva tavarajunien hidasnopeuksinen liikenne ei aiheuta merkittävää keskiäänitasoa, lähinnä satunnaisia kolahduksia. 2.2.4 Melualuelaskennat Tie- ja raideliikenteen osalta laskentatulokset kuvaavat nykytilan ja vuoden 2030/40 ennustetilanteen mukaisia tie- ja raideliikenteelle ohjearvomäärittelyn mukaisesti laskettuja ekvivalenttimelutasoja (L Aeq ) päivä- (klo7-22) ja yöajoille (klo 22-07). Laskennat on suoritettu laskentapisteverkkoon, jossa laskentapisteiden välinen etäisyys on ollut 20 metriä. Laskentatulos kuvaa viiteaikavälin keskimääräistä eli ekvivalenttimelutasoa maanpinta + 2 m laskentakorkeudella. 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Valtioneuvosto on päätöksellään (VNp 993/92) antanut melutason ohjearvot, joita sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ohjearvot on esitetty taulukossa 3.1. Ohjearvot tarkoittavat A-taajuuspainotettua keskiäänitasoja päivä- ja yöajalle( L Aeq klo 7-22 ja L Aeq klo 22-07 ). Ohjearvot eivät koske ampumarata- ja moottoriratamelua. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Uusien asuinkäyttöön kaavoitettavien kohteiden yöajan ohjearvona käytetään 45 db ja vanhoilla alueilla 50 db.
1-5 4. MELULASKENTOJEN TULOKSET Melulaskentojen tulokset on esitetty melualuekartoissa 1 12. Kuvissa melu on esitetty 5 db välein vaihtuvin värialuein keskusta-alueen osayleiskaavan päällä. Esimerkiksi 55-60 db melualue (eli päiväajan ohjearvorajan ylittävä melutaso) on kartoissa esitetty oranssilla värillä. Laskennat on tehty päivä- (klo7-22) ja yöajan (klo 22-7) ohjearvoihin verrattavina ekvivalenttimelutasoina erikseen tieliikenteelle, raideliikenteelle ja puutavaran lastaukselle (vain päiväkuva) sekä näiden yhdistelmille. Nykytila (kuvat 1 7): Kuvasta 1 nähdään, että tieliikenteen yli 55 db melualueen leveys päiväaikaan on noin 50 m maastonmuodoista, liikennemäärästä ja ajonopeudesta riippuen. Yöaikainen 45 db melualue on vastaavasti noin 60 m leveä (kuva 2). Kuvista 3 ja 4 nähdään, että nykytilassa melko vähäisen raideliikenteen päivä- ja yöajan melualueet rajoittuvat aivan radan välittömään läheisyyteen. Kuvassa 5 on esitetty raakapuun kuormauspaikan aiheuttama keskiäänitaso päivällä. Päiväajan 55 db keskiäänitasossa voi olla muutama radan etelä-lounaispuolella oleva asunto. Nykytilanteen keskiäänitasoa on käytetty myös ennustetilanteen 2035 mukaisessa kuormauspaikan päiväajan melun arvioinnissa. Kuvassa 6 on esitetty nykytilanteen päiväajan kokonaismelualueet ja kuvassa 7 vastaavat yöajan kokonaismelualueet. Ennustetilanne 2035 (kuvat 8-12): Ennustetilanteessa lisääntyvä tieliikenne kasvattaa melualueista maltillisesti. Tieliikenteen päiväajan 55 db melualue on keskimäärin noin 60 m leveä ja yöaikainen 45 db melualue noin 70 m leveä (kuvat 8 ja 9). Kuvassa 10 on esitetty ennustettu päiväajan keskiäänitaso raideliikenteelle. Merkittävästi lisääntynyt tavarajunaliikenne suurentaa raideliikenteen melualueita. Päiväaikaan 55 db melualue on noin 60 m leveä. Kuvassa 11 on esitetty raideliikenteen ennustettu yöajan keskiäänitaso. Melualueet laajentuvat liikenteen lisääntyessä merkittävästi. Uusilla alueilla noudatettava 45 db ohjearvoraja yltää 300-500 m etäisyydelle radasta, alueesta riippuen. Vanhoilla alueilla sovellettava yöajan 50 db ohjearvoraja kulkee noin 150 m etäisyydellä radasta. Kuvassa 12 on esitetty ennustevuoden 2035 päiväajan kokonaismelualueet ja kuvassa 13 ennustevuoden yöajan kokonaismelualueet. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET, TULOSTEN TULKINTA JA JATKO- TOIMENPITEET Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma meluntorjunnan kannalta. Yleiskaavavaiheessa tulee esittää asemakaavoitusta varten alueet, joiden jatkosuunnitelmissa mahdolliset meluongelmat tulee huomioida. Yleiskaavassa ratkaistaan lähinnä toimintojen sijoittelu, meluisien toimintojen ja sille herkän toiminnan välille pitää jättää lähtökohtaisesti riittävä suojaetäisyys. Yleiskaavan kaavamääräyksillä tulee turvata edellytykset meluntorjunnan toteuttamiseksi asemakaavassa. Merkittävimpien melualueidensijainti sijainti ja laajuus on arvioitu tässä meluselvityksessä käytettävillä olevilla liikenne-ennusteilla vuonna 2035. Päiväajan 50 db ja yöajan 45/50 db (uudet/vanhat alueet) ohjearvorajat on esitetty liitteissä 1 ja 2. Liitteen käyrien sisäpuolinen alue on melualuetta, jossa meluherkkien toimintojen ohjearvot mahdollisesti ylittyvät ilman meluntorjun-
1-6 taa. Asemakaavoitusvaiheessa näille alueille asuinrakentamista suunniteltaessa, tulee meluntorjunnalla vähentää alueiden melutaso ohjearvot alittavaan tasoon. Ohjearvot alittaviin melutasoihin tulisi pyrkiä koko asumisen ja virkistykseen varatulla alueella, ja vähintään piha- ja oleskelualueilla, terasseilla ja oleskeluparvekkeilla sekä aktiivisessa käytössä olevilla virkistys- ja ulkoilualueilla. Oleskeluparvekkeet, jotka joudutaan sijoittamaan yli 55 db melutasoon, tulisi lasittaa. Oleskeluun tarkoitettuja parvekkeita ei tulisi osoittaa yli 60 db melutasoon lasitettunakaan. Jos asuintalon liikenneväylän puoleisella julkisivulla on päiväajan keskiäänitaso on yli 55-60 db, tulisi huoneistot ulottua läpi talon, jolloin tuuletus voidaan järjestää talon hiljaisemmalta puolelta. LIITEET Liite 1 Liite 2 Ennustevuoden 2030/40 päiväajan 55 db melualueen raja Ennustevuoden 2030/40 yöajan 45/50 db melualueen raja MELUALUEKUVAT NYKYTILA Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Tieliikenne. päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 Tieliikenne. Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7 Raideliikenne. päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 Raideliikenne. Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7 Raakapuun kuormauspaikan keskiäänitaso, L Aeq7-22 Tie- ja raideliikenne sekä raakapuun kuormauspaikka. Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 Tie- ja raideliikenne sekä raakapuun kuormauspaikka. Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7 ENNUSTE 2035 Kuva 8 Tieliikenne. päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 Kuva 9 Tieliikenne. Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7 Kuva 10 Raideliikenne. päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22 Kuva 11 Raideliikenne. Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7 Kuva 12 Tie- ja raideliikenne sekä raakapuun kuormauspaikka. Päiväajan keskiäänitaso, Kuva 13 L Aeq7-22 Tie- ja raideliikenne sekä raakapuun kuormauspaikka. Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7