Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Samankaltaiset tiedostot
Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti

Spektrofotometria ja spektroskopia

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

Päähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe klo

Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Sarake 4. Vahvistumisen jälkeen tavaran hinta on 70. Uusi tilavuus on

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

Tehtävään 1 vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle.

VAIN NE SIVUT TARKASTETAAN, JOIHIN PYRKIJÄ ON MERKINNYT HENKILÖTIE- TONSA ENNEN KOKEEN PÄÄTTYMISTÄ.

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Työ 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe

Normaalipotentiaalit

DEE Aurinkosähkön perusteet

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

SMG-4450 Aurinkosähkö

Työ 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti

Limsan sokeripitoisuus

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

Tehtäviin 1, 2 ja 3c vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle.

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

Päähaku, fysikaalisten tieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

Päähaku, matemaattisten tieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

Eksimeerin muodostuminen

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

1. Nimeä kuvaan nuolien osoittamat reitit/tavat, joiden kautta haitalliset aineet voivat päästä elimistöön.

Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

Luku 8. Reaktiokinetiikka

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Tehtäviin 1, 2, 3 ja 4 vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle.

Mittausaallonpituuden optimointi

Tehtävät 1/10. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

FY6 - Soveltavat tehtävät

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

FLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.

Liikunta. Terve 1 ja 2

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

7. Resistanssi ja Ohmin laki

Transkriptio:

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota seuraavan reaktioyhtälön mukaisesti: β-d-glukoosi + NAD + Glukoosidehydrogenaasi D-Glukonolaktoni + NADH + H + a) Mikä on kyseisessä oksidaatioreaktiossa pelkistin ja mikä hapetin? Pelkistimenä toimii β-d-glukoosi ja hapettimena toimii NAD +. Selitys: Hapettumis-pelkistymisreaktiossa aine, joka luovuttaa elektroneja on pelkistin ja aine, joka vastaanottaa elektroneja on hapetin. b) Esitä rengasrakenteisten β-d-glukoosin ja D-Glukonolaktonin rakennekaavat? β-d-glukoosi D-Glukonolaktoni

c) Nikotiiniamidi-adeniini-dinukleotidin hapetus-pelkistys reaktiot vaikuttavat vain nikotidiosaan loppuosan molekyylistä pysyessä muuttumattomana. Kirjoita oheiseen kuvaan merkityille viivoille kumpi on hapettunut ja kumpi pelkistynyt muoto? Pelkistynyt Hapettunut Selitys: Hapettumis-pelkistymisreaktiossa aine, joka on luovuttanut elektroneja on hapettunut ja aine, joka on vastaanottanut eletroneja on pelkistynyt.

Paastoveren glukoosin viitearvot terveellä ihmisellä ovat 3,3 6,0 mmol/l. Glukoosinsietoa mittaavassa kahden tunnin rasituskokeessa viitearvot ylittävällä henkilöllä on joko heikentynyt glukoosinsieto tai diabetes. Veren glukoosin pitoisuutta tutkitaan spesifisen glukoosidehydrogenaasi-entsyymin avulla. Tässä entsymaattisessa menetelmässä määritetään reaktiossa syntyvän nikotinamidiadeniinidinukleotidin (NADH) pitoisuus, joka on suoraan verrannollinen glukoosin pitoisuuteen. NADH:lla on voimakas absorptiomaksimi 340 nm aallonpituus-alueella (molaarinen absorptiviteetti ε = 6220 M -1 cm -1 ). Koska reagenssina käytettävä NAD + ei absorboi kyseistä aallonpituutta voidaan mittaus tehdä spektrofotometrilla. Aikuisten viitearvot glukoosinsiedolle normaali 0 h paastoarvo alle 6,1 mmol/l 2 h alle 7,8 mmol/l heikentynyt 0 h paastoarvo alle 7,0 mmol/l 2 h 7,8-11,0 mmol/l diabetes 0 h paastoarvo yli 7,0 mmol/l 2 h yli 11,1 mmol/l d) Laske potilasnäytteiden glukoosin pitoisuus kahden tunnin rasituskokeesta Lambert-Beerin yhtälöllä ja ilmoita onko potilaalla diabetes? Lambert-Beer yhtälö on muotoa A = ε c b, jossa A on absorbanssi, ε on molaarinen absorptiviteetti, c on liuoksen konsentraatio ja b on valotien pituus (tässä 1 cm). Näytteiden mitatut absorbanssiarvot ovat näytteelle 1: 23,60 ja 23,80 sekä näytteelle 2: 59,00 ja 61,00. Mittaukset ovat kullekin näytteelle rinnakkaisia, jotta näytteiden käsittelystä tulevat virheet saataisiin minimoitua. Mitattujen absorbanssien keskiarvot ovat näytteelle 1: 23,70 ja näytteelle 2: 60,00. Nämä ka. arvot sijoitetaan Lambert-Beerin yhtälöön annettujen vakioiden kanssa. Lambert-Beerin yhtälöstä A = ε * b * c saadaan pitoisuus c, c = A/(ε * b). Näyte 1: Pitoisuus c = 23,70/6220*1 = 0,003810 M (molaarinen) (normaali arvo). Näyte 2: Pitoisuus c = 60,00/6220*1 = 0,009646 M (molaarinen) (heikentynyt glukoosinsieto). 3,81 mm 9,65 mm Ei diabetesta kummallakaan.

e) Piirrä seuraavalla sivulla millimetriruudukkoon glukoosin pitoisuuden lineaarinen standardikuvaaja oheisen taulukon antamilla arvoilla. Määritä kuvaajan avulla potilasnäytteiden 1 ja 2 glukoosin pitoisuudet. Merkitse piirtämääsi kuvaajaan selvästi, kuinka olet päätellyt näytteiden arvot. Näytteiden mitatut absorbanssiarvot ovat näytteelle 1: 23,60 ja 23,80 sekä näytteelle 2: 59,00 ja 61,00. Mittaukset ovat tehty kaikille liuoksille rinnakkaisina, jotta näytteiden käsittelystä tulevat virheet saataisiin minimoitua. Arvostelu: Pitoisuus mm Absorbanssi 0,5 3,00 3,20 1 6,20 10,90 2 12,30 12,50 4 24,80 25,00 7 43,50 43,70 10 62,00 62,30 14 87,00 87,10 18 111,90 112,10 Koordinaatisto on piirrettävä selvästi. Standardisuora on sovitettava siten, että standardiliuosten kummatkin pisteet tulevat huomioiduiksi paitsi pitoisuuden 1 mm 10,90 arvo. Tämä on selvästi näytteen käsittelystä johtuva virheellinen arvo ja se on jätettävä huomioimatta suoraa sovitettaessa. Näytteiden arvot on oltava selvästi merkittynä kuvaajaan.

f) Millä hyötysuhteella muutetaan glukoosin (M = 180,2 g/mol) sisältämä energia aerobisessa metaboliassa ATP:ksi, kun oletetaan 1 mol glukoosia tuottavan 32 mol ATP:tä? Kirjoita erilliset reaktiot ja niiden kertoimet näkyviin oheisille viivoille ja tee laskutoimitukset näkyviin niille varattuun tilaan. Vapaan energian muutokset ( G ) erillisissä reaktioissa ovat glukoosin hapettuessa -15,9 kj/g ja ADP:n fosforyloituessa 30,5 kj/mol. C 6 H 12 O 6 + 6 O 2 6 CO 2 + 6 H 2 O ADP + P ATP Hyötysuhde η = 32 * 30,5 kj/mol =976 kj/mol (15,9 kj/g*180,2 g/mol) 2865,18 kj/mol = 0,3406*100= 34,06 % 34,1 %