Puhtaan ilman vaatimukset leikkaussalissa. Jukka Vasara

Samankaltaiset tiedostot
Sairaalailmanvaihdon standardit

Sairaalailmanvaihdon standardikehityshanke. Tilannekatsaus. Jukka Vasara

Ilmaeristystilojen suunnittelu minkälaisia muutoksia tulossa Jukka Vasara Mikko Soininen, AMK-opinnäytetyöluonnos 31.1.

Tulevan Eurooppalaisen Standardoinnin vaikutus leikkaussalitekniikkaan

Leikkaussalien. mikrobimittaukset. Sairaalatekniikan päivät Tampere Aleksanteri Setälä

Puhdas ilma leikkausosastoilla tilojen hiukkaspitoisuudet, puhtausluokat ja painesuhteet

Terveellinen sisäilma: Puhdasta ilmaa sairaalaympäristössä. Veli Koskinen KYAMK

Leikkaussalin ilmanvaihdon todentamismittaukset

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Leikkaussalien ilmastointiratkaisut. Enabling wellbeing

MODULAARISEN LEIKKAUSSALIN ILMANVAIHTORATKAISUJEN KEHITTÄMINEN

Leikkaussalin ilmanvaihdon todentamismittaukset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaalilautakunta Sosj/

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Terveydenhuollon erityistilojen sisäilma, ratkaisut ja rakentamistrendit

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa Tiina Timonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMISSÄ

yksilöllisiä ja testattuja laitostekstiilejä Mikrokuituiset toimipaikkapuvut

SAIRAALAILMANVAIHDON STANDARDISOINTI

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

LEIKKAUSSALIN ILMANVAIHDON TUTKIMINEN

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

Leikkaussalien ilman laadun parantaminen on kohta edessä

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa (9)

suunnittelunäkökohtia

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Mittaus- ja säätölaite IRIS

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

PARASOL. PARASOL Tekninen opas. ADAPT Parasol. Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin.

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

ESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion)

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

MIX. Suutinkanava. MIX-suutinkanava toimii myös tarpeenmukaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Hornhattulan päiväkoti Porvoo

Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta. Lari Eskola Marko Björkroth

Laboratorion säätöjärjestelmät

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN

D2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö

Miten parannan sisäilman laatua?

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

Leikkaussalikäyttäytyminen

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Terveydenhuollon ja laboratorioalan ratkaisut

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä Marja-Leena Mentula MenSe Oy

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Ilmavälitteisten infektioiden hallinta sairaaloiden eristystiloissa eristystilojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviä ohjeita

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

LF suodatin. Liikuteltava suodatinyksikkö Joustavuutta työpisteisiin

D2/2012 ilmanvaihdon ohjeellisten ilmavirtojen tarkistus ja päivitys nettikyselyn tulokset MUUT KUIN ASUINRAKENNUKSET. Jorma Railio 23.8.

Sisällysluettelo: 1. Laitteen toiminta 2. Sijoitus- ja turvallisuusohjeet 3. Käyttö 4. Vianmääritys 5. Huolto ja ylläpito

Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Ilmamäärän säätö IMS / moottorikäyttöinen ilmamäärän säätö MEC

SIIVOUKSEN MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN (Hiukkaset)

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät Matti Lehtimäki

Säätö ja toimivuuden varmistus

Uusi tartuntatautilaki

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa

Transkriptio:

Puhtaan ilman vaatimukset leikkaussalissa Jukka Vasara 19.05.2016

Sairaalahygienia yleisesti Sairaalahygienialla yleensä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tartuntojen ehkäisy sairaan- ja terveydenhoidossa. Sairaalainfektioilla ja niiden torjunnalla on sairaaloissa erittäin suuri merkitys, koska ne ovat tärkein potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä ja tätä kautta myös merkittävä taloudellinen rasite terveydenhuollolle. Leikkaussalien ilmanvaihdossa erittäin suureen merkitykseen nousevat puhdastilatekniikka ja sen hallinta, koska hygienialle asetetut vaatimukset ovat paljon normaalia tilaa suuremmat.

Keskeisiä käsitteitä Mikrobi Elävä ja lisääntymiskykyinen hiukkanen, joka kykenee aiheuttamaan infektion. Yleisimpiä mikrobeja leikkaussaleissa ovat bakteerit ja virukset, joiden koot ovat Bakteeri 0,5...5,0 µm Virus 0,01...0,2 µm CFU Pesäkkeen muodostava yksikkö. Hiukkanen, jossa on noin neljä yhteen sitoutunutta mikrobia. Koko on keskimäärin 2...5-20 µm Tartunta Taudinaiheuttajan siirtyminen yksilöstä toiseen. Kaikki tartunnat eivät kuiten kaan aina aiheuta infektiota. Infektio Kun taudinaiheuttaja lisääntyy isäntäelimistössä ja aiheuttaa kudosvaurion. Kontaminaatio Mikrobien lyhytaikainen läsnäolo kudoksissa tai esimerkiksi käsissä. Patogeenisuus Mikrobin taudinaiheutuskyky. Patogeeninen on tauteja aiheuttava mikrobi ja apatogeeninen tauteja aiheuttamaton mikrobi.

Tartuntatiet Kosketustartunta o Merkittävin ja yleisin sairaalatartuntojen leviämistapa Pisaratartunta o Pisaratartunta edellyttää, että tartunnan lähde ja kohde ovat kohtalaisen lähellä toisiaan, sillä isot pisarat putoavat nopeasti alas eivätkä yleensä lennä metriä kauemmas. Ilmatartunta o Ilmatartunnassa pienet pisarat ovat käytännössä haihtumisen seurauksena syntyneitä pisaran "ytimiä", joiden läpimitta on alle 5 µm. Näin ne eivät tavallisten pisaroiden tapaan putoa nopeasti alas, vaan ikään kuin sekoittuvat ilmaan.

Ilmanvaihdon merkitys ilmatartuntoihin Hyvällä ilmanvaihdolla voidaan pienentää merkittävästi ilmatartuntojen riskiä Huonosti toteutettu tai virheellisesti toimiva ilmanvaihto voi myös lisätä ilmatartuntoja (väärät painesuhteet jne.)

Ilman mikrobimäärät Leikkaussalin ilman mikrobi- ja partikkelimäärä on merkittävin leikkausalueen infektion syntyyn vaikuttava tekijä. Leikkaussalin ilman mikrobimäärä taas on suorassa suhteessa salissa liikkuvien ihmisten määrään sekä pukeutumiseen Valtaosa mikrobeista on peräisin ihmisen iholta. Patogeeneja on alle 1%. Ilmassa leijuvat ihon hilsepartikkelit ovat kooltaan keskimäärin 8 µm ja niissä on 2-3 mikrobia. Tällaiset hiukkaset laskeutuvat 0,3 m/min. 2-3 µm pienemmät hiukkaset pysyvät ilmassa ja poistuvat ilmanvaihdon mukana.

Leikkauksissa syntyvä biologinen pöly ja käryt Laser-kirurgia, sähköpolttimen ja ultraääniveitsien käyttö tuottavat leikkaussalin ilmaan käryä. Tämä käry voi sisältää bioaerosoleja, mikä aiheuttaa infektioriskin Pelkän leikkausmaskin käyttö ei anna riittävää suojaa leikkauskäryiltä. Turvalliselle tasolle päästään, kun suodatuskapasiteettiä lisätään käyttämällä korkeampilaatuista suodatinmaskia tai tuplamaskia ja samanaikaisesti leikkauskäryjä imetään terän lähelle (2-5 cm) sijoitetusta kohdepoistosta

Ventilation in Hospitals

Leikkaussalin mitoitusperuste Standardissa kaksi luokitustasoa o Ultra Clean Air (korkean infektioriskin kirurgiassa) sallittu mikrobipitoisuus on 10 CFU/m³ o Clean Air (normaalin infektioriskin kirurgiassa) sallittu mikrobipitoisuus on 100 CFU/m³ CEN standardi määrittää operaation aikaisen ilmanvaihdon mitoittavaksi tekijäksi salin mikrobipitoisuuden (CFU/m³) Ihmisen ollessa ainut mikrobilähde leikkaussalissa, ihmisten lukumäärän ja käytetyn vaatetuksen vaikutus mikrobipitoisuuteen on merkittävä ja tätä kautta vaikuttaa suoraan tarvittavan ilmavirran määrään

Olotilat ja toipumisaika Leikkaussali jakaantuu kahteen alueeseen, jotka ovat protected zone ja periphery area eli suojeltu alue ja reuna-alue Leikkaussalin olotilat jakautuvat SFS-EN ISO 14644-1 puhdastilastandardin mukaan operational tilaan eli leikkauksen aikaiseen tilaan ja at rest tilaan eli lepotilaan, jolloin ihmisiä ei ole läsnä Mikrobipitoisuus mitoittavana tekijänä koskee siis operational tilaa ja molempia alueita At rest tilassa olevaa salia koskee aluekohtainen CEN standardin määritys toipumisajalle, joka on SFS-EN ISO 14644-1:n määrittämä aika joka kuluu salin hiukkaspitoisuuden pienenemiseen 1:100 osaan tasapainotilan pitoisuudesta 0,5 µm hiukkasten osalta

Olosuhdetavoite leikkauksen aikana (Operational) Vaatimus riippumaton valittavasta ilmanvirtausperiaatteesta

Leikkausalivaatetus Riippuen ihmisestä ja aktiivisuusasteesta leikkaussalissa ihmisen iholta irtoaa hiukkasia huoneilmaan, joista osa voi aiheuttaa infektion. Leikkaussalivaatetuksen päätarkoitus on suodattaa ja suojella leikattavaa potilasta kontaminaatiolta Leikkaussalivaatetuksen suodatustehokkuus on tärkeässä roolissa leikkaussalin CFU-pitoisuuden kannalta, koska valittu vaatetuskokonaisuus vaikuttaa merkittävästi ihmisistä leikkaussalin ilmaan emittoituvien hiukkasten määrään. Vaatetuskokonaisuuden valintaa ei tule tehdä pelkästään henkilökunnan mukavuuden vaan myös potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Epäpuhtauslähteen voimakkuus Leikkaussali vaatetuksia on useita erilaisia ja niiden ominaisuudet eroavat partikkelituoton, partikkelisuodatuskyvyn, kulutuskestävyyden ja mukavuuden osalta toisistaan. Tutkimukset osoittavat, että eri vaatetustyypeillä puetut ihmiset emittoivat epäpuhtauksia eri voimakkuuksilla leikkaussalin ilmaan. Epäpuhtauslähteen voimakkuus on arvo, joka kuvaa yhdestä ihmisestä ilmaan emittoituvien CFU:den määrän aikayksikköä kohti

Pukeutumisen vaikutus mitoitukseen

VAATETUKSEN JA HENKILÖMÄÄRÄN VAIKUTUS ILMAVIRTAAN HIGH RISK

Suorituskykyvaatimukset valmiustilassa Ultra clean, Vyöhykeperiaate

Suorituskykyvaatimukset valmiustilassa Ultra clean, Laimennusperiaate

Olosuhdetavoite leikkauksen aikana (Operational) Vaatimus riippumaton valittavasta ilmanvirtausperiaatteesta

Suorituskykyvaatimukset valmiustilassa Clean, Vyöhykeperiaate

Suorituskykyvaatimukset valmiustilassa Clean, Laimennusperiaate

Painesuhteiden ja ilman virtauksien periaate

Laminaarinen ilmanjako DIF-OT/ Fläktwoods

Laminaarinen ilmanvaihto Ei reagoi herkästi oven avaamiseen Ei ole riippuvainen salissa olevasta henkilömäärästä Ei aseta leikkaussalivaatetukselle hyvin suuria vaatimuksia Leikkaus- ja instrumenttipöydän sijainti on sidottu tiukasti laminaarikattoalueeseen Häiriintyy herkästi henkilökunnan sijoittumisen ja liikkumisen vuoksi Kattokeskukset ja leikkaussalivalaisimet aiheuttavat turbulenssia laminaarivirtaukseen

Sekoittava ilmanjako

Sekoittava ilmanjako Koko leikkaussalissa samat olosuhteet Salissa oleva henkilömäärä vaikuttaa tarvittavaan ilmavirtaan Leikkaussalivaatetuksen on oltava mahdollisimman vähän hiukkasia päästävää Leikkaus- ja instrumenttipöydän sijoittelu on vapaampaa Henkilökunnan sijoittuminen ja liikkuminen eivät heikennä ilmanvaihdon tehokkuutta Kattokeskukset ja leikkaussalivalaisimet eivät vaikuta ilmanvaihdon tehokkuuteen Reagoi herkästi oven avaamiseen

Elinkaaren aikainen toiminnan varmistus 1. Leikkauksen aikaisen suoritustason valvonta Mikrobipuhtauden valvonta käyttäjän toimesta tai organisoimana 2. Teknisten toiminta-arvojen seuranta Ilmavirtojen toteutuminen Tuloilman alilämpöisyyden seuranta (Vertikaalinen vyöhykeilmanjako) Leikkaussalin ylipaineisuus/ilmavirran suunta ympäröiviiin tiloihin 3. Määräaikaistestaus (Periodic Pre-qualification) 1-2 vuoden välein Ilmavirtojen varmistusmittaus HEPA suodattimien vuototestaus Puhdistumistesti lepotilasta (Set Back) valmiustilaan (At Rest) Huonepaine-eron/ilmavirtojen suunnan tarkistus

Hiukkaspuhtaustaso

Mikrobiologinen puhtaus

Tulevaisuuden näkymät Lähes nollaenergiasairaalat tulossa Leikkaussali-ilmanvaihdon energiankulutusta pienennettävä -> vaadittu puhtaustaso pienemmillä ilmavirroilla Sekoittava ilmanjako toimii pienemmillä ilmavirroilla kuin laminaarinen Ilmanvaihdon säätö leikkauskohtaisesti leikkaustyypin ja leikkaussalihenkilökunnan määrän mukaan. Valaistuksen säätö. Sisäolosuhteiden säätö.

Käyttöliittymäesimerkki

Tarpeenmukainen ilmavirran säätö

Yhteenveto Uusi standardi luo selkeät tavoitetasot leikkaussalien puhtaustasolle ja sisäilmaolosuhteille sekä ohjeet olosuhteiden ylläpitämiseksi elinkaaren aikana Standardointityö on vielä kesken, joten kaikki nyt esitetetyt arvot ovat alustavia. Kuitenkin, esimerkiksi suoritusarvotaulukot ovat olleet pääosin kohdillaan jo pitkään. Standardin odotetaan etenevän julkiseen kommentointiin noin vuoden sisällä. Pohjoismaiden kesken on varsin yhteneväinen nykyiseen draftiin perustuva näkemys ja keskusteluja on käyty pohjoismaisen ohjeistuksen luomisesta standardin mahdollisesti viivästyessä. Ei ole esteitä (jopa suositeltavaa) ottaa standardin ohjeistusta käyttöön Suomessa jo nyt suunniteltavissa ja leikkaussaleissa ja niiden toiminnan varmistuksessa.

Kysyttävää?