KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA

Dnro Jakelussa mainituille KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA Tuloksellisuus ja tulostavoitteiden toteutuminen Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa ohessa tilinpäätöskannanottonsa hallinnonalan virastojen, laitosten, sopimusyhteisöjen ja rahastojen vuoden 2005 tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista. Kannanotto perustuu talousarvioasetukseen (1243/1992, muutos 7.4.2004), ja on ensimmäistä kertaa pakollinen vuoden 2005 osalta koko valtionhallinnossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa kannanottonsa jo neljännen kerran. Ministeriön tulosohjauksen kehittämistyö on tähdännyt konsernimaisen ajattelun vahvistamiseen sekä ministeriössä että hallinnonalalla. Sen vaikutukset näkyvät erityisesti hallinnonalan tulostavoitteiden ja niiden mittarien asettamisessa. Tilinpäätöskannanotoissa on analysoitu myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamisesta aiheutuvia vaatimuksia kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen toiminta on ollut tavoitteellista ja niille tulossopimuksissa asetetut tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet. Ministeriön tulosohjauksessa on korostettu erityisesti ministeriön strategiassa olevia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemän tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ja Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman 2005 2008 mukaan sekä Teknologian kehittämiskeskuksen että Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rooleja innovaatiopolitiikan toteuttajina vahvistetaan. Tämän mukaisesti valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2007 2011 lisättiin merkittävästi VTT:n perusrahoitusta ja varauduttiin lisäämään tuntuvasti Tekesin myöntämisvaltuuksia. Sekä Tekes että VTT ovat uudistaneet strategiansa vuonna 2005 ja toteuttaneet organisaatiouudistuksen vuoden 2006 alusta tavoitteena parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja markkinaohjautuvuutta ja siten vahvistaa teknologiaja innovaatiopolitiikan yleistä vaikuttavuutta. PL 32 Vaihde (09) 160 01 00023 Valtioneuvosto Faksi (09) 1606 3666 Aleksanterinkatu 4 kirjaamo@ktm.fi 00170 Helsinki www.ktm.fi

Dnro 2 (62) Tuloksellisuuden raportointi VTT:n tutkijoiden osaamisen kehittymistä ajatellen ministeriö pitää puutteena ulkomailla työskentelevien tutkijoiden edelleen vähäistä osuutta koko henkilöstöstä. Kannusteiden kehittäminen tutkijoiden siirtymiseksi työskentelemään määräaikaisesti huipputason ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa on haaste VTT:n johdolle, mutta myös laajemmin tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on edistänyt aloitteellisesti toiminnallaan sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman että hallituksen alueellistamispolitiikan tavoitteita. GTK:n esitys kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä tukee hallituksen pyrkimystä markkinaehtoistaa eijulkisoikeudellisten palvelujen tuottamista. Aluepolitiikkaa tukeva ratkaisu oli GTK:n Länsi-Suomen alueyksikön perustaminen suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. TE-keskuksille asetettujen vaikuttavuusmittareiden tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon alueiden yleinen kehitys. TE-keskukset ovat onnistuneet saavuttamaan asetetut vuositason tavoitteet kaikkien strategisten tavoitteiden kohdalla. Kuluneena vuotena niin sanottua kvartettiyhteistyötä syvennettiin. Siihen liittyen kehitettiin kasvuun tähtääville yrityksille Kasvuyrityspalvelu, jonka avulla yritys saa palvelut käyttöönsä yhden asiakasvastuuhenkilön välityksellä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota henkisten voimavarojen hallintaan sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman että suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Henkilöstön hyvinvointi ja sitä mittaavat indikaattorit on nostettu entistä enemmän esille koko hallinnonalalla. Tuloksellisuuden raportointi on ollut kaikissa yksiköissä pääosin asianmukaista ja riittävää. Vuodelta 2005 annettiin ensimmäistä kertaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma kaikista valtionhallinnon yksiköistä, joiden kanssa on tehty tulossopimus. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii jatkossa seuraamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointia ja sen kehittymistä koko hallinnonalalla. Tulosanalyysiin ja poikkeamien syiden erittelyyn ja analysointiin tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota koko kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Myös tuloksellisuuden mittareiden kehittämisessä on vielä parantamisen varaa, erityisesti henkisten voimavarojen osalta. Tietojen ymmärrettävä ja selkeä raportointi vaatii jatkuvasti kehittämistoimia. Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi

Dnro 3 (62) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antaa vuosittain tilivirastoja koskevat tilintarkastuskertomukset. Niiden osalta voidaan todeta, että hallinnonalan yksiköiden tilinpäätöstä, tuloksellisuutta ja sisäistä valvontaa koskevat tiedot ovat pääosin olleet luotettavia ja riittäviä. Vuotta 2005 koskien VTV antoi viidelle TE-keskukselle kielteisen laillisuuskannanoton ja kuudelle TE-keskukselle ilmoitusvelvollisuuden koskien ESRvaltuusmenettelyä. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa osana tulosohjausprosessia, että huomautukset tulevat korjatuiksi. Ministeriön vaatimat selvitykset toiminnan suuntaamisen ja tulostavoitteiden toteutumattomuuden johdosta on esitetty yksikkökohtaisissa kannanotoissa. Ministeriö seuraa niiden kehittymistä tulosneuvottelujen yhteydessä ja seuraavien vuosien kannanotoissa. Mauri Pekkarinen Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Virtanen Kansliapäällikkö LIITE JAKELU Yksikkökohtaiset arvioinnit virastojen ja laitosten tilinpäätöskertomuksista vuodelta 2005 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Geologian tutkimuskeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Mittatekniikan keskus Teknologian kehittämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto Matkailun edistämiskeskus Energiamarkkinavirasto Keksintösäätiö Suomen standardisoimisliitto SFS Finpro ry Invest in Finland säätiö Valtion ydinjätehuoltorahasto Valtiontakuurahasto Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusrahasto

Dnro 4 (62) TIEDOKSI Ministeriön osastot ja yksiköt Valtiontilintarkastajat Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori

Dnro 5 (62) Yksikkökohtaiset arvioinnit virastojen ja laitosten toiminnasta vuonna 2005 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO TE-KESKUSTEN TOIMINNASTA VUONNA 2005 1. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Vaikuttavuus TE-keskuksille on tulosneuvotteluissa asetettu strategiset tavoitteet koko hallituskauden ajalle. Keskukset ovat toteuttaneet pitkäjänteisesti asetettuja tavoitteita, jotka ovat: - työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden aleneminen - osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen - tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus Tavoitteet ovat suoraan hallitusohjelmassa määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita TEkeskukset toteuttavat tiiviissä yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden ja muiden TEkeskusten kanssa. Oleellista on siten toimia yhteistyössä ja verkottuneena tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä strategisia tavoitteita ei mitata TE-keskustasolla, vaan ne suuntaavat TEkeskusten toimintaa. Kaikkien TE-keskusten kanssa on sovittu myös yhteisiä vuositason numeerisia tavoitteita, joiden toteuttamiseksi TE-keskukset voivat itse vaikuttaa ja jotka myös tukevat hallitusohjelman strategisia tavoitteita. Saavutettujen tulosten arvioinnissa on huomioitava myös alueiden talouden ja elinkeinojen yleinen kehitys. Näin saadaan myös kuva siitä, miten TE-keskukset ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa onnistuneet parantamaan alueen kehitystä ja hyvinvointia. Työllisyystilanne on parantunut merkittävästi parin viimeisen vuoden aikana. Samoin yritysten investointihalukkuus kasvoi, ja siten TE-keskukset pääsivät vaikuttamaan hyvinkin voimakkaasti alueiden kehittymiseen tarjoamalla sekä rahoitusta että asiantuntija-apua alkaville ja kasvaville yrityksille. Jokaisella alueella on myös erityispiirteitä, jotka vaikuttavat yleiseen kehitykseen. Yritysten kasvun myötä syntyy uusia työpaikkoja, jolloin yhä useampi työnantaja kokee vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Tämä näkyy rekrytointiongelmina ja tarpeina järjestää ammatillista koulutusta. TE-keskusten toiminnan painopisteet on sopeutettava toimintaympäristön muutoksiin. Ennakointitoiminnalla ja koulutustarvekyselyillä voidaan edistää koulutuksen kohdentumista. TE-keskuksille asetettujen vaikuttavuusmittareiden tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon alueiden yleinen kehitys. TE-keskukset ovat onnistuneet saavuttamaan asetetut vuositason tavoitteet kaikkien kolmen strategisen tavoitteen kohdalla. Kaikkien TE-keskusten yhteisten tulosmittareiden lisäksi jokaisella keskuksella on useita TEkeskuskohtaisia tulosmittareita, joita käytetään TE-keskusten oman toiminnan kehittämiseksi ja seuraamiseksi.

Dnro 6 (62) Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuudelle ja tuottavuudelle ei vuodelle 2005 asetettu vielä tavoitteita, mutta toteumatiedot raportoitiin toimintakertomuksissa. TE-keskusten raportoimat tiedot perustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämään keskitettyyn, TE-keskuksille yhdenmukaiseen laskentajärjestelmään. Laskelmat tuotettiin erikseen TE-keskukselle ja työvoimatoimistoille. Koska taloudellisuus- ja tuottavuuslaskenta on ollut käytössä vasta vuosina 2004 ja 2005, on johtopäätösten teko kehityksestä vielä vaikeaa. Analysointi on mahdollista vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä. Maksulliselle toiminnalle asetettiin tavoitteet vuodelle 2005. Maksullinen toiminta TEkeskuksissa koostui lähinnä työvoimatoimistojen maksuperustelain mukaisista muista suoritteista (henkilöstövuokraus ja henkilöstöratkaisut), joiden tuotot olivat yhteensä 12,8 milj. euroa. Tulossopimuksissa tavoitteeksi oli asetettu vain 8,2 milj. euroa, joten toteuma ylittyi reilusti. Ylijäämää kertyi 0,8 milj. euroa ja kustannusvastaavuus oli 107 %. Muu kuin edellä mainittu maksullinen toiminta TE-keskuksissa jäi yhteensäkin alle 100 000 euron. Laadunhallinta ja suoritteet Vuonna 2005 TE-keskukset saavuttivat kokonaisuutena pääosin niille asetetut tavoitteet palvelukyvyn ja laadun osalta. Poikkeamia on TE-keskusten välillä, joista merkittävimmät on mainittu myöhemmin TE-keskuskohtaisessa palautteessa. Valtakunnan tasolla asiakkaat pitivät TE-keskusten palveluja erittäin hyödyllisinä oman toimintansa kannalta arvosanalla 4,5 (asteikko 1-5) tavoitteen ollessa 4,5. TE-keskusten palveluista tiedottaminen asiakkaille sai arvosanakseen 3,4 (asteikko 1-5), joka oli myös tavoite. Tunnettuus potentiaalisessa asiakunnassa sen sijaan jäi tavoitteestaan 74 % selvemmin, toteuman ollessa 60 %. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso on edelleen hyvällä tasolla 8,1, vaikkakin tavoitteesta 8,3 jäätiin hieman. Palvelumielikuvassa tavoite oli 7,4 ja toteuma 7,1. Suoritteet olivat mukana TE-keskusten toimintakertomuksissa ensimmäistä kertaa. Suoritteet liittyvät taloudellisuuslaskentaan ja niille ei vielä asetettu tavoitteita vuodelle 2005. Henkisten voimavarojen hallinta TE-keskusten kokonaishenkilöstömäärä vuoden 2005 lopussa oli 1 925 henkilöä. Määrä on kasvanut 46 henkilöllä edellisestä vuodesta. Henkilötyövuosia vuodelta 2005 kertyi yhteensä 1910, kasvua edellisestä vuodesta 35 htv. Henkilöstöä lisättiin maatalouden tukivalvonnan tehtäviin ja määräaikaisiin rakennerahastotehtäviin. Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyydessä koko maan keskiarvo vuonna 2005 oli 3,1. Työtyytyväisyys pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla. 2. Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antoi viidelle TE-keskukselle kielteisen laillisuuskannanoton ja kuudelle TE-keskukselle ilmoitusvelvollisuuden. Kielteinen

Dnro 7 (62) laillisuuskannanotto liittyi pääasiassa ESR-valtuusmenettelyihin ja se annettiin Uudenmaan, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksille. Ilmoitusvelvollisuus koski kaikilla kuudella TE-keskuksella myös ESR-valtuusmenettelyitä ja ilmoitusvelvollisuus koskee Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksia. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman osalta käytännöt vaihtelivat TEkeskuksittain. Osa TE-keskuksista ei esittänyt selvää lausumaa sisäisen valvonnan tilasta, vaan ainoastaan kehittämistarpeista. Valtiovarain controller toiminto on laatimassaan arviointikehikossa painottanut sitä, että ensi vaiheessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sisäisen valvonnan perusasioihin, kuten taloussääntöön, työjärjestykseen ja hankintatoimeen. TE-keskuksissa näihin perusasioihin on luettava myös valtionapujen hallinnointimenettelyt. TEkeskuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittuja sisäisen valvonnan peruskysymyksiä tarkastellaan prosessissa riittävästi. TE-keskuksissa on kiinnitettävä huomiota työajan (TAIKA) oikeaan, kattavaan ja ajantasaiseen kirjaamiseen. Erityisesti työvoimatoimistoissa tulisi työaikaa kirjata kokoaikaisesti otannan sijaan. Kokoaikainen työajanseuranta parantaa myös yksityiskohtaisten tehtävätietojen luotettavuutta, joissa käytetty työaika on pieni ja joissa on kausivaihtelua. Myös maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tulisi perustua kokoaikaisen työajan seurannan perusteella tehtävään kustannuslaskentaan. Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TEkeskukset ovat jo ottaneet käyttöön kokoaikaisen työajan kirjaamisen myös työvoimatoimistoissa. Kustannus-, taloudellisuus- ja tuottavuuslaskenta tehdään jatkossakin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta keskitettynä laskentana. Kuitenkin TE-keskuksella on vastuu varmistaa tietojen oikeellisuus täsmäyttämällä tietoja tiliviraston vastaavien järjestelmien tietoihin. Toimintakertomuksen sisällössä tulee useimpien TE-keskusten kiinnittää enemmän huomiota tietojen analyysiin ja johtopäätöksiin. Toisaalta erityisesti vaikuttavuudessa ja henkilöstövoimavarojen hallinnassa riittävän kuvan antamiseksi on yksityiskohtaisia tietoja esitetty liikaa. Näitä kuvauksia tulisi tiivistää vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Yksikkökohtaiset arviot otetaan huomioon alustavien tulostavoitteiden laadinnassa vuodelle 2007.

Dnro 8 (62) 3. TE-keskuskohtaiset kannanotot TE-keskuskohtaisiin kannanottoihin on poimittu erinäisiä huomioita TE-keskusten toimintakertomuksista. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomuksista on mainittu erikseen laillisuutta tai ilmoitusvelvollisuutta koskevat lausunnot. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Yleiskuva Etelä-Pohjanmaan suhdannetilanteesta on myönteinen: työllisyysaste jatkaa tasaista nousuaan, työttömyys on alimmillaan yli 10 vuoteen ja maakunnan päätoimialoilla tulevaisuudennäkymät ovat pääosin valoisat. Vaikuttavuus: - Vaikeasti työllistettävien määrä on vähentynyt ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. - Rekrytointiongelmat on saatu vähennettyä alle tavoitteen. - Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt vuosittain ja tavoite on toteutunut. - Yhteistyö projekteissa on jäänyt vähän alle tavoitteen. - Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut lähes kaksinkertaisesti tavoitteeseen nähden. - Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on saatu nostettua yli tavoitteen. Kokonaisuudessaan TE-keskus on toteuttanut hyvin ministeriöiden yhdessä asettamat vaikuttavuustavoitteet. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä äännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta Kepa- ja Tepa-järjestelmiin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle 15.8.2006 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Hyvä analyysi toiminnallisesta tehokkuudesta. Henkisten voimavarojen hallinnalla hieman liian suuri painoarvo toimintakertomuksessa. Osuutta tulisi lyhentää ja tiivistää tulevina vuosina, samat tiedot raportoidaan myös henkilöstötilinpäätöksessä. Tulosanalyysiin ja johtopäätöksiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomioita. Analyysi oli suppeahko. Etelä-Savon TE-keskus Etelä-Savossa on niin yritysten kuin työvoimankin kehitys ollut suhteellisen vakaata. Mitään merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut. Teollisuuden investointihalukkuus ei ole ollut kovin korkealla, mutta piristymistä on kuitenkin tapahtunut ja yritysten näkymät Etelä-Savossa ovat keskimäärin varsin hyvät. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on vähenemään päin viimeisten kolmen vuoden aikana ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat pienemmät kuin edellisenä vuonna ja on päästy asetettuun tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein on lisääntynyt vuosittain ja tavoite on toteutunut.

Dnro 9 (62) Yhteistyö projekteissa on jäänyt alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on saatu nostettua yli tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä äännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta yritysosaston kehittämispalveluihin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. Etelä-Savon TE-keskuksen tuleekin ilmoittaa tarkastusvirastolle 15.8.2006 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kehittämispalveluiden hallinnointijärjestelmän (KEPA-järjestelmä) ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden osalta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Palveluista tiedottamisen riittävyyden ja palveluiden hyödyllisyys asiakkaille osalta tavoitteet ylitettiin ja toteumat olivat koko maan korkeimpia. Myös palvelumielikuva ja asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso olivat hyvällä tasolla. Hämeen TE-keskus Aluetalouden, elinkeinojen ja työllisyyden kehitys TE-keskuksen alueella on ollut suhteellisen positiivista. Talouskasvun odotetaan säilyvän vakaana, työllisyyden paranevan ja yritysten investointihalukkuuden säilyvän hyvänä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvanee edelleen, mutta merkittävää työvoimapulaa ei kuitenkaan odoteta. Yleiskuva alueen kehityksestä on sekä lyhyellä että hieman pitemmälläkin aikavälillä varsin positiivinen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat on saatu pienennettyä alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi edellisvuodesta ja tavoite on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Selkeä ja tasapainoinen toimintakertomus, hyvät ja helppolukuiset analyysit. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus jäi 96 %:iin (alijäämä 62 658 euroa). TEkeskus on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin kustannusten karsimiseksi. Henkilöstön työtyytyväisindeksin taso erinomainen (3,5), vaikka tavoitteesta 3,6 jäätiinkin. Laatumitttarit olivat hyvällä tasolla lukuun ottamatta palvelumielikuvaa, jossa toteuma oli 6,9 ja myös tavoitteesta jäätiin.

Dnro 10 (62) Kaakkois-Suomen TE-keskus Kaakkois-Suomelle on koko maata tyypillisempää melko voimakkaat tuotannon heilahtelut. Tyypillistä on myös se, että toimialoilla on sekä kasvavia että taantuvia yrityksiä. Tyypillinen piirre on edelleen pien- ja keskisuuren tuotantotoiminnan kiinteä yhteys ja samalla riippuvuus alueen suurtuotannosta. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt lähes tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt vähän enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle 15.8.2006 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Asiakastyytyväisyyteen perustuvan laatutason (toteuma 7,8) ja palvelumielikuvan (toteuma 6,7) osalta jäätiin tavoitteista reilusti ja kummassakin arvot myös laskivat edellisestä vuodesta. Näiden parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kainuun TE-keskus Kainuun työmarkkinat ovat nyt voimakkaiden muutosten kourissa. Väestön ikärakennemuutoksesta johtuen työmarkkinoille tulee uutta nuorta työvoimaa selvästi vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu eläkkeille vetäytyviä. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on toteutunut. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet esitetty kattavasti. TE-keskuksen tunnettuus (80 %) oli parhain koko maassa. Palvelumielikuva (toteuma 7,2) on laskenut kolmen viime vuoden ajan ja siinä jäätiin myös tavoitteesta. Tavoitteesta jäätiin myös palveluista tiedottamisen riittävyydessä (toteuma 3,4), mutta parannusta tapahtui kuitenkin hieman vuoteen 2004 verrattuna. Tiivis ja ytimekäs toimintakertomus, jossa kuitenkin esitetty kaikki tarpeellinen tieto.

Dnro 11 (62) Keski-Suomen TE-keskus Teollisuuden piristyminen vuonna 2005 on luonut positiivisia odotuksia etenkin metalliteollisuuden kehityksen suhteen. Työllisyys laskee teollisuudessa, mutta palvelualojen arvioidaan korvaavan teollisuudesta menetettyjä työpaikkoja. Liike-elämän palvelualalla työllisyys jatkanee edelleen kasvua. Keski-Suomen elinkeinojen ja työllisyyden kehitykseen vaikuttaa merkittävästi globaali kehitys ja suhdanteet. Elinkeinojen kehitykseen tulee vaikuttamaan etenkin Jyväskylän seutukunnan ulkopuolella väestön ikääntyminen. Tämä vaikuttaa mm. yritysten mahdollisuuksiin saada uutta työvoimaa. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jäänyt jonkin verran alle tavoitteesta. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on lähes tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Tilinpäätöksessä ei ole esitetty työvoimatoimistojen suoritetietoja. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutasossa (toteuma 7,8) jäätiin 0,6 yksikköä tavoitteesta ja laatutaso myös laski edelliseen vuoteen verrattuna. Laatutason parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Lapin TE-keskus Lapin pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Parhaat suhdannenäkymät ovat teollisuudessa. Matkailuinvestointien kysyntä on lisääntynyt. Puu- ja metalliteollisuuden investointien kysyntä on pysynyt aikaisemmalla tasolla. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on vähän laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on saatu pienennettyä alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta Kepa- ja Tepa-järjestelmiin liittyvien ESR-valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä sekä vuodelle 2006 kuuluvien menojen (87.969 euroa) kirjaamista talousarvion ja talousarvioasetuksen 5 a :n vastaisesti vuodelle 2005 talousarviotilillä 34.06.64.2 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, arviomääräraha). Menettelyllä on talousarviolain 7 :n vastaisesti pidennetty määrärahan käyttöaikaa. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle 15.8.2006 mennessä,

Dnro 12 (62) mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Toiminnan vaikuttavuuden kuvaus on erittäin laaja ja sisältää liian yksityiskohtaista tietoa toimintakertomukseen sisällytettävien olennaisten tietojen kannalta. TE-keskuksen tulee supistaa esittävien tietojen sisältöä vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Suoritteet on esitetty kattavasti ja myös analysoitu muutokset. Asiakastyytyväisyyteen perustuvassa laatutasossa jäätiin tavoitteesta 0,5 yksikköä ja toteuma 7,8 laski myös edellisestä vuodesta. Toteuma laski myös koko maan keskiarvon 8,1 alapuolelle. Myös palvelumielikuvassa, palvelujen hyödyllisyydessä ja palveluista tiedottamisen riittävyydestä TE-keskus jäi asetetuista tavoitteista. Näiden parantamiseen tulee TE-keskuksen kiinnittää huomiota. Työtyytyväisyydessä tavoite ylittyi olleen koko maan keskiarvoa. TE-keskuksen toimintamenomäärärahojen taso alenee edelleen tulevina vuosina. TEkeskuksen toimintamenomäärärahojen käyttö laski edellisestä vuodesta, mutta sopeuttamista tarvitaan edelleen henkilöstökuluja vähentämällä. Pirkanmaan TE-keskus Pirkanmaan koko talouden kasvu on ollut suotuisa vuoden 2005 alkupuolelta lähtien, ja päätoimialojen yritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Erityisesti rakennusalan kehitys on ollut hyvä. Kaikki päätoimialat ovat kasvattaneet liikevaihtoaan vuoden 2004 jälkeen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on saatu pienennettyä ja tavoite on saavutettu reilusti. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso ja palvelumielikuva ovat laskeneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Toteumat ovat edelleen koko maan keskiarvojen tasolla, mutta alenevan trendin korjaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pohjanmaan TE-keskus Pohjanmaan TE-keskuksen alueella kehitys on ollut positiivista. Kummatkin alueen maakunnat, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat hyvän kehityksen vaiheessa. Työttömyys on Pohjanmaan maakunnassa maan alhaisimpia. Yritysten tilauskanta on hyvä, jopa erinomainen. Henkilöstöä rekrytoidaan jatkuvasti. Myös Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa, varsinkin veneklusteri on myötätuulessa. Suurimpana huolena on osaavan työvoiman saatavuus. Alueen yrityksillä on nyt todellinen halu kehittää yrityksiä monipuolisesti hyödyntäen myös innovaatiopalveluja. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, mutta tavoitteeseen on päästy.

Dnro 13 (62) Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. - VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Tulosanalyysiin ja johtopäätöksiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomioita. Analyysi oli melko suppea. Pohjois-Karjalan TE-keskus Kovin suurta muutosta alueen aiempaan talouskehitykseen nähden ei ole tapahtunut. Rakentamisen osalta kehitys on kuitenkin ollut huomattavan positiivinen, mutta kehitys tältä osin perustuu lähinnä vain Joensuun kaupungissa käynnissä olevaan voimakkaaseen rakennusbuumiin, kun taas muualla maakunnassa on tältä osin varsin hiljaista. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat jonkin verran suuremmat kuin tavoite. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Kaikilla laatumittareilla mitattuna TE-keskuksista parhaimmat arvosanat siitäkin huolimatta, että muutama tulostavoite jäi hieman alle tavoitteen. ASKOn käyttöönotto vuonna 2005 oli erittäin hidasta. Käyttöönotto on parantunut vuoden 2006 alkupuolella. Henkilöstön työtyytyväisindeksin taso erinomainen (3,5), jossa myös tavoite ylittyi 0,2 yksiköllä. TE-keskuksen toimintamenomäärärahojen taso laskee edelleen tulevina vuosina. TE-keskus on sopeuttanut mallikkaasti toimintaansa alenevan kehyksen puitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvoi vuonna 2005 yli 3 000 henkilöllä, kolmanneksi eniten Suomen maakunnista. Siirtolaisuuden kasvun vaikutuksesta muuttotase oli positiivinen ja kasvava syntyvyys vahvisti kasvua. Kasvu painottui Oulun seudulle. Työllisyysaste kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla maan keskiarvoa nopeammin. Kehitys johtui työllisyyden kasvusta, sillä työttömyys ei juuri laskenut. Pohjois-Pohjanmaalla jatkui edelleen vuonna 2005 julkisten palveluiden työllisyyden kasvu ja teollisuuden työllisyyden lasku, mutta muutos oli paria aiempaa vuotta hitaampaa. Lisäksi myös liike-elämän palveluissa tapahtui selvää kasvua. Kehitys on ollut vakaata ja pääosin positiivista. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy lähes tavoitteeseen.

Dnro 14 (62) Rekrytointiongelmien poistamisessa on päästy tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on reilusti kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta yritysosaston kehittämispalveluihin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle 15.8.2006 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kehittämispalveluiden hallinnointijärjestelmän (Kepa-järjestelmä) ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden osalta. TE-keskus jäi palvelukyvyssä ja laadussa lähes kaikissa mittareissa tavoitteesta. Toteumat ovat myös tasoltaan TE-keskusten keskiarvoa ja hieman sen alapuolella. Näiden parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Henkisten voimavarojen hallinta esitetty tiiviisti, mutta kuitenkin riittävässä laajuudessa. Pohjois-Savon TE-keskus Teollisuuden tuotanto lisääntyi hieman ja sen odotetaan säilyvän nykyisellään. Palvelujen suhdannetilanne ja odotukset ovat kuitenkin Itä-Suomessa heikommat kuin maassa keskimäärin. Alueen tilanne riippuu kuitenkin myös koko maan talouskehityksestä. Muutaman vuoden aikavälillä tulee ongelmaksi työvoiman riittävyys, varsinkin pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa nuorten määrä on käynyt hyvin pieneksi. Yleiskuva on Pohjois- Savossa elinkeinoelämässä on positiivinen Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. TE-keskuksen palvelukyvyn ja laadun kehityksen sanallinen analyysi puuttuu. Tavoitteet ylittyivät reilusti palveluiden hyödyllisyydessä asiakkaille, palvelujen tiedottamisessa ja palvelumielikuvassa. Toteuma-arvot ovat korkeita myös valtakunnallisesti. Satakunnan TE-keskus Työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnassa vuonna 2005 oli ennustettua parempi. Sekä työttömien määrä että työttömyysaste alenivat. Työllisten määrä on kääntynyt hienoiseen nousuun ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Satakunnan talousnäkymiä pidetään pääosin positiivisina. Suurimpia haasteita ovat työvoiman saatavuusongelmat: miten pystytään

Dnro 15 (62) turvaamaan työvoiman saanti lähinnä meriteollisuuden ja Olkiluodon tarpeisiin. Toisena vaikeana haasteena on rakenteellisen työttömyyden purkaminen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat on kasvamassa ja on jääty jonkin verran tavoitteesta. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on laskenut ja jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet on esitetty kattavasti. Lyhyt ja ytimekäs tilinpäätös. Tosin tulosanalyysiä ja johtopäätöksiä olisi voitu esitellä laajemminkin. Uudenmaan TE-keskus Alueen talous on hyvässä vireessä ja suhdanneodotukset positiivisia. Yritykset itse odottavat liikevaihdon, henkilöstön määrän ja kannattavuuden paranevan. Liike-elämän palvelut on selvästi merkittävin kasvuala Uudellamaalla kaikilla mittareilla mitattuna. Myös muut palvelualat ja rakentaminen jatkavat kasvuaan. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti työvoimaa. Työvoimapula ja osaamisvajeet paitsi korkeaa erityisosaamista vaativilla aloilla myös käden taitoja vaativilla aloilla yleistyvät. Työvoiman saatavuuteen on panostettava ja erityisesti ulkomaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän. Myös kustannusten nousu saattaa hidastaa kasvua. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy lähes tavoitteeseen. Rekrytointiongelmien poistamisessa on päästy asetettuun tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on voimakkaassa kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa kuvaa Tekes hankkeita, joiden hallinnointi tapahtuu Uudellamaalla Tekesistä. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kasvussa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvussa, mutta jonkin verran alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta ESR-valtuuksien hallinnointia, joka ei vastaa valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta talousarviolain 10 :n säännöksiä, sekä vuodelle 2006 kuuluvien menojen (327.400 euroa) kirjaamista talousarvion ja talousarvioasetuksen 5 a :n vastaisesti vuodelle 2005 momentilla 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, arviomääräraha). Menettelyllä on talousarviolain 7 :n vastaisesti pidennetty määrärahan käyttöaikaa. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle 15.8.2006 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESRvaltuuksien hallinnointijäjestelmien (Tepa ja Kepa) valtuusmenettelyissä todettujen puutteiden osalta.

Dnro 16 (62) Sisäisessä valvonnassa on merkittäviä puutteita, joihin myös VTV on tilintarkastuksissa puuttunut. TE-keskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Kirjallinen selvitys toimenpiteistä on myös toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinoosastolle. TE-keskuksella on merkittävä määrä maksullista toimintaa. Jo tästäkin syystä TE-keskuksen tulisi siirtyä kokoaikaiseen työajan seurantaan työvoimatoimistojen osalta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Palveluiden hyödyllisyydessä asiakkaille tavoite 4,4 ylitettiin. Palveluissa tiedottamisen riittävyydessä jäätiin hieman tavoitteesta, mutta toteuma 3,3 parani kuitenkin edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyyteen perustuvassa laatutasossa ja palvelumielikuvassa jäätiin hieman tavoitteesta ja toteumat laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Työtyytyväisyysindeksi pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2004, 3,0. Arvosana on koko maan huonoin ja TE-keskus jäi myös asetetusta tavoitteesta 3,1. Tulosanalyysi puuttuu tilinpäätöksestä. Varsinais-Suomen TE-keskus Varsinais-Suomen talouden kehitys on selkeän myönteistä. Vuonna 2005 käynnistyi voimakas työllisyyden paraneminen ja työttömyyden aleneminen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat kasvussa ja on jääty vähän alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on vähän alle tavoitteen,. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet esitetty kattavasti. Palvelumielikuva on koko maan huonoin (toteuma 6,7) ja tavoitteesta jäätiin 0,7 yksikköä. Palvelumielikuva on myös laskenut roimasti viimeisten vuosien aikana. TE-keskuksen tulee kiinnittää huomiota palvelumielikuvan parantamiseen. Palveluista tiedottamisen riittävyydessä tavoite 3,2 saavutettiin, mutta toteuma on silti koko maan alin. Tähän TE-keskus aikookin panostaa vuonna 2006. Työtyytyväisyysindeksissä jäätiin tavoitteesta 0,2 yksikköä. Toteuma 3,1 on koko maan alimpia.

Dnro 17 (62) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN (GTK) TOIMINNASTA VUONNA 2005 1 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK on edistänyt toiminnallaan hyvin tulossopimuksessa asetettuja vaikuttavuustavoitteita ml. hallituksen elinkeino-, ympäristö- ja energiapoliittiset tavoitteet. GTK:n johto ansaitsee erityisen tunnustuksen aloitteellisesta ja rakentavasta toiminnastaan hallituksen alueellistamispolitiikan ja tuottavuusohjelman toimeenpanossa. Ministeriön päätös GTK:n Länsi-Suomen alueyksikön perustamisesta on toimeenpantu suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Tuottavuusohjelmaan liittyvä GTK:n esitys kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä tukee hyvin hallituksen pyrkimystä markkinaehtoistaa ei-julkisoikeudellisten palvelujen tuottamista. Yhtiöittämisen toteuttaminen vuoden 2008 alusta on sisällytetty valtion määrärahakehyksiä 2007 2011 koskevaan hallituksen päätökseen. Toimintavuoden aikana uudistetun strategian mukaan GTK:ta kehitetään Euroopan huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja tutkimuskeskuksen roolia kansallisena geotietokeskuksena vahvistetaan. Ministeriö pitää tarkistettua strategiaa perusteltuna. Se antaa hyvän lähtökohdan toiminnan uudelleen suuntaamiselle ja kehittämiselle. Strategian toimeenpano on kuitenkin hyvin haasteellinen ja pitkäjänteistä työtä vaativa tehtävä, jossa onnistuminen edellyttää aktiivista verkottumista ja hyvää yhteistyötä geoalan muiden tiedontuottajien kanssa. Haasteellisuutta lisäävät tuottavuusvaatimukset, jotka pakottavat GTK:n muun valtionhallinnon mukana tehostamaan toimintaansa ja suoriutumaan tehtävistään nykyistä pienemmillä voimaravoilla. GTK:n pitkäjänteisen raaka-ainevarojen tutkimus- ja arviointitoiminnan vaikuttavuuden osoituksena monet Suomessa käynnissä olevista lukuisista kaivoshankkeista ovat sellaisia, jotka ovat lähteneet liikkeelle GTK:n aikoinaan löytämistä ja raportoimista esiintymistä. Toimintavuonna GTK raportoi ministeriölle neljä taloudellisesti merkittävää malminetsintäkohdetta, mikä on pitkän aikavälin tavoitteen (3-6 kohdetta vuodessa) mukaista. Maksullisen toiminnan tuotot 9,7 milj. euroa olivat tavoitetasolla (8-9 milj. euroa), mutta ylijäämä maksullisen toiminnan tuotoista (4 %) jäi jonkin verran tavoitetta (7 %) alemmaksi. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK on pääosin saavuttanut sekä yleiset tuloksellisuustavoitteensa että suoritetason tavoitteet. Monet tavoitteet on selvästi ylitetty, ja toisaalta joitakin on jäänyt saavuttamatta. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta poikkeamat eivät kuitenkaan ole sitä luokkaa, että ne olisivat tuloksellisuuden tarkastelussa merkityksellisiä. Geologisessa kartoituksessa on edetty tavoitteen mukaisesti. Merigeologisessa kartoituksessa ylitettiin tavoite selvästi. Lentotoimintakartoitus etenee suunnitelmien mukaisesti ja saataneen suoritettua loppuun vuonna 2008 tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Dnro 18 (62) Julkaisujen määrä tutkimus-, etsintä- ja kartoitustyön tuloksista ylitti reippaasti tavoitteen (kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut 161, muut julkaisut 290). GTK on myös päässyt mukaan tavoitetta useampiin EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelman ympäristötutkimushankkeisiin. Pääsy kansainvälisiin hankkeisiin kuvaa GTK:n osaamista ja arvostusta kansainvälisessä yhteisössä. Kiviainesrekisterin tietojen täydennystä tilinpidon edellyttämälle tasolle on jatkettu suunnitelmien mukaisesti. Myös pohjavesialueiden kartoitus ja mallinnus on edennyt tavoitteen mukaisesti. Organisaation ja toiminnan kehittämisessä GTK:n roolia suhteessa yliopistoihin on selkeyttänyt geotieteiden kansainvälinen arviointi. GTK:n yliopistoille suuntaama proaktiivinen esittelykierros poisti virheellisiä käsityksiä GTK:n toiminnasta yliopistojen kilpailijana. Arviointiraportti ja esittelykierros ovat osoittaneet GTK:n monipuolisen roolin tieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä yhteistyön laajuuden. Tiedonhallinnan hankkeissa ei ole päästy tavoitteeseen, kun geotietoytimen käyttötestauksesta ja jatkokehittämisestä toteutui noin 70 % ja verkkopalvelutavoitteesta toteutui noin 80 %. Ministeriö toteaa, että tietojärjestelmien toimivuus on ensisijainen tavoite, johon pääseminen vie usein suurissa tietotekniikkahankkeissa arvioitua enemmän aikaa. Tulosalueittaiset kustannukset eivät toteutuneet täysin tavoitteiden mukaisesti. Tavoiteasettelu on kuitenkin suuntaa antava ja lopulliseen jakaumaan vaikuttaa ulkoinen kysyntä ja menestyminen kilpailutilanteissa. Henkilöstön keski-ikä on tyypillisesti valtiolla korkea. GTK:lla on henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta kyetty huolehtimaan hyvin. 2 Raportoinnin asianmukaisuus ja kehittämistarpeet GTK:n tuloksellisuuden raportointi on kokonaisuutena riittävä. Taulukkoina esitetyt tiedot antavat helposti kokonaiskuvan tulostavoitteiden kehityksestä. Tilinpäätöskertomuksesta puuttui analyysi tulosopimuksessa määritellyistä Suomessa tehtävään maankamaran raaka-ainetutkimukseen liittyvistä seurantaindikaattoreista, jotka antaisivat kuvan kaivannaissektorin yleisestä kehityksestä ja joiden perusteella olisi mahdollista välillisesti arvioida GTK:n toiminnan vaikuttavuutta. GTK:n tulee sisällyttää nämä tiedot tuleviin tilinpäätöskertomuksiin. GTK:lla on lähivuosina päättymässä merkittäviä ohjelmia. Toiminnan lähivuosien seurannan kannalta olisi hyvä, jos keskeisten käynnissä olevien ohjelmien kestosta ja uusien ohjelmien aloitusajankohdista olisi käytettävissä graafinen esitys ja siihen liittyen tietoja ohjelmien volyymista ja resurssitarpeista. Tällaista esitystapaa toivotaan kehitettäväksi tuleviin raportointeihin. 3 Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ministeriön näkemyksen mukaan GTK on toiminut sille asetettujen odotusten mukaisesti. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastuskertomuksessa on todettu GTK:n

Dnro 19 (62) noudattaneen talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. VTV:llä oli huomautettavaa palkkakortin ja palkkalistan sisältöön liittyvistä puutteista, joiden korjaamiseksi ministeriö edellyttää GTK:n ryhtyvän toimenpisteisiin.

Dnro 20 (62) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) TOIMINNASTA VUONNA 2005 1 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT:n toimintaa on onnistuttu suuntaamaan ja kehittämään ministeriön strategian ja siitä johdettujen teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjausten mukaisesti. Strategisen tutkimuksen alueella on myönteistä, että VTT on laajentanut tutkimusohjelmansa myös palveluliiketoiminnan kehittämiseen, joka on yksi uusista painoaloista, joihin tutkimuksen lisärahoitusta tulisi kohdistaa. Strategiseen tutkimukseen käytettiin 11 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VTT tunnetaan ennen kaikkea kansainvälisesti korkeatasoisesta osaamisesta sekä puolueettomuudesta ja luotettavuudesta. VTT:n tutkijat saavuttivat 2005 monia sellaisia kansainvälisesti merkittäviä tuloksia, joiden perusteella VTT:n asiakkaat pystyivät tuomaan markkinoille uutuustuotteita ja parantamaan kilpailukykyään uusilla, innovatiivisilla markkinoilla. Uudistetulla strategialla ja vuoden 2006 alussa toteutetulla organisaatiouudistuksella VTT pyrkii edelleen vahvistamaan toimintansa vaikuttavuutta. Uudistusten tavoitteena on lisätä toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja markkinaohjautuvuutta sekä VTT:n kykyä tukea asiakkaidensa innovaatioprosesseja. Valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemän tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ja Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman 2005 2008 mukaan VTT:n roolia innovaatiopolitiikan toteuttajana vahvistetaan mm. lisäämällä budjettirahoituksen osuutta sen kokonaismenoista. Tämän mukaisesti ministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2007 2011 on VTT:n budjettirahoitus nostettu selkeästi kasvu-uralle. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n liikevaihto on kasvanut 3 %:lla vuonna 2005, mutta kasvu on perustunut siihen, että budjettirahoituksen käyttö on kasvanut 16 %. Tavoitteeksi asetettu 2 %:n kasvu ulkopuolisissa tuloissa ei ole toteutunut, vaan ne ovat supistuneet 3 % edellisvuodesta. Tulot kotimaiselta yksityiseltä sektorilta sekä tulot Tekesiltä, samoin kuin tulot ulkomailta ovat säilyneet ennallaan. Tulot muulta kotimaiselta julkiselta sektorilta sen sijaan ovat vähentyneet 17,5 %. Kansainvälisten tutkimushankkeiden määrä väheni, mutta hankkeiden koko on kasvanut, minkä voidaan olettaa merkitsevän VTT:n toiminnan vaikuttavuuden lisääntymistä. Puutteena ministeriö pitää kuitenkin VTT:n tutkijoiden osaamisen kehittymistä ajatellen ulkomailla työskentelevien tutkijoiden edelleen vähäistä osuutta koko henkilöstöstä. Kannusteiden kehittäminen tutkijoiden siirtymiseksi työskentelemään määräaikaisesti huipputason ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa on haaste VTT johdolle. Sen sijaan VTT:n houkuttelevuus tutkimusympäristönä on lisääntynyt, mikä näkyy ulkomaisten tutkijoiden määrän kasvuna, mm. Visiting Professor -huippuosaajia työskenteli VTT:llä edellisvuotta enemmän.