LAUSUNTOPYYNTÖ 28.6.2010 5/421/2010 JAKELU AKAVA ry Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten Liitto AKKL ry Ammatillisten oppilaitosten rehtoriliitto ARL ry Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry Kuntien Työmarkkinalaitos KTL Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry SAK ry STTK ry Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry Suomen Kuntaliitto SKL ry Suomen Opiskelija - Allianssi OSKU ry Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Suomen Yrittäjät ry Toimihenkilöunioni TU ry Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus Valtion työmarkkinalaitos VTL Valtionvarainministeriö Aikuiskoulutuksen kehittämisyksikkö AIKE Group Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Cp-liitto ry Aivovammaliitto ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry/tikoteekki Suomen Puheterapeuttiliitto ry Suomen Puhevammaisten Tulkit ry Etelä-Karjalan aikuisopisto Koulutuskeskus Salpaus Omnian aikuisopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Savon ammatti- ja aikuisopisto Lapin ammattiopisto Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Svenska Österbottens folkakademi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Yrkesakademin i Österbotten Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö TIEDOKSI OPH/ pääjohtaja SV AM, AMKO, AMKE, AMTV, AMEN Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 040 348 7555, faksi 040 348 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 040 348 7555, fax 040 348 7865, förnamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi
PUHEVAMMAISTEN TULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 2010 OPETUSHALLITUS
2 SISÄLLYS 1. NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 3 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 3 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 3 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 3 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 4 1.6 Todistukset... 4 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 5 2. PUHEVAMMAISTEN TULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 5 2.1 Tutkinnon osat... 5 3. PUHEVAMMAISTEN TULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET... 5 3.1 Tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen... 5 3.2 Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin häiriöt... 8 3.3 Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin apuvälineet... 11 3.4 Yrittäjyys... 15 LIITE... 19
3 1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen.
4 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen.
5 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2. PUHEVAMMAISTEN TULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Tutkinnon osat Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto muodostuu kolmesta (1-3) pakollisesta tutkinnon osasta. Lisäksi tutkinnossa on yksi vapaasti valittava tutkinnon osa. Tutkinto on valmis, kun kaikki pakolliset tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon osat ovat: A. PAKOLLISET OSAT Tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin häiriöt Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin apuvälineet B. VAPAASTI VALITTAVA TUTKINNON OSA Yrittäjyys 3. PUHEVAMMAISTEN TULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET A. Pakolliset tutkinnon osat 3.1 Tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen Ammattitaitovaatimukset osaa toimia tulkkauspalvelua ohjaavien säädösten mukaisesti Tulkin vastuualueeseen liittyvien säädösten noudattaminen tuntee puhevammaisten tulkkauspalveluun liittyvän keskeisen ja uusimman lainsäädännön toimii säädösten edellyttämällä tavalla ymmärtää Suomen perustuslain 6 ja 17 tulkkipalvelun yhteiskunnallisen oikeutuksen hyödyntää työssään tietoa lain vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (133/2010)
6 sisällöstä tuntee lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisällön tuntee hallintolain (434/2003) 26 sisällön toimii työturvallisuuslain mukaisesti seuraa lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia ja toimii niiden mukaisesti osaa toimia tulkkauspalvelujärjestelmässä Tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen on perehtynyt tulkkauspalvelujärjestelmään palvelun tilaajan, käyttäjän ja tuottajan näkökulmista seuraa tulkkauspalvelujärjestelmässä tapahtuvia muutoksia on perehtynyt tulkkauspalvelun myöntämisperusteisiin ja hakuprosessiin ohjaa tarvittaessa puhevammaisen henkilön tulkkauspalvelujen piiriin on perehtynyt etätulkkauksen järjestelmään toimii sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä siltä osin kuin se koskee puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttäjää on perehtynyt vammaispalveluna ja sopeutumisvalmennuksena myönnettäviin tukipalveluihin selvittää tulkkauspalvelun tuottajana toimimisen eri muodot arvioi omia mahdollisuuksiaan ja resurssejaan toimia yrittäjänä tai työntekijänä selvittää tarjous- ja sopimuskäytännöt palveluntilaajan ja palveluntuottajan välillä osaa toimia tulkkauspalveluverkostossa Verkostoissa toimiminen Yhteistyössä toimiminen hyödyntää toiminnassaan puhevammaisten tulkkien verkostoja hyödyntää työssään puhevamma-alaan liittyvien vammaisjärjestöjen tuntemusta toimii ammatillisesti yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa käyttää moniammatillisessa työryhmässä asiantuntijuuttaan tulkkaukseen liittyvissä asioissa toimii ammatillisesti yhteistyössä asiakkaan kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa
7 osaa opastaa tulkin kanssa toimimiseen Tulkin kanssa työskentelyyn opastaminen selvittää tulkin roolin ja tehtävät selvittää tulkin eettiset periaatteet käytännön kannalta osaa viestiä ammattimaisesti Ammattimaisen puheviestinnän käyttäminen viestii selkeästi ja rauhallisesti sekä esiintyy luontevasti käyttää hyvää yleiskieltä mukauttaa puhetapaansa kuulijan/kuulijoiden mukaan Selkokielen käyttäminen käyttää selkokieltä tarvittaessa suullisessa viestinnässä käyttää selkokieltä tarvittaessa kirjallisessa viestinnässä osaa kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan Oman työn arvioiminen ja kehittäminen Ammattitaidon osoittamistavat on tietoinen työelämän vaatimuksista ja siinä tapahtuvista muutoksista ja kehittää omaa ammattitaitoaan niiden mukaisesti hakee tietoa täydennyskoulutuksista Tulkkauspalvelujärjestelmässä toimiminen -tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan näyttötutkinnon järjestämissopimuksen mukaisesti näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa tarkoin esitetyin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin. suunnittelee ja toteuttaa informaatio- tai keskustelutilaisuuden, jossa on mukana tulkkauspalvelun käyttäjiä tai mahdollisia käyttäjiä. Tilaisuudessa tutkinnon suorittaja toimii kuulijakunnan huomioonottaen. Tarvittaessa ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää tutkinnon järjestäjän näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmassa esittämin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin kirjallisilla dokumenteilla. Olennainen osa ammattitaitoa on tutkinnon suorittajan suullinen ja kirjallinen itsearviointi. Arviointi toteutetaan kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijätahojen sekä opetusalan edustajien yhteistyönä. Tutkintotoimikunta määrittelee, perustelee ja tiedottaa arvioijien kelpoisuusvaatimukset.
8 3.2 Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin häiriöt Ammattitaitovaatimukset osaa ottaa toiminnassaan huomioon tulkkaustarvetta aiheuttavat kommunikoinnin häiriöt Puheen motorisia häiriöitä aiheuttavien sairauksien ja vammojen tunteminen Puheen motoristen häiriöiden tunteminen Kielellisen kyvyn häiriöitä aiheuttavien sairauksien ja vammojen tunteminen ottaa toiminnassaan huomioon puheen motorisia häiriöitä aiheuttavien vammojen pääpiirteitä ottaa toiminnassaan huomioon puheen motorisia häiriöitä aiheuttavien sairauksien pääpiirteitä ottaa toiminnassaan huomioon sairauksista ja vammoista sekä kehityksellisistä häiriöistä johtuvia puheen motorisia häiriöitä ottaa toiminnassaan huomioon kielellisen kyvyn häiriöitä aiheuttavien vammojen pääpiirteitä ottaa toiminnassaan huomioon kielellisen kyvyn häiriöitä aiheuttavien sairauksien pääpiirteitä Kielellisen kyvyn häiriöiden tunteminen ottaa toiminnassaan huomioon sairauksista ja vammoista johtuvia kielellisen kyvyn häiriöitä ottaa toiminnassaan huomioon kehityksellisiä kielellisen kyvyn häiriöitä osaa käyttää erilaisia tulkkausmenetelmiä Epäselvän puheen tulkkaaminen Blisskielen käyttäminen Kirjoittamisen käyttäminen tulkkaa epäselvän puheen ymmärrettäväksi puheeksi tulkkaa vaillinaisen puheilmaisun kokonaisiksi lauseiksi tuntee blisskielen kieliopin ja ymmärtää miten bliss-symbolit rakentuvat tulkkaa blisskielellä tuotetun viestin puhutulle / kirjoitetulle kielelle kääntää/tulkkaa puhutun tai kirjoitetun kielen viestin blisskielelle tulkkaa asiakkaan kirjoittamalla tuottaman viestin puheeksi (kirjoituskommunikaattori, aakkostaulu, sormiaakkoset jne.)
9 tulkkaa yksittäisillä kirjoitetuilla sanoilla tai muuten vaillinaisilla kirjoitetuilla ilmaisuilla tuotetun viestin puheeksi käyttää kirjoittamista asiakkaan viestin vastaanottamisen tukena osaa toimia tulkkaustyössä eettisten periaatteiden mukaisesti Eettisten periaatteiden noudattaminen ymmärtää ammatillisen vastuunsa toisten ihmisten sanomien ja ajatusten välittäjänä noudattaa salassapitovelvollisuutta ottaa huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeuden toimii puolueettomasti ja kaikkia osapuolia kunnioittavasti ei tuo omia henkilökohtaisia asenteitaan ja mielipiteitään esille eikä anna niiden vaikuttaa tulkkauksen laatuun ottaa vastaan vain tulkkaustaitojaan vastaavia toimeksiantoja keskeyttää tarvittaessa tulkkauksen perustelluista syistä osaa valmistautua tulkkaustilanteeseen Tulkkaustilanteeseen valmistautuminen perehtyy asiakkaan kommunikointitarpeisiin ja - keinoihin sopii asiakkaan kanssa tulkkauksen ja tulkkaustilanteen toimintatavoista ottaa selvää tulkkaustehtävästä ja tilanteesta hankkii tulkkaustehtävässä tarpeellisen materiaalin ja tiedon tuottaa tulkkaustilanteessa tarvittavaa kommunikaatiomateriaalia huolehtii asiakkaan kommunikoinnin apuvälineiden toimivuudesta ja ajantasaisuudesta ottaa huomioon kommunikoinnin sujumiseen liittyvät tekijät osaa tulkin työssä tarvittavat tulkkaustaidot Tulkkaustaidot tunnistaa ja ottaa huomioon tulkkauksessa erilaiset vuorovaikutus- ja toimintaympäristöt tarkistaa asiakkaan tuottaman viestin sisällön ja korjaa tarvittaessa tulkkaustaan tulkkaa viestit muuttamatta niiden sisältöä toimii tulkkaustilanteen vaatimalla tavalla
10 käyttää tulkkaustilanteessa tarvittavaa oheismateriaalia selvittää keskustelukumppanille oman roolinsa tulkkaustilanteessa tarvittaessa ottaa huomioon asentojen ja muiden ympäristötekijöiden merkityksen kommunikoinnin sujumisen kannalta avustaa ja/tai tukee asiakkaan kommunikointia tarvittaessa huolehtii asiakkaan kommunikoinnin apuvälineiden toimivuudesta ja esillä olosta pyytää asiakkaalta välitöntä palautetta tulkkaustilanteesta yhdistää eri tulkkauksen menetelmiä asiakas- ja tilannekohtaisesti sopivalla tavalla osaa viestiä ammattimaisesti Ammattimaisen puheviestinnän käyttäminen viestii tulkkaustilanteessa selkeästi ja rauhallisesti käyttää hyvää suomen tai ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti osaa toimia työturvallisuutta edistävästi ja huolehtia työkyvystään Työturvallisuuden noudattaminen tunnistaa tulkkaustilanteeseen liittyviä työturvallisuusriskejä huolehtii työturvallisuudesta tulkkaustehtävässä Työkyvystä huolehtiminen käyttää ergonomisesti oikeita työtapoja huolehtii psyykkisestä ja fyysisestä työkyvystään osaa kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan Oman työn arvioiminen ja kehittäminen arvioi monipuolisesti omaa työtään, työtapojaan sekä niiden kehittämistarvetta ja hakee niihin tarvittavaa ohjausta ottaa työssään huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät hakee tarvittaessa ohjausta asiakkaan kommunikointiin liittyvissä asioissa Ammattitaidon osoittamistavat Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin häiriöt -tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan näyttötutkinnon järjestämissopimuksen mukaisesti näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa tarkoin esitetyin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin.
Tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan todellisissa työympäristöissä aidoissa tulkkaustilanteissa. Tulkkausasiakas tulee valita hänen käyttämänsä kommunikaatiokeinon mukaan. Ammattitaidon osoittamisessa on keskeistä tulkin roolissa toimiminen sekä tulkkaustaitojen ja tulkkauksen menetelmien hallinta. Tarvittaessa ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää tutkinnon järjestäjän näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmassa esittämin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin esim. kirjallisilla dokumenteilla. Olennainen osa ammattitaitoa on tutkinnon suorittajan suullinen ja kirjallinen itsearviointi. Arviointi toteutetaan kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijätahojen sekä opetusalan edustajien yhteistyönä. Tutkintotoimikunta määrittelee, perustelee ja tiedottaa arvioijien kelpoisuusvaatimukset. 11 3.3 Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin apuvälineet Ammattitaitovaatimukset osaa ottaa toiminnassaan huomioon tulkkaustarvetta aiheuttavan kommunikoinnin häiriön Tulkkausasiakkaan kommunikoinnin häiriön ja sitä aiheuttavan vamman/ sairauden tai kehityksellisen häiriön tunteminen ottaa toiminnassaan huomioon tulkkausasiakkaansa kommunikoinnin häiriön ottaa toiminnassaan huomioon tulkkausasiakkaansa kommunikoinnin häiriön aiheuttaneen vamman tai sairauden huomioi työskentelyssään sairauksiin tai vammoihin liittyviä muita oireita, jotka vaikuttavat asiakkaan kommunikointikykyyn (esim. aistivammat, neuropsykologiset puutosoireet) osaa käyttää erilaisia tulkkausmenetelmiä Graafisten merkkien ja kuvien käyttäminen Tukiviittomien käyttäminen on perehtynyt yleisimpiin Suomessa käytettäviin symbolijärjestelmiin ja kuvakirjastoihin tulkkaa symbolien ja kuvien avulla tuotetun viestin puhutulle ja/tai kirjoitetulle kielelle tulkkaa puhutun kielen viestin symbolien ja kuvien avulla käyttää kuvia ja graafisia merkkejä eri tavoin (esim. kommunikointitaulut ja kuvakansiot, kuvastruktuurit) hallitsee 500 arkipäivään liittyvää tukiviittomaa tulkkaa tukiviittomilla tuotetun viestin puhutulle kielelle tulkkaa puhutun kielen viestin tukiviittomien avulla
12 Piirtämisen käyttäminen käyttää piirtämistä viestin selkeyttämisessä asiakkaalle tulkkaa asiakkaan tuottaman piirroksen käyttää tulkkauksessa piirrettyjä vaihtoehtoja Kokonaisviestinnän hyödyntäminen tulkkauksessa ottaa tulkkauksessa huomioon ei-kielellisen (luontainen olemuskieli) viestinnän hyödyntää kommunikointia tukevaa oheismateriaalia ja esineitä hyödyntää tietoisia eleitä ja sovittuja merkkejä osaa toimia tulkkaustyössä eettisten periaatteiden mukaisesti Eettisten periaatteiden noudattaminen ymmärtää ammatillisen vastuunsa toisten ihmisten sanomien ja ajatusten välittäjänä noudattaa salassapitovelvollisuutta ottaa huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeuden toimii puolueettomasti ja kaikkia osapuolia kunnioittavasti ei tuo omia henkilökohtaisia asenteitaan ja mielipiteitään esille eikä anna niiden vaikuttaa tulkkauksen laatuun ottaa vastaan vain tulkkaustaitojaan vastaavia toimeksiantoja keskeyttää tarvittaessa tulkkauksen perustelluista syistä osaa valmistautua tulkkaustilanteeseen Tulkkaustilanteeseen valmistautuminen perehtyy asiakkaan kommunikointitarpeisiin ja - keinoihin sopii asiakkaan kanssa tulkkauksen ja tulkkaustilanteen toimintatavoista ottaa selvää tulkkaustehtävästä ja tilanteesta hankkii tulkkaustehtävässä tarpeellisen materiaalin ja tiedon tuottaa tulkkaustilanteessa tarvittavaa kommunikaatiomateriaalia huolehtii asiakkaan kommunikoinnin apuvälineiden toimivuudesta ja ajantasaisuudesta ottaa huomioon kommunikoinnin sujumiseen liittyvät tekijät
13 osaa tulkin työssä tarvittavat tulkkaustaidot Tulkkaustaidot tunnistaa ja ottaa huomioon tulkkauksessa erilaiset vuorovaikutus- ja toimintaympäristöt tarkistaa asiakkaan tuottaman viestin sisällön ja korjaa tarvittaessa tulkkaustaan tulkkaa viestit muuttamatta niiden sisältöä toimii tulkkaustilanteen vaatimalla tavalla käyttää tulkkaustilanteessa tarvittavaa oheismateriaalia selvittää keskustelukumppanille oman roolinsa tulkkaustilanteessa tarvittaessa ottaa huomioon asentojen ja muiden ympäristötekijöiden merkityksen kommunikoinnin sujumisen kannalta avustaa ja/tai tukee asiakkaan kommunikointia tarvittaessa huolehtii asiakkaan kommunikoinnin apuvälineiden toimivuudesta ja esillä olosta pyytää asiakkaalta välitöntä palautetta tulkkaustilanteesta yhdistää eri tulkkauksen menetelmiä asiakas- ja tilannekohtaisesti sopivalla tavalla osaa käyttää kommunikoinnin apuvälineitä Kommunikointilaitteiden käyttäminen Tietokonepohjaisen kommunikointiohjelman käyttäminen Symboli- ja työkaluohjelmien käyttäminen käyttää työssään muutamia erilaisia kommunikointilaitetyyppejä (esim. yhden viestin, usean viestin, kirjoittamiseen perustuvat) hallitsee kommunikointilaitteiden käytön perustaidot on perehtynyt tavallisimpiin Suomessa käytössä oleviin kommunikointiohjelmiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin muokkaa kommunikointiohjelman sisältöä, rakennetta ja käyttötapaa tulkkaustilannetta varten käyttää tavallisimpia Suomessa käytettäviä symbolityökaluohjelmia rakentaa kartanteko-ohjelmalla symboli- ja/tai kuvataulun
14 Tietokoneen käyttöön liittyvien apuvälineiden käyttäminen Kommunikoinnin apuvälineiden käyttö- ja osoittamistavat on perehtynyt yleisimpiin hiiren ja näppäimistön korvaaviin apuvälineratkaisuihin on perehtynyt tietokoneen käyttöön liittyviin yleisimpiin apuohjelmiin (esim. puhesynteesi, ruudunluku, videoneuvotteluohjelma) käyttää tulkkauksessa erilaisia kommunikointitaulujen osoittamistapoja (osoittaminen, askeltaminen, auditiivinen askeltaminen) hallitsee tulkkauksessa tarvittavien teknisten kommunikoinnin apuvälineiden erilaisia käyttötapoja osaa tukea erilaisia vuorovaikutusympäristöjä kommunikoinnin menetelmien käytössä Vuorovaikutusympäristön tukeminen puhetta tukevan ja korvaavan toimii yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa kommunikaation käytössä tukee yhteisöjä aitoon, asiakkaan huomioivaan ja osallistavaan vuorovaikutukseen toimii yhteisöä ja vuorovaikutusympäristöä edistävästi ja kehittävästi antaa mallia omalla toiminnallaan hyvistä vuorovaikutustavoista osaa viestiä ammattimaisesti Ammattimaisen puheviestinnän käyttäminen viestii tulkkaustilanteessa selkeästi ja rauhallisesti käyttää hyvää suomen tai ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää selkokieltä tarvittaessa sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä osaa kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan Oman työn arvioiminen ja kehittäminen hakee tarvittaessa ohjausta asiakkaan kommunikointiin liittyvissä asioissa toimii yhteistyössä kommunikoinnin apuvälinepalveluista vastaavien tahojen kanssa seuraa kommunikoinnin apuvälinealan kehitystä ja päivittää osaamisensa apuvälineiden käytöstä toimii työssään aktiivisesti, joustavasti ja vastuullisesti omaa taitoja ratkaista ongelmia ja taitoja toimia innovatiivisesti
15 Ammattitaidon osoittamistavat Tulkkaustaidot ja kommunikoinnin tekniset apuvälineet -tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan näyttötutkinnon järjestämissopimuksen mukaisesti näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa tarkoin esitetyin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin. Tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan todellisissa työympäristöissä aidoissa tulkkaustilanteissa. Tulkkausasiakas tulee valita hänen käyttämänsä kommunikaatiokeinon mukaan. Ammattitaidon osoittamisessa on keskeistä tulkin roolissa toimiminen sekä tulkkaustaitojen, tulkkauksen menetelmien hallinta ja vuorovaikutusympäristön huomioonottaminen. Kommunikoinnin apuvälineiden osaaminen osoitetaan aidossa työtilanteessa. Symboli- ja työkaluohjelmien hallinta osoitetaan laatimalla tilannekohtainen kommunikaatiotaulu. Tarvittaessa ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää tutkinnon järjestäjän näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmassa esittämin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin esim. kirjallisilla dokumenteilla. Olennainen osa ammattitaitoa on tutkinnon suorittajan suullinen ja kirjallinen itsearviointi. Arviointi toteutetaan kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijätahojen sekä opetusalan edustajien yhteistyönä. Tutkintotoimikunta määrittelee, perustelee ja tiedottaa arvioijien kelpoisuusvaatimukset. B. Valinnaiset tutkinnon osat 3.4 Yrittäjyys Ammattitaitovaatimukset osaa arvioida henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan ja valmiuksiaan toimia alan yrittäjänä Omien yrittäjävalmiuksien arvioiminen Liikeidean tuottaminen, testaaminen, arvioiminen ja kehittäminen tietää, millaiset henkilökohtaiset valmiudet tukevat yrittäjänä menestymistä sekä erittelee ja arvioi arvojaan ja valmiuksiaan toimia yrittäjänä laatii itselleen asiantuntijoiden opastuksella kehittymissuunnitelman yrittäjänä toimimiseksi hyödyntää asiantuntijoiden apua liiketoiminnan aloitusvaiheessa noudattaa toimintansa suunnittelussa eettisesti kestävän yrittäjyyden periaatteita laatii ja tuotteistaa yrityksen liikeidean arvioi liikeidean toimivuutta osaa laatia liiketoimintasuunnitelman Toiminnan ja toimintaympäristön tunteminen on ottanut selvää erilaisista yritysmuodoista ja niihin
16 Markkinoiden tunteminen Asiakkaiden vaatimusten ja odotusten huomioon ottaminen Kannattavuuslaskelman laatiminen Rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen Markkinointisuunnitelma ja sen toteutumisen seuranta Kilpailuttamisperiaatteiden soveltaminen Yrityksen aloittamiseen liittyvien ilmoitusten tekeminen Lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten huomioonottaminen liittyvistä vastuukysymyksistä (toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta) on tutustunut puhevammaisten tulkkipalveluja tuottaviin eri toimijoihin ja selvittänyt toimialan tulevaisuuden muutossuunnat on tutustunut markkinoilla vallitsevaan kilpailutilanteeseen ja tuntee kilpailijoita tietää mahdolliset liiketoiminnan riskit ja niiden vaikutukset hyödyntää markkinointiviestintää toimii asiakaspalvelussa kuunnellen asiakasta ja muita yhteystyötahoja sekä kehittää toimintaa sen pohjalta kehittää uusia palveluideoita ottaa huomioon asiakasprosessien kokonaisuuksia. hyödyntää asiantuntijoiden apua laatii yrityksen kannattavuuslaskelman hinnoittelee tuotteensa ja palvelunsa markkinalähtöiset tekijät huomioiden ottaa kannattavuuslaskelmia laatiessaan huomioon liikevaihdon ja verotettavan tulon eron sekä arvonlisäverojärjestelmän merkityksen hyödyntää eri asiantuntijoiden apua on selvittänyt yritystoiminnan eri rahoitusmuotoja sekä mahdolliset yrityksen rahoituksen tukimuodot ja rahoituslähteet hyödyntää asiantuntijoiden apua laatii kirjallisen markkinointi-suunnitelman ja talousarvion hyödyntää asiantuntijoiden apua on selvittänyt hankintamenettely-prosessin ja tarjouspyynnön sisällön tekee tarjouksen hyödyntää tarvittaessa asiantuntijoita laatii ilmoituksen verohallinnolle ja kaupparekisteriin tekee yrittäjyyteen liittyvät ilmoitukset vakuutusyhtiöön (YEL) selvittää asiakas- tai potilas-, tapaturma- ja työttömyysvakuutuksen ottamiseen liittyvät menettelyt
17 osaa toimia yrittäjänä keskeisten sosiaali- ja terveysalaa säätelevien lakien ja asetusten mukaisesti Säädösten mukaan toimiminen toimii seuraavien säädösten mukaisesti niiltä osin kuin ne koskevat sosiaali- ja terveysalan yrittäjän toimintaa - Laki ja asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1996/603 - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 - Arvonlisäverolaki 1993/1501 - Kirjanpitolaki 1997/1336 - Arkistointilaki 1994/831 - Laki julkisista hankinnoista 2007/348 - Laki sosiaali- ja terveyden-huollon palveluseteleistä 2009/569 seuraa sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa ohjaavien lakien ja säädösten muutoksia kansallisella tasolla osaa luoda ja ylläpitää asiakas- ja yhteistyöverkostoja toimintansa tueksi Yhteistyön ja verkostojen luominen etsii aktiivisesti yhteistyökumppaneita ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa hyödyntää alansa yrittäjäverkostoa hyödyntää verkostojen osaamista omassa työssään ja jakaa omaa osaamistaan verkostoissa toimijoille hyödyntää yrittäjille suunnattuja lisäkouluttautumismahdollisuuksia osaa käyttää asiantuntijapalveluja Asiantuntijapalvelujen käyttö hakee yrityksen perustamisessa ja toiminnan eri vaiheissa tarvitsemiaan tietoja ja asiantuntijapalveluja Palautteen vastaanottaminen vastaanottaa palautetta ammatillisesti hyödyntää saamaansa palautetta yrittäjävalmiuksiensa kehittämiseksi osaa yrittäjänä huolehtia työhyvinvoinnistaan Työhyvinvoinnista huolehtiminen ottaa huomioon työhyvinvoinnin merkityksen yritystoiminnassa huolehtii omasta työhyvinvoinnistaan
18 Ammattitaidon osoittamistavat Yrittäjyys tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan laatimalla alustava liiketoimintasuunnitelma yritykselle. Tarvittaessa suunnitelmaa täydennetään toiminnan edellytyksiä ja riskejä kartoittavilla selvityksillä, tuotoksilla, ja laskelmilla. Ammattitaidon osoittamista syvennetään asiantuntijoiden kanssa käytävällä arviointikeskustelulla, jossa dokumenttien ja arviointien pohjalta tarkennetaan ja täsmennetään yrittäjäksi aikovan kykyä toimia yrittäjänä ja valmiuksia tehdä ratkaisuja yritystoiminnan mahdollisesta aloittamisesta. Arviointi toteutetaan kolmikantaisesti työelämän sekä opetusalan edustajien yhteistyönä. Arvioijien kelpoisuudet määrittelee, perustelee ja tiedottaa tutkintotoimikunta. n itsearviointi on olennainen osa arviointia. Arvioidut suoritukset tulee kirjata ja palaute antaa tutkinnon suorittajalle arvioinnin jälkeen.
19 LIITE PUHEVAMMAISTEN TULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON SUORITTANEEN TYÖN KUVAUS Ammattialan ja toimintaympäristön kuvaus Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ on erityisasiantuntijuutta vaativaa työtä. Oikeus puhevammaisten tulkkauspalveluun perustuu Suomen perustuslain mukaiseen oikeuteen kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta saada vammaisuuden perusteella tulkitsemis- ja käännösapua. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista ja sitä koskeva asetus antavat kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten lisäksi puhevammaisille henkilöille subjektiivisen oikeuden tulkkauspalveluun. Lain mukaan asiakas voi saada palvelua niihin tilanteisiin, joissa hän sitä tarvitsee eli asiakkaalla on oikeus määritellä mihin ja missä hän tulkkia käyttää. Työn ja opiskelun lisäksi tulkkausta voi käyttää asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen yms. Puhevammaisten tulkkauspalvelua myöntää tulkkauspalvelulain perusteella Kela. Jotta tulkkauspalvelua voidaan myöntää, asiakkaalla tulee olla toimiva kommunikointikeino ja hänen tulee kyetä ilmaisemaan omaa tahtoaan. Asiakkaan puhevamman laadun ja puhetta korvaavan tai tukevan kommunikaatiokeinon sopivuuden arvioi puheterapeutti. Tulkkauspalvelun hyödyn asiakkaalle arvioi asiakkaan tulkkauspalvelutarpeeseen tai käytettävään kommunikointimenetelmään perehtynyt sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntija. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii yhteistyössä puheterapeutin ja muiden asiantuntijoiden kanssa käyttäen tarvittavaa ohjausta. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut tulkkaa puhevammaisen henkilön tuottamia viestejä kolmannelle osapuolelle. Hän selventää tarvittaessa puhevammaiselle henkilölle toisen henkilön viestejä puhetta tukevilla ja/tai korvaavilla kommunikointimenetelmillä. Lisäksi puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut voi tarvittaessa erillisenä työnä ohjata asiakkaan lähiympäristöä tämän kommunikoinnin erityispiirteistä. Ammattitaidon kuvaus Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ perustuu sosiaali- ja terveysalan arvoihin sekä puhevammaisten tulkkauspalvelun eettisiin periaatteisiin. Työssä tarvitaan joustavuutta, kykyä sopeutua monimuotoisiin ammattitehtäviin ja jatkuvaan asiantuntijaohjaukseen. Tutkinnon suorittanut toimii yhteistyössä asiakkaan ja tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden ja asiakkaan lähihenkilöiden kanssa. Tutkinnon suorittanut tuntee alaa säätelevän lainsäädännön ja palvelujärjestelmän. Tutkinnon suorittanut tietää, minkälaisen toiminnallisen haitan puhevamma tai kielihäiriö aiheuttaa. Hän ymmärtää asiakkaan kommunikoinnin tarpeet ja kommunikointimahdollisuudet. Tutkinnon suorittanut osaa näiden tietojen perusteella käyttää ja kehittää asiakkaan käyttämiä puhetta tukevia ja/tai korvaavia kommunikointikeinoja. Hän tuntee kommunikoinnin manuaalisia ja teknisiä apuvälineitä. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot ovat työssä tärkeitä. Tutkinnon suorittanut hallitsee hyvin suullisen sekä kirjallisen ilmaisun. Hän osaa toimia puhevammaisen yhteisössä ohjaavana, tukevana ja kannustavana ammattihenkilönä. Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittanut osaa arvioida kriittisesti omaa työtään ja hän osaa toimia tulkkipalveluverkostossa. Ammattitaidon kehittäminen edellyttää kykyä ja halua jatkuvaan oman toiminnan arviointiin, työn laadun ja työtapojen kehittämiseen sekä tarvittavan työnohjauksen hakemiseen.