Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa avio-oikeus toisen omaisuuteen ellei avioparilla ole avioehtoa; avoliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta ei avio-oikeutta; avioliitossa ja avoliitossa pariskunnalla voi olla yhteistä omaisuutta ja yhteisiä velkoja Avioliitto turvaa lesken ja lasten aseman paremmin kuin avoliitto. Avoliitossa turvallisuus perustuu mahdolliseen avoliittosopimukseen, testamenttiin ja lasten tunnustamiseen. Avioliitossa on isyysolettama, mutta avoliitossa isän on tunnustettava lapsi. Avoliitossa äiti on lapsen huoltaja, jos isä ei ole lasta tunnustanut. Avioliittolaki 13.6.1929/234 muutoksineen. Huomaa: Avoliiton purkautuessa heikompaan taloudelliseen asemaan joutunut avopuoliso voi saada taloudellista hyvitystä, mikäli hän on avoliiton aikana osallistunut merkittävästi omaisuuden kartuttamiseen, vaikka se olisi avoliiton toisen osapuolen nimissä. Avopuolisot voivat myös käyttää pesänjakajaa erottelua tehtäessä. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 14.1.2011/26.
t.2 s. 63 Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole isyysolettamaa eikä perheen ulkoista adoptio-oikeutta. Parisuhteen toinen osapuoli voi kuitenkin adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Avioliittolaki 13.6.1929/234 muutoksineen. Laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950 muutoksineen. Tasa-arvoiseen avioliittoon liittyvä avioliittolain muutos vahvistettiin helmikuussa 2015 ja se tulee voimaan 1.3.2017
t.3 s.63 Selvitetään, minkä maan oikeutta noudatetaan avioliitossa ja avioerossa. Selvitetään puolison ja lasten oikeusasema avioeron ja puolison kuoleman varalta. Suomen lainsäädäntöä sovelletaan yleensä avioliittoihin, joissa aviokumppanit asuvat vakituisesti Suomessa.
t.5 s.63 Lasketaan kummankin puolison omaisuuden arvo. Enemmän omistava puoliso joutuu maksamaan tasinkoa vähemmän omistavalle. Jos pariskunnalla oli avioehto, sen sisältö määrää mitä omaisuutta ositus koskee. Jos avioehto koskee koko omaisuutta, tehdään erottelu eikä ositusta tehdä lainkaan. Jos avioehto koskee jotain omaisuuden osaa, tuo osa jätetään osituksen ulkopuolelle. Avioliittolaki 13.6.1929/ 234 muutoksineen.
t.7 s.63 Vaikka avoliitto on monissa asioissa avioliittoon rinnastettava siviilisääty, niin edes virallisesti naimisissa oleva puoliso ei ole vastuussa asuinkumppaninsa veloista ellei ole jollain sopimuksella, kirjallisella, sitoutunut vastaamaan veloista.
t.8 s.63 Avioliitto: elatusvelvollisuus, avio-oikeus, isyysolettama, omaisuuden ja velkojen erillisyys, avioero käräjäoikeuden päätöksellä Avoliitto: ei elatusvelvollisuutta, ei avio-oikeutta, ei isyysolettamaa, isyyden tunnustaminen, omaisuuden ja velkojen erillisyys, ero ei edellytä käräjäoikeuden päätöstä, Avioliittolaki 13.6.1929/ 234 muutoksineen
t.9 s.63 Puolisolla on oikeus eron tai kuolemantapauksen sattuessa puolison omaisuuteen. Omaisuussuhteet selvitetään osituksessa. Varakkaampi puoliso maksaa varattomammalle tasinkoa. Lesken ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Avioehto kumoaa avio-oikeuden. Yhteiskunnallisena päämääränä on ollut lesken aseman turvaaminen. Avioliittolaki 13.6.1929/ 234 muutoksineen.
t. 4 s. 65 Lapsen asema avioliiton tai avoliiton päättyessä Avioliitossa yhteishuoltajuus tai jommankumman huoltajuus, isyysolettama, lapsi perii isänsä Avoliitossa äiti huoltaja, isä huoltaja vain jos on lapsen tunnustanut, lapsi perii isänsä, jos tämä on hänet tunnustanut Avioerossa mahdollinen elatustuki Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/ 361
t.5 Aviolapsen ja adoptiolapsen asema Lapsen asema on oikeudellisesti sama. Adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa, mutta ei biologisia vanhempiaan ilman näiden tekemää testamenttia. Laki lapseksi ottamisesta 8.2.1985/694.
t. 6 Adoptio- ja kasvattilapsen asema Adoptiolapsella on kaikki aviolapsen oikeudet Kasvattilapsi säilyttää oikeuden periä biologiset vanhempansa ja oikeuden biologisen vanhemman sukunimeen. Suhteessa sijaisvanhempaan kasvattilapsen asema on muuten sama kuin suhde adoptiovanhempaan. Laki lapseksiottamisesta 8.2.1985/153. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361.
t.7 Keneltä lapsi on oikeutettu saamaan tarpeellista huoltoa ja elatusta? Huoltajiltaan, jotka ovat lapsen vanhempia, adoptiovanhempia tai kasvatusvanhempia, ja mahdolliselta elatusavun maksajalta tai sen puutteessa elatustukena kunnalta.
t. 10 Näkökohtia vastaukseen Avioliitossa isyysolettaman, avioliiton ulkopuolella isyyden tunnustamisen tai adoption perusteella määräytyvä isyys tuo oikeuden isän sukunimeen sekä perintöoikeuden isän kuollessa. Huoltajuus tuo lapselle oikeuden saada huoltajiltaan (biologisilta vanhemmiltaan, adoptiovanhemmiltaan, kasvatusvanhemmiltaan tai käräjäoikeuden määräämältä huoltajaltaan) tarpeellisen huolenpidon ja elatuksen täysiikäisyyteen saakka, tarpeen vaatiessa kauemminkin. Elatus velvoittaa huoltajaa tai muuta elatusvelvollista elättämään alaikäistä lasta tai osallistumaan lapsen ylläpitoon maksamalla elatusapua. Mikäli elatusapua ei kyetä maksamaan, kunta antaa korvaavaa elatustukea.
Kuolinpesä Vainajan kiinteä ja irtain omaisuus sekä velat ja saatavat. Kuolinpesän osakkaille on ilmoitettava kuolemasta. Mahdollinen ositus Jos vainaja on ollut kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, pitää tehdä ositus Eloon jäänyt puoliso saa aviooikeuden perusteella osuutensa kuolinpesästä Tasinkoa ei tarvitse kuolinpesälle maksaa
Perunkirjoitus Toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta Läsnä kuolinpesän osakkaat Perimisjärjestyksen mukaiset perilliset sekä mahdollisen testamentin perusteella perintöä saavat Kuolinpesän osakkaat valitsevat kaksi uskottua miestä Arvioivat pesän rahallisen arvon Vastaavat siitä, että kaikki omaisuutta koskevat tiedot kirjataan perukirjaan Lasketaan omaisuuden arvo mahdollisten velkojen jälkeen Jäljelle jäävä summa määrää perintöveron suuruuden, johon vaikuttavat perinnön suuruus ja perittävän suhde vainajaan
Perinnönjako Perinnönjako tehdään perunkirjoituksen jälkeen osakkaiden kesken Tarvittaessa käräjäoikeus määrää pesänjakajan, jos osakkaiden kesken ilmenee erimielisyyksiä Ensisijaisesti noudatetaan perintökaaren mukaista perimisjärjestystä Perimisjärjestykseen voi vaikuttaa testamentilla
t. 4 s. 71 a. Leski perii puolisonsa, jos pariskunnalla ei ole rintaperillisiä eikä vainaja ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla. b. Kuolinpesä voi jäädä jakamattomaksi. Leskellä on oikeus pariskunnan yhteiseen asuntoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita omistusoikeutta. Perintökaari 5.2.1965/40 muutoksineen.
t. 5 s. 71 Ellei mies ole tehnyt testamenttia, avioliitossa syntynyt tytär perii miehen. Tunnustamatta jätetty avoliitossa syntynyt poika ei peri mitään. Mahdollisella leskellä on avio-oikeus miehen omaisuuteen, mutta ei perimisoikeutta. Perintökaari 5.2.1965/40 muutoksineen.
t. 6 s. 71 Kaksi jälkimmäistä testamenttia ovat pätemättömiä siksi, että lasten lakiosaa ei oteta huomioon eikä hulttion kanssa avioituminen ole riittävä peruste perinnöttömäksi tekemiselle. Todistajana toiminut eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri on jäävi, koska yhdistys on edunsaaja. Ainoa muodollisesti pätevä testamentti on ensimmäinen, mutta koska vainaja on muuttanut testamenttia kaksi kertaa, on todennäköistä, että ensimmäinenkään testamentti ei sisällä hänen viimeistä tahtoaan. Otaksuttavasti perinnönjaossa noudatetaan perintökaarta. Perintökaari 5.2.1965/40 muutoksineen.
t. 7 s. 71 Matin kuoltua toimitetaan perunkirjoitus perintöveron määräämistä varten ja perinnönjako. Rintaperillisten osuus on puolet Matin jättämästä perinnöstä, leski perii testamentin perusteella toisen puolen. Kaikki kolme lasta ovat perinnön suhteen samassa asemassa. Perintökaari 5.2.1965/40 muutoksineen.