Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5251 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 249 (131) ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJAT Jari ja Sari Mäkinen Tiilitie 182 61330 KOSKENKORVA ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuoja sijaitsee Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä tiloilla Mäkinen RN:o 5:149 ja Mäkinen RN:o 7:125 osoitteessa Suomulantie 15, 61330 KOSKENKORVA. Eläinsuojassa on nykyisin 950 lihasikaa. Ympäristölupahakemuksen mukaan tuotantorakennusta on tarkoitus laajentaa niin, että siinä voitaisiin pitää yhteensä 2882 lihasikaa. Hakijoilla on osoitteessa Tiilitie 182 erillinen 429 lihasian sikala, jonka etäisyys laajennettavaan sikalaan on n. 330 metriä. Lietelannan varastointitilaa on tarkoitus lisätä rakentamalla uusi lietesäiliön. 20 km:n päässä olevalle Tieksiluoman peltolohkolle tilalle Mäkinen RN:o 5:149. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 6.3.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT JA LUPA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lihasikojen kasvattaminen on ympäristölupavelvollista toimintaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Ilmajoen kunta on myön
2 tänyt toiminnalle ympäristöluvan 26.11.2002. Luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen tulee YSL 28 3 mom. perusteella hakea uusi lupa. Etälietesäiliöllä tulee olla ympäristölupa YSL 28 2. mom. 1) kohdan perusteella, koska se saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 1000 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja ja etälietesäiliön ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojelulain 31 2. mom. 2) kohdan perusteella vesistön pilaantumisen vaaran vuoksi. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijoittuu kaavoittamattomalle haja asutusalueelle avoimelle peltoalueelle. Lupahakemushakemuksen tarkoittaman laajennushankkeen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat neljä omakotitaloa, joista kolme on asemapiirrokseen merkittyjen tietojen mukaan 151 metrin, 188 metrin ja 194 metrin päässä. Neljäs omakotitalo on 194 metrin päässä olevan talon vieressä, suunnilleen samalla etäisyydellä. Edellä mainittujen neljän omakotitalon lisäksi n. 450 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksesta on 14 omakotitaloa hakijoiden oma talo mukaan lukien. N. 530 metrin säteelle tuotantorakennuksesta sijoittuu n. 21 asuinrakennusta hakijan oma talo mukaan lukien. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuojan tuotanto laajennuksen jälkeen olisi 880 000 kg sianlihaa vuodessa. Nykyisessä 950 lihasian tuotantorakennuksessa on 585 m 3 :n lietekuilut ja rakennuksen vieressä on 2700 m3:n betonirakenteinen katettu lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen lietekuilutilaa tulisi lisää 1184 m 3. Sen lisäksi hakijoilla on tarkoitus rakentaa uusi 2500 m 3 :n lietesäiliö n. 20 km:n päässä olevalle Tieksiluoman varressa olevalle peltolohkolle. Eläinsuojasta tulevat 100 m 3 :n jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Poistoilmahormit ovat katolla keskilinjan molemmilla puolilla. Hakijalla on käytettävissä 275 hehtaaria peltoa, josta omaa on 46 hehtaaria, vuokrapeltoa 70 ja sopimuspeltoa 159 hehtaaria. Lannasta 60% levitetään viikoilla 18 22 ja 40 % viikoilla 36 40. Tilalla on 5000 litran kokoinen polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Kuolleet eläimet (15 t/v) viedään Findest Protein Oy:n käsittelylaitokselle. Jäteöljyt (200 l) viedään öljynkeräykseen. Muovit ja metallit toimitetaan kierrätykseen. Eläimiä ja rehuja kuljetetaan kaksi kertaa viikossa kumpaakin. Lannankuljetukset kestävät yhteensä n. 5 viikkoa vuosittain.
3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lietelantalassa on betonikansi. Urakoitsija levittää lannan letkulevittimellä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2000 2006. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 21.7. 21.8.2006. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ilkantie 18. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla osoitteessa Ilkantie 17. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnan ympäristöterveydenhuollolta. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu sanomalehti Ilkassa 21.7.2006 ja lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty maastokäynti 11.7.2006 ja 7.12.2006. Tarkastuksista laaditut muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ilmajoen kunnanhallitus on kokouksessaan 21.8.2006 esittänyt lausuntonsa ympäristölautakunnan ehdotuksen mukaisena. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta 8.8.2006 antamassaan lausunnossaan esittänyt, että ympäristölupapäätöstä ei annettaisi ennen kuin kunta on tehnyt asiasta suunnittelutarveratkaisun. Lisäksi lautakunta toteaa pääosin seuraavaa: Eläinsuojan etäisyys asutukseen nähden on sellainen, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukainen haitta tai terveyshaitta naapureille tulee lupaharkintaa tehtäessä arvioida erityisen tarkasti, ja että ympäristöministeriön laatiman Pikasika raportin suositusten mukaan talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava vastaavankokoinen uusi eläinsuoja tulisi sijoittaa vähintään n. 400 metrin etäisyydelle lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Koska eläinsuojan lähialueella on useita häiriintyviä kohteita, tulee lupamääräyksissä kiinnittää erityistä huomiota eläinsuojasta ja lannan käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseen. Erityisesti lannan käsittelystä ja kuljettamisesta aiheutuvaa hajuhaittaa tulee vähentää parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen, sillä lannan ympärivuotisesta sekoittamisesta ja kuljettamisesta etäsäiliöön voi lautakunnan käsityksen mukaan aiheutua hajuhaittaa nykyistä enemmän. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai muita merkittäviä kohteita laajennettavan sikalan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät. Etäsäiliön sijoituspaikassa tulee huomioida mahdollinen tulvavaara eikä säiliötä tule sijoittaa tulva alueelle. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen kuormaus, lastaus ja kulje
tustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhtyy 18.8.2006 antamassaan lausunnossa ympäristölautakunnan lausuntoon ja pyytää suunnittelutarveratkaisua tehtäessä ottamaan huomioon Tiililammen uimapaikan. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto edellyttää, että kuolleet eläimet tulee säilyttää jäähdytettynä tai jäädytettynä. 4 Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A ja muut allekirjoittajat toteavat 21.8.2006 saapuneessa muistutuksessa vastustavans uuden sikalarakennuksen sijoittamista keskelle kylää jo olemassaolevien ja lisääntyvien hajuhaittojen takia. Suursikalat eivät kuulu asutusalueen välittömään läheisyyteen vaan ne tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas niin, että hajuhaitat eivät häiritse ympäristössä asuvia muita talouksia. Harva haluaa naapurikseen sikalan, saati sitten rakentaa uuden talon alueelle, jossa on valmiiksi hajuhaittaa, myös myynnissä olevat rakennukset tulevat kärsimään arvonalennuksesta hajuhaittojen takia. Pyykkien ulkokuivatus on mahdotonta ja samoin pahimpien hajujen aikana ilmastointi on kytkettävä pois päältä. Sikalat tuovat hajuhaittojen lisäksi kärpäsiä, sikaloista kuuluu hirveä meteli, varsinkin lastausvaiheessa, liikenne kasvaa; rehua tuodaan, sikoja tuodaan ja viedään, lietelantaa ajetaan viikoittain. Naapurit eivät vastusta yrittäjyyttä, vaan ainoastaan toivovat, että yrittäjä rakenaa sikalansa mahdollisimman kauas asutuksesta. Muistuttaja B toteaa 18.8.2006 saapuneessa muistutuksessa vastustavansa jyrkästi sikalatoiminnan laajennusta. Sikala pilaa jo nyt kylän maiseman massiivisuudellaan ja ennen kaikkea jatkuvilla hajuhaitoillaan. Muistuttaja C toteaa 17.8.2006 saapuneessa muistutuksessaan, että sikalatoiminnan laajennus ei saa johtaa lähiympäristön hajuhaittojen oleelliseen lisääntymiseen ja sen seurauksena alueella jo lähes 30 vuotta toimineen yhtiön työviihtyvyyden heikentymiseen. Ympäristöluvan ehdoissa on edellytettävä, että hajupäästöt pysyvät mahdollisimman tarkkaan nykyisellä tasollaan. Yrityksessä työskentelee päivittäin 10 henkilöä, ja ollaan palkkaamassa yhtä uutta henkilöä. Muistuttaja C toimii autojen lisävarusteiden maahantuonti ja tukkuliikkeenä, jonka markkina alue on koko Suomi. Muistuttaja D ja muut allekirjoittajat toteavat 11.8.2006 saapuneessa muistutuksessaan, että lietesäiliön rakennuspaikka tulisi olemaan vakava ympäristöriski etenkin keväisin koskien Tieksinluoman ja Kyrönjoen veden laatua. Paikka on Ilmajoen Alajoen peltolakeuden alavimpia ja suuret tulvat ovat edelleen Kyrönjoessa mahdollisia. Munakkalaisten ja etenkin Kurunkorven kyläläisten kannalta haju/kärpäshaitat entisestään, koska keväästä syksyyn tuulee yleensä eteläisestä suunnasta eli suunnitellusta säiliöstä kylän suuntaan. Entä matkat sikalasta lietesäiliölle/pelloille mihin lantaa levitetään, onko järkevät? Muistuttajat vaativat, että ympäristölupaa lietesäiliön rakentamiseksi ei myönnetä Tieksinluoman ympäristöön, koska se on ympäristöriski, ilman laatua huonontava ja asumisviihtyvyyttä mitätöivä tekijä. Muistuttaja E ja muut allekirjoittajat toteavat 21.8.2006 saapuneessa muistutuksessaan, että ympäristölupaa ei tulisi myöntää lietesäiliön rakentamiseksi pääosin samoin perusteluin yllä olevassa muistutuksessa.
5 Hakijan kuuleminen Hakijalta on pyydetty vastaus annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin. Hakija on vastannut muistutuksiin 20.9.2006 saapuneessa vastineessaan, jossa on vastineesta tarkemmin ilmenevällä tavalla todettu seuraavaa. Hakijat asuvat kaavoittamattomalla hajaasutusalueella jossa aikaisemmin on ollut hyvin monessa talossa jonkinlaista maataloustoimintaa eläinten hoidon/tai viljelyn muodossa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä maanviljelyä ja karjanhoitoa pääelinkeinonaan harjoittavien määrä on huomattavasti laskenut myös meidän alueellamme. Tilaa on aluksi hoitanut Jarin isovanhemmat ja heidän jälkeensä Jarin vanhemmat ovat kehittäneet tilan toimintaa. Hakijat ovat ottaneet maatilan vetovastuun eu vuoden 1995 alusta ja kasvattaneet toimintaa vastaamaan nykyisiä vaatimuksia motiivina luoda työpaikat kahdelle ja saada toimeentulo nelilapsiselle perheelle. Jonkun mielestä sikalarakennus jo nyt pilaa massiivisuudellaan kylän maiseman. Tällainen on nykyaikainen tuotantorakennus, joka kuuluu tämän päivän maaseutumaisemaan. Hakija tuottavat Snellmanin teurastamon luokittelun mukaista Maatilan Parhaat lihaa, jolloin tuotantotilojen tulee olla ensi luokkaiset ja säädösten mukaiset. Teurastamo valvoo tilojen asianmukaisuutta ja tuotanto olosuhteita säännöllisesti ja eläinlääkäri käy vähintään neljä kertaa vuodessa kiinnittäen huomiota, eläinten terveyteen, tuotanto olosuhteisiiin, siisteyteen, sikalan ilmaan yms. Tulokset ovat olleet vähintään hyvää tasoa. Muistuttaja A:n ym. muistutukseen oli kerätty sellaisia nimiä, joille ympäristökeskus ei olllut lähettänyt tietoa hankkeesta. Allekirjoittaneiden asuinrakennusten sijaintia ja etäisyyksiä suhteessa sikalaamme on syytä tutkia. Kokemuksemme perusteella ei voida puhua sellaisista hajuhaitoista, että pyykkien ulkokuivatus olisi mahdoton. Itsellämme on talotuuletin päällä yötä päivää, kuten myös muilla alueella asuvilla, joiden kanssa olemme keskustelleet. Useat kuivaavat pyykkejä ja tuulettavat mattoja, jopa joidenkin allekirjoittaneiden olemme havainneet näin tekevän. Aktiivisen lietteenajon aikana hajuhaittaa on jonkin verran, mutta silloin koko Ilmajoki tuoksahtaa paskalle, koska kaikki muutkin ajavat lietettä. Lietesäiliömme ovat betonikatteisia ja olemassa olevassa sikalassa on täysritilälattia ja lieteallas sijaitsee lattiapinnan alla. Näin ollen ritilä pysyy kuivana ja haihtuminen on hyvin vähäistä. Ilmastoinnin poistohormissa on suihkuhatut, jotka ohjaavat poistoilman ylempiin ilmakerroksiin. Lietelantaa ei ajeta viikoittain nyt eikä laajennuksenkaan jälkeen. Lietteenajo teetetään urakoitsijalla, jolla on tietokoneohjattu letkulevitin, joka osaltaan pienentää hajuhaitan minimiin. Välittömästi levityksen jälkeen pellot muokataan. Kärpästen torjunnassa käytetään hyväksi havaittuja petokärpäsiä, joten kärpäsiä ei ole hakijoiden sikalassa eikä asuinrakennuksessa. Hakijat eivät usko, että sikalasta kuuluisi meteliä kenenkään allekirjoittaneen asuinrakennukseen edes lastausvaiheessa. Hakijoille eikä naapureille, joiden kanssa he ovat keskustelleet, ei meteliä ole kuulunut. Alueella vallitseva tuulensuunta on etelä pohjoinen ja sillä suunnalla asuinrakennuksia ei ole 500 metrin vyöhykkeen sisällä. Hakijoiden käsityksen mukaan hajuhaitta ei alenna kiinteistöjen arvoa. Lähes ympäri vuorokauden vilkkaasti liikennöity Kantatie 67 on n. 300 metrin päässä hakijoiden asuinrakennuksesta, ja kylää halkoo rautatie jossa on puutavaraym. liikennettä päivittäin. Näiden hakija uskoo olevan suurempi haitta, kun puhutaan kiinteistöjen arvonalennuksesta. Liikennöinti sikalaan tapahtuu kantatie 67:ltä Havuselan risteyksestä Tiilitielle, josta päästään Suomulantielle peltoaukealla olevaan sikalaan. Reitti ei kulje kenenkään allekirjoittaneen asuinrakennuksen ohi. Liikenne ei olennaisesti kasva uuden sikalan myötä. Esim. porsaita tuodaan kerralla enemmän yhdellä autolla ja rehua pystytään tuomaan vastaavasti suurempi määrä kerralla eli ajokerrat ei lisäännyt em. toi
mintojen suhteen. Teuraiden hakukerrat lisääntyvät hieman nykyiseen verrattuna, tulevaisuudessa käyntikertoja olisi keskimäärin 1 kerta viikossa. Tällä hetkellä teuraita haetaan keskimäärin 3 kertaa kuukaudessa. Suunnitellulla etäsäiliön sijoituspaikalla on harvoin tulvia ja säiliö rakennetaan ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti niin korkeaksi että mahdollisen tulvan sattuessa vesi ei nouse säiliöön. 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus hylkää Jari ja Sari Mäkisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee lihasikojen kasvatustoiminnan laajentamista 950 lihasian pitämisestä 2882 lihasian pitämiselle tiloilla Mäkinen RN:o 5:149 ja Mäkinen RN:o 7:125 Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä, osoitteessa Suomulantie 15, 61330 KOSKENKORVA ja lietesäiliön rakentamista n. 20 km:n päässä olevalle Tieksiluoman peltolohkolle tilalla Mäkinen RN:o 5:149. Ilmajoen kunnan nykyiselle toiminnalle 26.11.2002 myöntämä ympäristölupa jää muuttamattomana voimaan. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2. momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää mm. ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sikaloista aiheutuva merkittävin haitta on yleensä hajuhaitta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukainen laajennus lisäisi merkittävästi hajuhaittoja. Sijoituspaikka on avointa peltoaukeaa, jossa hajut pääsevät esteettä leviämään vallitsevasta tuulensuunnasta riippuen. Suunnitellun toiminnan laajuuden ja sijoituspaikan vuoksi toiminnasta kokonaisuutena arvioiden aiheutuisi eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17.n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikä estää laajentamista koskevan luvan myöntämisen. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan tarkastellut oikeuskäytäntöä, ympäristöministeriön kirjettä YM4/401/2002 kotieläinsuojien ympäristöluvista ja omaa lupakäytäntöään. Ympäristölupahakemuksen tarkoittama toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle, joten luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Vaikka alue on perinteisesti ollut
maatalousvaltaista seutua, sikalatoiminnan harjoittamista ei kuitenkaan voida nyt haetun luvan tarkoittamassa laajuudessa pitää alueelle tavanomaisena toimintana. Eläinten määrä ylittää IPPC direktiivin (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY) liitteessä I mainitun teolliseksi toiminnaksi katsotun 2000 lihasian määrän. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa on esitetty, että ympäristölupaa ei annettaisi ennen kuin rakentamisesta on tehty suunnittelutarveratkaisu. Hakija ei kuitenkaan ole pannut rakennuslupa asiaa vireille. Ympäristökeskuksellä ei näin ollen ole käytettävissä kunnan näkemystä asiassa alueiden käytön suunnittelun kannalta. Ympäristökeskus toteaa tältä osin, että ympäristölupapäätös voidaan antaa suunnittelutarveratkaisusta riippumatta. Ympäristöministeriön kirjeessä annetun suosituksen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Ympäristöministeriön kirjeen suosituksen mukaan talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan 2880 lihasian tuotantorakennuksen tulisi olla häiriintyvästä kohteesta normaaliolosuhteissa n. 400 metrin etäisyydellä ja vaativissa olosuhteissa yli 450 metrin etäisyydellä. Kirjeessä todetaan lisäksi, että sikaloiden hajuhaittaa arvioitaessa tulisi käyttää vaativien olosuhteiden edellyttämiä etäisyysohjeita. Ympäristökeskus on lupakäytännössään katsonut, että huomattavan suuret laajennukset tulee rinnastaa uusiin toimintoihin. Korkein hallintaoikeus on ratkaisussaan KHO:2005:88 katsonut, että sikalan laajennuksessa oli kyse uuteen hankkeeseen rinnastettavasta toiminnasta. Sikalassa oli entuudestaan pidetty 45 emakkoa ja kolme liha tai siitossikaa. Laajennushakemus koski enintään 200 lihasian, enintään 36 siitosian ja enintään 126 emakon (porsaineen) pitämistä. KHO totesi myös 17.3.2006 antamassaan ratkaisussa (Taltionumero 610 Dnro 2794/1/04), että ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä oli arvioitava samalla tavoin kuin arvioitaessa edellytyksiä uuden toiminnan sijoittamiseen, koska ympäristölupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä oli lähes kolminkertainen verrattuna aikaisemmin myönnetyn luvan eläinyksikkömäärään. Ympäristölautakunta oli myöntänyt luvan enintään 120 emakon ja 600 lihasian pitämiselle. Laajennushakemus koski 360 emakon ja 1700 lihasian pitämistä. Tässä tapauksessa eläinsuojassa ennestään olevien lihasikojen määrä on n. 33 % siitä lihasikojen määrästä, jolle on nyt haettu ympäristölupaa. Laajennus on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan niin suuri, että ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä tulee arvioida uuteen hankkeeseen rinnastettavana toimintana, minkä vuoksi etäisyyksien lähimpiin häiriintyviin kohteisiin tulee olla pidempi kuin pienissä toiminnan laajennuksissa. Lupahakemuksen tarkoittaman laajennushankkeen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat neljä omakotitaloa, joista kolme on asemapiirrokseen merkittyjen tietojen mukaan 151 metrin, 188 metrin ja 194 metrin päässä. Neljäs omakotitalo on 194 metrin päässä olevan talon vieressä, suunnilleen samalla etäisyydellä. Tarkastuskäynnillä on silmämääräisesti arvioiden todettu, että tuotantorakennus saattaa olla enemmän rautatien suuntainen kuin asemapiirrokseen on merkitty ja etäisyys lähimpänä olevaksi merkittyyn taloon saattaa olla hieman pidempi kuin 151 metriä. Edellä mainittujen neljän omakotitalon lisäksi n. 450 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksesta on 14 omakotitaloa hakijoiden oma talo mukaan lukien. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevaan asianosaislistaan hakija on kerännyt häiriintyviä kohteita n. 530 metrin säteeltä tuotantorakennuksesta, ja tälle alueelle sijoittuu n. 21 asuinrakennusta hakijan oma talo mukaan lukien. Tuotantorakennuksista johtuviin hajuhaittoihin on kiinnitetty huomiota 3 eri muistutuksessa, joissa on allekirjoittajia yhteensä 23. Muistuttajista n. puolet asuu n. 530 metrin säteellä hankkeesta ja osoitetietojen perusteella lähes kaikki muut kylän alueella. Ympäristölupahakemuksesta on lähetetty tieto niil 7
le, joita asian on katsottu erityisesti koskevan, mikä ei sulje pois sitä mahdollisuutta että asia koskisi myös muita tahoja. Ympäristöministeriön kirjeessä on todettu, että siinä annetut periaatteet tulisi ottaa huomioon lupaharkinnassa yhtenäisen linjan noudattamiseksi, mutta että lopullisessa päätösharkinnassa on kuitenkin aina otettava huomioon paikalliset olosuhteet. Ympäristökeskus on tapauskohtaisen harkinnan perusteella omassa lupakäytännössään joissakin tapauksissa hyväksynyt kirjeen mukaisia suosituksia lyhyemmät etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ja katsonut, että toiminnasta aiheutuvia haittoja voidaan riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä. Tässä tapauksessa kuitenkin on todettava, että laajennushankkeen läheisyydessä on useita häiriintyviä kohteita, jotka eivät ole lähelläkään suositusetäisyyksiä. Lisäksi haetun sijoituspaikan ympäristössä on useita päästöille alttiita kohteita, joihin nähden suojaetäisyydet sikalan sijoituspaikasta jäävät toiminnan suunniteltu laajuus huomioon ottaen vähäisiksi. Suunniteltu laajennus ei kokonaisuutena arvioiden tulisi poispäin häiriintyvistä kohteista. Hajuhaittaa on mahdollista vähentää teknisin keinoin. Hakija ei ole esittänyt hajupäästöjä poistavia teknisiä menetelmiä, kuten poistoilman pesureita tai suodattimia. Sen sijaan hakemuksessa on esitetty tuotantoteknisiä ja hajukaasujen poistoilmaan joutumista rajoittavia keinoja päästöjen vähentämiseksi, kuten lietesäiliöiden betonikatteet; lannan levittämisen letkulevittimellä ja peltojen välitön muokkaaminen levityksen jälkeen; olemassa olevan sikalan täysritilälattia ja lietealtaan sijainti lattiapinnan alla sekä ilmastoinnin poistohormien suihkuhatut. Lisäksi hakija on viitannut hajujen leviämistä rajoittavana tekijänä alueella vallitsevaan etelä pohjoinen tuulensuuntaan, jolla suunnalla ei ole asuinrakennuksia 500 metrin vyöhykkeen sisällä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty sellaisia hajupäästöjen vähentämistoimia, että niillä voitaisiin riittävästi ehkäistä toiminnasta aiheutuvia päästöjä siinäkään tapauksessa, että toiminta ja tuotantotilat hoidetaan hyvin. Riittävästi käyttökokemuksia tai tutkimustietoa ei ole muistakaan kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevista hajupäästöjä poistavista tai muista teknisistä menetelmistä, joita voitaisiin vaatia otettavaksi käyttöön ja joilla toiminnasta aiheutuvia päästöjä voitaisiin tässä tapauksessa riittävästi rajoittaa lupamääräyksillä, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja sijoituspaikka. Hakijoilla on osoitteessa Tiilitie 182 erillinen 429 lihasian sikala, jonka etäisyys laajennettavaan sikalaan on n. 330 metriä. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä tulee arvioida yhdessä muiden toimintojen vaikutusten kanssa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan 429 lihasian sikalan ja laajennushankkeen hajuhaittojen voidaan ainakin osittain katsoa kohdistuvan samoihin haitankärsijöihin ja vahvistavan toisiaan. Hakijalta on ensimmäisen tarkastuskäynnin yhteydessä tiedusteltu, olisiko hänellä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa toiminnan laajentamiselle. Hakija on tällöin kertonut, että hänellä on lähistöllä toinen sikala, eikä hän halua harjoittaa toimintaa kolmessa eri paikassa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan käytettävissä ei ole sellaista vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, johon toiminnan voitaisiin tässä ympäristöluvassa edellyttää siirtyvän ilman hakijan suostumusta. Kun lupahakemus on hylätty tuotantorakennuksesta aiheutuvien haittojen perusteella, ei tässä yhteydessä ole enempää selvitetty luvan myöntämisedellytyksiä tarpeettomaksi käyneen etälietesäiliön osalta. 8
9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 4, 6, 28, 31, 35 38, 41 42, 52 54, 96 97 ja 105 Naapuruussuhdelaki 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Neuvoston direktiivi (96/61/EY) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Asetuksen mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu. Vähintään 2000 lihasialle tarkoitetun eläinsuojan maksu on 1800 euroa Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Jakelun mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
10 rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Lakimies Päivi Kentala LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.