Rakennus- ja ympäristölautakunta 23 28.01.2015 Lausunto maa-aineslupahakemuksesta, Lemminkäinen Infra Oy / Kulennoisten kylän Harjulan tila RN:o 9:105 747/51/514/2014 RAKYL 23 Selostus: Savonlinnan kaupungin kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus on pyytänyt 18.12.2014 rakennus- ja ympäristölautakunnalta lausuntoa Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslupahakemuksesta hakijan omistamalle Kulennoisten kylän Harjulan tilalle RN:o 9:105, joka on muodostettu neljästä tilasta. Tilan pinta-ala on noin 30,6 ha. Lupaa haetaan 10 vuodeksi 584 500 m³:n maa-aineksen ottamiseen. Hakemuksen mukaan vuotuinen ottomäärä vaihtelee välillä 0 60.000 m 3. Harjulan tila sijaitsee Kulennoisharjun maa-ainesten ottamisalueella noin 20 km Savonlinnan ja noin 14 km Punkaharjun taajamista. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Savon maakuntakaavassa (ympäristöministeriön hyväksymä 4.10.2010) alue sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle. Alueella on harjoitettu ottamistoimintaa vuosikymmenien ajan eri yrittäjien toimesta. Suunnitellun ottamisalueen ympärillä on edelleen useita muiden kuin hakijan ottamisalueita. Alueen läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Hiekkalahden lomakylään on alueelta matkaa noin 400 m ja lähimpiin Iso Ruutlammen rannan vapaa-ajanasuntoihin 400 m ja Valkialammen rannan vapaa-ajanasuntoihin 800 m. Liikenne alueelle kulkee valtatie 14:n sekä Hiekkalahden ja Kulennoisharjun yksityisteiden kautta. Ottamissuunnitelman mukaan tarkoituksena on yhdistää hakijan kiinteistöllä olevat aiemmat erilliset ottamisalueet yhdeksi kokonaisuudeksi. Ottamisalueen pinta-ala tulee olemaan 7,79 ha ja otettava määrä 584 500 k-m³. Alueelle on tehty Kulennoisharjun maa-ainesten oton yleissuunnitelma vuonna 2012 (SITO, 31.10.2012). Suunnitelmassa on selvitetty harjun geologiaa, pohjavesiolosuhteita, maisemaa ja luontoa. Luontokartoituksen perusteella harjualueen arvokkaimmat kohteet eivät sijoitu ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle. Yleissuunnitelman johtopäätöksenä on todettu, että alueelta on otettavissa maa-aineksia nykyisiä ottamisalueita muotoilemalla ja laajentamalla. Ottotoiminta on tarkoitus keskittää nykyisille ottamisalueille ja niiden väliseen maastoon.
Alueelle on laadittu myös Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta Kulennoisharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma (ESA ELY, Raportteja 114/2012, Lindsberg). Pohjavesialueen (0624651) kokonaispinta-ala on 5,71 km² ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 3,8 km². Pohjavesiolosuhteista on selvityksessä todettu seuraavaa: Pohjaveden muodostumis ja virtausolosuhteet ovat hyvät. Pohjavesiä purkautuu luoteessa Kulennoisjärveen ja Ruokojärveen ja kaakossa Pihlajaveden lahtiin. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 3 500 m³/d. Alueella on tällä hetkellä pieni Punkaharjun kunnan Hiekkalahden pohjavedenottamo, mutta aluetta tullaan tutkimaan myös seudullista vedenottoa varten. Kulennoisharjun pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä ja suojeltavuuskin pääosin hyvä; etenkin alueen luoteisosa on lähes luonnontilassa. Maa-ainesten ottamisalueiden osuus ei ole pohjaveden kannalta hälyttävä, mutta kerrallaan paljaana olevien ottoalueiden osuutta ei ole varaa nykyisestään merkittävästi laajentaa. Pohjaveden pinnantaso suunnittelualueella on pääosin välillä +77 +83 m. Pohjavesitarkkailua alueella on tehty hakijan omistaman tilan Soraharju RN:o 1:24 maa-ainesluvan mukaisesti neljästä havaintoputkesta vuosittain syksyllä, kuten myös läheisen Suuren Lepikkolammen pinnankorkeutta. Vuodesta 2004 alkaen mitattu pohjaveden pinnankorkeuden taso (N60) on vaihdellut seuraavasti: Hp1: +78,69 - +79,31 m Hp2: +78,69 - +79,95 m Hp3: +77,82 - +78,88 m Hp4: +78,49 - +79,08 m Suuri Lepikkolampi: +83,9 - +84,14 m. Keskimääräiseksi pohjaveden korkeudeksi on täten saatu +78,8 m (N60). Alueella olevan kaivon veden laatu on tutkittu vuonna 2011 ja todettu, että vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset, mutta ei raudan osalta laatusuositusta. Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua jatketaan edelleen. Aiempien ja voimassa olevien maa-aineslupien mukaiset ottamistasot vaihtelevat +80,5... +84,0 m välillä (N60). Hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukainen ottamistaso tulee olemaan välillä +83,0... 83,5 m (N2000), jolloin suojakerros pohjaveteen on noin 4 m. (N2000 = N60 +0,4 m). Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottamissuunnitelman
mukaan maa-aineksen ottamistoiminta ei ole ristiriidassa suojelusuunnitelman kanssa, koska kyse on vanhoista ottoalueista, jotka eivät ole luonnontilaisia eikä ottaminen tapahdu vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottamoiden lähisuoja-alueilla. Suunnitellun ottamisen ympäristövaikutuksista ja haittojen ehkäisemisestä on esitetty: - suunnitelman mukainen toiminta ei merkittävästi muuta maisemaa, koska se sijoittuu alueelle, jossa ottamistoimintaa on tapahtunut jo kauan - käytettävien öljytuotteiden aiheuttamia vaaroja maaperään ja pohjaveteen ehkäistään varastoimalla polttoaineet kaksivaippasäiliöissä; henkilökuntaa on ohjeistettu, käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja alueelle varataan imetysainetta - onnettomuustapauksissa otetaan yhteyttä tarvittavassa laajuudessa viranomaisiin, joiden yhteystiedot pidetään nähtävillä työmaa-alueella - toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä estetään vedellä kastelemalla - maa-aineksen seulonnasta aiheutuvaa melua vähennetään seulaston sijoittelulla - alueella olevat törmäpääsky-yhdyskunnat huomioidaan ottamistoiminnan yhteydessä Otettava maa-aines seulotaan ja murskataan tarvittavaan murskekokoon. Koko aluetta koskeva ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristölupa maa-aineksen murskaukselle tullaan hakemaan erikseen. Ympäristöluvalla ratkaistaan murskauksen ja jatkojalostuksen ympäristövaikutukset. Ottamissuunnitelmaan on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan alueelta muodostuu kaivannaisjätettä yhteensä 36 450 m³, josta pintamaita 35 900 m³ ja kantoja sekä hakkuutähteitä 550 m³. Pintamaat ovat puhtaita ja varastoidaan alueen reunoille ja käytetään alueen kasvualustaksi ottamistoiminnan päätyttyä. Alueen jälkihoitotoimina esitetään, että ne toteutetaan Kulennoisharjun maa-ainesten oton yleissuunnitelmaa soveltaen siten, että heti ottamistoiminnan loputtua alueella olevat ottamiseen liittyvät rakennelmat ja laitteet poistetaan mukaan lukien poltto- ja
voiteluainesäiliöt. Ensisijainen jälkihoito on luiskien loiventaminen, maisemaa elävöittävä muotoilu ja metsitys. Metsitys tehdään istuttamalla tai kylvämällä alueelle luontaisia puulajeja, mänty, kuusi, haapa ja pihlaja. Suosituksen mukainen istutustiheys hiekka- ja sora-alueilla on 2500 kpl männyn taimea / ha ja 500 kpl koivun-, haavan- ja pihlajan taimea / ha. Lemminkäinen Infra Oy on esittänyt, että toiminta tulisi voida aloittaa välittömästi luvan myöntämisen jälkeen ennen sen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluna vaatimukselle on esitetty, että toimintaa harjoitetaan ja on harjoitettu hakemuksen mukaisella alueella aiemmin myönnettyjen lupien puitteissa. Luvan lainvoimaisuuden siirtyessä voimassa olevan luvan yli johtaa se toiminnan keskeytymiseen ja hankaluuksiin toiminnan jatkuvan ylläpidon suhteen. Aloittamislupa ei hakijan käsityksen mukaan tee muutoksen hakua hyödyttömäksi. Hakija asettaa vakuudet lupapäätöksen mukaisesti. Ottamisalueen sijaintikartta, nykytilanne- ja lopputilannekartat sekä poikkileikkaukset ovat esityslistaliitteinä A. (Valmistelu: ympäristötarkastaja Hannu Toivanen, puh. 044-417 5422) Ympäristöpäällikön esitys: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää esittää myönnettävään maa-aineslupaan kirjattavaksi, että luvan saaja on velvollinen noudattamaan lupahakemusta, ottamissuunnitelmaa ja niistä annettujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten johdosta annettuja vastineita, ellei lupamääräyksistä muuta johdu. Lupamääräyksiin lautakunta esittää otettavaksi seuraavia kohtia: 1. Soran ja hiekan ottaminen ja seulonta on tehtävä tarpeetonta melua aiheuttamatta siten, että sallittuja meluohjearvoja ei ylitetä häiriintyvissä kohteissa eikä ulkomelu saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) klo 7 22 välisenä aikana eikä ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) klo 22 7 välisenä aikana. Sen sijaan näihin liittyviä valmistelevia töitä voidaan tehdä jo ennen klo 7:ää (asuinkiinteistöjä koskevat ohjearvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa 2003:1). Seulontaa ei tule tehdä vilkkaimpana kesäloma-aikana vuosittain 15.6. 31.7.
2. Mikäli tuotannolliset tekijät, kuten suuri työmaakohde sitä vaatii, em. toiminta-ajoista voidaan kirjallisesta hakemuksesta myöntää lupa poiketa. Tätä koskeva hakemus on toimitettava lupaviranomaiselle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen tarvittavan poikkeamisajankohdan alkua. Mahdollinen poikkeamislupa myönnetään toimintajaksokohtaisesti (YSL 118, Vnp 993/1992). 3. Alueelle ei saa sijoittaa muualta peräisin olevia maa-aineksia tai päällystemateriaalia eikä rakennus- tai muita jätteitä (YSL 7, JL 13, Vnp 861/1997). 4. Ottamisalueella sekä kulkuväylinä käytettävien teiden ja muiden kulkureittien pölyn sidontaan ei saa käyttää suolaa tai muita kemikaaleja vaan tarpeen vaatima pölyn sidonta on tehtävä vedellä kastelemalla (YSL 7, 16, 17 ). 5. Poltto- ja voiteluaineita sekä muita toiminnassa mahdollisesti käytettäviä kemikaaleja ei saa varastoida toiminta-alueella enempää ja pidempään kuin kullakin toimintajaksolla tarvitaan. Säiliöiden tulee olla lukittavia kaksivaippasäiliöitä ja laponestolaitteella varustettuja (YSL 7, 16, 17 ). 6. Kemikaalien (myös jätekemikaalien) käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta ja kemikaalilainsäädännön ohjeita ja määräyksiä. Kemikaalien käsittelyssä on huolehdittava, ettei niitä pääse valumaan vesistöön tai maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. (YSL 7, 16, 17, JL 13, 15 ). 7. Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelyssä on noudettava jätelain määräyksiä sekä Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Alueen yhdyskuntajätehuolto tulee järjestää siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle (YSL 6, 7, 14-17, JL 12, 13, 15, 28, 72, Jhm 2 6 luvut). 8. Mikäli toiminta-alueella toimintajakson aikana on tarvetta vaarallisten jätteiden lyhytaikaiseen varastointiin, on varastointipaikka varustettava tiiviillä pohjarakenteella ja tiiviillä reunakynnyksellä varustettuna mahdollisten nestemäisten vaarallisten jätevuotojen leviämisen estämiseksi. Mahdolliset vaaralliset jätteet tulee toimittaa välittömästi toimintajakson päätyttyä vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottamiselle, varastoimiselle tai käsittelylle. Vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaviranomaiselle (YSL 6, 7, 15, 16, JL 12, 13, 15, 16, 29, 118, 121 122, JA 20, Jhm 2 6 luvut). 9. Kuormaus- ja ajoneuvokaluston huolto- ja korjaustoiminta on
lupahakemuksen tarkoittamalla alueella kielletty lukuun ottamatta vähäistä osien vaihtoon rinnastettavaa toimintaa, jossa ei synny vaarallisia jätteitä (YSL 7, 14-17 ). 10. Poikkeuksellisista ympäristöä vaarantavista tapahtumista on luvan saajan ilmoitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi. Lupapäätöksen tarkoittamien toimintojen ulkopuolisille mahdollisesti aiheuttamista vahingoista sekä toimintoihin kohdistuvista valituksista on välittömästi ilmoitettava lupaviranomaiselle (YSL 120, 133, 134, 169 ). 11. Luvan saaja on velvollinen esittämään ympäristölupaviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista ympäristölupahakemuksen, kun alueella ryhdytään jalostamaan maa-aineksia murskaamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä (YSL 27, YSA 2 / 6b-kohta ja 30, JA 13 ). 12. Maa-ainesten ottamista ei tule harjoittaa törmäpääskyjen pesien läheisyydessä pesintäaikana. Törmäpääsky luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi Suomessa (LsL 1, 5 ). 13. Ottamisalue tulee muotoilla ja metsittää ottamisen edetessä. Ottamisalueen pohja tulee muotoilla kumpuilevaksi, jotta se sopeutuu paremmin ympäröivään harjumaisemaan. 14. Mikäli hakemuksen mukainen toiminta päättyy ottamisalueella sen ollessa luvan saajan hallinnassa, on luvan saajan ilmoitettava asiasta lupaviranomaisen sekä kaupungin ympäristölupaviranomaiselle. Luvan saajan on ilmoitettava lupaviranomaiselle myös, mikäli alueen maankäyttö muuttuu tai muutoin ilmenee, että toiminnasta aiheutuu maaperän pilaantumista taikka muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Luvan saajan on poistettava kiinteistöltä toiminnan vaatimat rakenteet ja laitteet. Luvan saajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (YSL 139, 172, JL 72 ). 15. Ottamisalue tulee mahdollisuuksien mukaan rajata esim. teknisellä esteellä (esim. kivi- / betoniesteellä ja lukittavalla portilla,
kaivannolla / ojalla) siten, että ulkopuolisten henkilöiden liikkuminen ottamistoiminnan aikana alueella estyy eikä alueelle voida toimittaa sinne kuulumatonta ainesta tai jätettä eikä aluetta voida käyttää asiaan kuulumattomaan moottoriajoneuvoliikenteeseen. Mikäli alueella tapahtuu ulkopuolisten toiminnasta roskaantumista, maaperän tai pohjaveden likaantumista tai pilaantumista taikka muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä tekijää saada selville, on alueen haltija vastuussa alueen puhdistamisesta ja kunnostamisesta (YSL 14 17, JL 72, 73 ). Sovelletut oikeusohjeet: Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL) Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 (YSA) Jätelaki 646/2012 (JL) Luonnonsuojelulaki 1096/1996 (LsL) Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan yleiset jätehuoltomääräykset (Jhm) Valtioneuvoston päätökset n:o 993/1992 (VNp) Päätös: Esitys hyväksyttiin. Toimenpiteet: Kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus