1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2012 Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu s. 4 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle s. 8 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää s. 10 1
PÄÄKIRJOITUS: Jarmo tanhua Potkua vai piiskaa investoinneille? Maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittymiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Näin toteaa vuorineuvos Jorma Eloranta helmikuussa julkistetussa selvityksessään, jonka tavoitteena oli miettiä keinoja investointien vauhdittamiseksi Suomessa. Selvityksen tilanneen ministeri Häkämiehen ajatuksista Elorannan raportista ja laajemminkin energiapolitiikasta voimme lukea tarkemmin tähän lehden pääjutussa. Eloranta on huolissaan siitä, että yhä suurempi osa vientiyritysten liiketoiminnoista sijoitetaan Suomen ulkopuolelle, minkä seurauksena vientiteollisuuden investointiaste on pienentynyt. Lähivuosien mittavin, yli 20 miljardin, investointikokonaisuus näyttää hänen mukaansa syntyvän energia- ja kaivosalalle. TVO:lla on pitkälle viedyt suunnitelmat osaltaan toteuttaa tätä kokonaisuutta. Eloranta peräänkuuluttaa monia toimia investointien vauhdittamiseksi. Yksi näistä koskee energiaverojen uudelleenarviointia. Suomessa ydinvoiman lisääminen mahdollistaa toimintaympäristön rakentamisen sellaiseksi, joka houkuttelee investointeja Suomeen. Elorannan arvio on, että nykyisen hallituksen kaavailema windfall-vero heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja siirtäisi tuotantoa pois Suomesta. TVO:ta uhkaavaa windfall-veroa on vaikea ymmärtää. Toimitamme tuottamamme sähkön teollisuus- ja energiayrityksille sekä kuntien omistamille energiayhtiöille omakustannushintaan, eikä toiminnastamme synny voittoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omistajamme ovat investoineet Olkiluodon saarelle yhteensä 3 650 miljoonaa euroa. Rakennamme uutta sähköntuotantoa, joka parantaa Suomen omavaraisuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo teollisuuden työpaikkoja Suomeen. Omistajiemme siunauksella olemme vuosikymmenet toteuttaneet Suomen energiapolitiikan tavoitteiden mukaisia ratkaisuja. Meillä on myös suunnitelmat jatkaa miljardi-investointeja nykyiseen ja uuteen ydinvoimatuotantoon sekä käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Isoilla investoinneilla on pitkä takaisinmaksuaika. Siksi meillä, ja meihin sijoittavilla teollisuus- ja energiayhtiöillä pitää olla vakaa ja ennustettava toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen. Me kaikki tarvitsemme sähköä. Tarvitsemme sitä riippumatta tulotasostamme. Kaikki suomalaiset hyötyvät siitä, että Suomessa tuotetun sähkön tarjonta markkinoilla on riittävää ja vakaata. - Kuva: Hannu Huovila YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2012 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2012. Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 27160 EURAJOKI Puh. (02) 83 811 Faksi (02) 8381 5209 Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: TEM:n arkisto Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. 2
TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus: Potkua vai piiskaa investoinneille Jarmo Tanhua 4 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Leena Manner 7 Kolumni: Hyviä aineksia Juha Naukkarinen Kuva: Hannu Huovila 8 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Lauri Inna 4 8 10 Elinkeinoministeri jyri häkämies: Sähkön hinta suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Teollisuuden Voima Oyj:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani Vedellä monta roolia ja tehtävää 10 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää Leena Manner 14 Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää toimintaa Leena Manner 18 Kahden ympäristöviranomaisen valvonnassa Jukka-Pekka Paajanen 22 Puhdas Itämeri -hanke torjuu Itämeren rehevöitymistä Päivi Saarinen 24 Rallilegenda sähköntuottajana Juhani Ikonen Vesi on uraanin veroinen raaka-aine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. 27 Suvaitsevaisuutta peliin! Voimamies 3
Kuva: TEM:n arkisto 4
Teksti: leena manner Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi Kataisen hallituksen kolmesta painopistealueesta. Kullekin painopistealueelle on määritelty koordinoiva ministeri sekä vastuuministeriö. Kasvusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Häkämiehen johdolla. Lisää investointeja! Meillä on selvä tavoite: haluamme lisää investointeja Suomeen. Lokakuussa 2011 vuorineuvos Jorma Eloranta nimitettiin selvitysmieheksi etsimään keinoja, kuinka voisimme lisätä investointeja Suomeen. Eloranta jätti juuri raporttinsa, ja olen hyvin tyytyväinen esityksiin. Eloranta toteaa vanhan viisauden siitä, että maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittämiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Tämä on aivan totta. Pärjäämisemme tässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kilpailukykymme kohentamista. Tämä korostaa kohtuuhintaisen sähkön merkitystä. Häkämies toteaa kovin monen kilpailukykytekijän tulevan annettuna kansainvälisiltä markkinoilta. Osaaminen ja energia ovat asioita, joihin vaikutetaan kotimaisin päätöksin. Ymmärrän energiateollisuuden toiveen pitkäjänteisestä ja stabiilista energiapolitiikasta. Alalla katsotaan kauas niin meidän poliitikkojenkin pitää. Toisaalta Suomessa on juuri tehty nippu kilpailukykyä tuovia mittavia energiapoliittisia päätöksiä, kuten myönteiset periaatepäätökset ydinvoiman rakentamisesta. Nämä ovat hyviä esimerk- 5
kejä kauaksi tulevaisuuteen vaikuttavista ja kilpailukykyä lisäävistä päätöksistä. Uskon myös uusiutuvan tukipaketin tuovan meille uudenlaista yrittäjyyttä, uusia innovaatioita ja työllistymismahdollisuuksia. Meillä pitää olla rohkeutta kehittää näistä mahdollisia uusia menestyjiä. Olen hyvin tyytyväinen näihin edellisen hallituksen päätöksiin, joita olin itsekin tekemässä. Uskon myös, että lähivuosina palaamme vielä kysymykseen ydinvoiman korvausinvestoinneista joidenkin laitosyksiköiden käyttöajan päättyessä. Ilmasto- ja energiastrategia valmistelussa Kataisen hallitus sitoutui edeltäjänsä suuriin energiapoliittisiin linjauksiin eikä ole tehnyt uusia linjauksia. Häkämiehen mielestä sellaisia ei nyt kannata odottaakaan. Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. Miettiessämme tulevia toimenpiteitä ja budjetteja meidän on tiedettävä esimerkiksi se, olemmeko saavuttamassa asetettuja hyviä tavoitteita uusiutuvan lisäämisestä sekä energiatehokkuudesta. Ensimmäisiä linjan tarkistuspisteitä on tämän vuoden aikana laadittava ilmasto- ja energiastrategia. Se annetaan sitten valmistuttuaan myös eduskunnalle tiedoksi. Osana strategiaa meidän on mietittävä Suomen perusteltu kanta EU:n tavoitteeseen nostaa päästövähennystavoitetta 20 %:sta 30 %:iin. Nostolla on vaikutuksia ja meidän pitää tarkkaan tietää, mihin olemme sitoutumassa ja mitä se merkitsee juuri kilpailukyvyllemme. Sokkona ei voi noin suurta kannanmuodostusta tehdä! Strategian energiaosuutta valmistellaan paraikaa TEMissä. Häkämies toteaa, että energiastrategiaa tehtäessä tarkistetaan jälleen myös sähkön kulutusennuste. Teollisuus on tehnyt paljon omaan tuotantoonsa liittyviä päätöksiä, joilla on vaikutuksia myös sähkön kysyntään. Aiempi kulutusennuste perustui tiettyihin olettamuksiin, joiden toteutuminen on syytä tarkistaa. Ydinvoimalla ja puuenergialla kohtalonyhteys Metsäteollisuus on teollisuudenala, jolle sähkön saatavuuden ja hinnan turvaaminen on tärkeää. Samaan aikaan bioenergian suurimittainen Kuva: Kokoomuksen arkisto Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. edistäminen ei ole mahdollista ilman metsäteollisuutta, mutta samalla meidän on pystyttävä pitämään huolta siitä, että energiakäyttöön ohjautuu sinne soveltuva pieniläpimittainen ainespuu. Ydinvoiman ja bioenergian kohtalot kulkevat metsä- teollisuuden kanssa käsikädessä. Häkämies toteaa, että nykyisessä taloustilanteessa myös uusiutuvan tukia ja varattuja määrärahoja joudutaan arvioimaan tulevassa kehysriihessä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että rahat riittävät kitisten. Tuleva kehysriihi on luonnollisesti tärkeä etappi, jossa joudumme jälleen punnitsemaan tuloja ja menoja. Uusiutuvan tukeen käytetyt varat ovat kuitenkin hyviä investointeja, sillä niiden kotimaisuusaste on korkea. Ne tuovat työpaikkoja rakennusvaiheessa ja bioenergia myös käytön aikana. Työpaikat kohdistuvat usein alueille, joilla työllistyvyys on muutenkin hankalaa. Olen korostanut puu- ja ydinvoiman yhteyttä: ydinvoima, metsäteollisuus ja puun käyttö energiantuotannossa liittyvät yhteen ja tästä yhteydestä on pidettävä hyvää huolta. Energiateollisuus on harvoja paljon Suomeen investoivia aloja. Suomeen rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia niin ydinvoimaan kuin uusiutuvaan energiaan. Tarvitsemme näitä investointeja. Nyt ydinvoiman osuus on noin 28 % sähköntuotannosta, kun luvat saaneet voimalaitosyksiköt ovat tuotannossa, osuus nousee yli 40 %:iin. Sähkömarkkinalaille pikatarkistus Jotain uutta Häkämies kuitenkin lupaa. Jopa pikaisesti. TEM on johdollani tuomassa nopeasti sähkömarkkinalain uudistuksen eduskuntaan. Joulun välipäivien sähkökatkot osoittivat järjestelmämme haavoittuvuuden. Tähän asti on kuviteltu vakiokorvausten toimivan kimmokkeena verkoston kunnossapidolle. Nyt näimme, että näin ei ole. Olen esittämässä sähkömarkkinalakiin uudistusta, joka kolminkertaistaa vakiokorvauksen. Samaan aikaan muutamme lainsäädäntöä niin, että maakaapelointi teiden varsille käy mahdolliseksi. Satojen tuhansien ihmisten elämää vaikeuttaneet sähkökatkokset osoittivat sen, että järkevintä politiikkaa on ennalta varautuminen, ei jälkikäteen korvausten maksaminen, Häkämies linjaa päättäväisenä. - 6
Teksti: Juha naukkarinen kuva: Energiateollisuus RY tarkistaminen mm. palvelinkeskusten osalta sekä hallitusohjelmassa mainittujen uraani- tai windfallverojen harkitsemisen lopettaminen. Elorannan suositusten noudattaminen poistaisi investointeja nyt vaikeuttavia epävarmuuksia. Energiainvestointien edistämistä käsitellään niiden osuuteen nähden kovin kevyesti. On huolestutkolumni: Hyviä aineksia Vuorineuvos Jorma Eloranta selvitti työ- ja elinkeinoministerien toimeksiannosta, millaisella strategialla Suomen houkuttelevuutta yritysten investointikohteena voitaisiin parantaa. Kysymys on tärkeä maamme hyvinvoinnin kannalta. Eloranta oli kokeneena yritysjohtajana, mutta myös politiikan maailmaa ymmärtävänä kansalaisena varmasti oikea valinta tehtävään. Eloranta lähtee siitä, että valtiovallan on luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö investointeja varten. Julkisen vallan tulee luoda yhtäläiset kilpailuolosuhteet Suomessa toimiville yrityksille verrattuna kilpailijamaiden toimintaolosuhteisiin. Energiasektori on viimeisten vuosien aikana ollut Suomen suurin investoija. Joinain vuosina energiateollisuus on investoinut lähes yhtä paljon kuin koko muu teollisuutemme yhteensä. Alan pitäisi jo tehdyt päätökset päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä huomioiden myös voida jatkaa vahvaa investointitahtiaan. Eloranta esittää 40 toimenpide-ehdotusta, joista monia on jo käsitelty julkisuudessa. Perusasiat kuntoon -teesin alla hän esittää mm. energiaan ja muuhun infrastruktuuriin liittyviä ehdotuksia. Energiaan liittyviä ehdotuksia ovat kaasuverkkoon liittyvien hankkeiden ohella energiaverotuksen On huolestuttavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. tavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. Toinen unohtunut, mutta nykyisessä taloustilanteessa tärkeä näkökulma on se, että Suomi tuo yli 2/3 kaikesta energiastaan ja 10 15 % sähköstään. Tuonnin vähentäminen ja omavaraisuuden lisääminen vahvistaisi kauppatasettamme ja hyvinvointiamme, samalla tavalla kuin viennin lisääminen. Energiateollisuuden visiossa vuodelle 2050 on todettu, miten omavaraisuutemme parantaminen ja fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen sähköllä ja kaukolämmöllä vahvistaisi kauppatasettamme noin 2 miljardilla eurolla vuodessa, ja tulevaisuuden kasvavilla energianhinnoilla jopa yli 4 miljardilla eurolla vuodessa. Keskustelussa on tärkeätä muistaa, että niin sähkön- ja lämmöntuotannon kuin energiaverkostojen investoinnit vaativat valtavia pääomapanostuksia ja että investoinnit tehdään aina pitkiksi ajoiksi, moniksi vuosikymmeniksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että toimintaympäristömme on mahdollisimman pitkäjänteinen ja ennustettava. Ylläpitämällä ja tukemalla tämänlaista toimintaympäristöä myös poliittiset päätöksentekijämme voivat edistää tärkeiden investointien toteutumista, omavaraisuuden parantamista ja hinnan pysymistä kilpailukykyisenä. Eli hyvinvoinnin tuottamista meille kaikille. - Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja. 7
Teksti: lauri inna kuva: Hannu huovila Laitosvaihto- EHTOJEN vertailtavuus tärkeää OL4- hankkeelle Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden ja rakennettavuuden osalta, Lähdemme siitä, että paras voittakoon. TVO:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Suunnittelulla varmistetaan laitosvaihtoehtojen lopullinen soveltuvuus Suomeen sekä rakennettavuus Olkiluodon laitospaikalle. Näillä toimilla valmistellaan tulevaa laitosvaihtoehdon valintaa ja laitoskohtaista jatkosuunnittelua. Oleellista on, että kaikki vaihtoehdot ovat mukana, ja kaikki myös tekevät jatkuvaa kehitystyötä soveltuvuuden, turvallisuusominaisuuksien sekä rakennettavuuden osalta. Ideana on se, että tarjoukset ovat vertailtavissa keskenään ja siinä mielessä samalla viivalla, kertoo OL4-hankkeen toimistopäällikkö Pekka Pyy. Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden, rakennettavuuden, toimitustavan ja käytettävyyden osalta. OL4-hankkeen alkuvaiheessa tehty soveltuvuusselvitys antoi perusteet väliarviolle laitosvaihtoehtojen luvitettavuudesta Suomeen. Tämän perusteella arvioitiin laitosvaihtoehtojen muutostarpeita ja vaatimuksia, joita edellytetään Suomeen rakennettavalta laitokselta. Säteilyturvakeskus on ollut mukana jo laitostyyppien alkuvai- 8
heen soveltuvuusselvityksissä. Väliarvion perusteella määriteltiin kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa vaatimusperusteet ja tarvittavat laitoskohtaiset kehitysohjelmat. Lisäksi TVO:n aktiivinen rooli parantaa mahdollisuuksia saada laadukkaita tarjouksia, Pyy korostaa. Kaikkien laitosvaihtoehtojen edellytetään täyttävän uusimmat turvallisuusvaatimukset, joita ovat muun muassa järjestelmä selviytyä 72 tunnin pituisesta täydellisestä laitoksen sisäisen jakeluverkon vaihtosähkönmenetystilanteesta. Lisäksi kaikki laitosvaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti Suomen vaatimuksia paremmin varautuneet maanjäristyksiin. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Ja Olkiluodon laitospaikka on tutkittu jo hyvin perusteellisesti. Se on vakaa laitospaikka. Suomen arktiset olosuhteetkaan eivät ole ongelma TVO:n harkinnassa oleville laitosvaihtoehdoille. Valittavana kiehutus- tai painevesireaktori TVO:n valitsemat laitosvaihtoehdot ovat tehoiltaan samaa kokoluokkaa, eli reaktorin lämpöteho on 4 000 ja 4 600 megawatin väillä. Niin sanottujen isojen reaktoreiden kokoluokassa kaikissa vaihtoehdoissa on vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmä mukaan lukien sydänsieppari. Lisäksi suojarakennuksen täytyy kestää vakavat onnettomuudet. Sähkötehon kannalta keskeistä on turbiinilaitoksen valinta. Rakennettavuuden osalta laitosvaihtoehdoissa on eroavaisuuksia. Rakennettavuusselvityksiä tehdään kokonaisuuden kannalta optimaalisen vaihtoehdon valitsemiseksi. Myös rakentamisen aikaista toteutustapaa tarkastellaan ja arvioidaan. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Laitostyyppejä yhdistävänä yleisenä trendinä voidaan mainita niin kutsutun passiiviajattelun, eli toiminnan ilman ulkoista käyttövoimaa, vakiintuminen ydinturvallisuusratkaisuissa. Tehdään laitoksia, jotka kestävät entistäkin pidempään onnettomuustilanteissa ilman aktiivisia turvallisuustoimintoja. Teollisuus on ottanut tämän haasteen vakavasti, Pyy toteaa. - 9
Vesi on yhtä tärkeä raaka-aine kuin uraani 1 /2012 Ytimekäs Vedellä monta roolia ja teht 10
Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi on uraanin veroinen raakaaine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, TVO:n turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. ehtävää Vedellä on lukuisia, hyviä, ydinvoimalaitosprosessiin soveltuvia ominaisuuksia. Vesi on yleisesti käytössä erilaisissa lämpövoimalaitoksissa, jollainen ydinvoimalaitoskin on. Höyryksi keitetyllä vedellä pyöritetään turbiineja ja lauhtunut vesi palautetaan takaisin keitettäväksi. Veden lämpökapasiteetti on korkea eli se sitoo paljon lämpöenergiaa lämpötilaeroa kohden. Vesi on lisäksi edullista, puhdasta ja sitä on helposti saatavilla, Himanen listaa syitä juuri veden käyttämiselle. Himanen kertoo, että vesi on ydinreaktioon sopiva myös siksi, että veden avulla ketjureaktio jatkuu veden toimiessa neutronien hidastimena. Ilman vettä nopeat neutronit olisivat liian nopeita halkaisemaan uraaniytimiä. Vesimolekyyleihin törmäillessään neutronit menettävät nopeuttaan niin että neutronin sisältämästä liike-energiasta tulee sopiva uraaniytmien halkaisemiseen. Toisaalta vaihtoehtoja vedelle on aika vähän. Veden asemesta voitaisiin lämmönsiirtoon käyttää helium-kaasua tai natrium-sulaa, mutta niiden käyttö on paljon veden käyttöä hankalampaa. Kanadalainen Candu-reaktori käyttää raskasta vettä, mutta raskaan veden valmistaminen on melkoisen kallista. Olkiluodossa siis käytetään vettä, ja paljon. Raakavettä Eurajoesta TVO otti viime vuonna lähes 360 000 m 3, jäähdytysvettä voimalaitoksen läpi kulki 2 150 miljoonaa m 3. Tarvitsemme makeaa Eurajoesta otettua vettä käyttövedeksi ja valmistamme siitä erittäin puhdasta vettä käytettäväksi prosessissa, ja lisäksi käytämme merivettä jäähdytykseen. Prosessissa kiertävää vettä puhdistetaan jatkuvasti ja esimerkiksi vuosihuoltojen aikana reakto- Reaktorihallin höyrynerotin nostetaan ylös vuosihuoltojen yhteydessä. Ydinvoimalaitoksella keitetään vettä uraaniytimien halkeamisen synnyttämällä lämmöllä. 11
rialtaasta tyhjennettävä vesi varastoidaan säiliöön uudelleen käyttöä varten. Näin vähennetään tuoreen prosessiveden tarvetta ja ulos pumpattavan veden määrää, Himanen avaa. Eurajoesta otettava raakavesi päätyy esikäsiteltynä Korvensuon noin 140 000 m 3 suuruiseen tekoaltaaseen ja sieltä Olkiluodon vesilaitokselle. Siellä veden epäpuhtaudet saostetaan kemikaaleilla, lika erotetaan pienillä ilmakuplilla ja vesi suodatetaan ja desinfioidaan, minkä jälkeen vesi varastoidaan puhdasvesialtaisiin, joiden yhteistilavuus on noin 6 000 m 3. Sieltä veden tie jakaantuu kahtia: normaalina talousvetenä käytettävä vesi kloorataan ennen pumppaamista vesijohtoihin, kun taas prosessia varten tarvittava vesi ohjataan täyssuolanpoistolaitokselle suolojen ja muiden epäpuhtauksien poistamista varten. Normaalikäytössä vettä kuluu noin 35 m 3 tunnissa, mistä prosessivedeksi kahdelle laitosyksikölle menee 10 m 3 valvotun alueen pesuvesiksi 5 m 3 ja loppu 20 m 3 on juomakelpoista ns. saniteettivettä. Täyssuolanpoistetulla vedellä korroosiota vastaan Himanen kertoo, että täyssuolanpoistettua vettä käytetään ydinsähkön tuotantoprosessin lisäksi myös käytetyn polttoaineen välivarastoaltaissa. Ja ihan samasta syystä kuin reaktorissakin. Täyssuolanpoistetun veden avulla vältämme korroosiota niin reaktorissa kuin polttoainenipuissa. Reaktorin kunnossapito on ydinvoimalaitoksen toiminnalle keskeistä, mutta tärkeää on myös säilyttää polttoaineniput mahdollisimman puhtaina ja hyvässä kunnossa loppusijoitukseen. Voimalaitosyksiköllä kiertää yli 400 m 3 prosessivettä ns. primääripiirissä, mikä tarkoittaa reaktorin lisäksi lauhdutinta ja suurta määrää putkia, lämmönvaihtimia ja erikokoisia säiliöitä. Varastoimme vettä myös hätäjäähdytyksen varalta. Laitosyksiköillä on prosessivettä heti pumpattavissa noin 1 600 m 3 ja varastoituna altaissa kaikkiaan noin 8 000 m 3. Saamme vettä lisää täyssuolanpoitolaitokselta, puhdasvesialtaista, Korvensuon varastoaltaasta ja tarvittaessa voidaan pumpata lisää Eurajoesta. Makean veden varastomme riittävät täydentämättäkin useiden viikkojen hätäjäähdytyksen ajaksi, Himanen toteaa. Hätätilanteessakaan merivettä ei ole tarkoituksenmukaista pumpata reaktoriin, sillä veden kiehuessa pois suolat kiteytyvät ikävällä tavalla ja tukkisivat voimalaitoksen putkistot. Putkistoja Olkiluodossa riittääkin, useita kilometrejä, varovastikin arvioiden. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme o varalle, TVO:n turvallisuustoimiston päälllikkö Risto Himanen ke Prosessivesi ja merivesi eivät sekaannu Jo nimikin sen kertoo: kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, tärkeintä vettä on reaktorivesi. Ydinvoimaprosessissa kiehutetaan vettä, joka höyrystyy ja höyry syötetään turbiinin kautta pyörittämään generaattoria. Ydinvoimalaitos eroaa muista lauhdevoimaloista lähinnä polttoaineeltaan, täällä vettä kiehutetaan sen energian avulla, joka saadaan hajottamalla uraaniytimiä. Uraaniytimien haljetessa vapautuu energiaa ja neutroneja. Neutronit aiheuttavat lisää uraaniytimien hajoamisia ja ketjureaktio pysyy käynnissä. Fissiosta syntynyt lämpöenergia johtuu veteen ja saa sen kiehumaan. Syntynyt höyry johdetaan sitten turbiinille, Himanen tiivistää prosessin. Vesi kiertää prosessissa jatkuvasti, mutta esimerkiksi haihtunutta vettä korvataan lisäämällä vettä muutama kymmenen kuutiometriä vuorokaudessa. Himanen kertoo, että prosessin hyötysuhde on parempi, kun reaktoriin pumpattavaa syöttövettä lämmitetään turbiinin väliotoista otetulla höyryllä monessa vaiheessa. Korkeapaineturbiinin jälkeen höyryä lämmitetään uudelleen välitulistimissa ennen kuin se johdetaan matalapaineturbiinille. Turbiinista poistunut höyry lauhdutetaan lauhduttimissa vedeksi, joka pumpataan jälleen reaktoriin. Turbiinin jälkeen höyryn lauhduttamiseen käytetään merivettä, joka kulkee lauhduttimen lävitse ohuissa putkissa ja jäähdyttää turbiinilta tulevaa höyryä vedeksi. Prosessivesi ja merivesi eivät kohtaa, sillä lauhduttimessa höyry putoaa merivesiputkien päälle ja lauhtuu samalla. Lauhdutettu vesi jatkaa kiertoaan puhdistusprosessiin ja takaisin reaktoriin. 12
Varastoaltaassa tehdään käytetyn polttoaineen oksidimittauksia. Reaktoriallas tyhjennetään ja pestään vuosihuollon aikana. Käytetyt polttoaineniput sijoitetaan varastoaltaaseen. imintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän Himanen kertoo. Merivettä kulkee lauhduttimen lävitse 30 kuutiota sekunnissa. Merivesi etenee tulo- ja poistotunneleissa noin metrin sekunnissa ja lauhduttimen läpi kulkiessaan se lämpenee noin 10 astetta. Toimintaa veden varassa Kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, vedellä on kaksi tärkeää turvallisuustehtävää: vesi jäähdyttää ja vesi suojaa säteilyltä. Vettä reaktorin sisällä kierrättävien pääkiertopumppujen avulla säädellään myös reaktorin tehoa. Reaktorissa ei pääse tapahtumaan hallitsematonta tehon kasvua, koska veteen syntyvät höyrykuplat vähentävät sen kykyä hidastaa neutroneita ja siten uraanin hajoamisreaktiota. Pikasulun tapahtuessa pääkiertopumppujen kierrosluku hidastuu ja seurauksena syntyy lisää höyrykuplia, jotka nopeasti alentavat reaktorin tehoa. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän varalle, Himanen päättää. - 13
Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää TOIMINTAA Vesi- ja radiokemialla on tärkeä tehtävä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toiminnan valvonnassa. Niiden avulla varmistamme laitoksen alhaiset säteilytasot ja puhtauden, käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso kertoo. Näytteitä analysoimalla valvotaan esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen ehe Paaso avaa vesikemian merkitystä kertomalla prosessiveden analyyseistä. Vettä analysoimalla tiedämme, mitä prosessissa tapahtuu ja huomaamme ennen kaikkea muutokset. Monet kemialliset ominaisuudet ja jopa mahdolliset reaktoripaineastiassa olevan polttoaineen pienet radioaktiiviset vuodot näkyvät toki jo valvomomonitoreissa, mutta ne varmennetaan ja niiden suuruus todennetaan vesi- ja kaasunäytteistä tehtävillä analyyseillä. Laboratoriossa meidän tehtävänämme on valvoa ja todentaa kemian parametrien pysyminen asetettujen tavoite- ja raja-arvojen mukaisina. Seuraamme reaktoriveden anioneja, kuten klorideja ja sulfaatteja joka ikinen päivä 4 tunnin välein on-line-ionikromatografilla. Anioneita seuraamalla tiedämme, ettei korroosiota aiheuttavia aineita ole. Haemme näiden lisäksi viikoittain näytteitä lukuisilta näytepisteiltä. Näytteitä analysoimalla valvomme esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen eheyttä ja tiedämme kaiken olevan kunnossa. Otamme vuoden aikana laitosyksiköiltä yli 8 000 näytettä. Yhdestä näytteestä teemme yleensä useita analyysejä. Näytteet keräämme ennalta laaditun viikko-, kuukausi- ja vuosiohjelman mukaisesti. Osa näytteistä otetaan päivittäin, osa kerran viikossa ja osa harvemmin. Puhtaat vedet käynnistämisen edellytyksenä Paitsi prosessin seurantaa käynnin aikana, teemme tärkeitä analyysejä myös vuosihuolloissa. Ajettaessa laitosyksikköä alas vuosihuoltoihin seuraamme radiokemian näytteiden avulla laitosyksikön eri järjestelmien aktiivisuustilannetta. Vuosihuoltojen päätyttyä vesikemian avulla varmistutaan jälleen siitä, että kaikki on kunnossa. Vuosihuoltojen päätyttyä vesinäytteet ovat jälleen tärkeässä tehtävässä, sillä laitoksen käynnistämi- 14
toaineen eheyttä, jotta tiedämme kaiken olevan kunnossa, kertoo käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso. nen edellyttää myös kemian analyysitulosten olevan kunnossa ja vesien puhtaita eri järjestelmissä. Otamme näitä tärkeitä vesinäytteitä, kun reaktoripaineastian kansi on jälleen kiinnitetty paikoilleen prosessin käynnistymistä varten. Vasta näiden analyysien jälkeen voidaan edetä prosessin käynnistyksessä. Laitosten ylösajon aikana seuraamme myös järjestelmien kemiaa, tarkkailemme esimerkiksi lauhteenpuhdistuksen suodattimien toimintaa, Paaso selventää. Vaikka vesinäytteet ovat tärkeitä, ne eivät silti ole ainoita analysoitavia. Vuosihuolloissa ja tarpeen tullen muulloinkin analysoimme myös erilaisia pintojen päältä löydettyjä sakkoja ja selvitämme, mistä ne voivat olla peräisin. Kaasunäytteitä keräämme esimerkiksi poistoilmapiipusta. Paaso on tyytyväinen Olkiluodossa mitattuihin alhaisiin radioaktiivisten aineiden päästötasoihin, jotka viime vuonna alittivat jälleen selvästi sekä viranomaisten asettamat että TVO:n omat, viranomaisarvoja tiukemmat raja-arvot. Jalokaasupäästöt ilmaan olivat 0,007 prosenttia sallitusta ja jodipäästöt 0,0015 prosenttia sallitusta viranomaisrajasta. Radioaktiiviset päästöt veteen olivat 0,05 prosenttia ja tritiumpäästöt 7,2 prosenttia viranomaisrajasta. 15
Laboratorioanalyytikko Noora Jokela tekee anionimääritystä prosessivedestä ionikromatografilla. Täyssuolanpoistettua prosessivettä Reaktoriveden puhtaus on tärkeää esimerkiksi korroosion estämiseksi. Korroosiota ehkäistään valmistamalla puhtaasta juomavedestä ns. täyssuolanpoistettua vettä, jota saadaan poistamalla vedestä epäpuhtaudet sekä ionit. Vedenvalmistus tehdään Olkiluodon vesilaitoksella ja täyssuolanpoistolaitoksella. Täyssuolanpoistettu vesi kiertää prosessissa, ja sitä lisätään tarvittaessa esimerkiksi haihtumisen vuoksi. Prosessivettä puhdistetaan ydinvoimalaitoksella jatkuvasti ioninvaihtohartseilla päällystetyillä suodattimilla. Hartsit imevät veteen liuenneen raudan ja muut erilaiset korroosiometallit. Lauhteenpuhdistuksen ioninvaihtohartseja vaihdetaan säännöllisesti ja käytön jälkeen ne kuivataan, sekoitetaan kuumaan bitumiin ja loppusijoitetaan bitumoituna voimalaitosjäteluolaan. Motivoitunut henkilöstö moderneissa tiloissa TVO:n käytön valvonnan laboratorio on toiminut Olkiluodossa laitosyksiköiden käynnistämisestä alkaen. Laboratoriossa analysoidaan käyvien laitosyksiköiden, käytetyn polttoaineen välivaraston ja voimalaitosjäteluolan näytteitä. Laboratorio tekee myös omavalvontaa, sillä siellä analysoidaan Olkiluodossa käytettävä raaka- ja talousvesi ja saniteettijäteveden puhdistamon näytteet. Labo- 16