Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 9.1. 2.4.2012 FM Jussi Tuovinen
Sarjan rakenne, osa 2 27.2. Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) 12.3. Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? 19.3. Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? 26.3. Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi
Hermes Alunperin luonnon ja paimenten jumala, mutta myöhemmin jumalten sanansaattaja Matkustajien, paimenten, kirjallisuuden, runoilijoiden, urheilijoiden, kauppiaiden ja varkaiden suojelija Vastine room. mytologiassa Mercurius, jonka mukaan on taas saanut nimensä aurinkokunnan pienin, sisin ja nopeimmin kiertävä planeetta Merkurius Zeuksen ja nymfi Maian poika
Mercurius Roomalaisten kaupankäynnin pääjumaluus ja Hermeksen vastine Nimi tullee latinan sanoista merx eli "kauppatavara" ja mercari eli "ostaa, käydä kauppaa Alun perin muistuttaa lähinnä etruskien Turms-jumalaa, mutta monien muiden latinalaisten jumalien tapaan kehittyi enemmän kreikkalaisten vastineidensa suuntaan Monet kaupankäyntiin liittyvät termit edelleen samaa juurta: merkonomi, merkantti, merkantilismi, Mercosur jne.
Maia Vanhin 7 plejadista eli Atlaksen ja Pleionen tyttärestä Asui sisartensa kanssa Kyllenen vuorella Arkadiassa Sisaruksia kutsuttiin isänsä mukaan joskus myös atlantideiksi tai vuorinymfeiksi eli oreadeiksi Monista tarujen 7 sisaresta ne alkuperäisimmät Kalypson, Hyaan, hyadien ja hesperidien sisarpuolia Muiden nymfien tapaan mukana Artemiin kulkueessa Maia vanhin, kaunein ja ujoin sisaruksista
Keskiviikko 4. toukokuuta Maia synnytti Hermeksen Zeukselle jälleen Heralta salaa luolassa keskiviikkoyönä toukokuun 4. päivä Maia monien kielten toukokuuta ilmaisevan sanan taustalla (ruots. maj, engl. May, saks. Mai jne.) Neljä Hermeksen ja Mercuriuksen tunnusluku Keskiviikko Hermeksen eli Mercuriuksen päivä (kr. hemera Hermu, room. dies Mercurii) Edelleen esim. ransk. mercredi eli keskiviikko samaa juurta Ei varsinaista kevättematiikkaa kuitenkaan, paitsi ehkä kujeilunhalu
Syntymäveijari Monissa uskonnoissa tyypillinen kujeilija- eli tricksterhahmo, kreikk. traditiossa selvimmin ehkä juuri Hermes Maian nukahdettua Hermes ryömi Thessaliaan, jossa varasti yöllä veljensä Apollonin karjan, johdatteli eläimet luolaan ja painoi muotilla luolan eteen sorkanjäljet väärinpäin, jotta näyttäisi siltä, että karja olisi tullut ulos luolasta Apollon sai erinäisten vaiheiden jälkeen tiedon syyllisestä, mutta antoi anteeksi saatuaan Hermekseltä vastalahjaksi kilpikonnan kuoresta ja lehmänsuolista tehdyn hienosti soivan lyyran
Hyvä paimen Vaihtokaupan tuloksena Hermeksestä tuli paimen ja Apollonista taas musiikin jumala, jonka symboliksi tuli juuri kyseinen lyyra (vrt. ylioppilaslakin lyyra) Vaikka Hermes sittemmin liittyy vahvasti kaupankäyntiin ja kaupunkeihin, säilyy hänellä myös hyvä paimenen tematiikka, millä on sittemmin ollut yhteyttä myös kristinuskoon
Itsevarmuuttakin löytyy Kun Apollon ihmetteli miten pieni lapsi oli jaksanut teurastaa ja syödä kaksi lehmää, tämä kertoi jakaneensa ruhot 12 osaan, yhden kullekin Olympoksen jumalalle Tähän Apollon ihmetteli, että eihän Olympoksella ollut tuolloin kuin 11 jumalaa, mihin Hermes totesi vaatimattomasti olevansa itse tuo viimeinen 12. jumala Zeus ihastui pojan nokkeluuteen ja hyväksyi tämän Olympoksen jumalten joukkoon, tosin sillä ehdolla, ettei Hermes enää valehtelisi, muttei tämä malttanut tätä aina noudattaa
Kepposia ja vauhtia Kiusasi muitakin jumalia kepposillaan, mutta nämä olivat kuitenkin pääosin hyväntahtoisia ja häntä siedettiin Osoitti usein nokkeluudellaan toisten yksinkertaisuuden Myös karnevaalihahmon ja hovinarrin esiaste Älykkyyteen liittyy nopeus ja nokkeluus, mikä näkyy Hermeksen siivekkäässä olemuksessa ja sanansaattajastatuksessa Myös nopein metalli elohopea (engl. mercury) nimetty hänen mukaansa
Tunnusmerkit Kuten muillakin jumalilla Hermeksen tunnusmerkit liittyvät kiinteästi hänen toimenkuvaansa Siivekkäät sandaalit sekä siivillä varustettu lierihattu liittyvät nopeaan matkantekoon, samoin matka- tai valtikka (kerykeion eli caduceus), jota hän käyttää matkalaisten ohjaamiseen ja opastamiseen
Kaksi sauvaa, kaksi funktiota Hermeksen sauva eli Kerykeion Asklepioksen sauva
Kaupan symboli Kerykeion Hermeksen sauvan ja käärmeiden alkuperästä eri teorioita Erään mukaan se olisi peräisin Lähi-idästä, jossa jäykistyneen käärmeen ja sauvan välillä morfologinen assosiaatio (vrt. Mooseksen sauva) Toisen version mukaan kehittynyt vain ornamenteista Kahden kohtaavan käärmeen on katsottu symboloivan kohtaamista, kaupankäyntiä ja neuvottelua Asklepioksen sauvassa vain yksi käärme Suosittu symboli kaikessa kauppaan ja kaupankäyntiin liittyvässä sekä esim. monissa kauppakaupunkien vaakunoissa
Pari Hermeksen perillistä
Asklepioksen sauva Lääketieteen symboli, joka edustaa sairauksien parantamista lääkkeiden avulla Asklepios, Apollonin poika, oli kreikk. mytologiassa lääketieteen jumala Asklepioksen ja käärmeen yhteyden katsotaan juontuvan tapauksesta, jossa kuningas Minos oli määrännyt hänet herättämään poikansa Glaukoksen kuolleista Hänen miettiessä miten tässä onnistuisi paikalle kiemurteli käärme ja kietoutui hänen sauvansa ympärille
Asklepioksen käärmeet Asklepios tappoi käärmeen sauvallaan, mutta pian paikalle tuli toinen käärme, joka herätti ensimmäisen kuolleista mukanaan tuomalla yrtillä Samaa yrttiä käyttäen Asklepios herätti sitten kuolleista myös Glaukoksen Asklepioksen Zeus nosti taivaalle Käärmeenkantajan tähtikuvioksi Käärmeen nahanluonnin on katsottu symbolisoivan uudestisyntymistä ja voimien palaamista
Avoin ja salattu viisaus Hermeksen äly oli verraton ja hänen sanotaan keksineen mm. aakkoset, tähtitieteen, sävelasteikon, noppa- ja korttipelit, mitat sekä tulevaisuuden ennustamisen Tässä suhteessa hän sai piirteitä egyptiläiseltä Thotjumalalta (kreikkalaisten Hermes Trismegistos), joka vastasi niin avoimesta kuin varsinkin salatusta viisaudesta, mikä on ollut pohjana esoteeriselle eli salatulle hermetismille ja mutkan kautta ylipäätään asioiden tulkinnalle eli hermeneutiikalle
Hermafroditos ja Salmikis Hermeksellä ja Afroditella oli hyvin kaunis poika Hermafroditos, jonka nimi kuvasi molempia vanhempia Kerran lähteellä hän kohtasi nymfi Salmikisin, joka rakastui kauniiseen Hermafroditokseen niin paljon, että halusi tulla yhdeksi tämän kanssa Hänen toiveensa toteutuikin, ja hän sulautui Hermafroditokseen, joka sai näin myös naisen sukupuolielimet eli hänestä tuli kaksineuvoinen hermafrodiitti, ja näin mainittu käsite sai hänestä nimensä
Thot Muinaisessa Egyptissä palvottu keskeinen kuun, magian, viisauden ja kirjoitustaidon jumala, jonka katsotaan myös keksineen hieroglyfit sekä laskutaidon Kuvattiin yleensä iibiksenä, iibispäisenä miehenä tai paviaanina usein kirjoittamassa papyrukselle Vastasi tiedosta, kirjoitustaidosta, laskutaidosta, ajan laskemisesta ja osin myös kuolleista Kirjureiden, pappien ja lääkärien suojelija Toimi erinäisissä rituaaleissa jumalten kirjurina, kirjaten ylös tapahtumat kuten esim. kuolleiden sydämen painon
Hermes Trismegistos Hermes Trismegistos eli Hermes kolmesti suurin on synkretistinen jumala, jossa yhdistyvät kreikkalaisen taruston Hermes ja egyptiläisen taruston Thot Muodostui pikku hiljaa hellenistisellä kaudella egyptiläisen ja kreikkalaisen kulttuurin kohdatessa toisensa Molemmat omissa mytologioissaan kirjoituksen ja taikuuden jumalia, jotka ohjasivat sieluja tuonpuoleiseen Rinnastettiin samaksi jumalaksi erityisesti hellenistisessä Egyptissä
Hermetica Hermes Trismegestoksen nimeä käytetään myös oletetusta kirjoittajasta, joka on kirjoittanut 42 kirjaa käsittävän teoksen nimeltä Hermetica Ei todellinen henkilö vaan joukko egyptiläisiä kirjoittajia Teos on kirjoitettu joskus vuosien 300 eaa. ja 100 jaa. välillä, ja on tullut tunnetuksi vuosina 100 200, mutta myöhemmin sen uskottiin olevan peräisin Mooseksen ajan Egyptistä Teoksesta säilyi 17 kreikankielistä osaa, niin sanottu Corpus Hermeticum
Hermetican esoteerinen käyttö Renessanssiaikana Hermetican harrastajat pitivät kokoelmaa okkultistisen filosofian huipentumana Useista piirteistä voi kuitenkin päätellä, että tekstit oli alun perin tarkoitettu laajempaan käyttöön Toisaalta uusplatonilaiset filosofit, eivät juuri koskaan lainanneet Hermes Trismegistosta toisin kuin Platonia, Pythgorasta ja muita keskeisiä auktoriteetteja Ilmeisesti liittyi enemmän kansan uskomuksiin ja palvontamenoihin
Hermetica ja renessanssi Hermetican julkitulo vaikutti renessanssiajan ajattelun ja kulttuurin kehitykseen ja erityisesti alkemiaan ja nykymagiaan Vaikutti myös useisiin filosofeihin, kuten Giordano Brunoon, Marsilio Ficinoon ja Pico della Mirandolaan Suurin osa hermetistisistä teksteistä dialogeja antiikin tapaan Dialogeissa Hermes Trismegistos johdattaa oppilaitaan salattuun viisauteen ja neuvoo, millä keinoin se on saavutettavissa oikeat symbolit, salasanat ja niiden merkitys tunnistaen
Hermetismi ja muut suuntaukset Toisin kuin jotkin gnostilaiset kirjoitukset Hermetica ei viittaa juutalaisiin eikä kristillisiin teksteihin Sisältävät kuitenkin heijastumia Raamatun aiheista, mikä korostaa juutalaisten, kreikkalaisten ja egyptiläisten virtausten kosketuspintoja Orfilaisesta kirjallisuudesta poiketen Hermetican tekstit eivät pyri selittämään kreikkalaista tarustoa Metafysiikan ja teologian sijaan tekstien painopiste käytännössä ja riiteissä ja symbolismissa
Hermetismin perinne Joukko filosofisia ja uskonnollisia liikkeitä, jotka perustuvat Hermes Trismegistoksen nimiin laitettuihin kirjoituksiin (Hermetica tai Corpus Hermeticum) Kiinnostus kirjoituksiin heräsi uudelleen erityisesti renessanssin Italiassa 1500-luvulla Kirjoitukset aikuttaneet erityisesti magian perinteisiin, ja suuri osa keskiajan ja nykyajan magiasta, esoteriasta ja New Agesta perustuu hermeettisiin teoksiin
Hermeneutiikka (Kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē 'tulkinnan taito'), tieteenfilosofinen suuntaus, joka painottaa inhimillistä ymmärrystä tekstien, musiikin, kuvataiteen, historian ja muiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen merkitysten tulkinnassa, ja jossa sovelletaan ns. hermeneuttista menetelmää Nykyaikaisen hermeneutiikan perustajana pidetään Wilhelm Diltheytä Hänen lisäkseen hermeneutiikkaa ovat kehittäneet mm. filosofit Martin Heidegger, Hans-Georg Gadamer, Paul Ricœur ja Gianni Vattimo
Hermeneutiikka ja filosofia Aristoteles selvitti tulkitsemista teoksessaan Tulkinnasta (Peri hermeneias) Aristoteleen ja Platonin kirjoitukset koskivat kuitenkin pääosin retoriikkaa ja logiikkaa, joissa taustaoletuksena oli totuuden kiistaton olemassaolo Vasta stoalaisilla tavataan laajempaa tietoisuutta tekstien ymmärtämiseen liittyvistä ongelmista erityisesti myyttien tulkinnassa Totuus ei siis välttämättä mikään absoluutti, joka yritetään kaivaa esiin, vaan tulkinta, joka voi lähestyä totuutta
Juutalainen hermeneutiikka Perinteinen juutalainen hermeneutiikka erosi kreikkalaisesta siinä, että juutalaiset katsoivat Tanakhin eli juutalaisen Raamatun kaanonin olevan virheetön Ristiriitaisia kohtia ei pidetty tekstin virheinä tai turmeltumisina, vaan ne katsottiin tarkoituksellisiksi, ja niiden katsottiin sisältävän merkityksiä, jotka tuli löytää tekstistä eksegeettisellä analyysilla Näin rabbiiniset tulkitsijat kehittivät ongelmakohdille rinnakkaisia, esoteerisia lukutapoja
Hermeneutiikka ja Kabbala Hermeneutiikka myös yhtenä taustatekijänä kabbalalle ja gematrialle eli sanojen lukuarvojen laskemiselle, jotka katsoivat raamatunteksteissä olevan kirjaimiin tai lukuarvoihin perustuvia mystisiä tai "salaisia" merkityksiä Erilaisia lukutapoja oli neljä: 1. pešat (yksinkertainen tulkinta) 2. remez (vihjaus) 3. deraš (tulkitseva) 4. sod (salattu) Vaikutti keskiajalla raamatuntulkinnan eli eksegetiikan eri tasoihin
Keskiajan eksegeesi 1. Kirjallista merkitystä (sensus historicus) tutkittaessa tarkasteltiin tekstin suoraa merkitystä 2. Vertauskuvallinen merkitys (sensus allegoricus) selitti tekstejä suhteessa kirkon dogmiin, niin että jokaisella tekstin osalla oli symbolinen merkitys 3. Kolmas lukutapa oli tekstin moraalinen opetus (sensus tropologicus tai sensus moralis) eli sen vaikutus lukijaan tai kuulijaan 4. Neljäs lukutapa (sensus anagogicus) etsi tekstistä epäsuoria vihjauksia metafysiikkaa tai eskatologiaa koskeviin asioista => vaikutus monissa nykyaikaisen fundamentalismin muodoissa
Hermes tuotenimenä Muotia Makeaa elämää
Gustav Holstin planeetat Planeetat (The Planets) on englantilaisen Gustav Holstin vuosina 1914 16 säveltämä orkesterisarja, jonka 7 osaa on nimetty aurinkokunnan planeettojen mukaan http://www.youtube.com/watch?v=cilfbwvcsxi Maata lukuun ottamatta mukana kaikki tuolloin tunnetut planeetat Kukin osa on otsikoitu kutakin planeettaa vastaavan antiikin jumalan mukaan, esimerkiksi Merkurius on alaotsikoltaan Siivekäs sanansaattaja ( The Winged Messenger )
Planeetat The Planets Mukana myös astrologisia assosiaatioita Mars, sodan tuoja Venus, rauhan tuoja Merkurius, siivekäs sanansaattaja Jupiter, iloisuuden tuoja Saturnus, vanhuuden tuoja Uranus, taikuri Neptunus, mystikko
Syksyn 2012 luentosarja Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 22.10.-3.12. (7kertaa) Ma klo 18.30 20
Planeetat astrologiassa Luentosarjassa keskitytään erityisesti astrologian keskeisimmän lähtökohdan eli paljain silmin näkyvien liikkuvien taivaankappaleiden ja näihin liitettyjen ilmiöiden ja ominaisuuksien kautta Klassisesti planeetoiksi on, tosin astronomisesti virheellisesti, tulkittu myös Aurinko ja Kuu sekä oikeista planeetoista viisi jo vanhoista ajoista tunnettua eli Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus Nämä muodostavat suositun pyhän luvun 7, joka manifestoituu monella tavalla edelleen, mm. 7-päiväisenä viikkona
Luentosarjan rakenne 22.10. Isällistä voimaa, viisautta ja kärsivällisyyttä Auringon mitalla (Sunnuntai) 29.10. Äidillistä hellyyttä ja naisellisia tunteita Kuun kierroksilla (Maanantai) 5.11. Nuorta kapinallisuutta ja kärsimättömyyttä Marsin tapaan (Tiistai) 12.11. Henkisyyttä ja nokkeluutta vikkelän Merkuriuksen kyydissä (Keskiviikko) 19.11. Ihanteellisuutta ja iskevää innostusta kautta Jupiterin (Torstai) 26.11. Rakkautta, kiihkoa ja taiteenpaloa Venuksen hehkussa (Perjantai) 3.12. Lopuksi vielä rauhalliseen konsensukseen varovaisen Saturnuksen myötä (Lauantai)