JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 4.6.2014
SISÄLLYS 1. Työn tausta... 2 2. Työn tavoitteet... 2 3. Työn rajaukset... 3 4. Tutkimusmenetelmät ja työn suoritus... 3 4.1. Aineisto ja sen keräämismenetelmät... 4 4.2. Tulosten testaus ja tarkastelu... 4 5. Työn tuotokset... 5 7. Aikataulu, rahoitus ja ohjaus... 5 8. Diplomityön alustava sisällysluettelo... 6
2 2 1. TYÖN TAUSTA Espoon ja Helsingin kaupungit ovat päivittäneet pysäköintiä koskevia poliittisia ja strategisia linjauksiaan vuonna 2014. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys on nostettu yhdeksi pysäköintijärjestelmän tehostamistoimenpiteistä. Helsingin kaupungin tuoreen pysäköintipolitiikan ensimmäisenä kärkitoimenpiteenä mainitaan pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys. Selvityksen mukaan pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön tavoitteena on pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen, pysäköintipaikkatarpeen vähentäminen sekä täydennysrakentamisen edellytysten parantaminen etenkin ratikka- ja raidekaupungissa. Tämän diplomityön tulosten avulla voidaan arvioida vuorottaispysäköinnille asetettujen tavoitteiden konkreettista vaikuttavuutta. Työn tutkimusongelma on pysäköinnin vuorottaiskäytön määrällisten hyötyjen määrittäminen pysäköinnin tehostamisessa ja tehokkaan maankäytön edellytysten parantamisessa. 2. TYÖN TAVOITTEET Tutkimuksen ensimmäinen päätavoite on koota yhteen tämänhetkinen tietämys vuorottaispysäköinnin käytännön kokemuksista, tutkimustiedosta, suunnitteluperiaatteista ja asemasta pysäköintipolitiikassa. Toinen päätavoite on määrittää suunnittelua ja päätöksentekoa tukeva menetelmä vuorottaispysäköinnin vaikutusten määrälliseen arviointiin. Ensimmäiseen päätavoitteeseen kuuluvina alatavoitteina on selvittää seuraavaa: Mikä on sekoittuneen maankäytön eri toimintojen määrän ja painotusten vaikutus vuorottaispysäköinnin edellytyksiin? Mitkä ovat eri maankäyttömuotojen ajalliset pysäköinnin tarpeet? Mitkä ovat vuorottaispysäköinnin järjestämisen kriittisimmät esteet? Toiseen päätavoitteeseen kuuluvat alatavoitteet koostuvat seuraavien vuorottaispysäköintiin liittyvien seikkojen arvioinnista: Kuinka vuorottaispysäköinti soveltuu halutulle alueelle? Kuinka paljon pysäköintipaikkatarve alenee? Mitä edellytyksiä on rakennusoikeuden kasvattamiselle? Mitkä ovat vuorottaispysäköinnin käyttöönoton vaikutukset alueen liikennejärjestelmään?
3 Työn tavoitteet Päätavoite 1 Tiedon kokoaminen Päätavoite 2 Vaikutusten arviointi Maankäyttömuotojen painotusten vaikutus Maankäyttömuotojen ajalliset pysäköinnin tarpeet Vuorottaispysäköinnin kriittisimmät esteet Soveltuvuus alueelle Pysäköintipaikkatarpeen aleneminen Rakennusoikeuden kasvattaminen Vaikutus liikenne-järjestelmään 3. TYÖN RAJAUKSET Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään pysäköinnin vuorottaiskäytön ominaispiirteet. Neljä näkökulmaa ovat vuorottaispysäköinnin politiikka, tutkimus, suunnittelu ja käyttö. Tapaustutkimukseen pysäköinnin vuorottaiskäytöstä valitaan pysäköintikohteita Suomalaisista suurista kaupungeista eri maankäyttömuotojen yhdistelmillä. Vuorottaispysäköinnin esteiden selvittämisessä otetaan huomioon neljä näkökulmaa: politiikka, suunnittelu, rakentaminen ja käyttäjä. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TYÖN SUORI- TUS Pysäköinnin vuorottaiskäytön tämänhetkisen tutkimustiedon, suunnitteluohjeiden sekä poliittisten tavoitteiden selvittämiseksi tehdään kirjallisuustutkimus. Vuorottaispysäköinnin keskeisimpien esteiden selvittäminen toteutetaan asiantuntijahaastattelujen avulla. Haastatteluilla pyritään selvittämään vuorottaispysäköinnin poliittiset, suunnittelutekniset, taloudelliset ja hallinnolliset esteet. Kirjallisuustutkimusta täydennetään tapaustutkimuksella, jossa kootaan vuorottaispysäköintikäytössä olevien pysäköintilaitosten kokemuksia toteutuneesta pysäköinnin vuorottaiskäytöstä, sekä selvitetään, kuinka vuorottaispysäköinti on hallinnollisessa mielessä viety toteutukseen asti.
4 Tapaustutkimusta varten valitaan ainakin yksi vuorottaiskäytössä oleva pysäköintilaitos tai alue molemmista kohdekaupungeista Espoosta ja Helsingistä. Tämän lisäksi etsitään esimerkkikohteita myös muista Suomen suurista kaupungeista. Tapaustuskimukseen valitaan maankäytöltään eri tavoin sekoittuneilla alueilla sijaitsevia kohteita mahdollisimman monen eri maankäyttömuotojen yhdistelmän kattamiseksi. Maankäyttömuodot jaetaan neljään osaan seuraavasti: asuminen, työpaikat, kauppa/vapaa-aika sekä liityntäpysäköinti. Kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijahaastattelujen ja tapaustutkimuksen tuloksia vertaillaan. Poimitaan esiin mahdolliset ristiriidat ja yhdenmukaisuudet sekä arvioidaan kuinka havaintojen tuloksia voidaan yleistää sovellettavaksi suunnittelutyössä. 4.1. Aineisto ja sen keräämismenetelmät Kirjallisuustutkimuksen aineistona ovat kotimaiset sekä kansainväliset vuorottaispysäköintiä koskevat julkaisut, suunnitteluohjeet ja kirjatut poliittiset ohjelmat. Aineistoa vuorottaispysäköinnin käytännön kokemuksista kerätään vuorottaispysäköinnissä olevien pysäköintilaitosten ja alueiden operaattoreilta. Vuorottaispysäköinnin kriittisten esteiden selvittäminen toteutetaan asiantuntijahaastatteluin. 4.2. Tulosten testaus ja tarkastelu Tutkimustuloksia testataan kahdella alueella, joista toinen sijaitsee Espoossa ja toinen Helsingissä. Kirjallisuus- ja tapaustutkimukseen nojaten tehdään seuraavat toimenpiteet: Valitaan pysäköinnin vuorottaiskäyttöön tutkimuksen perusteella hyvin soveltuva alue Määritetään pysäköinnin vuorottaiskäyttöön siirtymisen aiheuttamat muutokset alueen pysäköintipaikkatarpeeseen Arvioidaan kuinka paljon täydennysrakentamista pysäköinnin vuorottaiskäyttö mahdollistaa Arvioidaan mikä on pysäköinnin vuorottaiskäytön tehokkuuden kannalta paras suhde eri maankäyttömuotojen kerrosalojen kesken Arvioidaan vuorottaispysäköinnin käyttöönoton taloudelliset vaikutukset kasvavan rakennusoikeuden ja pysäköintipaikkojen vähenemisen myötä
5 5. TYÖN TUOTOKSET Kirjallisuuskatsaus vuorottaispysäköinnistä. Menetelmä vuorottaispysäköinnin määrällisten vaikutusten arvioimiseksi. Kooste vuorottaispysäköinnin keskeisimmistä esteistä. Arvio vuorottaispysäköinnin vaikutuksista esimerkkialueilla Espoossa ja Helsingissä. 7. AIKATAULU, RAHOITUS JA OHJAUS Työ suoritetaan kesä-lokakuussa vuonna 2014. Espoon ja Helsingin kaupungit rahoittavat työn yhdessä tasaosuuksin. Työn ohjaajana ja tarkastajana toimii professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kaupungit nimittävät myös omat ohjaajansa työlle. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston puolesta työtä ohjaa liikenneinsinööri Juha Hietanen ja Espoon kaupungin puolesta XXXX XXXXXXX.
6 8. DIPLOMITYÖN ALUSTAVA SISÄLLYSLUET- TELO Tiivistelmä Abstract Alkusanat 1. Johdanto 2. Tutkimustehtävä 2.1. Tavoitteet ja rajaukset 2.2. Tutkimuksen suoritus 2.3. Aineisto ja menetelmät 3. Pysäköinnin vuorottaiskäyttö osana pysäköintijärjestelmää 3.1. Pysäköinnin vuorottaiskäytön ominaispiirteet 3.2. Eri maankäyttömuotojen pysäköinnin tarpeet 3.3. Vuorottaispysäköinti osana pysäköinnin suunnittelua 3.4. Vuorottaispysäköinnin suhde maankäytön suunnitteluun 3.5. Vuorottaispysäköinti osana pysäköintipolitiikkaa 4. Vuorottaispysäköinnin esteet 4.1. Asiantuntijahaastattelujen toteutus 4.2. Pysäköintipolitiikka 4.3. Suunnittelu 4.4. Pysäköinnin rakentaja 4.5. Pysäköintioperaattori 4.6. Käyttäjä 5. Kokemuksia vuorottaispysäköinnistä 5.1. Käytössä olevat vuorottaispysäköintikohteet 5.1.1.Tapaus 1 5.1.2.Tapaus 2 5.1.3.Tapaus 3 5.1.4.Tapaus 4 5.1.5.Tapaus 5 5.1.6. 6. Vuorottaispysäköinnin vaikutusten arviointi
7 6.1. Vuorottaispysäköintiin soveltuva sekoittunut maankäyttö 6.2. Pysäköintipaikkatarve 6.3. Edellytykset uudelle maankäytölle 6.4. Suhde ympäröivään liikennejärjestelmään 7. Esimerkkikohde Espoossa 7.1. Soveltuvan käyttökohteen tunnistaminen 7.2. Muutokset pysäköintipaikkojen määrään 7.3. Maankäytön kehittämisen mahdollisuuder 7.4. Taloudelliset vaikutukset 8. Esimerkkikohde Helsingissä 8.1. Soveltuvan käyttökohteen tunnistaminen 8.2. Muutokset pysäköintipaikkojen määrään 8.3. Maankäytön kehittämisen mahdollisuuder 8.4. Taloudelliset vaikutukset 9. Päätelmät ja suositukset Lähteet Liitteet