Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus
Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus: muodollinen, perinteeseen tukeutuva uskonnollisuus ei vetoa nuoreen ikäryhmään Kirkon jäsenten rooli tietoisena kuluttajana : näkemyserojen havaitseminen voi johtaa myös jäsenyydestä irtautumiseen Uuden henkisyyden nousu: uskonnollisia vaikutteita haetaan eri puolilta, ja etäisyyttä haetaan myös ateismiin Toisaalta ateistina itseään pitävien osuus noussut, erityisesti nuorilla 2
Niiden osuus, joille kirkko on osa suomalaista elämänmuotoa on tärkeä kirkkoon kuulumisen syy 65-v. 30 54 50-64-v. 22 50 40-49-v. 16 46 Hyvin tärkeä Melko tärkeä 30-39-v. 12 42 15-29-v. 15 34 0 20 40 60 80 100 3
Muodon ja sisällön jännite Vaikka kriittisyys uskonnollisia instituutioita kohtaan vahvistunut, elämänkysymysten pohdinta ei ole lakannut Delanty: Nykyisille yhteisöille tavanomaista monimuotoisuus: avoimet, individualistiset, vakiintumattomat ryhmät Irtautuminen kulttuurisista rakenteista, kuten luokkarajat Uudenlaiset tavat tulla ja lähteä ryhmistä, jatkuvuuden puute Monille pelkkä muodollinen jäsenyys ei riitä: tarvitaan sisältöjä, omaa kokemusta, sosiaalisia suhteita 4
Uskonnollisuuden tutkimisen elementit Kirkkoon sitoutumista tutkittu kolmen ulottuvuuden kautta: Sitoutuminen kirkon opillisiin käsityksiin Uskonharjoitus julkisesti (kirkossakäynti) ja yksityisesti (esim. rukous) Sitoutuminen kirkon jäsenyyteen Nelivuotisjaksolla kaikissa sitoutumisen ulottuvuuksissa huomattavaa laskua Kirkon strategian (Meidän kirkko osallisuuden yhteisö) tavoitteet saavutettu vain osittain 5
Muutoksen vaikutukset kirkkoon IDEO- LOGINEN TASO TOIMIN- NALLINEN TASO Aiempaa pienempi ryhmä jakaa kirkon opilliset käsitykset Kirkon tilaisuuksiin ja toimintamuotoihin osallistuu entistä pienempi joukko ORGANI- SATORINEN TASO Yhä harvemmat ovat kirkon jäseniä 6
Usko Jumalaan Vuonna 2011 neljäsosa (27 %) sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan Osuus alhaisempi kuin aiemmissa tutkimuksissa 15-24-vuotiaiden ryhmässä vain 15 % Joka viides suomalainen (21 %) ei usko Jumalan olemassaoloon osuus suurempi kuin koskaan Samansuuntainen kehitys muissa uskomuksissa Esimerkiksi usko ylösnousemukseen: vuonna 2011 yksi kolmesta uskoi Jeesuksen nousseen kuolleista (lähes 70 % vuonna 1999) 7
Jumalanpalvelus keskeisenä toimintamuotona Pääjumalanpalvelusten osallistujamäärä vähentynyt (-14 %), muiden jumalanpalvelusten lisääntynyt (2 %) Satunnainenkin osallistuminen entistä harvinaisempaa Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) osallistuu harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei ollenkaan Erityisen vähän osallistuvat nuoret miehet Suosituimpien pyhien osallistujamäärä laskenut neljässä vuodessa (esim. joulunaika -16 %) Myös muihin toimintamuotoihin (esim. seurat, musiikkitilaisuudet) osallistuvien osuus 8 heikentynyt neljässä vuodessa selvästi (- 20 %)
Kirkon jäsenyys muutoksessa Vuosina 2008-2011 Kirkkoon liittyi lähes 49 900 henkeä Kirkosta erosi yli 225 100 henkeä Kumpikin määrä aiempaa suurempi Selvä muutos viimeisten viiden vuoden aikana: kirkosta erotaan aiempaa nuorempana 9 8.11.2013 Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia/hanna Salomäki
Entä diakonia? 10
Auttaminen ja kirkkoon kuuluminen Toistaiseksi diakonia keskeinen kirkkoon kuulumisen syy Miten kirkko eroaa muista auttajatahoista? Kriitikot: kirkko ratsastaa hyväntekeväisyydellä Asia on siis helppo tiivistää: Annatko mieluummin euron hyväntekeväisyyteen vai kymmenen euroa kirkolle? Periaatteellisemmalta kannalta voit kysyä, miksi käyttää auttamisen kanavana uskonnollista järjestöä, jonka oppiin ei usko. (www.eroakirkosta.fi) 11
Kirkon tekemä auttamistyö sitoo suurta joukkoa suomalaisia kirkon jäsenyyteen Kirkko auttaa vanhuksia ja vammaisia (84 % piti melko tai erittäin tärkeänä syynä kirkkoon kuulumiselleen) Kirkko auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä (84 %) Kirkko puolustaa julkisuudessa köyhiä ja syrjäytyneitä (73 %) Kirkko auttaa kolmannen maailman köyhiä (64 %) Kirkon diakoninen ulottuvuus vahvasti sisäistetty 12
Kirkon erilaiset osallistujaryhmät ja auttaminen (Salminen 2013) Aktiivijäsenille (väh. kerran/kk osallistuvat) kaikenlaiset kirkkoon kuulumisen syyt ovat tärkeitä Auttamismotiivi korkeampi kuin millään muulla ryhmällä Mitä vähemmin osallistuu seurakunnan toimintaan, sitä alemmas laskevat motiivit Erityisen selvästi laskee katsomuksellisten syiden 13 merkitys Kirkolliset toimitukset Kirkon auttamistyö Perinteet ja historialliset arvot Arvot, kasvatustyö Katsomukselliset syyt
Auttaminen ja kirkon jäsenyyteen sitoutuminen Kirkko auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä kirkkoon kuulumisen syynä (hyvin tai melko tärkeä) En voisi ajatella eroavani kirkosta missään olosuhteissa En ole tullut ajatelleeksi kirkosta eroamista eikä se nytkään ole ajankohtainen (Hyvin tärkeä) 98 % 60 % 92 % 42 % Olen joskus ajatellut kirkosta eroamista, mutta aina päätynyt siihen, ettei se tule kysymykseen Olen usein ajatellut kirkosta eroamista, mutta en ole eroamisestani täysin varma 88 % 39 % 66 % 23 % Todennäköisesti tulen joskus eroamaan kirkosta 55 % 22 % 14
Huolimatta siitä, että auttaminen motivoi kirkon jäsenyyteen sitoutumista, se ei itsessään kiinnitä kirkkoon Puolet niistä, jotka todennäköisesti eroavat kirkosta, pitävät tärkeänä kirkkoon kuulumisen syynä kirkon auttamistoimintaa Kirkon auttamistyötä pidetään hyvin tärkeänä tehtävänä myös tulevaisuudessa Neljä viidestä kirkosta todennäköisesti eroavasta näkee tämän tärkeänä tehtävänä 15
Kirkolta odotetaan vahvaa roolia auttamistyössä ( Kirkon tulisi Gallup Ecclesiastica 2011, % suomalaisista ) Toimia heikossa asemassa olevien puolestapuhujana yht. kunn.keskustelussa 27 47 Tukea köyhiä ja syrjäytyneitä entistä päättäväisemmin 26 48 Ennen kaikkea keskittyä heikompiosaisten auttamiseen 24 50 Täysin samaa mieltä Puhua nykyistä suoremmin yhteiskunnallisista epäkohdista 26 45 Osittain samaa mieltä 0 50 100 16
Huolimatta siitä, että auttaminen motivoi kirkon jäsenyyteen sitoutumista, se ei itsessään kiinnitä kirkkoon. Auttamista pitävät tärkeänä hyvin eri tavoin kirkkoon sitoutuneet Kirkon tulevaisuusvisioissa auttaminen saa korostetun aseman 17
Kirkko tulevaisuudessa ja kirkon jäsenyyteen sitoutuminen Kirkon tulisi tukea köyhiä ja syrjäytyneitä nykyistä päättäväisemmin (täysin tai osittain samaa mieltä olevat) En voisi ajatella eroavani kirkosta missään olosuhteissa En ole tullut ajatelleeksi kirkosta eroamista eikä se nytkään ole ajankohtainen Olen joskus ajatellut kirkosta eroamista, mutta aina päätynyt siihen, ettei se tule kysymykseen Olen usein ajatellut kirkosta eroamista, mutta en ole eroamisestani täysin varma (Täysin samaa mieltä) 78 % 31 % 74 % 19 % 78 % 25 % 69 % 27 % Todennäköisesti tulen joskus eroamaan kirkosta 81 % 24 % 18
Kirkon diakoniatyön tavoittavuus Diakoniatyön asiakaskontaktit vähenivät selvästi kertomuskaudella (- 24 %) Ruoka-avustusten (3,77 milj. vuonna 2011) ja muun taloudellisen avun (3,77 milj. ) määrä kasvoi kertomuskaudella Säännöllisesti toimivien ryhmien ja niihin osallistuvien määrä väheni nelivuotiskaudella Myös diakoniatyön leirien ja retkien osallistujamäärä väheni, leirejä järjestettiin entistä vähemmän 19
Aiempien tutkimusten pohjalta suomalaisilla halukkuutta toimia vapaaehtoisena diakoniatyössä Vuosina 2007-2011 vapaaehtoisten määrä kasvoi Yli 31 000 suomalaista diakoniatyön vapaaehtoisena Kasvavia alueita mm. maahanmuuttajatyö, erityisesti pääkaupunkiseudulla Vanhusten määrän kasvu seurakunnat lisäsivät resurssejaan vanhustyöhön Ruoka-avun kasvaminen Yhteistyö kunnan ja muiden tahojen kanssa 20
Tulevaisuuden kirkko, tulevaisuuden diakonia? 21
Resurssit heikkenevät Toiminta supistuu Yhteiskunnallinen painoarvo heikkenee Verotulojen väheneminen Työntekijöiden palkkaaminen Tarjonnan pieneneminen Matalampi jäsenosuus edustaa pienempää joukkoa suomalaisia 22
Vapaaehtoisten rooli vahvistuu Toimintojen painopiste kirkastuu Jäsenillä vahvempi identiteetti Uusia toimintamuotoja? Seurakuntalaisen osuus vahvempi Valitaan tarkemmin, mitä tehdään Yhteisöllisempi ote toiminnassa 23