MYYRÄT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Otso Huitu Metsäntutkimuslaitos Suonenjoen tutkimusyksikkö Juntintie 154 77600 Suonenjoki otso.huitu@metla.fi puh. 050 391 4917 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä olennainen osa selkärankaiseliöyhteisöä elintärkeä rooli monen pedon saaliina, ml. uhanalaiset petoeläinlajit voimakas vaikutus kasvillisuuteen, esim. sukkession alkuvaiheissa metsätalouden tuholaisia zoonoottisten tautien kantajia
Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä Suomessa 11 lajia; metsämyyrä (Myodes glareolus) ja peltomyyrä (Microtus agrestis) yleisimmät 3-4 vuotiset populaatiosyklit, suuri vaihteluväli, laaja alueellinen synkronia ajoittain korkeat tiheydet (>400-500 yks./ha) Individuals / 100 trap nights 25 20 15 10 5 0 20 15 10 5 0 10 8 6 4 2 0 a. peltomyyrä Microtus 1977 1982 1987 1992 1997 2002 b. metsämyyrä bank vole 1977 1982 1987 1992 1997 2002 c. metsäpäästäinen common shrew 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Korpimäki et al. PRSL2005
Myyrien populaatioekologia / syklit tiheyteen viivästyneesti vaikuttava tekijä: saalistus (taudit, ravinto?) tiheyteen suoraan vaikuttava tekijä: talviravinnon riittävyys (sosiaaliset interaktiot?) avaintekijä myyrien kannanvaihtelun säätelyssä = kuolleisuus Huitu et al. Ecology2003
Populaatiodynamiikka ja vuodenaikaisuus pikkunisäkkäiden syklisyys vahvasti kytköksissä vuodenaikaisuuteen tiheydestäriippuvuuksien voimakkuudet vaihtelevat vuodenaikaisesti; sekä viivästynyt että suora vaikutus voimakkaimmillaan talvella, heikompaa kesällä Hansen et al. AmNat1999
Populaatiodynamiikka ja vuodenaikaisuus vuodenaikaisuus = syklisyys Tkadlec & Stenseth PRSL2001 Hansson & Henttonen Oecologia1985
Myyrien vuodenajat kesä: lisääntyminen, populaatiokasvu, runsas ja monipuolinen ravintotarjonta, monipuolinen saalistajapaine (generalistipedot) talvi: ei lisääntymistä, vähälajinen, niukka ja ei-uudistuva ravintotarjonta, suppea mutta erikoistunut saalistajapaine kaikki tekijät, jotka lisäävät kuolleisuutta talvella vaikuttavat voimakkaasti myyräkantoihin
Populaatiodynamiikka ja vuodenaikaisuus myyräsyklit häviämässä..? lukuisia hypoteeseja (luontainen vaihtelu, maisemarakenne, ravinnon laatu, saalistajayhteisö, taudit, jne.) ilmastonmuutos? Hansen et al. AmNat1999 Hörnfeldt Oikos2004
Ilmaston (talven) muutos pohjoisessa Vuotuiset ja vuodenaikaiset muutokset lämpötilassa ja sadannassa ajanjaksosta 1980-1999 ajanjaksoon 2080-2099 IPCC AR4
Ilmaston (talven) muutos pohjoisessa Maalis-huhtikuun lumipeiteala pohjoisella pallonpuoliskolla IPCC AR4 Brommer et al. 2009. Global Change Biol.
Ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset elinalueiden muutokset / laajeneminen tai kutistuminen vuodenaikaisrytmi / fenologia populaatio ja eliöyhteisödynamiikka, ml. trofiatasojen väliset vuorovaikutukset
Suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset suora vaikutus: muuttuvat abioottiset olosuhteet (ilmasto) vaikuttavat suoraan ja välittömästi yksilöihin epäsuora vaikutus: lajissa havaitut muutokset heijastavat muissa lajeissa tapahtuneita, abioottisten olosuhteiden aikaansaamia muutoksia epäsuorat vaikutukset yleensä trofiatasojen välisiä (kasvitherbivorit-pedot-loiset, jne.) suoria ja epäsuoria vaikutuksia erittäin hankalia erottaa toisistaan Schmitz et al. BioScience2003
Suorat ilmastovaikutukset myyriin pohjoiset nisäkkäät: lämpötilan säätely (ääri) kylmyys tai kuumuus (esim. hirvellä lämpöstressi kun talvilämpö on > -5 C, ja kesällä kun lämpötila > 14 C) myyrien lämpötilaoptimi noin 25 C sade, kuivuus ilmastokatastrofit lumihangen laatu, paksuus ja kestoaika kriittisiä tekijöitä: eristys, suoja pedoilta
Suorat ilmastovaikutukset myyriin katoavat peltomyyräsyklit Skotlannissa suoran ja viivellisen tiheydestäriippuvuuden asteittainen heikkeneminen kuluneiden 15-20 vuoden aikana myös alueellinen synkronia heikentynyt suurimmat muutokset tapahtuneet talviaikana Bierman et al. AmNat2006 syklisyyden alue paraabelin sisällä
Suorat ilmastovaikutukset myyriin Kielder Forest, Skotlanti Bierman et al. AmNat2006
Suorat ilmastovaikutukset myyriin jaksottainen sulaminen ja jäätyminen heikentää elossasäilyvyyttä; tiheydestä riippumaton vaikutus jääkuoren muodostuminen maan päälle heikentää eristystä ja ravinnon saatavuutta altistaa myös kevättulville dynamiikkaa tasoittava vaikutus -> syklisyyden katoaminen? Aars & Ims Ecology2002
Suorat ilmastovaikutukset myyriin tunturisopulidynamiikka syklistä1970-1994, ei-syklistä sen jälkeen talvi- ja lumiolosuhteet (kohonnut lämpötila ja ilmankosteus) -> sulamisvesi -> märemmät olot subniveaalitilassa -> populaatiodynamiikan romahtaminen Kausrud et al. Nature2008
Epäsuorat ilmastovaikutukset myyriin top-down säätely: myyrissä havaittavat muutokset heijastelevat muutoksia petoyhteisössä lämpötila ja lumihangen ominaisuudet voivat vaikuttaa pöllöjen lisääntymis- ja saalistustehoon valkoinen talvikarvoitus voi vaikuttaa mustelidipetojen saalistustehoon vähälumisuus suosii yleispetoja
Epäsuorat ilmastovaikutukset myyriin bottom-up säätely: myyrissä havaittavat muutokset heijastelevat muutoksia kasvillisuudessa kasvilajiston ja levinneisyyden muutokset eritahtiset muutokset resurssin ja kuluttajan levinneisyyksissä P-Euroopan perustuotanto kasvaa; arktiset ja subarktiset elinympäristöt katoavat kokonaan kasvien fysiologia / kemia Epäsuorat vaikutukset tunnetaan erittäin huonosti
llmasto ja myyrädynamiikka: ennusteet talvet lämpenevät ja lumisuus vähenee myyrät suojattomampia kylmyyttä ja petoja vastaan; talviravinnon saatavuus alenee suora ja viiveellinen tiheydestäriippuvuus heikkenee myyrien syklinen kannanvaihtelu muuttuu vuodenaikaiseksi heilahteluksi??
llmasto ja myyrädynamiikka: ennusteet E-Suomen myyräsyklit ensin katosivat, sitten palasivat sittenkin vain luontaista vaihtelua; joku muu syy..? 30.11.2009 21 Brommer et al. 2009. Global Change Biol.
Kiitos..!