VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9 miljardia Väestöstä puolet asuu kaupungeissa jo tällä hetkellä Vuonna 2030 arvioidaan tarvittavan: ruokaa 50 % energiaa 45 % ja makeaa vettä 30 % enemmän kuin nykyisin Makean veden ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö ja siihen liittyvän osaamisen ja teknologian tarve kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa 1
Sininen biotalous hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä tavoitteet 1. Laaditaan kansallinen sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma ja Pohjoismaiden sinisen biotalouden tiekartta 2. Toteutetaan kokeiluhankkeita 3. Toteutetaan vesivientiohjelma tavoitteena edistää Suomen vesiluonnonvaroihin ja vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa 4. Kehitetään hallinnollisia ohjauskeinoja, painopisteenä kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun mahdollistaminen TOIMIALA Sininen talous lukuina ARVO Vesihuoltoliiketoiminta, liikevaihto 1 100 000 000 Tästä 75 % (830 milj. ) päätyy yrityssektorin liikevaihdoksi (investoinnit, palvelujen osto, aine, tarvike ja tavarahankinnat) Kalatalous Kaupallinen kalastus, tuotannon arvo Vesiviljely, tuotannon arvo Jalostus ja kauppa, liikevaihto 50 000 000 80 000 000 900 000 000 Vesivoima (liikevaihto) 500 000 000 Vesialan liiketoiminta 4 000 000 000 (karkea arvio) Mökkeily Vapaa ajan kalastuksen saaliin arvo 6 200 000 000 51 000 000 2
Kansallisen kehittämissuunnitelman lähtökohdat 1. Vesi ja vesiympäristön hyvä tila ovat sinisen, vihreän ja keltaisen biotalouden kehittämisen edellytys 2. Vastuullisen kasvun aikaansaamiseksi vesiluonnonvaroja on käytettävä nykyistä kestävämmin ja viisaammin 3. Uudet älykkäät ratkaisut mahdollistavat vastuullisen kasvun 4. Tarvitaan totunnaiset rajat ylittävää eri alojen osaamisen yhdistämistä 5. Suunnitelman toteuttaminen onnistuu julkisen ja yksityisen sektorin vahvalla sitoutumisella ja yhteistyöllä Mitä on sininen biotalous? Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja älykkääseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sen kasvun ominaispiirteitä ovat asiakaslähtöisyys, arvon lisääminen, sektorirajojen ylittäminen sekä vesiympäristön hyvän tilan edistäminen. Sinisen biotalouden visio 2025 Sininen biotalous on vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa. 3
Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman strateginen viitekehys Sinisen biotalouden mahdollisuuksia Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2000 luvulla rakennettu 4 000 uutta vapaa ajan asuntoa 15 % vapaa ajan asunnoista järjestetyn vesihuollon piirissä (vesihuoltolaitokset, osuuskunnat) Suomi tunnettu tuhansista järvistä (187 888 kpl) ja puhtaasta luonnosta 2. Vesibiotuotteet ja tuotanto kosmetiikka ja lääketeollisuuden mahdollisuudet tunnistettu vesiviljelyllä vahvat kasvunäkymät 4
Sinisen biotalouden mahdollisuuksia Suomessa 3. Vesiosaaminen, tieto ja teknologia yhdyskuntien ja teollisuuden veden puhdistukseen ja jätevesien käsittelyyn liittyvä osaaminen hallitaan vesihuoltopalvelut Suomessa luotettavat 4. Energia, ravinteet ja teolliset symbioosit energian hyödyntäminen jätevedestä hyödyntämispotentiaali Suomessa noin 1 500 GWh (lähde Ramboll 2016) jätevesien ravinteiden ja biomassojen hyödyntäminen Sinisen biotalouden strategiset päämäärät vesihuollossa (lähde: Vesihuollon tulevaisuuden haasteet kutsuseminaari 23.5.2016) 1. Kasvuun kannustava toimintaympäristö edellytyksenä pitkäjänteinen koulutuspolitiikka: Alan kehittyminen kasvu ja vientialaksi edellyttää merkittävää kunnianhimotason nostamista, vaatimustason kasvattamista ja koulutuksen / osaamisen arvostuksen lisäämistä (Ramboll 2015) uusien digitaalisten opetus ja tutkimusympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen lainsäädännön ennakoitavuus ja joustavuus edellytyksenä joustavat ja kannustavat rahoitusmekanismit 5
Sinisen biotalouden strategiset päämäärät vesihuollossa 2. Asiakaslähtöiset palvelut ja monialaratkaisut Kiertotalous ja teolliset symbioosit vesihuollossa (toisen jäte on toisen raaka aine, lämmön talteenotto jne.) Tarvitaan osaamisen tuotteistamista 3. Vaikuttava tutkimus ja uudet yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet Ruotsissa T&K toiminta vahvistettu klusterimallilla Yksityisen ja julkisen sektorin innovatiiviset kumppanuudet referenssialustojen mahdollistajina Uusien tekniikoiden kokeilut Tarvitaan kokeilurohkeutta! Sinisen biotalouden strategiset päämäärät vesihuollossa 4. Kansainvälistyminen Tanskassa ja Hollannissa vesihuoltoalan kansainvälistymistä tuetaan rahoitusmekanismeilla (Paul Silfverberg 2015) Suomessa tarvitaan kansainvälisten yhteistyöverkostojen ja hankehallinnan vahvistamista Edellytyksenä vahvat kumppanuudet 6
Vesialan kansainvälistyminen LIIKETOIMINTA T & K & I HYVÄ HALLINTO Ajankohtaista vesihuollossa uusi maakuntahallinto 1.1.2019 Hallituksen linjaukset sote ja aluehallintouudistuksesta 5.4.2016 http://alueuudistus.fi/etusivu Muodostetaan 18 uutta maakuntaa, joilla itsehallinto Vaaleilla valittavat valtuustot Rahoitus valtiolta Maakunnat vastaavat sosiaali ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä ja lailla säädettävistä muista alueellisista palveluista. 7
Vesihuoltotehtävät maakunnille ELY keskukset ja nykyiset maakuntien liitot lakkaavat 1.1.2019 Vesihuoltolain mukaisen valvonnan ja alueellisen suunnittelun edistämisen sekä näihin liittyvän asiantuntijapalvelut siirtyvät ELYkeskuksista maakunnalle Osana ympäristöterveydenhuollon kokonaisratkaisua maakuntiin siirtyy myös talousveden laadun terveydensuojelulain mukainen valvonta 8