KSKI-SUMN MAAKUNNAN YHTISTYÖRYHMÄN MAASUTUJAST Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 2/20112 KKUSTIDT MAASUTUJASTN KKUS Aika: klo 13.00 Paikka: Vanha rtopedia, kokoushuone Becker Vaasankatu 2, Jyväskylä SALLISTUJAT Saapuvilla ja poissa olleet merkitty seuraavalle sivulle. ALLKIRJITU KST puheenjohtaja sihteeri Ulla Mehto-Hämäläinen Veli Koski KÄSITLLYT ASIAT 1-11 PÖYTÄKIRJA TARKASTTTU Allekirjoitukset Matti Sipp Kaija Blom
Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 2 LÄSNÄLLUTTL ( = läsnä, = este ilmoitettu, tyhjä = poissa) Ulla Mehto-Hämäläinen, puheenjohtaja Veli Koski, sihteeri (poistui jälkeen) 6:n K-S LY-keskus, -vastuualue K-S LY-keskus, -vastuualue Jäsen Varajäsen rganisaatio Vesa Laitinen Ari Nikkola Pauli Rintala Raimo Itkonen Raija Kumpula Juha Lappalainen Ansa Selänne Hilkka Laine Jukka Lyytinen Pekka Aänismaa Pirkko Turkkila Matti Sipponen Kaija BIom Anssi Luja Helena Pihlajasaari Ari Piesala Arja-Leena Peiponen Marja-Riitta Vest ero Peltoniemi ija Liimatainen Petri Kilpinen Pirjo Luotola Antti Maukonen Keijo Hytönen Pertti Ruuska Päivi Halinen Hannu Korhonen Jukka Lehtinen Jaana Auer Jaakko Uusisalo ija Haatanen Lea Goyal Heikki Taskinen Mika Kyrö Risto Lahti Anja Kauppinen Annu Palomäki Reena Laukkanen-Abbey ProAgria Keski-Suomi Suomen metsäkeskus Järvi-Suomen metsänomistajien Liitto ry Metsähallitus, Jyväskylän toimipaikka Keski-Suomen 4H-piiri MTK Keski-Suomi K-S LY-keskus, Y-vastuualue Keski-Suomen liitto K-S LY-keskus, L-vastuualue JAMK, Luonnonvarainstituutti Keski-Suomen yrittäjät ry K-S LY-keskus, -vastuualue Pohjanmaan/K-S LY-keskus, -vast.al. Suomen metsästäjäliiton K-S:n piiri Maakunnan yhteistyöryhmä Seudulliset kehittämisyhtiöt Paikalliset toimintaryhmät Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Keski-Suomen Kylät ry Muut kutsutut: Kauko Lehtonen Tarja Niemelä Juha Romula Jarmo Koskinen Maakunnan yhteistyöryhmä Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen LY-keskus Keski-Suomen liitto
Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 3 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen mukaan kokouskutsu toimitetaan jäsenille sähköisesti vähintään seit semän päivää ennen kokousta. Maaseutujaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vä hintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Hyväksyttiin. 3 Pöytäkirjan tarkastus Valitaan pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Sipponen ja Kaija BIom. 4 Kokouksen työjärjestys Hyväksytään työjärjestys. Hyväksyttiin työjärjestys, muissa asioissa maaseutugaalasta. 5 Aluetypologiahankkeen esittely ja paikkatiedon hyödyntäm ismahdollisuudet maaseudun kehittämi sessä Kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutuluokitus on muodostunut ongelmalliseksi kuntien koon kasvaessa. Saman kunnan alueella voi olla sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun. Suomen ympäristökeskus yhdessä ulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa on kehittänyt uutta paikkatietopohjaista alueluokitusta syksyn 2011 ja talven 2012 aikana Työ- ja elinkeinoministeriön (TM) ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilauk sesta. Työn tavoitteena on kehittää menetelmä ja muodostaa kriteerit, joiden perusteella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu alueluokitus ja maaseu
Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 4 dun kolmijako. Alueluokituksen tavoitteena on politiikkariippumaton rajaus, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina koko maata kuvaavan kartan mitta kaavassa. Paikkatietoa voisi olla mahdollista hyödyntää monilla muillakin tavoin maaseudun ke hittöämisessä. Juha Romula LY-keskuksen Y-vastuualueelta esittelee aluetypologia hanketta se kä muita mahdollisuuksia hyödyntää paikkatietoa maaseudun kehittämisessä. Kuullaan selostus, merkitään asia tiedoksi ja päätetään mahdollisista jatkotoimista. Kuultiin selostus aluetypologia -hankkeesta ja paikkatiedon hyödyntä misestä kehittämistyössä. Käytiin keskustelu, jossa todettiin paikkatie toon perustuvan luokittelun antavan monia ja moniulotteisia mahdolli suuksia hahmottaa alueen tilaa. Todettiin, että joissain kohdin aluetypo logia -hankkeen rajauksissa on selviä epäloogisuuksia. Merkittiin asia tiedoksi. 6 3. vaihemaakuntakaavan esittely Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkit tävättuulivoimapuistojen alueet. Kaavaehdotus on nähtävillä 14.5.-19.6.2012. Keski-Suomen liiton edustaja esittelee kaavaluonnoksen. Kuullaan selostus, käydään keskustelu ja päätetään mahdollisista jatkotoimista. Kuultiin Jarmo Koskisen selostus ja käytiin keskustelu. Keskustelua ei syntynyt kovin paljon. Keskustelussa tuotiin esille lähinnä se, että luon non monim uotoisuuden kannalta tärkeän suon (kaavamerkintä luo ) maankäytön toteutuksen mahdollisuudet ja reunaehdot ovat kovin epä selvät ja sen myötä luo -merkinnän tarkoituksenmukaisuus voitaisiin jopa kyseenalaistaa. 7 Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian valmistelu hjelmakauden 2014 2020 valmistelu maaseudun kehittämisen osalta on käynnis sä MMM:n johdolla. Suomeen valmistellaan yksi maaseuturahaston toimia koskeva ohjelma-asiakirja, joka kattaa koko Manner-Suomen. Ahvenamaa valmistelee oman ohjelmansa. Kansallisessa valmistelussa käytetään hyväksi alueellisia kehittämisstrategioita, joi den valmistelusta LY-keskukset vastaavat. Valmistelua tehdään laajassa yhteis työssä ja mukana ovat myös toimintaryhmät, jotka valmistelevat paikallisia kehittä misstrategioitaan. Alueellisen valmistelun tueksi MMM, maaseutuverkostoyksikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja Sitra ovat toteuttaneet kaikilla LY-alueilla yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa alueellisen tulevaisuustyöpajan. Keski-Suomen työpaja oli 16.5.
Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 5 LY-keskuksen tulee toimittaa alueellinen maaseudun kehittämisstrategia MMM:öön 1.10.2012 mennessä. Strategiassa tulee kuvata alueen nykytila ja analysoida sitä, kertoa kuluvan ohjelmakauden tuloksista, esittää valittu strategia ja painopisteet pe rusteluineen sekä kuvata valmisteluprosessi. Ulla Mehto-Hämäläinen selostaa ohjelmakauden ja alueellisen kehittämisstrategian valmistelua. Kuullaan selostus, käydään keskustelu ja päätetään mahdollisista jat kotoimista. Kuultiin selostus ja käytiin keskustelu. Ulla Mehto-Hämäläinen totesi LY-keskuksen järjestäneen strategian valmistelun tueksi tehtävästä työstä pikaisen tarjouspyyntökilpailun, johon saatiin vain yksi tarjous Jyväskylän am mattikorkeakoululta. Tarjous tullaan hyväksymään ja työ pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti. Tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyen maakunnassa on jo pidet ty työpajoja, joiden anti todettiin hyväksi. Toukukuussa olleen alueelli sen tulevaisuustyöpajan raportti (laatinut Capful y) sisältää paljon hy ää asiaa, mutta on hieman sekava. Todettiin, että työn tekijän tueksi ja työtä ohjaamaan on syytä valita pieni porukka, ohjausryhmä, jonka edustajat LY-keskuksen tulee vali ta jo ennen lomia. Valmistelussa on tärkeää tehdä yhteistyötä toimintaryhmien kanssa ja hyödyntää paikallisten stratgioiden valmistelussa tehtävää työtä. Myös nuorison näkemysten esiin saamiseen pitää kiin nittää huomiota. Kehittämisstrategian valmistelua käsitellään seuraavissa kahdessa maaseutujaoston kokouksessa elo- ja syyskuussa. 8 Maaseutujaoston valitsemien kehittämisteemojen jatkotyöstö Maaseutujaoston vuoden 2012 teemoiksi valittiin edellisessä kokouksessa 1) kestävä yrittäjyys / vihreän talouden edistäminen sekä 2) vaikuttaminen toimintaympäristön kehittämiseksi. Teemojen työstäminen sovittin jatkuvaksi työryhmien toimesta siten, että ryhmät vaim istelevat seuraavaan kokoukseen ryhmät lyhyet toimintasuunnitel mat. Pekkä Äänismaa ja Matti Sipponen selostavat työryhmien esitykset siitä, miten valit tuja teemoja tulisi toteuttaa maaseutujaoston toimenpiteinä. Kuullaan esitykset ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Kuultiin Pekka Äänismaan selostus ensimmäisen teeman, kestävä yrit täjyys/vihreän talouden edistäminen, tilanteesta. Ajanpuute on ollut on gelmana, kun kaikki toimivat teeman edistämisessä oman toimensa ohella. Teema on kuitenkin tärkeä ja sen edistämiseen pitäisi saada vauhtia. Toisaalta käytettävissä olevat työvälineet ovat rajoitettuja kuten myös jaoston mahdollisuudet vaikuttaa asiaan.
Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 6 sillä on ollut seuraavanlaisia asioita: metsäalan palveluyrittäjyyden mahdollisuudet, verkostoituminen yli toimialarajojen, yhteismarkkinointi, säätelybyrokratian ja virkamiesten asenteiden vaikutukset, yrittäjien jak saminen, mentorointi, etäyrittäjyys, valokuidun tuoman mahdollisuudet, green caren muuttaminen liiketoiminnaksi. Työryhmässä on havaittu yrittäjyyden edistämisen olevan metsäkeskuksessa aiempaa enemmän esillä. Myös Jyväskylän ammatikorkeakoululla on tavoitteena olla Suo men yrittäjäystävällisin ammattikorkeakoulu ja Tarvaalan kampuksesta kehitetään vih reään talouteen perustuvaa kampusta. Työryhmän esiin nostamia asioita toivotaan otettavan huomioon strate giatyössä. Keskustelussa todettiin, että strategioita on eri toimijoilla pal jon, ja on haasteellista saada nivottua niitä yhteen, yrittäjien tueksi. Tässä voisi yhtenäisellä viestinnällä olla merkitystä. Työryhmä kokoon tuu Tarvaalassa 21.8. Kuultiin myös Matti Sipposen selostus toisen teeman, vaikuttaminen toimintaympäristön kehittämiseksi, tilanteesta. Työryhmän vetäjä on tehnyt kirjallisen toimintasuunnitelman kesäkuun alussa ja se on ollut kommentoitavana työryhän jäsenillä. Työryhmä myös kokoontui juuri ennen jaoston kokousta. Päivitetty toimintasuunnitelma on pöytäkirjan liitteeenä (liite 1). Keskeisinä tavoitteina on turvata hajautettuun kilpailuvaltioon perustuva yhteiskunnan kehittäm isajattelu (metropoliajattelun sijaan), edistää kes tävän kehityksen mahdollistavia hajautettuja, paikallisia tai alueellisia vihreän talouden ratkaisuja, jotka liittyvät mm. energian ja ruoan tuotan toon, kannustavan ja sallivan ilmapiirin edistäminen mm. kokeilujen mahdollistamiseksi. Todettiin, että Suomi on rakennettu isojen yritysten maaksi, mutta nyt pitäisi nopeasti pystyä kääntämään pyörä toiseen suuntaan ja sallia pienimuotoisuus ja rohkeatkin kokeilut. Käytännön toimenpiteinä voisivat olla esimerkiksi maaseudun nettifoo rumin luominen asukkaiden kehittämisideoiden esille saamiseksi ja vi ranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteisten monipalvelupisteiden ke hittäm inen. Keskustelussa todettiin, että maaseutujaoston roolia tässä tulisi vahvistaa ja osoittaa se viemällä asioita eteenpäin. 9 Muut asiat Keski-Suomen kolmas maaseutugaala järjestetään 2.11.2012 Jämsäs sä HimosAreenalla. Gaalassa palkitaan keskisuomalaisia maaseutuyrit täjiä ja toimijoita sekä Keski-Suomen Vuoden Kylä. Maaseutujaosto valitsee palkinnon saajat ja nyt kaivataan hyviä ehdokkaita palkittaviksi. Sovittiin, että Ulla Mehto-Hämäläinen lähettää ennen kesälomia sähkö postitse tarkempaa tietoa valtakunnallisesta Parhaat Käytännöt kilpailusta ja siihen esitetyistä keskisuomalaisista ehdokkaista sekä Keski-Suomen maaseutugaalassa palkittavien etsimisestä. Matti Sipponen kertoi lyhyesti kalatalousryhmistä (kala-leader); missä niitä Suomessa on ja millaisia tavoitteita niillä on mm. kalastusmatkailun osalta. Uuden ohjelmakauden valm istelusta keskusteltaessa on noussut esiin toive kalatalousryhmän saamisesta myös Päijänteen alueelle. Pai
Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu 7 kallinen kehittäminen on osa seuraavalle ohjelmakaudelle valmistelta vaa uroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmaa. 1 0 Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään 23.8.2012 Tarvaalassa alkaen klo 9. Sovittiin pidettäväksi kokous myös 25.9. klo 13 Jyväskylässä tai lähistöl lä. Näissä kahdessa kokouksessa keskeisenä asiana on maaseudun kehittämisstrategian valmistelu. 1 1 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.10.
Keski-Suomen LY-keskus/maaseutujaoston toimintaympäristöön vaikuttaminen- työryhmä Johdantoa toimintaympäristöön Aluepolitiikka on harkittua talouspoliittista toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa eri tasoisten alueiden taloudelliseen ja sosiaalisiin kehitykseen. Lähelle aluepolitiikkaa tulevat maaseutupolitiikka ja kaupunkipolitiikka sekä erityisesti suurimpiin kaupunkeihin kohdistuva metropolipolitiikka.. Siten aluepolitiikka ei kohdistu vain maaseutuun, vaan se käsittää myös kaupungistuneet alueet. Suomen aluepolitiikan neljä vaihetta ovat areaalinen valtio (mm. asutustilojen perustaminen, loppui 1940-luvulla), hajautettu hyvinvointivaltio (koko valtakunnan sosiaalinen eheys, seutu- ja valtakunnansuunnittelu; 1950-luvulta 1980-luvulle), hajautettu kilpailuvaltio (alueiden kilpailukyky, alueellinen kehittäminen, kaupunkiverkko, 1990-luku) ja nyt päätään nostava metropolivaltio (kansainvälisyys, harvat metropolialueet, kehityskäytävät, raaka-aineita tuottavat periferiat, 2000- luku). Metropolivaltioajattelussa yhteiskunnan voimavarat suunnattaisiin niihin paikkoihin, jotka kiinnostavat kansainvälisiä huippuosaajia ja pääomaa. Se tarkoittaisi luopumista 50-luvulta alkaneesta hajautetusta hyvinvoi ntivaltiokehityksestä. Suomi on siis jakautumassa urbaaniin ja luonnonvarojen Suomeen maan eri osien eriytyessä toisaalta huippuosaajien asuttamaan kansainväliseen metropoliin ja toisaalta kaivosteollisuuden Itä- ja Pohjois-Suomeen. Nykyään suomalaisessa alueellisessa kehittämispolitiikassa korostetaan aikaisempaa voimakkaammin sitä, että innovaatio on kaikista keskittynein aluepoliittinen ilmiö. Jopa keskustellaan myös siitä, että innovaatioyhteiskunnan kehittämisessä on luovuttava vanhasta alueellista tasa-arvoa, ihmisten alueelliseen ja sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkivästä politiikasta. Metropolivaltiokehityksen voimakas eteneminen ja sitä ajavat puheenvuorot kyseenalaistavat alueen keskeiset instituutiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja julkisin varoin rakennetut alueelliset instituutiot (ks. lähteet). Mikä on Keski-Suomen maaseudun osa sellaisessa innovaatiokeskuspolitiikassa, jossa pyritään vajaan kymmenen innovaatiokeskuksen muodostamiseen Suomen eri alueille (supistettu keskusverkkoajattelu)? Toimintaympäristöön vaikuttaminen- työryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2012: turvataan hajautettuun kilpailuvaltioon perustuva yhteiskunnan kehittämisajattelu edistetään kestävän kehityksen mahdollistavia hajautettuja, paikallisia tai alueellisia vihreän talouden ratkaisuja, jotka liittyvät mm. energian ja ruoan tuotantoon edistetään ja mahdollistetaan kokeiluja ja luodaan niihin kannustava ilmapiiri tuetaan ja kehitetään avointa asenneilmastoa, sallivuutta ja myönteisyyttä luodaan nettifoorumi maaseudun asukkaiden kehittämisideoiden esille saamiseksi kehitetään viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä monipalvelupisteitä Keinot: kirjelmät, rahoituspäätökset, lehtikirjoitukset Lähteet: Wikipedia, Sami Moisio & muut maantieteilijät, SITRA, Keski-Suomen maaseutufoorumi