Miten toimia oppilaskunnassa. Anni Suvisuo, 2012
SISÄLLYSLUETTELO Oppaan käyttäjälle... 3 Yleistä oppilaskunnasta... 4 Yhteiskunta... 5 Oppilaskuntatoiminnan lait... 5 Oppilaskunnasta rekisteröity yhdistys... 5 Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt ja yhteistyökanavat... 6 Hallituksen valinta ja tehtävät... 7 Puheenjohtaja... 7 Varapuheenjohtaja... 7 Sihteeri... 7 Varsinainen ja varajäsen... 7 Talous... 8 Varainhankinta... 8 Talousseuranta ja suunnitelma... 8 Talousvastaava... 9 Asiakirjat... 9 Kokouskutsu... 9 Asia-/Esityslista... 9 Pöytäkirja... 9 Toimintakertomus ja suunnitelma... 10 Kokousmuodot... 10 Hallituksen kokous... 10 Yleiskokous... 10 Vuosikokoukset... 11 Liitteet... 11 2
OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Hei, Luet tällä hetkellä oppilaskuntanopasta, joka on suunniteltu kertomaan sinulle perustietoja miten oppilaskunnassa toimitaan. Olen tehnyt tästä oppaasta mahdollisimman helppolukuisen, jotta ihan vasta-aloittelijakin ymmärtää mitä oppilaskuntatoiminta on ja miten siinä voi olla mukana. Kuten sisällysluettelosta huomaat, olen koonnut tähän opukseen tietoa laidasta laitaan. Sinun ei tarvitse lukea tätä heti kannesta kanteen, vaan voit palata aina takaisin kun jokin asia rupeaa askarruttamaan. Tämä opas on siis hyvä säilyttää sellaisessa paikassa, että se on aina käsien ulottuvilla. Olen itse aloittanut oppilaskuntatoiminnan vuonna 2009, kun aloitin opiskeluni Keudassa. Perustimme omaan yksikköömme oppilaskunnan ja tämän jälkeen lähdin mukaan myös Keudan katto-oppilaskunta Kuoman toimintaan. Vuodesta 2010 olen toiminut Kuoman varapuheenjohtajana sekä vuoden 2012 yleiskokouksessa minut valittiin puheenjohtajaksi. Oman yksikön oppilaskunnassa aluksi toimin sihteerinä kaksi vuotta jonka jälkeen puheenjohtajana yhden vuoden. Vuosien aikana olen kerryttänyt tietämystäni oppilaskuntatoiminnasta niin paljon, että halusin jakaa nämä tiedot teidän kanssanne. Toivottavasti tästä on apua. Ystävällisin terveisin, Anni Suvisuo Oppilaskunta Kuoman puheenjohtaja Järvenpäässä, 25.9.2012 3
YLEISTÄ OPPILASKUNNASTA Oppilaskunta on koulussa toimiva edunvalvontajärjestö, joka ajaa opiskelijoiden etuja. Oppilaskuntaan kuuluu automaattisesti koulun kaikki opiskelijat ja hallitukseen valitaan vuosittain kaikki innokkaat tekijät. Oppilaskunta toimii sääntöjensä mukaisesi (liite 1) ja apua on saatavilla oppilaskunnan vastaavalta opettajalta taikka opiskelija-asioiden päälliköltä. Edunvalvonnan lisäksi oppilaskunta järjestää vuosittain tapahtumia ja yrittää parhaansa mukaan taata opiskelijoille mukavia opiskeluhetkiä. Tapahtumien avulla oppilaskunta tulee näkyviin, tässä listattuna muutamia, joita oppilaskunta voi toteuttaa sovelletusti vuoden aikana: Laskiaisrieha voi olla ulkona järjestettävä liikunta tapahtuma. Ystävänpäivänä voi järjestää pukeudu pinkkiin päivän taikka pitää yleisen hali päivän. Vappu on vapaapäivä, mutta sitä edeltävänä päivänä voi järjestää pukukilpailun ja jotain muuta jännittävää. Uusien päivänä voi järjestää jotain kivaa uusille opiskelijoille. Jokaisessa koulussa järjestetään ryhmäytymispäivät. Näissä oppilaskunta voi olla mukana. Halloween juhlan voi järjestää loka/marraskuussa. Paras puku palkitaan. Pikkujouluna voi koulussa olla pukeudu punaiseen päivä ja oppilaskunta joulupukki voi käydä luokassa jakamassa pipareita ja glögiä. Joulujuhlien järjestelyyn oppilaskunta voi osallistua myös. Kysele opettajilta. Kysyttävää? Yhteystiedot Kuoman puheenjohtajaan sekä opiskelija-asioiden päällikköön löytyy: keudakermit.fi>oppilaskunta>ohjeita oppilaskunnassa toimimisesta>ota yhteyttä 4
YHTEISKUNTA Oppilaskuntatoiminnan lait Lakipykälät, jotka vaikuttavat oppilaskuntatoimintaan. Näitä pykäliä voit käyttää hyödyksi, jos oppilaskuntaa ei esimerkiksi kuunnella jossain asiassa. Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 36 Opiskelijoiden kuuleminen Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. 41 Oppilaskunta Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 36 :ssä säädetyissä asioissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Oppilaskunnasta rekisteröity yhdistys Oppilaskunta on mahdollista rekisteröidä viralliseksi yhdistykseksi. Rekisteröinti tapahtuu patenttija rekisterihallituksen kautta. Rekisteröity yhdistys voi antaa oppilaskunnalle helpomman tavan lähestyä sponsoreita taikka yrityksiä. Oppilaskunnan rekisteröinti ei kuitenkaan ole pakollista. Yhdistyksen perustajien pitää olla yli 15-vuotiaita ja äänioikeutettuja jäseniä. On pidettävä perustamiskokous, jossa käsiteltävä seuraavat asiat: noudatetaan kokousmenettelyn yleisiä periaatteita päätetään yhdistyksen perustamisesta 5
sovitaan jäseniksi liittymisestä (vähintään kolme jäsentä) hyväksytään yhdistyksen nimi ja säännöt (nimessä tulee käydä ilmi yhdistyksen paikkakunta, koulun koko nimi sekä lyhenne. Esim. Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda Järvenpää JäSi ry.) tehdään perustamiskirja, jossa ovat edellä mainitut asiat. Luodaan yhdistykselle säännöt *ohje kohdassa yleistä oppilaskunnassa Lisätietoa osoitteessa: prh.fi > Yhdistysrekisteri > Lomakkeet, ehdotuksia säännöiksi ja perustamiskirjan malli Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt ja yhteistyökanavat Oppilaskunta voi tehdä yhteistyötä monien eri järjestöjen ja kanavien kanssa. Yhteistyön kautta pääsee jakamaan kokemuksia sekä pohtimaan yhdessä jotain uutta. Keudassa yhteistyötä tapahtuu oppilaskunta Kuoman ja yksiköiden oppilaskuntien välillä sekä Kuoman ja yhtymähallituksen välillä. Kuomalla on myös hyvät välit opiskelijajärjestö SAKKI ry:n sekä OSKU ry:n kanssa. Opiskelijajärjestöt ajavat opiskelijoiden etuja valtakunnallisella tasolla. Voit tutustua molempien järjestöjen toimintaan heidän nettisivuilla Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry (sakkinet.fi) sekä Suomen Opiskelija- Allianssi-OSKU ry (osku.info) SAKKI ry sekä OSKU ry tarjoaa myös opiskelijakortteja. VR:n tavoin myös näissä opiskelijakorteissa on käytössä matkahuollon ja VR:n alennukset. Tarjolla on myös lukuisia muita alennuksia. Lue lisää heidän kotisivuiltaan. 6
HALLITUKSEN VALINTA JA TEHTÄVÄT Oppilaskunnan hallitus voidaan valita kolmella eri tavalla. Jos oppilaskunta on vasta perustusvaiheessa, valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallitus perustamiskokouksessa. Seuraavina vuosina oppilaskunnan hallituksen ja puheenjohtajiston valinta tehdään vuosittain järjestettävässä yleiskokouksessa taikka syyskokouksessa. *lue lisää kohdassa kokousmuodot. Puheenjohtaja Puheenjohtajalla on oppilaskunnassa suurin vastuu. Hänen tehtävänä on huolehtia, että kokouksia pidetään sekä että ne kulkevat esityslistan mukaisesti. Puheenjohtajan vastuulla on myös huolehtia, että kaikki kokouksissa päätetyt asiat tulee hoidettua. Puheenjohtaja toimii myös oppilaskunnan keulakuvana ja on käytettävissä edustustehtävissä. Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan apulaisena. Hän johtaa kokousta ja muita puheenjohtajan tehtäviä puheenjohtajan ollessa estynyt. Varapuheenjohtajaksi on hyvä valita henkilö jolla on potentiaalia tulla puheenjohtajaksi. Sihteeri Sihteeri toimii puheenjohtajan oikeana kätenä. Sihteeri hoitaa kokouskutsut sekä esityslistat puheenjohtajan kanssa. Sihteeri toimii kokouksessa kirjurina ja kirjoittaa kokouksesta pöytäkirjan. Varapuheenjohtaja taikka puheenjohtaja ei voi toimia sihteerinä. Varsinainen- ja varajäsen Hallitus koostuu varsinaisista jäsenistä ja heidän varajäsenistä. Tittelit eivät eroa toisistaan muuta kuin äänestys tilanteessa. Äänestyksessä vain varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus. Varsinainen jäsenen olessa estynyt tulee hänen varajäsenestä kokouksen varsinainen jäsen. Hallituksen jäsenet voivat toimia myös kokouksen sihteerinä sekä pöytäkirjan tarkastajina. Hallituksen jäsenet ovat puheenjohtajan tuki ja turva. 7
TALOUS Kuten tiedämme, raha ei kasva puussa. Tässä muutamia vinkkejä miten oppilaskunta voi toteuttaa varainkeruuta. Varainhankinta Oppilaskunta voi harrastaa varainkeruuta monella tavalla. Yksi tuottavimmista keinoista on limsaautomaatin taikka kioskin ylläpitäminen. Sinebrychoff (sinebrychoff.fi) tarjoaa yhteistyötä automaattien kanssa. Sinebrychoffin kautta tilattu automaatti ei maksa oppilaskunnalle mitään. Automaatti tarvitsee toimiakseen hyvän paikan sekä sähköä. Sähkön käytöstä syntyy laskua koululle, joten automaatin hankinnasta pitää neuvotella yksikön apulaisrehtorin kanssa. Automaateista voi kysellä enemmän Sinebrychoffilta: Veli-Matti Tilaeus, 0400 639 696, velimatti.tilaeus@sff.fi Kioskin pitäminen on myös yksi vaihtoehto. Rahaa kuluu tuotteiden ostamiseen, mutta hyvällä myyntipaikalla ja oikealla hetkellä voi kahvilan pyöritys olla erittäin tuottoisaa. Kahvilan pitämisestä kannattaa neuvotella opettajien sekä johdon kanssa. Tietenkin on olemassa monenlaisia muita keinoja varainkeruuhun. Voitte ruveta myymään vessapaperia, keksejä taikka karkkeja. Voitte vuokrata kirpputoripöydän taikka hankkia sponsoreita (rahoittajia) tapahtumiinne. Vain taivas on rajana. Talousseuranta ja suunnitelma Talousseuranta ja suunnitelma laaditaan kerran vuodessa. Talousseurantaan merkitään kaikki vuoden aikana kulutetut ja tuotetut rahat. Tallessa on hyvä olla myös kuitit tehdyistä ostoista. Taloussuunnitelmaan taas nimensä mukaan suunnitellaan seuraavan vuoden budjetti. Paljonko rahaa kuluu ja paljonko rahaa tuotetaan. Suunnitelmaan kirjataan vain pelkkiä arvioita, ellei tiedossa ole tarkkoja summia. 8
Talousvastaava Jos oppilaskuntasi käyttää rahaa tai harrastaa varainkeruuta, on hyvä valita hallituksen keskuudesta talousvastaava. Talousvastaavan tehtävänä on huolehtia oppilaskunnan taloudesta sekä kirjoittaa talousseuranta ja suunnitelma yleis- taikka syys- ja kevätkokoukseen. *lue kohta kokousmuodot. ASIAKIRJAT Kokouskutsu Kokouskutsu lähetetään hallituksen jäsenille sääntöjen määräämällä tavalla. Oppilaskunta Kuoman säännöt käskevät, että kokouskutsu on lähetettävä yhtä viikkoa ennen kokousta. Jos näin ei tapahdu ei kokous ole laillisesti koolle kutsuttu. Kokouskutsussa tulee käydä ilmi: missä kokous pidetään, aika ja päivä sekä jos on jotain muuta huomioitavaa. (Liite 2) Asia-/Esityslista Asia-/Esityslistalla tarkoitetaan samaa asiaa. Tälle listalle listataan kaikki kokouksessa käytävät asiat. Lista alkaa yleensä kokouksen avauksella ja päättyy kokouksen lopetukseen. Esityslista on joko puheenjohtajan taikka sihteerin ja puheenjohtajan tekemä. Esityslistassa esiintyy myös kokouskutsussa mainitut aika, päivä ja paikka. (Liite 3) Pöytäkirja Pöytäkirjaan kirjataan kaikki kokouksessa käsitellyt asiat. Tähän voi käyttää samaa pohjaa kuin esityslistassa. Pöytäkirjassa tulee käydä ilmi kuka on ollut kokouksessa sekä koska puheenjohtaja on avannut ja sulkenut kokouksen. Jos kokouksessa äänestetään tuleen pöytäkirjaan merkitä, minkä takia on äänestetty ja paljonko ääniä annettiin. (Liite 4) 9
Toimintakertomus ja suunnitelma Nämä kaksi asiakirjaa valmistellaan vuosikokouksiin. Kerran vuodessa järjestettävässä yleiskokouksessa käydään läpi molemmat asiakirjat. Vuosimuotoisissa kokouksissa syyskokouksessa käydään tulevan kauden toimintasuunnitelma ja kevätkokouksessa käsitellään koko kauden toimintakertomus. Toimintakertomus sisältää tiedon mitä edellisellä kaudella on tehty (Liite 5). Toimintasuunnitelma sisältää tiedon siitä, mitä tulevalla kaudella tullaan tekemään. (Liite 6). Näiden asiakirjojen liitteenä on yleensä myös talousseuranta ja suunnitelma. *lue kohta talous. KOKOUSMUODOT Hallituksen kokous Hallitus kokoustaa kauden aikana niin usein kun on tarve. Nämä kokoukset on tarkoitettu ensisijaisesti hallituksen jäsenille. Useat kokoukset ovat kuitenkin avoimia ja sinne voi kutsua/tulla osallistujia puhe ja läsnäolo-oikeudella. Jos kokouksissa on yksityisiä asioita, voidaan puhe- ja läsnäolo-oikeus evätä. * puhe- ja läsnäolo-oikeus kirjataan pöytäkirjan kohtaan kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Yleiskokous Yleiskokous järjestetään kerran vuodessa. Kokouksessa valitaan hallitus sekä uusi puheenjohtajisto aina yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Yleiskokouksessa käsitellään myös toimintakertomus ja suunnitelma sekä talousseuranta ja suunnitelma. Oppilaskunta Kuoman tasolla yleiskokous järjestetään aina tammi/helmikuun aikana ja kaikkien Keudan yksiköiden oppilaskuntien jäsenet ovat äänioikeutettuja osallistujia. Yleiskokouksessa esityslista (Liite 8) ja pöytäkirja (Liite 9) rakennetaan hieman eri tavalla. 10
Vuosikokoukset Kun yleiskokous jaetaan kahteen osaan, saadaan syys- ja kevätkokous. Syyskokouksessa käsitellään tulevan kauden toiminta- sekä taloussuunnitelma sekä valitaan uusi hallitus ja puheenjohtaja. Kevätkokouksessa hyväksytään toimintakertomus sekä talousseuranta. Kevätkokouksessa on myös mahdollista tehdä henkilövaihdoksia, jos on tarvetta. Keudan yksikkö oppilaskunta tasolla syys- ja kevätkokous on parempi vaihtoehto kuin kerran vuodessa järjestettävä yleiskokous. LIITTEET Lataa liitteet osoitteesta keudakermit.fi > oppilaskunta > materiaalipankki 11