Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas



Samankaltaiset tiedostot
Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2008 Nokian-tehdas

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Turvallinen yritys, turvalliset renkaat

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

YMPÄRISTÖRAPORTTI SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

HINNASTO 1/ alkaen

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä (8)

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

maailmaa Renkaat pyörittävät

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ Copyright Isto Jokinen 1

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Ympäristöohjelma kaudelle:

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

HINNASTO YRITYKSILLE 5/

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet


KOKOEKO-seminaari Yrityscase 3 VR Pieksämäen konepaja

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

SUSTAINABLE SAFETY. Nokian Renkaat Oyj ympäristöselonteko

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Jäteselviytyjät Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Yksikkö

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Kierrätys ja kompostointi

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteisen toiminnan jatkamisesta.

HE YSL:n muuttamiseksi kansallista laitosluetteloa kevennetään ja lakiin lisätään säännöksiä sähköisestä viranomaisneuvonnasta

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari Kuopio

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

RESCA päätösseminaari Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Transkriptio:

Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 4.5.2011, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 2010 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY 1221/2009) vaatimukset.

EMAS-vuosipäivitys 2010 Markkinoiden elpyessä ja myynnin lisääntyessä Nokian-tehtaan tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Vulkanoitujen kumituotteiden määrä kasvoi 12 786 tonnia (35 %) vuodesta 2009. Loppuvuonna 2010 tuotanto sopeutettiin vastaamaan kasvanutta kysyntää. Henkilöautonrenkaat-yksikkö siirtyi kuusipäiväiseen työviikkoon ja raskaiden renkaiden valmistus seitsemään päivään viikossa. Ympäristövaikutukset kehittyivät positiiviseen suuntaan, esimerkiksi energiatehokkuus kasvoi ja suhteellinen kokonaisjätemäärä aleni. Tuotannosta syntyvien kumijätteiden sekä romurenkaiden määriä on saatu reilusti vähennettyä. Energiatehokkuuteen on panostettu erilaisilla korjaus- ja parannustoimenpiteillä. Nokian-tehtaan ympäristövaikutukset 2010 Liuotinpäästöt eli VOC 74,5 t/a Haju HIUKKASET eli pöly < 1,5 t/a MELU < 50 db PANOKSET Energia 169,2 GWh Vesi kunnallinen 188,7 m 3 /d Nokianvirta 36 252 m 3 /d Raaka-aineet kemikaalit 20 000 t kumit 25 000 t puolivalmisteet 7 500 t TUOTTEET 48 900 t renkaita ja pinnoitteita JÄTTEET kaatopaikka 64 t hyötykäyttö 4 553 t ongelmajäte 208 t VESI viemäriin 356 m 3 /d Nokianvirtaan ~36 081 m 3 /d Yllä olevassa kuvassa on yhteenveto tehtaan toiminnasta ja ympäristövaikutuksista. Raaka-aineita käytettiin yhteensä noin 52 500 tonnia. Raaka-aineet ovat kumeja, puoli valmisteita ja kemikaaleja. Kemikaaleista merkittävimmät ovat noki, pehmittimet, vaaleat täyteaineet sekä aktivaattorit. d = päivä m 3 = kuutiometri a = vuosi t = tonni

Energiankulutus Nokian-tehtaassa kulutettiin energiaa vuonna 2010 kaikkiaan 169 151 MWh. Tuotantoon suhteutettuna energiankulutus oli 3,46 MWh/t, mikä on selvästi edellisvuotta parempi. Energiatehokkuuden kasvuun ovat vaikuttaneet käyntipäivien lukumäärän lisääntyminen sekä erilaiset korjaus- ja parannustyöt energian jakelussa. Nokian Renkaat käyttää energiaa höyrynä, teollisuusvetenä ja sähkönä. Noin 45 % käytetystä energiasta on sähköä, 32 % höyryä ja 23 % teollisuusvettä. Sähkö on kokonaisuudessaan vesisähköä eli vesivoimalla tuotettua ekosähköä. MWh 250 000 Energiankulutus 2001 2010 MWh/t 5,00 200 000 4,00 150 000 3,00 100 000 2,00 50 000 1,00 0 MWh MWh/t 0,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 167 221 167 252 170 889 179 750 193 065 201 049 203 440 198 552 142 548 169 151 3,06 3,01 2,83 2,63 2,53 2,31 2,50 2,51 3,95 3,46 = R R = A/B, jossa A = vuosittainen kokonaispanos 169 151 MWh B = organisaation vuosittainen kokonaistuotos = 48 900 t

Vesi- ja jätevesivirtaamat Rengastehtaassa käytetään jäähdytys-, pesu- ja talousvettä. Jäähdytysvesi otetaan Nokianvirrasta oman vedenpuhdistamon kautta ja palautetaan suljetusta kierrosta takaisin koskeen. Kun koskivettä käytetään pesuvetenä, jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2010 koskivettä otettiin 7 649 112 m 3 eli 1 510,5 m 3 /h. Kun vedenotto ja jätevesivirtaama suhteutetaan tuotantoon, on tehokkuus parantunut huomattavasti edellisvuodesta. Kaupunginverkosta on otettu puhdasta vettä 0,81 m 3 /t ja johdettu jätevetenä kunnalliselle puhdistamolle 1,54m 3 /t. Parannus- ja korjaustöitä on tehty eri osastoilla, jotta vedenottoa on saatu vähennettyä sekä estettyä jäähdytysvetenä käytettävän koskiveden laskemista jätevesiviemäreihin. m 3 /h 18,00 Vesi- ja jätevesivirtaamat 2001 2010 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Vesi Jätevesi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 3,07 4,79 4,98 4,82 6,46 5,96 8,17 7,96 7,64 7,86 5,21 5,15 5,85 6,07 6,97 7,06 8,35 11,85 15,79 14,83 m 3 /tuotetonni 2,50 Vesi- ja jätevesivirtaamat 2001 2010 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Vesi Jätevesi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0,49 0,71 0,68 0,58 0,70 0,68 0,83 0,81 1,04 0,81 0,82 0,76 0,80 0,74 0,75 0,80 0,85 1,20 2,14 1,54 = R 1 = R 2 R 1 = A/B, jossa A = 39 807 m 3 B = 48 894 t R 2 = A/B, jossa A = 75 108 m 3 B = 48 894 t

JätEMÄÄRÄT Jätteiden määrä suhteutettuna tuotantoon laski edellisvuodesta. Hyötykäyttöön ohjattiin vuonna 2010 kaikkiaan 94,4 % muodostuneista jätteistä. Tavoitteet hyötykäyttöasteesta sekä kokonaisjätemäärästä (<100 kg/ tuotetonni) täyttyivät. Tuotetonneihin suhteutettuna jätettä kertyi 98,7 kg/tuotetonni. Osa tuotannossa syntyvästä vulkanoimattomasta kumijätteestä sekä karhennuspuru kierrätetään omassa tuotannossa sekoitusten raaka-aineina. tonnia 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Kokonaisjätemäärä 2001 2010 kg/tuotetonni 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Hyötykäyttöön Hyödyntämätön jäte yhteensä R = A/B, jossa A = 4 824 500 kg B = 48 894 t Jätettä kg/tuotetonni = R Hyötykäyttöön koko määrästä (%) Tavoite 2010: hyötykäyttö koko määrästä > 80 % ja jätettä < 100 kg/tuotetonni. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sekajäte 120,9 112,9 99,02 125,7 68,2 63,58 Ongelmajätteet 261,5 291,7 297,2 324,8 169,8 207,71 Vulkaanoimaton kumijäte kaatopaikalle 2 322,1 2 196,8 1 703,6 3,68 0 0 Hyötykäyttöön ohjatut jätteet 48 112,2 6 349,6 6 903,7 8 216,91 4 316,11 4 553,22 Jätettä yhteensä kg/tuotetonni 98,5 115,2 110,8 109,5 125,6 98,7 Hyötykäyttöön % 64 70,9 76,7 94,8 94,8 94,4

Hyötykäyttöön toimitettu jäte Hyötykäyttöön toimitetaan hyvin erilaisia jäte-eriä. Hyötykäyttöä helpottavat monelle eri jätejakeelle tarkoitetut kansalliset keräys- ja hyödyntämiskanavat. Suurin osa hyötykäytöstä on materiaalihyödyntämistä. Lajiteltavan energiajätteen lisäksi vain osa puujätteestä hyödynnetään energiana. Nokian Renkaat huolehtii pakkausten hyötykäytöstä yhdessä pakkausalan tuottajayhteisön Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Jätteiden hyötykäyttöön 4 553 t vuonna 2010 Romurenkaat...19 % Vulkanoimaton kumijäte...36 % Muovi...3 % Energiajäte...4 % Sekajäte materiaalihyötykäyttöön...2 % Rauta- ja teräsromu...7 % Pahvi...1 % Paperi...1 % Puu...26 % Muut (kirkas jäteöljy, biojäte ja lasi)...<1 % Ongelmajätejakauma Vuonna 2010 ongelmajätteiden kokonaismäärä oli 207,7 tonnia eli 4,25 kg/tuotetonni (vuonna 2009 määrä oli 169,8 tonnia eli 4,7 kg/tuotetonni). Kaikki ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraisille ongelmajätteiden käsittelijöille. Ongelmajätejakauma 2010 Kiinteät öljyiset jätteet...8 % Öljyinen jäteneste...9 % Maalijätteet, liuotinjäte...9 % Kemikaalijäte (siivous, pesuaineet, pöly)...34 % Siipitiivisteöljy...39 % Akut, paristot, loisteputket ja elohopealamput sekä muut...1 %

TUOTANNON LIUOTINPÄÄSTÖT Kumiteollisuudessa liuottimia käytetään tyypillisesti erilaisina liimoina lisäämään tarttuvuutta. Haihtuvat hiilivedyt aiheuttavat alailmakehän otsonia, minkä vuoksi EU on asettanut tavoitteita liuotinainepäästöjen vähentämiseksi. Nokian Renkaat ei pystynyt saavuttamaan VOC-direktiivin mukaista, alakohtaista päästörajaarvoa, joka on enintään 25 % päästöä käytettyjen liuotinaineiden kokonaismäärästä. Vuonna 2010 päästön osuus oli 53 %. Ympäristöluvan mukaisesti VOC-päästöä saisi tulla maksimissaan 55 tonnia vuodessa, joten Nokian Renkaat ylittää ympäristöluvassa annetun päästöraja-arvon. Nokian Renkaat jätti ympäristöluvan muutoshakemuksen VOC-päästörajaan liittyen viranomaisille lokakuussa 2009. Joulukuussa 2010 muutoshakemusta vielä täydennettiin viranomaisten pyynnöstä. Loppuvuodesta 2009 laadittiin Nokian Raskailla Renkailla hankesuunnitelma VOC-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on kehittää Nokian Raskaiden Renkaiden toimintaa, tuotantoprosesseja ja tuotteita niin, että ympäristölainsäädännön edellyttämät liuotinpäästörajat voidaan täyttää vuoden 2012 loppuun mennessä ja kehityshankkeiden kokonaishyöty voidaan maksimoida. Liuotinaineiden kokonaiskäytön vähentämisen tavoitteena on -60 % vuoteen 2013 mennessä vuoden 2008 suhteelliseen tasoon verrattuna. Hankkeessa on tarkoitus keskittyä kumisekoitusten materiaalikehitykseen, tuotantoteknologiaan sekä mahdollisen hajapäästöille tarkoitetun puhdistustekniikan löytämiseen raskaille renkaille soveltuvin osin. Pinnoitetuotannon liuotin höyryt johdetaan kokonaisuudessaan katalyyttiseen polttolaitokseen. tonnia 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Liuottimien käyttö ja VOC-päästö Nokian Raskaat Renkaat ja pinnoitus kg/tuotetonni 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Toteutunut VOC-päästö Tavoite (25 % ostosta) Päästö kg/tuotetonni = R R = A/B, jossa A = 74 540 kg B = 48 894 t

BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS Nokian Tehtaan kokonaispinta-ala on 117 864 m 2, josta rakennettua alaa on 117 345 m 2. Rakennettu ala tuotantoon suhteutettuna on 0,42 t/m 2. Biologiseen monimuotoisuuteen tehtaalla ei ole vaikutusta. HAJUSELVITYS Kesällä 2010 teetettiin Nokian-tehtaan hajupäästöistä hajuselvitys sekä hajumallinnus. Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajujen esiintymiselle ja meillä ohjearvoina käytetään Saksan arvoja. Näiden ohjearvojen mukaan saa hajua esiintyä asuin- ja haja-asutusalueella enintään 10 % vuoden kokonaistunneista. Kolme prosenttia kokonaisajasta hajua ylittyy hyvin pienillä alueilla tehtaasta lounaaseen. Hajun esiintyvyys on 0,5 2,5 % kokonaisajasta laajasti joka suuntaan tehdasta.

Tilastoidut häiriöt ja palautteet 2010 Tilastoidut häiriöt ja palautteet 2010 Laitekatkos Häiriöilmoitukset Aiheuttaja Katalyyttisen polttolaitoksen ohitusta 23 tuntia logiikka-, taajuusmuuttaja- ja alipaineventtiilivikojen vuoksi. Vuonna 2010 ei tullut valituksia tai häiriöilmoituksia naapureilta. Laitekatkoksista on ilmoitettu välittömästi Nokian kaupungille ja Pirkanmaan ympäristökeskukseen. KESKEISET TOIMET VUONNA 2010 Kohde Tavoitearvo 2010 Totetuma 2010 Selite/tulos REACH-asetuksen toimeenpano Projektisuunnitelman mukaisesti Tehty suunnitelman mukaisesti Vuosittaiset päästömittaukset VOC-, jäähdytys- ja jätevesi sekä Tehty suunnitelman mukaisesti hiukkasmittaukset. Melu- ja hajuselvitykset leviämismalleja käyttäen VOC-päästö < 25 % ostetuista liuotinmääristä, NRR:n henkesuunnitelman mukainen eteneminen 53 % ostetuista liuotinmääristä Liuottimien käyttöä ei ole pystytty vähentämään suunnitel lusti. Projekti jatkuu suunnitelman mukaisesti yhdessä viranomasiten kanssa. CO 2 -päästöt Tuotteen hiilijalanjäljen määrittäminen Projekti loppuraporttia vailla. Jatkettu aikataulua 4/11 Kokonaisjätemäärä < 100 kg/tuotetonni, hyötyaste >95 % Vulkanoimatonkumijäte < 1 500 t (1 537 t 2009) Osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti 98,7 kg/tuotetonni, hyötyaste 94,4 % 1 662 t Jätekartoitus Nokian tehtaalla Suunnitelman mukaisesti Kartoitus tehty ja parannusmahdollisuudet huomioitu Turvallisuuskatselmukset 2 krt/osasto 2 krt/osasto Nokian ja Vsevolozhskin sisäinen Vuoden 2010 aikana Vsevon tehdas auditoitu. ristiinauditointi Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristöohjelmanmukaisesti Toteutettu

KESKEISET TOIMET VUONNA 2011 Kohde Osa-alue Tavoite Aikataulu Lainsäädäntö REACH- ja CLP asetuksen toimeenpano Projektisuunnitelman mukaisesti 12/11 Ilmapäästöt VOC-päästö < 25 % ostetuista 12/11 liuotinmääristä, NRR:n henkesuunnitelman mukainen eteneminen (jatkuu) Ilmapäästöt CO 2 -päästä Tuotteen hiilijalanjäljen 4/11 määrittäminen Ilmapäästöt Mastisointi Projektisuunnitelman mukaisesti 12/11 asennetaan sekoituskoneelle pesurit hajuhaittojen minimoimiseksi. Jätehuolto Kokonaisjätemäärä < 100 kg/tuotetonni, 12/11 hyötyaste > 95 % Jätehuolto Vulkanoimatonkumijäte < 1 500 t (1 537 t 2009) 12/11 Osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti Hallintajärjestelmä Turvallisuuskatselmukset 2 krt/osasto 12/11 Kemikaalivalvonta Kemikaalien käytönvalvonta Tarkastuskierrokset/auditoinnit 12/11 (kemikaalien varastointi sekä käyttö) vuosineljänneksittäin Viestintä Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristöohjelmanmukaisesti 12/11 REACH EU:n uusi REACH-asetus asettaa aineiden maahantuojille ja valmistajille sekä jatkokäyttäjille velvoitteita. Valmistajien ja maahantuojien tulee tietää markkinoimiensa tuotteiden kemikaalisisältö, sillä valmistajien ja maahantuojien on pyydettäessä annettava lausunto tuotteen ns. SVHC-ainesisällöstä (Substances of Very High Concern). SVHC-aineet ovat ns. erityistä huolta aiheuttavia aineita. Nokian Renkaat ei käytä omassa tuotannossaan kyseisiä aineita. Jo vuonna 2009 varmistettiin, että sopimusvalmistajatkaan eivät käytä tuotannossaan SVHC-aineita. EU-direktiivin mukaan rengasvalmistajien oli luovuttava syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien HA-öljyjen käytöstä vuoteen 2010 mennessä. Sopimusvalmistajilta edellytettiin HA-öljyjen käytöstä luopumista jo kesäkuuhun 2009 mennessä. Nokian Renkaat on lopettanut ensimmäisenä rengasvalmistajana kyseisten öljyjen käytön jo vuonna 2005. Nokian Renkaat Oyj huolehtii kaikista REACH-asetuksen tuomista velvoitteistaan. Yrityksen ajan tasalla oleva REACH-lausunto löytyy kotisivuiltamme. Todennettu 4.5.2011 Tuula Leppänen Pääarvioija DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002 Julkaistu selonteon vuosipäivitys täyttää EMAS-asetuksen vaatimukset