Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Lausuntopyyntö OKM/26/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b :n muuttamisesta HALLITUKSEN ESITYS VIE POHJAA TALOUDELLISELTA KASVULTA Suomen museoliitto on asiantuntijakuulemiseen liittyvässä lausunnossaan Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 19.11.2015 todennut, että valmisteilla oleva ja nyt Hallituksen esityksenä lausunnolla oleva lakiesitys opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen muuttamisessa on tekemässä peruuttamatonta vahinkoa suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle. Samassa yhteydessä Suomen museoliitto toi esiin sen, että lisäleikkausten sijasta nyt olisi aika investoida kulttuuriin. Suomen museoliitto esittää sivistysvaliokunnalle toimittamansa näkökohdat osana tätä lausuntoa. Sivistysvaliokunnalle toimittamamme lausunto on liitteenä 1. Lausuntopyynnössä toivottu tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä on liitteenä 2. Kulttuurirahoituksen leikkaukset epärationaalinen linjavalinta Museoinvestoinneilla on kaikkien tutkimusten perusteella myönteinen vaikutus talouteen. Myös kunnille ja valtiolle museoiden generoimat suorat tulot ovat menoja suuremmat. Museorahoitukseen käytetään 0,03% valtionbudjetista, joten niiden leikkauksilla ei korjata leikkauksen perusteena olevan julkisten talouden tilaa edes lyhyellä aikavälillä. Suomen museoliitto esitti jo Eduskunnan sivistysvaliokunnalle lakiesityksen peruuttamista, koska sen vaikuttavuus kaikilta osin on tuhoava, ei rakentava. Hallituksen esitys on käytännössä sama, mistä Suomen museoliitto oli asiantuntijana kuultavana Eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Sivistysvaliokunnan lausunnon jälkeen kulttuuripalvelujen taloudellisesta kannattavuudesta on tullut uutta ja Suomen museoliiton näkemyksiä vahvistavaa tietoa. Palveluista ja erityisesti kasvavista matkailijatuloista on tullut ja on tulossa yhä tärkeämpi osa Suomen ja sen paikkakuntien taloudellista hyvinvointia. Kasvavat matkailijatulot ovat tärkeitä jopa Suomen viennin kasvattamisessa. Hallituksen esitystä ei voi perustella tietoon perustuvilla taloudellisilla syillä. Esitys on talouden näkökulmasta epärationaalinen ja se näyttäytyy poliittisena linjauksena ja valintana, joita ei ainakaan hallitusohjelmatasolla ole julkaistu. Rahoitusta leikataan 21% Lausunnossa olevassa lakiesityksessä todetaan, että säästöpäätösten vaikuttavuutta on vaikea arvioida täysimääräisesti. Suomen museoliitto on samaa mieltä siitä, että valtionosuuden laskentajärjestelmä on tarpeettoman monimutkainen. Yksittäisen museon on usein vaikea laskea ja ennustaa, miten järjestelmään tehtävä muutos vaikuttaa käyttöön tulevan rahan määrään ja sitä kautta museon toimintaan. Sen sijaan ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, että leikkaukset tulevat vaikuttamaan ja ovat jo vaikuttaneet erittäin negatiivisesti museoiden toimintaedellytyksiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Tämä konkretisoituu lausunnolla olevan materiaalin taulukossa 4.
Liite 1 3 Asia: Hallituksen esitys HE 79, 2015 vp, hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Viite: kutsu asiantuntijakuulemiseen 12.11.2015/asiantuntijakuuleminen 19.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Kulttuuriin investoimisen aika on nyt Suomessa kulttuuri ja siihen liittyvät palvelut ovat niitä harvoja toimialoja, joiden odotetaan kasvavan huomattavasti. Suomessa matkailutulo oli vuonna 2014 yli 4 miljardia euroa. Summa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kasvun odotetaan jatkuvan, ja vuoteen 2020 mennessä matkailualalle arvioidaan syntyvän yli 140 000 uutta työpaikkaa. Museot ja kulttuuripalvelut ovat matkailun perusta. Ilman niitä ennustettu kasvu ei toteudu, sillä matkailijat tarvitsevat syyn matkustamiseensa. Matkailutulojen kasvulla ei kuitenkaan ole mahdollista korvata perusrahoituspohjan pettämistä museoissa ja kulttuuripalveluja tuottavissa organisaatioissa. Vaasan yliopiston vuonna 2013 tekemän aluetaloudellista vaikuttavuutta selvittäneen tutkimuksen mukaan museoihin jäi vain 4 prosenttia niiden aikaansaamasta 0,5 miljardin euron matkailutulosta. Samassa tutkimuksessa todetaan, että 40 prosentille kyselyyn vastanneista museo on tärkein tai yksi tärkeimmistä syistä paikkakunnalle matkustamiseen. Matkailutulon vähäisyys on seurausta siitä, että museovierailujen taloudellinen kynnys on haluttu pitää matalana yhteiskuntapoliittisilla valinnoilla. Siinä on myös onnistuttu. Vuoden 2014 museotilaston mukaan 54 prosenttia museokävijöistä oli ilmaiskävijöitä. Suurimpana yksittäisenä ilmaiskävijäryhmänä ovat joko koululuokkien tai vanhempiensa kanssa museossa vierailevat lapset ja nuoret. Museoiden budjeteista 80 prosenttia on julkista rahoitusta. Sillä mahdollistetaan muun muassa ilmainen sisäänpääsy sekä alhaiset sisäänpääsymaksut. Museot ja kulttuuripalvelut ovat sekä Suomessa tehtyjen että kansainvälisten selvitysten mukaan yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavia toimijoita. Kannattavuus tulee ennusteiden mukaan paranemaan matkailun lisääntyessä. Museoilla ja kulttuuripalveluilla on todettu olevan myös yhteiskuntarauhaa edistäviä vaikutuksia. Ne lisäävät kulttuurienvälistä keskustelua ja sen myötä parantavat ihmisten välistä ymmärrystä. Tämän roolin odotetaan kasvavan meneillään olevan pakolaiskriisin jatkuessa. Suomen museoliitto painottaa, että museotoiminnan mahdollisuuksien ja vahvuuksien hyödyntämistä ei pidä vaarantaa esityksessä olevilla säästötoimenpiteillä. Säästöjen osuus julkisen talouden rakenteiden korjaamisessa on mitätön museoiden valtionosuuteen käytetään valtion budjettivaroista 0,03 prosenttia. Museoiden rahoitusta on leikattu vuodesta 2012 alkaen Museo- ja kulttuurialan rahoitukseen on kohdistettu leikkaustoimenpiteitä vuodesta 2012 alkaen. Hallituksen esitys (HE 79, 2015) jatkaisi toteutuessaan leikkauksia vuoteen 2019 saakka. Tämä aiheuttaisi huomattavia vaikeuksia erityisesti pienempien ja kaupunkikeskusten ulkopuolella sijaitsevien museoiden ja kulttuurilaitosten toiminnalle. Niissä valtionosuuden merkitys toiminnalle on keskimääräistä suurempi.
Myös mahdollisuudet korvaavan rahoituksen hankintaan ovat vähäisemmät kuin suurissa museoissa. 4 Aiempien rahoitusleikkausten ja kohonneiden kiinteistö- ja henkilöstökulujen vaikutukset näkyvät jo nyt. Palkatun henkilöstön ja erityisesti vakituisen henkilöstön määrä on laskenut. Lisäksi kokoelmatyöhön käytettäviä resursseja on vähennetty museoiden kiinnittäessä entistä enemmän huomiota lyhytjänteisempään ja suoria tuloja tuovaan työhön esimerkiksi näyttely- ja tapahtumapalvelujen parissa. Valtionosuusrahoitus takaa erityisesti museoiden perustehtävien toteuttamisen. Museoiden perustehtäviä ovat: jättää työstämme ja ajastamme viestiä ja jälkiä tuleville sukupolville siirtää tietoja, arvoja ja yhteisiä kertomuksia tuleville sukupolville arvostaa edellisten sukupolvien työtä, osaamista, tekoja ja saavutuksia kertoa omasta merkittävyydestämme ja tärkeydestämme Museot ylläpitävät yhdessä arkistojen ja vapaakappalekirjastojen kanssa kansallista muistiamme säilyttämällä yhteisölle tärkeitä esineitä, taidetta, valokuvia ja muita dokumentteja. Kokoelmatyön laiminlyöntien seurauksia ei useimmissa tapauksissa voi myöhemmin korjata. Tuhoutunutta tai nykyhetkestä tallentamatta jäänyttä kokoelmaa ei ole mahdollista palauttaa rahoitustilanteen parantuessakaan. Lakiesitys peruttava Suomen museoliiton näkemyksen mukaan Suomen hallitus on tekemässä päätöstä, joka aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa suomalaisen kulttuuriperinnön säilymiselle. Suomen museoliitto korostaa, että lakiesityksessä olevilla leikkauspäätöksillä ei ole leikkauksen perusteena olevan tavoitteen saavuttamiseksi käytännön merkitystä. Suomen museoliitto esittää, että esitys perutaan tai otetaan uudelleen käsittelyyn sen sisältämien rakenteellisten ongelmien korjaamiseksi ja siitä seuraavien vaikutusten arvioimiseksi. Helsingissä 19.11.2015 Suomen museoliitto ry Janne Vilkuna puheenjohtaja Kimmo Levä pääsihteeri
Liite 2 5 Lausunnon keskeinen sisältö Museorahoituksen leikkaus on epärationaalinen linjavalinta Suomessa kulttuuri ja siihen liittyvät palvelut ovat niitä harvoja toimialoja, joiden odotetaan kasvavan huomattavasti. Suomessa matkailutulo oli vuonna 2014 yli 4 miljardia euroa. Summa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kasvun odotetaan jatkuvan, ja vuoteen 2020 mennessä matkailualalle arvioidaan syntyvän yli 140 000 uutta työpaikkaa. Kasvavista matkailijatuloista on tullut ja on tulossa yhä tärkeämpi osa Suomen ja sen paikkakuntien taloudellista hyvinvointia. Kasvavat matkailijatulot ovat merkittävää myös Suomen viennin lisäämisessä. Museot ja kulttuuripalvelut ovat matkailun perusta. Ilman niitä ennustettu kasvu ei toteudu. Matkailijat tarvitsevat syyn matkustamiseensa. Tutkimusten mukaan noin 40 prosentille matkailijoista museo on tärkein tai yksi tärkeimmistä syistä paikkakunnalle matkustamiseen. Matkailutulojen kasvulla ei kuitenkaan ole mahdollista korvata perusrahoituspohjan pettämistä. Museoinvestoinneilla on kaikkien tutkimusten perusteella myönteinen vaikutus talouteen. Museoiden kunnille ja valtiolle generoimat suorat tulot ovat menoja suuremmat. Koska museorahoitukseen käytetään vain 0,03% valtion budjetista, sen vähentämisellä ei korjata leikkausten perusteena olevan julkisen talouden tilaa edes lyhyellä aikavälillä. Hallituksen esitystä ei voi perustella tietoon perustuvilla taloudellisilla syillä. Esitys on talouden näkökulmasta epärationaalinen. Se näyttäytyy poliittisena linjauksena ja valintana, joita ei ainakaan hallitusohjelmatasolla ole julkaistu. Museoiden rahoitusta leikataan 21 % Museorahoitukseen on kohdistettu leikkaustoimenpiteitä vuodesta 2012 alkaen ja lausunnolla oleva esitys jatkaisi tätä kehitystä vuoteen 2019 saakka. Toteutuessaan esitys merkitsee sitä, että jo vuonna 2017 valtionosuus on 21% alempi kuin sen voimassa olevan lain mukaan pitäisi olla. Syntynyttä ja syntyvää vajausta pahentaa sekä valtionosuushenkilötyövuosien krooninen alijäämäisyys että henkilöstö- ja kiinteistömenojen huomattavat kasvu. Leikkaukset aiheuttavat vaikeuksia erityisesti pienemmille ja kaupunkikeskusten ulkopuolella sijaitseville museoille. Niissä valtionosuuden merkitys toiminnan ylläpitämisessä on keskimääräistä suurempi. Myös mahdollisuudet korvaavan rahoituksen hankintaan ovat vähäisemmät kuin kaupunkikeskusten suurissa museoissa. Leikkaukset tulevat vaikuttamaan ja ovat jo vaikuttaneet erittäin negatiivisesti museoiden toimintaedellytyksiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Henkilökuntamäärä on laskenut. Kokoelmahankintoja ja näyttelyjen määrää on vähennetty. Jatkuessaan tämä katkaisee viime vuosien kehityksen, jossa museokävijöiden määrä lisääntyy ja sen myötä kulttuurimatkailu ja matkailutulot kasvavat. Lakimuutos uudelleen valmisteluun Suomen museoliitto edellyttää, että hallituksen esityksen pykälään 35 a esitetyt muutokset otetaan uudelleen valmisteluun. Lisäksi Museoliitto edellyttää että, hallitus omilla toimillaan edistää museoiden toiminnan myönteistä kehitystä sekä talouden virkistämiseksi että suomalaisen kulttuuriperinnön tallentamisen, tutkimisen ja esittämisen vahvistamiseksi.