Leonardo da Vinci Tilastoja 2007 2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL 343), 00531 Helsinki, Puh. 0207 868 500 (vaihde)
Sisältö 1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta 3 2 Liikkuvuushankkeet 3 2.1 Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot 4 2.2 Liikkuvuushankkeiden rahoitus 5 2.3 Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja 6 2.4 Liikkuvuushankkeiden koulutusalat, teemat ja painotukset 8 3 Liikkuvuussertifi kaatti 8 4 Kumppanuushankkeet 10 4.1 Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa 11 4.2 Kumppanuushankkeiden rahoitus 12 4.3 Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat 13 5 Innovaation siirto -hankkeet 14 5.1 Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot 14 5.2 Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko 15 5.3 Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet 16 5.4 Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat 17 6 Valmistelevat vierailut 17 6.1 Valmistelevien vierailujen rahoitus 19 7 Yhteenveto 20
1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta Leonardo da Vinci -ohjelman tuella kehitetään eurooppalaisessa yhteistyössä ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä ammatillista aikuiskoulutusta. Leonardo da Vinci on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Leonardo da Vinci -ohjelmasta tuetaan ammatillisen koulutuksen opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijaliikkuvuushankkeita sekä kehittämishankkeita, joiden eri muotoja ovat kumppanuushankkeet, innovaation siirto ja innovaatioiden kehittämishankkeet, temaattiset verkostot sekä täydentävät toiminnot. Lisäksi ohjelmassa rahoitetaan edellä mainittujen hankkeiden suunnitteluun tarkoitettuja valmistelevia vierailuja. Vuodesta 2009 lähtien Leonardo da Vinci -ohjelmassa on myös myönnetty liikkuvuussertifikaatteja hakijoille, joilla on osoittaa korkea liikkuvuustoiminnan laatu monen vuoden ajalta. Tähän julkaisuun on koottu Leonardo da Vinci -ohjelman tilastoja vuosien 2007 2009 hakukierroksilta. Julkaisu pitää sisällään tilastot liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen hakutuloksista. Näiden toimintojen hallinnointi on hajautettu kansalliselle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Leonardo da Vinci -ohjelman kansallisena toimistona käsittelee liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen ja liikkuvuussertifikaattien hakemukset sekä tekee niitä koskevat rahoituspäätökset. Innovaatioiden kehittämishankkeisiin, temaattisille verkostoille ja täydentäville toiminnoille haetaan rahoitusta suoraan Euroopan komissiolta, jonka alaisuudessa toimiva toimeenpanovirasto myös hallinnoi kyseisiä hankkeita. Leonardo da Vinci -ohjelman hakukierros järjestetään kerran vuodessa. Tämän julkaisun tilastot on koottu vuosien 2007 2009 hakukierroksilla määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten sekä rahoituspäätösten pohjalta. Tilastoihin on koottu Leonardo-ohjelman tunnuslukuja, kuten jätettyjen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät, hakijoiden alueellinen jakauma, hakijoiden jakauma organisaatiotyyppien mukaan sekä tuen määrään kytkeytyviä tunnuslukuja. Leonardo-ohjelman kansallinen budjetti oli vuonna 2007 runsaat 3,64 miljoonaa euroa, jonka jälkeen se on kasvanut vuosittain noin 7 %, ollen vuonna 2009 runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Leonardo-ohjelmasta on vuosien 2007 2009 hakukierroksilla haettu vuosittain keskimäärin 9 miljoonaa euroa. 2 Liikkuvuushankkeet Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeissa tuetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja harjoittelijoiden sekä asiantuntijoiden ulkomaanjaksoja. Rahoituksen hakijana toimii aina jokin organisaatio, joka vastaa rahoituksen saatuaan liikkuvuushankkeen toteutuksesta. Leonardo-ohjelman tukea voidaan myöntää hankkeille vaihdoista aiheutuviin matka-, vakuutus- ja elinkustannuksiin sekä hallinto- ja valmennuskuluihin. Liikkuvuushankkeet ovat enimmäiskestoltaan 2-vuotisia. Leonardo da Vinci -ohjelmasta voi hakea rahoitusta kolmen eri kohderyhmän liikkuvuushankkeisiin. Ohjelman keskeisin ja myös suurin kohderyhmä on ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat henkilöt (taulukoissa IVT Persons in initial vocational training). Toinen kohderyhmä pitää sisällään työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM People in the labour market). Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO Professionals in vocational education and training) muodostavat kolmannen kohderyhmän. Liikkuvuudessa vastaanotetut ja hyväksytyt rahoitushakemukset tilastoidaan vuosittain kohderyhmittäin. Taulukko 1: Vastaanotettujen hakemusten määrä hakukierroksilla 2007 2009 Kohderyhmä 2007 2008 2009 IVT 67 52 53 PLM 6 6 4 VETPRO 43 22 31 Yhteensä 116 80 88 3
Taulukko 2: Hyväksyttyjen hakemusten määrä ja hyväksymisprosentit hakukierroksilla 2007 2009 2007 2008 2009 Kohderyhmä kpl % kpl % kpl % IVT 47 70 % 33 63 % 29 55 % PLM 5 83 % 4 67 % 4 100 % VETPRO 23 53 % 16 73 % 20 65 % Yhteensä 75 65 % 53 66 % 53 60 % Hakukierroksella 2007 sekä vastaanotettiin että hyväksyttiin huomattavasti enemmän hakemuksia kuin seuraavina kahtena vuotena. Osittain hakemusmäärien vähentymistä voi selittää hankkeiden koon kasvu ja hakijaorganisaatioiden yhdistyminen. Kohderyhmässä ammatillisen koulutuksen asiantuntijat hakemusten määrän vähentymiseen on voinut vaikuttaa myös Leonardo-ohjelman uuden toiminnon kumppanuushankkeiden käynnistyminen hakukierroksella 2008. Hakemusmääristä riippumatta liikkuvuushankkeista on hakukierrosten 2007 2009 aikana hyväksytty vuosittain runsaat 60 %. 2.1 Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Uuden ohjelmakauden 2007 2013 myötä ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus siirtyi Erasmus-ohjelmaan, minkä seurauksena Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuustoiminto on keskittynyt entistä enemmän ammatillisen peruskoulutuksen liikkuvuuden tukemiseen. Valtaosa liikkuvuushankkeisiin rahoitusta hakevista organisaatioista onkin vuosittain pääasiassa toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Ammatilliset oppilaitokset ovat yhtä lailla useimmiten hakijana niin ammatillisen peruskoulutuksen kuin ammatillisten asiantuntijoiden liikkuvuushankkeissa. Vuoden 2007 hakukierroksella hakijoina oli myös varsin monta (9 kpl) aikuiskoulutusorganisaatiota, jotka hakivat rahoitusta sekä asiantuntijoiden että työmarkkinoilla olevien henkilöiden liikkuvuushankkeisiin. Kahdeksan näistä hankkeista myös sai rahoituksen. Vuonna 2008 aikuiskoulutusorganisaatioksi luokiteltuja hakijoita ei ollut ja vuonna 2009 vain muutamat organisaatiot toimivat hakijoina. Aikuiskoulutusorganisaatiot ovat kuitenkin voineet olla hankkeissa mukana partnereina tai keskittää liikkuvuustoimintaansa yhden hankkeen alaisuuteen, mitä kerätyistä tilastoista ei pysty toteamaan. Taulukko 3: Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten hakijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset Hyväksytyt 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Tiedekorkeakoulu tai yliopisto 2 1 2 1-2 Ammattikorkeakoulu - 1 - - 1-2. asteen ammatillinen oppilaitos 96 68 77 62 46 43 Aikuiskoulutusorganisaatio 9-3 8-3 Kansanopisto 1 - - 1 - - Työmarkkinaorganisaatio - - 1 - - 1 Järjestö, säätiö tai yhdistys 5 5 2 1 2 1 Oppisopimustoimisto - 1 - - 1 - Julkishallinto tai viranomainen 1 2 3 1 2 3 Yritys - - - - - - Kauppakamari - - - - - - Tutkimusorganisaatio - - - - - - Muu 2 2-1 1 - Yhteensä 116 80 88 75 53 53 Hakemuksia on hakukierroksilla 2007 2009 lähetetty varsin tasaisesti eri puolilta Suomea väestöjakaumaan ja ammatillisten opiskelijoiden alueelliseen jakaumaan suhteutettuna. Eniten hakemuksia on saatu Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Ahvenanmaan on ainoa Suomen maakunnista, josta ei ole saatu vuosien 2007 2009 aikana yhtään liikkuvuushankehakemusta. 4
Taulukko 4: Hakijaorganisaatiot alueittain Hakemukset Hyväksytyt Maakunta 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Ahvenanmaa - - - - - - Etelä-Karjala 1 1 1 - - - Etelä-Pohjanmaa 4 2 4 3 2 4 Etelä-Savo 3 1 3 3 2 2 Häme 5 2-4 - - Itä-Uusimaa - - - - - - Kainuu 6 2 3 3 2 2 Keski-Pohjanmaa 5 4 4 3 3 1 Keski-Suomi 7 4 1 5 3 - Kymenlaakso 3 3 3 2 2 3 Lappi 4 3 9 2 2 2 Pirkanmaa 11 7 9 10 5 7 Pohjois-Karjala 3 5 3 2 1 3 Pohjois-Pohjanmaa 6 8 4 5 6 5 Pohjois-Savo 6 3 3 4 2 - Päijät-Häme 4 3 4 1 3 2 Satakunta 4 4 5 1 2 3 Uusimaa 34 17 24 22 13 16 Vaasan rannikkoseutu 4 6 2 2 3 - Varsinais-Suomi 6 5 6 3 2 3 Yhteensä 116 80 88 75 53 53 2.2 Liikkuvuushankkeiden rahoitus Vuoden 2007 hakukierroksella Leonardo d Vinci -ohjelmasta haettiin liikkuvuushankkeisiin tukea runsaat 5,25 miljoonaa euroa, mikä oli edellisenä vuotena haettuun tukeen nähden 75 % enemmän, vaikka samana vuonna ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus siirtyi pois Leonardo-ohjelmasta. Yksi haetun tuen kasvuun vaikuttanut seikka oli apurahasummien korottaminen. Taulukko 5: Liikkuvuushankkeisiin haetun tuen määrä 2007 2008 2009 IVT 3 577 100 e 3 312 693 e 4 380 424 e PLM 608 700 e 312 276 e 378 810 e VETPRO 1 070 698 e 542 617 e 1 001 050 e Yhteensä 5 256 489 e 4 167 586 e 5 760 284 e Hakukierroksella 2008 tukea haettiin yhteensä noin 20 % vähemmän (4,17 miljoonaa e) kuin 2007, mutta hankkeet olivat keskimääräisen haetun tuen perusteella kooltaan suurempia kuin edellisenä vuonna. Hakukierroksella 2009 sekä haetun keskimääräisen tuen että kokonaistuen määrä kasvoi. Etenkin kohderyhmässä ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat henkilöt haetun tuen määrä kasvoi 22 % hakukierrokseen 2007 ja 32 % hakukierrokseen 2008 nähden. Taulukko 6: Liikkuvuushankkeille myönnetyn tuen määrä sekä osuus haetun tuen määrästä (%) 2007 2008 2009 Myönnetty e % Myönnetty e % Myönnetty e % IVT 1 460 738 e 41 % 1 483 068 e 45% 1 476 186 e 34% PLM 279 969 e 46 % 139 355 e 45% 159 620 e 42% VETPRO 374 235 e 35 % 246 470 e 45% 420 556 e 42% Yhteensä 2 114 942 e 40 % 1 868 893 e 45% 2 056 362 e 36% 5
Siinä missä hakemusten läpimenoprosentti on ollut hakukierroksilla 2007 2009 suhteellisen korkea (60 66 %), myönnetyn tuen osuus kaiken kaikkiaan haetusta tuesta on ollut alhaisempi. Osittain tätä selittää se, että yksittäisten hankkeiden budjetteja leikataan hyväksymisvaiheessa. Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuushankkeisiin kohdistettu budjetti on ollut vuosien 2007 2009 aikana keskimäärin 2 miljoona euroa, mikä on vastannut keskimäärin 40 %:a haetusta tuesta. Osallistujien apurahoihin eli muun muassa ulkomaanjaksojen matka-, elin- ja vakuutuskustannusten kattamiseen haettu ja myönnetty tuki muodostaa suurimman osan liikkuvuushankkeiden budjetista. Vuosittain keskimäärin 80 % myönnetystä tuesta myönnetään osallistujien apurahoihin ja loput 20 % valmennuksen järjestämiseen ja hankkeiden hallintoon. 2.3 Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Haettujen apurahojen kokonaismäärä hakukierroksilla 2007 2009 noudattaa samaa kaavaa kuin muutkin hakukierrosten tunnusluvut. Hakukierroksella 2008 haettiin apurahoja (3056 kpl) selvästi vähemmän kuin 2007 hakukierroksella (3505 kpl). Vuoden 2009 haettujen apurahojen määrä (4214 kpl) taas nousi huomattavasti edelliseen vuoteen nähden ja apurahoja haettiin jopa hakukierrosta 2007 enemmän. Ammatillisessa perusopetuksessa olevien kohderyhmässä (IVT) kuitenkin hakukierroksella 2008 haettujen apurahojen määrä on enemmän kuin vuonna 2007. Ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden kohderyhmässä taas haettiin 2008 apurahoja (461 kpl) vain puolet siitä mitä hakukierroksella 2007, ja vuonna 2009 määrä (852 kpl) jäi samalle tasolle kuin 2007 (856 kpl). Taulukko 7: Haettujen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä 2007 2008 2009 IVT 2356 2457 3187 PLM 291 138 175 VETPRO 856 461 852 Yhteensä 3505 3056 4214 Taulukko 8: Myönnettyjen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä ja osuus haetuista apurahoista 2007 2008 2009 IVT 1149 49 % 1122 46 % 1162 36 % PLM 162 56 % 69 50 % 80 46 % VETPRO 343 40 % 236 51 % 393 46 % Yhteensä 1654 47 % 1427 47 % 1635 39 % Apurahoja on myönnetty vuositasolla keskimäärin 1500 kappaletta, mikä kattaa keskimäärin noin 44 % haettujen apurahojen määrästä. Etenkin IVT-ryhmässä myönnettyjen apurahojen määrä on ollut varsin tasainen kolmen hakukierroksen aikana. Kahdessa muussa kohderyhmässä vaihtelua on ollut jonkin verran enemmän. Apurahojen määrän ohella ulkomaanjaksojen yhteenlaskettu kokonaispituus antaa kuvan Leonardo da Vinci -ohjelman tuella toteutetun kansainvälisen liikkuvuuden laajuudesta. Ulkomaanjaksojen pituudet voivat vaihdella asiantuntijavaihdoissa (VETPRO) 1 6 viikkoon ja opiskelija- ja harjoittelijavaihdoissa (IVT ja PLM) 2 viikosta 39 viikkoon. Apurahoja haetaan ja myönnetään tietyn pituisille ulkomaanjaksoille. Tilastotaulukot kertovat, kuinka monelle viikolle kaiken kaikkiaan apurahoja on haettu ja myönnetty kohderyhmittäin. Yksittäisten ulkomaanjaksojen kesto on tyypillisimmin kohderyhmissä IVT ja PLM 3 5 viikkoa ja kohderyhmässä VETPRO 1 viikko. Taulukko 9: Haettujen apurahaviikkojen määrä 2007 2008 2009 IVT 14 069 12 925 15 345 PLM 2 909 1 599 17 71 VETPRO 1 088 682 1 133 Yhteensä 18 066 15 206 18 249 6
Taulukko 10: Hyväksytyille liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahaviikkojen määrä ja osuus haettujen apurahaviikkojen määrästä (%) 2007 2008 2009 Viikot % viikot % viikot % IVT 6 232 44 6 236 48 5 957 39 PLM 1 461 50 702 44 778 44 VETPRO 560 51 275 40 509 45 Yhteensä 8 253 46 7 213 47 7 244 40 Hakukierroksella 2007 apurahoja myönnettiin runsaalle 8200 viikolle. Hakukierroksilla 2008 ja 2009 apurahoja myönnettiin molempina vuosina noin 7200 viikolle. Ulkomaanjaksojen rahoitusta kuvaavien tunnuslukujen (apurahoihin myönnetty tuki, apurahojen määrä ja viikkomäärä) pohjalta voidaan olettaa, että hakukierroksella 2009 tuetut ulkomaanjaksot ovat keskimäärin kestoltaan hieman lyhyempiä ja suuntautuneet keskimäärin kalliimman kulutason maihin ainakin hakukierrokseen 2008 verrattuna. Hakukierroksilla 2007 2009 myönnettyjen apurahojen pohjalta liikkuvuushankkeiden selvästi suosituimmat kohdemaat olivat Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia ja Saksa. Seuraavaksi suosituimpia olivat Viro, Italia, Ranska, Ruotsi ja Unkari Kuvio 1: Liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahojen määrä kohdemaittain Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Lichtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Myönnetyt apurahat 2007 Myönnetyt apurahat 2008 Myönnetyt apurahat 2009 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 Apurahojen määrä 7
2.4 Liikkuvuushankkeiden koulutusalat, teemat ja painotukset Hakukierroksilla suurin osa (n. 30 %) hakemuksista ja hyväksytyistä hankkeista on ollut monialaisia. Sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala sekä tekniikka ja liikenne ovat yksittäisinä aloina eniten edustettuina liikkuvuushankkeissa. Kukin näistä aloista on edustettuna noin 10 20 %:ssa hankkeista. Hankkeiden teemoista yleisin on ollut työssäoppiminen ja sen kehittäminen. Vuoden 2007 hakukierroksella työssäoppimisen jälkeen yleisimpinä teemoina olivat näyttöjen kehittäminen sekä tutkintojen ja opintosuoritusten vertailu. Vuoden 2008 hakukierroksella ei ollut työssäoppimisen lisäksi toista selvästi esille noussutta teemaa. Sen sijaan vuoden 2009 hakukierroksella tutkintojen kehittäminen, tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen, näyttöjen kehittäminen sekä opettajien ja kouluttajien koulutus ovat tulleet selvästi yleisemmiksi teemoiksi hankkeissa. Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuushankkeille asetetaan vuosittain kansallisia painopisteitä, joiden tarkoituksena on ohjata hakijoita ammatillisen koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisen kannalta tärkeiden teemojen pariin. Hankkeen rakentaminen tietyn painopisteen ympärille on vapaaehtoista, mutta vuodesta 2009 lähtien tästä on voinut saada arvioinnissa lisäpisteitä. Vuoden 2007 hakukierroksella oli kolme painopistettä: 1. Asiantuntijavaihdot, opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus 2. Tutkintojen läpinäkyvyyden ja opintosuoritusten siirrettävyyden lisääminen 3. Laadun kehittäminen Lähes 40 % hakukierroksella 2007 hyväksytyistä hankkeista liittyi laadun kehittämiseen, joka oli painotuksista yleisin. Hakukierroksilla 2008 ja 2009 painopisteitä oli viisi: 1. Oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen 2. Yrittäjyystaidot 3. Aikuisten liikkuvuus täydennys- ja jatkokoulutuksessa 4. Opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli 5. Organisaatioiden kehittäminen ja laatujohtaminen Molempina hakuvuosina oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen sekä opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli olivat hankkeissa yleisimpiä painotuksia. 3 Liikkuvuussertifi kaatti Sertifikaattijärjestelmä on eurooppalainen uudistus, joka on otettu käyttöön useissa Leonardo da Vinci -ohjelmaan osallistuvissa maissa Suomi mukaan lukien. Liikkuvuussertifikaatti on suunniteltu hakijoille, jotka ovat toteuttaneet liikkuvuustoimintaa laadukkaasti jo useamman vuoden ajan. Sertifikaatin tarkoituksena on edistää kansainvälistymisen strategista suunnittelua oppilaitoksissa sekä mahdollistaa pitkäjänteinen opiskelija- ja asiantuntijavaihtojen suunnittelu ja toteutus. Sertifikaattia on voinut hakea ensimmäistä kertaa vuoden 2009 hakukierroksella. Sertifikaatti haetaan normaalin liikkuvuushankkeiden hakukierroksen yhteydessä. Sertifikaatti on aina yhteydessä hankkeeseen tai hankkeisiin ja sitä voidaan hakea kaikissa Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminnoissa (IVT, PLM ja VETPRO). Sertifikaatti on kerralla voimassa neljä vuotta, jonka jälkeen se voidaan uusia. Sertifioidulle hankkeelle myönnetään apurahat vuodeksi kerrallaan. Sertifikaatti myönnetään laadullisin perustein erillään hankehakemuksesta. 8
Taulukko 11: Haettujen ja hyväksyttyjen liikkuvuussertifikaattien määrä 2009 Hakemukset 19 kpl Hyväksytyt sertifi kaatit 7 kpl Hyväksymisprosentti 37 % Sertifikaattihakemuksia vastaanotettiin hakukierroksella 2009 yhteensä 19 kappaletta, joista kaksi hakemusta ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, eikä niitä voitu arvioida. Hakemuksista 13 koski IVT- ja 3 VETPRO-hankkeita. Lisäksi 3 hakemusta koski sekä IVT- että VETPROhankkeita. Sertifikaatteja myönnettiin yhteensä 7 toimijalle. Myönnetyistä sertifikaateista 4 liittyi IVT- ja 3 VETPRO-hankkeeseen. Yksi sertifikaatti koski sekä IVT- että VETPRO-hanketta. Kaikki liikkuvuussertifikaattia hakeneista organisaatioista olivat toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Hakijaorganisaatiot edustavat maantieteellisesti melko laajasti Suomen eri alueita väestöjakaumaan suhteutettuna. Myös myönnetyt sertifikaatit jakautuivat varsin hyvin eri puolille Suomea. Taulukko 12: Liikkuvuussertifikaattia hakeneet organisaatiot alueittain Maakunta Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa - - Etelä-Karjala - - Etelä-Pohjanmaa - - Etelä-Savo - - Häme - - Itä-Uusimaa - - Kainuu - - Keski-Pohjanmaa 1 1 Keski-Suomi 1 1 Kymenlaakso 2 2 Lappi - - Pirkanmaa 4 1 Pohjois-Karjala 1 - Pohjois-Pohjanmaa 2 1 Pohjois-Savo - - Päijät-Häme 1 - Satakunta - - Uusimaa 5 1 Vaasan rannikkoseutu - - Varsinais-Suomi 2 - Yhteensä 19 7 Sertifikaattihakemukseen liittyviin liikkuvuushankkeisiin haettiin tukea runsaat 1,9 miljoonaa euroa eli 34 % liikkuvuushankkeisiin kaiken kaikkiaan haetusta tuesta. Sertifioiduille hankkeille myönnettiin noin 21 % liikkuvuuteen varatusta budjetista eli yhteensä 425 090 euroa. Haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrät olivat samassa suhteessa kokonaismääriin. Sertifikaattihakemuksiin liittyviin hankkeisiin haettiin yhteensä 1438 apurahaa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 350 kappaletta sertifikaatin saaneille hankkeille. 9
4 Kumppanuushankkeet Kumppanuushankkeissa tuetaan verkostoitumista, vertaisoppimista sekä koulutuksen ammattilaisten ja/tai opiskelijoiden liikkuvuutta. Hankkeet tarjoavat ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuuden tutustua muiden Euroopan maiden koulutukseen konkreettisen kehitettävän teeman ympäriltä. Kumppanuushankkeisiin on Leonardo da Vinci -ohjelmassa voinut hakea rahoitusta hakukierroksesta 2008 alkaen. Partneriryhmässä tulee olla vähintään 3 partneria kolmesta eri maasta. Yksi partnereista toimii koko hankkeen koordinaattorina. Kukin kumppanuushankkeeseen osallistuva partneri kuitenkin lähettää hakemuksen omaan kansalliseen toimistoonsa. Rahoitus on maakohtainen ja vaihtelee liikkuvuusmäärän mukaan. Hankehakemukset arvioidaan laadullisesti koordinoivan partnerin kansallisessa toimistossa. Hakemukset pisteytetään ja asetetaan koko Euroopan tasolla paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta hankkeita hyväksytään kansallisten budjettien sallimissa rajoissa. Pääsääntöisesti, jos hanke hyväksytään koordinaattorin maassa, hyväksytään myös partnerien rahoitus. CIMO tekee lopullisen rahoituspäätöksen ja solmii sopimuksen jokaisen Euroopan tasolla hyväksytyn hankkeen suomalaishakijan kanssa. Ensimmäisenä hakuvuonna (2008) kumppanuushakemuksia vastaanotettiin 62 kpl. Suurin osa suomalaisista hakijoista oli hankkeessa partnerin roolissa. Koordinaattorin roolissa hakevia suomalaistoimijoita oli 9 kpl. Hakukierroksella noin puolet suomalaisista hakijoista sai rahoituksen. Hakukierroksella 2009 hakemusten määrä kasvoi 24 %:lla, ja hakemuksia vastaanotettiin yhteensä 77. Hakemuksista 11 oli Suomesta koordinoituja. Myös tällä hakukierroksella noin puolet suomalaisista hakijoista sai rahoituksen. Taulukko 13: Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä 2008 2009 Hakemukset Hyväksytyt % Hakemukset Hyväksytyt % Koordinaattorit 9 6 67 11 4 36 Partnerit 53 26 49 66 35 56 Yhteensä 62 32 52 77 39 51 10
4.1 Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Kumppanuushankkeiden suomalaiset organisaatiot ovat jakautuneet maantieteellisesti melko tasaisesti suhteessa väestöjakaumaan. Hakemuksia on vastaanotettu eri puolilta Suomea. Eniten hakemuksia vastaanotettiin vuonna 2008 Uudeltamaalta, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta. Vuonna 2009 hakemuksia tuli Uudenmaan lisäksi eniten Keski-Pohjanmaalta. Muiden maakuntien osalta erot olivat varsin pieniä, joskin Ahvenanmaalta, Hämeestä ja Vaasan rannikkoseudulta ei ole otettu vastaan yhtään hakemusta. Hakemuksia on myös hyväksytty alueellisesti varsin tasaisesti. Taulukko 14: Kumppanuushankkeiden hakijaorganisaatiot alueittain Hakemukset Hyväksytyt Maakunta 2008 2009 2008 2009 Ahvenanmaa - - - - Etelä-Karjala 1 - - - Etelä-Pohjanmaa 3 3 1 1 Etelä-Savo 4 5 1 2 Häme - - - - Itä-Uusimaa - - - - Kainuu 1 1-1 Keski-Pohjanmaa 3 7 2 2 Keski-Suomi 9 4 6 1 Kymenlaakso 1 2 1 1 Lappi 2 3 1 - Pirkanmaa 7 - - - Pohjanmaa 1 2 1 - Pohjois-Karjala 3 3 3 2 Pohjois-Pohjanmaa 3 2 - - Pohjois-Savo 1 1 1 1 Päijät-Häme 1 3 1 2 Satakunta - 3-2 Uusimaa 19 24 9 17 Vaasan rannikkoseutu - - - - Varsinais-Suomi 2 4-3 Yhteensä 62 77 32 39 Suurin osa kumppanuushankkeiden suomalaistoimijoista sekä hakemusten että hyväksyttyjen hankkeiden osalta on ollut ammatillisia oppilaitoksia. Toimijoiden joukossa on molemmilla hakukierroksilla mukana myös korkeakouluja ja aikuiskoulutusorganisaatioita. Etenkin hakukierroksella 2009 myös yritykset ja yhdistykset ovat tulleet näkyvästi mukaan kumppanuushankkeisiin. Hakijoiden joukossa oli tuolloin 7 yritystä ja 9 yhdistystä. 11
Taulukko 15: Kumppanuushankkeiden suomalaiset toimijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset Hyväksytyt 2008 2009 2008 2009 Tiedekorkeakoulu tai yliopisto 4 3 3 3 Ammattikorkeakoulu 6 5 5 2 2. asteen ammatillinen oppilaitos 42 45 19 18 Aikuiskoulutusorganisaatio 3 3 1 2 Kansanopisto - 1 - - Työmarkkinaorganisaatio - - - - Järjestö, säätiö tai yhdistys 2 9 1 8 Oppisopimustoimisto 1-1 - Julkishallinto tai viranomainen 1 1-1 Yritys 2 7 1 3 Kauppakamari - - - - Tutkimusorganisaatio - - - - Muu 1 3 1 2 Yhteensä 62 77 32 39 4.2 Kumppanuushankkeiden rahoitus Tukea kumppanuushankkeisiin haetaan neljän eri tukikategorian puitteissa suunnitellun liikkuvuuden määrän mukaan. Suomesta tukea on voinut hakea 6000 20 000 e. Ensimmäisellä hakukierroksella tukea haettiin yhteensä 826 000 e, ja seuraavana vuonna runsaat 40 % prosenttia enemmän. Myös hankkeisiin myönnetyn tuen määrä oli vuonna 2009 noin 40 % suurempi kuin 2008. Taulukko 16: Suomesta kumppanuushankkeisiin haetun ja myönnetyn tuen määrä 2008 2009 Haettu yhteensä 826 000 e 1 179 000 e Myönnetty yhteensä 440 000 e 612 000 e Myönnetty %:a haetusta 53 % 52 % Taulukko 17: Suomalaiset hakijat tuen määrän mukaan 2008 2009 Tuen määrä Haettu Myönnetty % Haettu Myönnetty % 6000 e 3 1 33 % 6 2 33 % 10 000 11 000 e 8 4 50 % 9 4 44 % 14 000 16 000 e 51 27 53 % 48 26 54 % 20 000 e - - 0 % 14 7 50 % Yhteensä 62 32 77 39 Tukikategoriat olivat vuosina 2008 ja 2009 toisistaan hieman poikkeavat. Lisäksi vuoden 2008 hakukierroksella myönnettävä maksimituki oli 16 000 e/partneri. Suurin osa hankkeista on kuitenkin molempina vuosina hakenut ja saanut tukea 14 000 16 000 e. Suomalaisorganisaatioille rahoitusta myönnettiin hakukierroksella 2008 yhteensä 456 liikkuvuusjaksoa varten. Vuonna 2009 määrä oli noin 16 % enemmän (531). 12
Taulukko 18: Suomesta haettujen ja myönnettyjen liikkuvuuksien määrä kumppanuushankkeissa Vuosi Hakemukset Hyväksytyt 2008 875 456 2009 1055 531 Suomesta tukea saaneiden kumppanuushankkeiden koordinoivat organisaatiot olivat useimmiten Alankomaista tai Saksasta. Virosta, Iso- Britanniasta, Liettuasta, Ranskasta ja Suomesta koordinoituja Suomen tukemia hankkeita on myös hyväksytty useita (vähintään 5 hanketta hakukierroksilla 2008 ja 2009). Kuvio 2: Suomesta tuettujen kumppanuushankkeet koordinoivan maan mukaan Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Islanti Vuoden 2009 hankkeet Vuoden 2008 hankkeet Iso-Britannia Italia Itävalta Liettua Puola Ranska Saksa Slovakia Slovenia Suomi Unkari Viro 0 2 4 6 8 Hankkeiden määrä 4.3 Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa edustetuista koulutusaloista selvästi yleisin oli molemmilla hakukierroksilla kauppa, hallinto ja yhteiskunta. Myös opetusala oli molempina vuosina varsin monissa hankkeissa edustettuna. Näiden alojen lisäksi hakukierroksella 2008 tekniset alat ja hakukierroksella 2009 palveluala kuuluivat kolmen yleisimmän alan joukkoon. Suosituimpia teemoja hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli molemmilla hakukierroksilla yhteisten koulutussisältöjen ja -käsitteiden kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistaminen. Hakukierroksella 2009 suuri osa hankkeista käsitteli myös yhteiseurooppalaisten menetelmien testausta ja soveltamista. 13
5 Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto -hankkeiden tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta siirtämällä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Partneriryhmässä tulee olla vähintään 3 partneria kolmesta eri maasta. Rahoitusta haetaan hankekohtaisesti koko partneriryhmälle koordinoivan partnerin kansallisesta toimistosta. CIMO valitsee ja rahoittaa Suomesta koordinoituja innovaation siirto -hankkeita. Leonardo-tuki on enintään 150 000 e vuotta kohden ja kattaa maksimissaan 75 % hankkeen kokonaisbudjetista. Hankkeiden enimmäiskesto on 2 vuotta. Taulukko 19: Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä Hakukierros Jätetyt hakemukset Hyväksytyt hankkeet % 2007 19 10 53 % 2008 19 9 47 % 2009 14 7 50 % 5.1 Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia on vastaanotettu kohtalaisen tasaisesti eri puolilta Suomea suhteessa väestöjakaumaan. Eniten hakemuksia vastaanotettiin 2007 2009 Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Taulukko 20: Hakijaorganisaatiot alueittain Jätetyt hakemukset Hyväksytyt hankkeet Maakunta 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Ahvenanmaa - - - - - - Etelä-Karjala - - - - - - Etelä-Pohjanmaa - - - - - - Etelä-Savo - - - - - - Häme 2 1-1 - - Itä-Uusimaa - - - - - - Kainuu - 1 1 - - 1 Keski-Pohjanmaa - - - - - - Keski-Suomi 1-1 1-1 Kymenlaakso - - - - - - Lappi - 1 - - - - Pirkanmaa 1 1 2-1 1 Pohjanmaa - - - - - - Pohjois-Karjala 2 1 1 1 - - Pohjois-Pohjanmaa 1 3 - - 1 - Pohjois-Savo 1 1 1 1 - - Päijät-Häme - - - - - - Satakunta 2 1-1 - - Uusimaa 5 7 6 4 5 4 Vaasan rannikkoseutu 1-1 - - - Varsinais-Suomi 3 2 1 2 2 - Yhteensä 19 19 14 10 9 7 Ohjelman kohdistuminen pääasiassa ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen näkyi etenkin hakukierroksella 2007 selkeästi tarkasteltaessa hakijaorganisaatioita. Yli puolet hakemuksista saatiin ammatillisilta oppilaitoksilta, ja 70 %:ssa hyväksytyistä hankkeista (v. 2007) koordinaattorina on ammatillinen oppilaitos. Kahtena jälkimmäisenä vuonna ammatillisten oppilaitosten osuus hakijoista on ollut noin puolet. Hyväksytyissä hakemuksissa vuonna 2008 ammatilliset oppilaitokset eivät poikkeuksellisesti olleet enemmistönä vaan näiden osuus jäi 30 %:iin, mutta jälleen hakukierroksella 2009 runsaat puolet hyväksytyistä hakemuksista oli ammatillisten oppilaitosten laatimia. 14
Taulukko 21: Hakijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset Hyväksytyt 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Tiedekorkeakoulu tai yliopisto 2 3 3-2 1 Ammattikorkeakoulu 4-1 2 - - 2. asteen ammatillinen oppilaitos 10 9 7 7 3 4 Aikuiskoulutusorganisaatio 1 3 1-1 1 Kansanopisto - - - - - - Työmarkkinaorganisaatio - - - - - - Järjestö, säätiö tai yhdistys 1 2 - - 2 - Oppisopimustoimisto - - - - - - Julkishallinto tai viranomainen - 2 1-1 1 Yritys 1-1 1 - - Kauppakamari - - - - - - Tutkimusorganisaatio - - - - - - Muu - - - - - - Yhteensä 19 19 14 10 9 7 5.2 Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko Taulukko 22: Haetun ja myönnetyn tuen kokonaismäärä sekä myönnetyn tuen osuus haetun tuen määrästä Vuosi Haettu tuki Myönnetty tuki % 2007 3 706 290 e 1 480 683 e 40 % 2008 3 854 951 e 1 535 386 e 40 % 2009 2 830 121 e 1 449 753 e 51 % Yhteensä 10 391 362 e 4 465 822 e 43 % Innovaation siirto -hankkeisiin haetun tuen kokonaismäärä on ollut pääasiassa riippuvainen hankehakemusten määristä. Keskimääräinen haettu hanketuki on vaihdellut vuosittain 200 000 euron molemmin puolin. Suurimmassa osassa hyväksyttyjä hankkeita myönnetyn tuen määrä on ollut 150 000 200 000 euroa. Kuvio 3: Rahoitetut innovaation siirto -hankkeet myönnetyn tuen mukaan 250 001 300 000 e 200 001 250 000 e 150 001 200 000 e 100 001 150 000 e 2007 hankkeet 2008 hankkeet 2009 hankkeet 0 100 000 e 0 2 4 6 8 Hankkeiden määrä 15
Kuvio 4: Rahoitetut innovaation siirto -hankkeet partneriryhmän koon mukaan 5 Hankkeiden määrä 4 3 2 1 2007 hankkeet 2008 hankkeet 2009 hankkeet 0 3 5 6 8 9 11 12 N Partnerien määrä hankkeessa Partnerien määrän perusteella rahoitettujen hankkeiden koko vaihtelee, eivätkä tietyn kokoiset hankkeet nouse erityisesti esille. Joka vuosi joukossa on ollut sekä pieniä 3 5 partnerin hankkeita että suuria hankkeita, joissa partnereita on ollut 12 tai enemmän. 5.3 Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Innovaation siirto -hankkeissa noudatetaan yhteiseurooppalaisia painopisteitä, jotka on jokaiselle hakukierrokselle määritelty erikseen. Osa painopisteistä on kuitenkin pysynyt samoina vuodesta toiseen. Innovaation siirto -hankkeen tulee aina kytkeytyä johonkin hakukierroksen painopisteistä toisin kuin liikkuvuushankkeiden. Suosituimmat painopisteet hakukierroksella 2007 olivat ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen, uudet e-oppimissisällöt sekä opettajien ja kouluttajien koulutustarpeet. Opettajien ja kouluttajien koulutustarpeisiin liittyviä hankkeita ei kyseisellä hakukierroksella hyväksytty yhtään, mutta 2008 hakukierroksella aihe oli selvästi suosituin ja tämän painopisteen valinneita hankkeita myös hyväksyttiin. Vuoden 2009 hakukierroksella sekä hakemukset että hyväksytyt hankkeet jakautuivat melko tasaisesti eri painopisteiden mukaan, lukuun ottamatta syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osaamistason parantamiseen liittyvää painopistettä. Tästä painopisteestä ei jätetty yhtään hakemusta. Taulukko 23: Hakemukset painopisteittäin 2007 2007 painopisteet Hakemukset Hyväksytyt Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen 6 4 Opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus ja koulutustarpeet 5 - Uudet e-oppimissisällöt 6 4 Opintosuoritusten siirto (ECVET) 1 1 Non-formaalin ja informaalin oppimisen tunnustaminen 1 1 Taulukko 24: Hakemukset painopisteittäin 2008 2008 painopisteet Hakemukset Hyväksytyt Opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus ja koulutustarpeet 7 3 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen 2 2 Läpinäkyvyys ja tutkintojen tunnustaminen 2 - Työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamisen kehittäminen 3 1 Syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osaamistason parantaminen ja integrointi työmarkkinoille 1 1 Oppimisympäristöjen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen 4 2 16
Taulukko 25: Hakemukset painopisteittäin 2009 2009 painopisteet Hakemukset Hyväksytyt Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen 4 1 Ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittäminen 3 2 Opettajien ja kouluttajien osaaminen 3 2 Ammatillisen osaamisen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeisiin 4 2 Syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osaamistason parantaminen - - 5.4 Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Valtaosa hakukierroksilla 2007 2009 hyväksytyistä hankkeista ovat olleet monialaisia. Yksittäisistä aloista yleisimpiä ovat olleet sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Vuoden 2007 hakukierroksella hyväksytyissä hankkeissa tyypillisimpiä erityisteemoja olivat opetusmenetelmät ja pedagogiset mallit, tutkintojen ja opintosuoritusten vertailu ja tunnustaminen, työmarkkinayhteistyö sekä verkko- ja etäopiskelu. Vuoden 2008 hakukierroksen tyypillisimmät erityisteemat olivat alakohtainen yhteistyö, kielitaidon kehittäminen sekä laadunhallinta ja arviointi. Vuonna 2009 hyväksyttyjen hankkeiden teemoja olivat muun muassa laadun varmistus, yrittäjyys, alakohtaisen koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittäminen, kieli- ja kulttuurivalmennusmateriaalin kehittäminen ja työmarkkinoille pääsyn edistäminen. 6 Valmistelevat vierailut Leonardo da Vinci -ohjelmassa on voinut vuodesta 2007 alkaen hakea valmistelevan vierailun apurahoja, jotka on tarkoitettu käytettäväksi uuden Leonardo-hankkeen valmisteluun liittyvien kokousten matka- ja majoituskuluihin. Osa valmistelevan vierailun apurahoista myönnetään Leonardo-ohjelman kontaktiseminaareja varten. Valmistelevan vierailun kesto on 1 5 päivää. Hakuaikoja on vuodessa useita. Yhdellä hakemuksella voi hakea rahoitusta enintään kahden henkilön vierailun kulujen kattamiseen. Vuonna 2007 valmistelevien vierailujen apurahojen haku käynnistyi vasta syksyllä 2007. Myös budjetti oli seuraavia vuosia hieman pienempi, mikä näkyy sekä hakemusten että hyväksyttyjen vierailujen määrissä. Taulukko 26: Valmistelevien vierailujen apurahahakemukset vierailun tarkoituksen mukaan Kontaktiseminaari Oma vierailu Yhteensä 2007 13 53 66 2008 40 63 103 2009 23 79 102 Taulukko 27: Myönnetyt apurahat ja hyväksymisprosentit Myönnetyt apurahat Oma vierailu Yhteensä Kontaktiseminaari Kontaktiseminaari Hyväksymisprosentit Oma vierailu Yhteensä 2007 13 46 59 100 % 87 % 89 % 2008 33 53 86 83 % 84 % 83 % 2009 23 69 92 100 % 87 % 90 % Suurin osa haetuista valmistelevan vierailun apurahoista koski itse järjestettyä vierailua. Valtaosa, yli 80 % kaikista hakijoista on saanut rahoituksen. 17
Taulukko 28: Hakijat organisaatiotyypeittäin Hakemukset* Hyväksytyt 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Tiedekorkeakoulu tai yliopisto 2 5 2 2 4 2 Ammattikorkeakoulu 2 7 6 2 7 6 2. asteen ammatillinen oppilaitos 30 57 50 28 49 46 Aikuiskoulutusorganisaatio 5 2 4 4 1 4 Kansanopisto - 1 1-1 - Työmarkkinaorganisaatio - - - - - - Järjestö, säätiö tai yhdistys 2 2 7 2 2 6 Oppisopimustoimisto 1 1-1 1 - Julkishallinto t. viranomainen 1-1 - - 1 Yritys 1 3-1 2 - Kauppakamari - - - - - - Tutkimusorganisaatio - - 1 - - 1 Muu 2 1-1 1 - Yhteensä 46 79 72 41 68 66 * Valmistelevien vierailujen hakijana toimii aina jokin organisaatio. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea tukea 1 2 valmistelevan vierailun apurahaan. Siksi organisaatiotyyppejä ja alueellista jakaumaa kuvaavissa tilastoissa hakemusten määrä on pienempi kuin haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrä. Valmistelevien vierailujen apurahoja hakeneet ja saaneet organisaatiot edustavat kohtalaisen monipuolisesti eri organisaatiotyyppejä. Huomattavasti eniten joukossa on kuitenkin toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia, kuten muidenkin Leonardo-ohjelman toimintojen kohdalla. Hakijaorganisaatiot edustavat myös suhteellisen hyvin Suomen eri alueita suhteessa väestöjakaumaan. Uudeltamaalta on vastaanotettu ja samoin hyväksytty eniten hakemuksia. Taulukko 29: Hakijaorganisaatiot alueittain Hakemukset* Hyväksytyt Maakunta 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Ahvenanmaa 2 1-1 1 - Etelä-Karjala - - 1 - - 1 Etelä-Pohjanmaa - 5 1-2 1 Etelä-Savo 2 2 3 2 2 3 Häme - - - - - - Itä-Uusimaa - 3 - - 2 - Kainuu 1 1 2 1 1 2 Kanta-Häme - 3 2-3 1 Keski-Pohjanmaa 1 4 3 1 4 2 Keski-Suomi 2 1 2 2 1 2 Kymenlaakso 2 - - 2 - - Lappi 3 2 7 3 2 7 Pirkanmaa 5 9 5 4 7 5 Pohjanmaa - - 2 - - 1 Pohjois-Karjala 1 8 3 1 7 3 Pohjois-Pohjanmaa 3 3 2 2 3 2 Pohjois-Savo - 3 - - 3 - Päijät-Häme - 5 5-4 5 Satakunta 4 2-4 2 - Uusimaa 20 21 25 18 18 22 Vaasan rannikkoseutu - 3 3-3 3 Varsinais-Suomi - 3 6-3 6 Yhteensä 46 79 72 41 68 66 18
6.1 Valmistelevien vierailujen rahoitus Valmisteleviin vierailuihin haetusta tuesta on myönnetty vuosittain keskimäärin noin 69 %. Osuus on hieman pienempi kuin hyväksyttyjen hakemusten osuus, koska kaikille hyväksytyille hankkeille ei ole välttämättä myönnetty haettua summaa kokonaisuudessaan. Taulukko 30: Valmisteleviin vierailuihin haettu ja myönnetty tuki 2007 2009 Haettu tuki Myönnetty tuki Myöntöprosentti 2007 71 360 e 48 147 e 67 % 2008 113 090 e 74 232 e 66 % 2009 112 923 e 82 537 e 73 % Rahoituksen saaneiden valmistelevien vierailujen suosituimmat kohdemaat ovat olleet Saksa ja Iso-Britannia. Näiden maiden lisäksi paljon vierailuja suuntautui vuonna 2008 myös Belgiaan ja Ruotsiin ja vuonna 2009 Irlantiin ja Islantiin. Kuvio 5: Hyväksyttyjen valmistelevien vierailujen kohdemaat Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tšekin tasavalta Turkki Unkari Viro 2007 2008 2009 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Vierailujen määrä 19
7 Yhteenveto Elinikäisen oppimisen ohjelman ohjelmakauden ensimmäisten kolmen vuoden aikana 2007 2009 Leonardo da Vinci -ohjelman eri toiminnoissa Suomessa vastaanotettiin kaiken kaikkiaan 691 hakemusta. Hakemuksista hyväksyttiin yhteensä 460. Tukea ohjelmasta on samana ajanjaksona haettu lähes 28 miljoonaa euroa ja myönnetty yhteensä 11,76 miljoonaa euroa. Myönnetyllä rahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä 26 innovaation siirto -hankkeessa, verkostoitumista ja vertaisoppimista 71 kumppanuushankkeessa sekä lähes 6000 opiskelijan, harjoittelijan, opettajan tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kansainvälistä liikkuvuutta. Lisätietoa Leonardo-ohjelman rahoituksella tuettavista hankkeista on tarjolla verkkopalveluissa. Listat vuosina 2007 2009 tukea saaneista hankkeista löytyvät CIMOn verkkopalvelusta osoitteesta www.cimo.fi/leonardo Rahoitetut hankkeet. Tarkempia kuvauksia tuetuista hankkeista on luettavissa Euroopan komission ylläpitämässä ADAM-projektitietokannassa (www.adam-europe.eu). 20