Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 3. luento -31.10.2008. Anu Suominen, TTY/Pori/Tuta



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen datan notaatio. Notation for Social Network Data

Otannasta ja mittaamisesta

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä

Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla

Jäsenyysverkostot ominaisuudet, toimijoiden ja tapahtumien samanaikainen analyysi. Sisältö ja tavoitteet. Osallistujien ja tapahtumien ominaisuudet

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa

Tutkimuksen tavoitteet

Koheesiiviset alaryhmät

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

Mies ilman parisuhdetta

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d= mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2012

1. Yleistä ohjeistusta

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja /

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Aineiston keruun suunnittelu ja toteutus. Tero Vahlberg

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Tietokannan tietoturva. Heli Helskyaho Tietoturva-aamupäivä, Oracle House

Hyvinvointikysely oppilaille

Toivon tietoa sairaudestani

United Technologies Corporation. Toimittajilta saadut liikelahjat

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013

Hankinnan problematiikka

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

pitkittäisaineistoissa

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ

Toivon tietoa sairaudestani

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Arvioinnista näyttötutkinnon eri vaiheissa ja arvioinnin sudenkuopat

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA Copyright Nokia Oyj Kaikki oikeudet pidätetään.

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Social Network Analysis Centrality And Prestige

Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto 2012

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI

1. Uuden Ilmon käytön eroavaisuudet vanhasta Ilmosta lyhyesti

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto 2013

Uuden TwinSpacen yleiskatsaus

Suosittelu vaikuttaa keskimäärin 70% ostopäätöksistä.

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Digihyvinvointi perheissä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Palaute. Asetukset: Nimeä palaute ja kirjoita kuvaus tai ohjeet.

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Seurantojen otoskoon arviointi RKTL:ssä

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä

Kolikon tie Koululaistehtävät

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Transkriptio:

1 VERKOSTODATA: MITTAAMINEN JA KERÄÄMINEN Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 3. luento - Anu Suominen, TTY/Pori/Tuta Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications.

2 SISÄLLYSLUETTELO Verkostodatan mittaaminen Tasot Havainnointiyksikkö Mallinnusyksikkö Kaksi tärkeää ominaisuutta suhteiden kategorisoimiseksi Verkostodatan kerääminen Menetelmät Pitkittäistutkimus Oikeellisuus, validiteetti, reliabiliteetti ja mittavirhe Esimerkkitapauksia

3 MITTAAMINEN Sosiaalisten verkostoiden data eroaa standardista sosiaalisesta ja käyttäytymistieteiden datasta tietyin tavoin: tärkein ero: sosiaalisten verkostojen data muodostuu toimijajoukon välillä mitatuista yhdestä (tai useammasta) suhteesta vaikuttaa: mittaamiseen, kuten havainnointiyksikköön toimija, toimijapari, yhdysside tai tapahtuma mallinnusyksikköön toimija, dyad, triad, toimijoiden alijoukko, verkosto suhteiden määrittämiseen (kvantifikaatio) suunnattu vs. suuntaamaton (directional vs. nondirectional) Kaksiarvoinen (binäärinen) (dikotominen) vs. arvotettu

4 MITTAAMINEN eri tasoilla Sosiaalisen verkoston dataa voidaan tutkia eri tasoilla 1. yksittäinen toimija 2. toimijapari tai dyad 3. kolme toimijaa tai triadi 4. toimijoiden alijoukko 5. koko verkosto taso jolla verkostodataa tutkitaan on mallinnusyksikkö (modelling unit) sosiaalisen verkoston dataa kerätään usein kuitenkin eri tasolta kuin jolta sitä mallinnetaan

5 HAVAINNOINTIYKSIKKÖ (Unit of Observation) kokonaisuus, josta mittaukset tehdään: yksittäinen toimija, jolta saadaan tietoa sidoksista. myös dyad, jos mitataan suoraan siteitä toimijaparien välillä agressiotapauksia lapsiparien kesken leikkipaikalla kytkösverkoston tapauksessa usein tapahtuma (kuka osallistunut mihinkin tapahtumaan) suurin osa sosiaalisten verkostojen datasta kerätään tarkkailemalla, haastattelemalla tai kysymällä yksittäisiltä toimijoilta heidän sidoksistaan näihin toimijoihin tai joukon muihin toimijoihin

6 MALLINNUSYKSIKKÖ (Modelling unit) Samalla tavalla kuin sosiaalisen verkoston dataa voidaan tutkia eri tasoilla, voidaan sitä myös mallintaa eri tasoilla Mille tasolle malli tai verkoston ominaisuus soveltuu? Toiset verkosto-ominaisuuden kuuluvat näille tasoille: 1. Toimijoille esim. vaihtoehtojen määrä jonka yksittäinen toimija saa toisilta verkostossa 2. toimijapareille esim. yhden henkilön ystävikseen valitsemat henkilöt vastaako valittu henkilö tähän valintaan 3. triadeille 4. toimijoiden alijoukoille esim. onko tämä toimijoiden alijoukko verkostossa säännöllisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa 5. verkostolle kokonaisuutena: osuus parhaillaan verkostossa olemassa oleville sidoksille/suhteille

7 MITTAAMINEN: (Relational Quantification) suhteiden mittaamisen ymmärtämiseksi sekä kuvattujen menetelmien kategorisoimiseksi on kaksi tärkeää ominaisuutta (1/2): Suunnattu suhde yhdestä toimijasta toiseen olevalla siteellä on lähtö- ja määräpaikka, ts. side on suuntautunut parin ensimmäisestä toimijasta parin toiseen toimijaan. Suuntaamaton suhde toimijaparin välillä olevalla siteellä ei ole suuntaa. Esim. viedyillä tavaroilla on lähtö- ja kohdemaa Esim. raja kahden maan välillä

8 MITTAAMINEN: (Relational Quantification) suhteiden mittaamisen ymmärtämiseksi sekä kuvattujen menetelmien kategorisoimiseksi on kaksi tärkeää ominaisuutta (2/2): Kaksiarvoisessa (Dicotomic) suhteessa toimijaparin välillä oleva side on joko olemassa tai sitä ei ole. O V 1 Arvotetussa suhteessa toimijaparin välillä olevan siteen arvo voi vaihdella. Esim. maa joko lähettää suurlähettilään toiseen maahan tai ei lähetä Esim. dollarin arvo niille tuotetuille tuotteille jotka viedään maasta toiseen.

9 DATAN KERÄÄMINEN Sosiaalisten verkostoiden dataa voidaan kerätä erilaisilla tekniikoilla: kyselylomakkeet, haastattelut, havainnointi, arkistotallenteilla, kokeilla, muilla tekniikoilla, kuten egokeskeinen, pieni maailma ja päiväkirjat kaikki nämä menetelmät pyrkivät mittaamaan suhteita toimijajoukossa monissa tutkimuksissa käytetään useaa menetelmää suhteiden tallentamiseksi sekä lisäksi toimijoiden attribuutti tiedon keräämiseksi yleisiä sosiaalisessa ja käyttäytymistieteiden toimenpiteissä

10 KERÄÄMINEN: Kyselylomakkeet yleisimmin käytetty menetelmä - erityisesti ihmisten ollessa toimijoina sisältävät kysymyksiä vastaajien suhteista toisiin toimijoihin käytettävimpiä kun toimijat ovat henkilöitä ja henkilöt pystyvät raportoimaan tutkittavista suhteista Esim. kenestä he pitävät, ketä kunnioittavat tai kenen puoleen kääntyä neuvoa saadakseen lisäksi jos tutkittavina toimijoina ovat kollektiivisia kokonaisuuksia, Esim. yritykset, mutta yksilöt ilmoittavat kollektiivisesti kollektiivisistä suhteista Esim. yrityksestä vastuussa olevat virkamiehet antavat tietoa siitä onko yritys antanut lahjoituksia ei-voittoa tavoitteleville instituutioille vai ei

11 KERÄÄMINEN: kyselylomakkeet kyselylomakkeissa voidaan käyttää kolmenlaisia kyselyformaatteja : 1. Luettelo (Roster) vs. Vapaavalintainen nimeäminen (Free Recall) 2. Määritellyt (Fixed) tai Vapaat vaihtoehdot (Free Choise) 3. Arvioinnit (Rating) vs. Täydellinen järjestäminen (Complete Ranking)

KYSELYLOMAKKEET: Luettelo vs. (Roster) Vapaavalintainen nimeäminen (Free Recall) 12 Billy, Jean Christensen, Lars Doe, John Jackson, Michael Meikäläinen, Maija Luotettu ystävä 5 x Tunnen hyvin 4 x Tuttava 3 Yhdistän nimen ja kasvot 2 En tunne Krackhardt & Stern (1988) yliopistoluokan jäsenten väliset ystävyyssuhteet: kaikki arvioivat ystävyyssuhteensa jokaisen jäsenen kanssa 5 pisteisellä asteikolla 1 x Joissain tapauksissa toimijajoukkoa ei tiedetä etukäteen, ei tutkijalla ole listaakaan => Näytteenotto tai listaustekniikoita Kaikille toimijoille täydellinen x LUETTELO kaikista toisista x toimijajoukon toimijoista vain jos tiedetään kaikki toimijajoukon jäsenet etukäteen Vastaajat saavat nimetä ne henkilöt joiden kanssa heillä on tietyn tyyppinen suhde Listaa lomakkeeseen ystävän nimi, ikä, luokka-aste ja kotiluokan nro sekä täytä seuraavat väittämissä olevat tyhjät kohdat Ylli ystävä, 16 v, 10 th grade, LK 107. Paras ystäväni X Junior High Schoolissa on Toiseksi paras ystäväni on Kahdeksanneksi paras ystäväni on Rapoport & Horvaht (1961) ystävyyssuhteita 2:ssa High Schoolissa: oppilaiden pyydettiin listaamaan parhaat ystävänsä ilman erillistä listaa

KYSELYLOMAKKEET: Määritellyt vs. (Fixed) Vapaat vaihtoehdot (Free Choise) 13 Coleman, Katz & Menzel (1957) tutkimuksissa lääkeinnovaatioiden leviämisestä lääkäreiden joukossa haastateltiin yhteisön kaikki lääkärit kysyen Nimeä kolme lääkäriä jokaiseen seuraavista kysymyksistä 1. Keiden puoleen useimmiten käännyt saadaksesi apua tai tietoa? 1. 2. 3. 2. Keiden kanssa keskustelet tapauksista useimmiten normaalin viikon aikana? 1. 2. 3. 3. Ketkä ovat ne kollegoidesi joukossa olevat ystävät, joita tapaat useimmiten sosiaalisissa tapahtumissa? 1. 2. 3. Toimijoille ilmoitetaan maksimissaan montako muuta toimijaa kyselyyn tulee nimetä Omat ongelmat kaikki eivät täytä kaikkia kohtia Toimijoille ei anneta rajoituksia siitä montako nimeämistä he voivat tehdä Käyttäjäryhmäsi jäsenillä on tai ei ole? 1. Toimisto lähellä toisiaan 2. Kävivät samaa koulua yhtä aikaa 3. Jaettu konttori 4. Jaettu asunto tai ryhmäasunto 5. Olivat samassa koulussa yhtä aikaa 6. Olivat samalla akateemisella osastolla samaan aikaan Carley & Vendt (1988) ihmisten välisiä suhteita näkymättömässä (virtuaali) yliopistossa, ohjelmiston käyttäjistä useammassa yliopistossa

KYSELYLOMAKKEET: Arvioinnit vs. Täydellinen järjesteminen (Rating) (Complete Ranking) 14 Sekä arviointiasteikot että täydellinen järjestäminen ovat arvoitettuja suhteita vastausformaatit joissa vastaajat joko nimeävät henkilö tai eivät nimeä tuottavat dikotomiset suhteet joka tapauksessa kun vaihtoehdot on suunnattu vastaajasta henkilöön jotka he nimeävät on tuloksena suunnatut suhteet ARVIOINNIT toimijoita pyydetään arvioimaan tai järjestämään toiset toimijajoukon toimijat jokaiselle mitattavalle suhteelle mittaukset heijastavat suhteiden voimakkuuden intensiteettiä Arvioinnit vaativat jokaisen vastaajaan antamaan arvon tai arvion joka suhteelle Carley & Wendt (1988) dikotominen = suhde joko on tai ei ole Krackhardt & Stern (1988) arvoitettu = 5 mahdollista jokaiseen arvoa jokaiselle suhteelle

KYSELYLOMAKKEET: Arvioinnit vs. (Rating) Täydellinen järjesteminen (Complete Ranking) 15 TÄYDELLINEN JÄRJESTÄMINEN vaatii taas järjestämään (rankkaamaan) toisiin toimijoihin Bernard, Killworth & Sailer (1980) tutkivat 40 sosiaalitieteen tutkimustoimiston henkilöä raportoimaan kommunikointimääränsä jokaisen muun toimiston jäsenen kanssa korttipakka jossa on toisten osallistujien nimet järjestävät kortit suurimmasta pienimpään sen mukaan kuinka usein he keskustelivat toisten kanssa toimistossa normaalin työpäivän aikana Complete rankings tai complete ranking orders Yasmin MirjamIris

16 HAASTATTELU, HAVAINNOINTI, ARKISTOTALLENTEET HAASTATTELU Kasvotusten, puhelimitse Galaskiewitchz (1985) Minneapolis/St Paul kaupunkialueen suurimpien yritysten toimitusjohtajia - osallistuivat mieluummin haastatteluun HAVAINNOINTI Pienet ryhmät, kasvokkain Freeman, Freeman & Michaelson (1988, 1989) 54 lainelautailijan vuorovaikutusta eteläkalifornialaisella rannalla 31 peräkkäisenä päivänä, 2*0,5 h periodeina ARKISTOTALLENTEET mittauksia myös tutkimalla vuorovaikutuksesta syntyneitä tallenteita Burt (1975, 1983) sai tietoa yritystoimijoiden välisistä suhteista The NY Times lehden aiemmin julkaistuista kansista

17 MUUT Kognitiivinen sosiaalinen rakenne (Cognitive Social Structure) design jatke sosiometriselle datalle sisältäen toimijan käsitykset verkostosta mitataan hahmotettuja suhteita ei kysytä vastaajan omista suhteista, vaan pyydetään antamaan tietoa käsityksistään toisten toimijoiden verkosto suhteista vaihtuvuus pikaruokaravintoloiden henkilökunnassa: mitattiin käsityksiä ystävyyssuhteista ravintolan toisten työntekijöiden kanssa keräämällä tietoa paitsi henkilöiden omista ystävyyssuhteista, myös heidän käsityksistään toisten työparien ystävyyssuhteista # 4 # 3 # 2 RITAN YSTÄVÄT # 1 HENRYN YSTÄVÄT Koejärjestelyt (joissa verkostodata kerätään kontrolloiduissa tilanteissa) 1. voidaan valita toimijaryhmä ja tutkia heidän vuorovaikutustaan kontrolloiduissa koejärjestelyissä 2. paisi valitaan ryhmä, myös määrätään ketkä pareista saavat olla vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin tallennetaan ainoastaan niiden parien kommunikoinnin taajuus ja sisältö joiden on lupa olla vuorovaikutuksessa

18 MUUT Ego-keskeinen keskeisen henkilön tai vastaajaan, joukon toisia joilla on suhteita egoon ja mitataan suhteita egosta toisiin ja suhteita toisten välillä Pieni maailma (Small world) tai käänteinen pieni maailma yritys määritellä kuinka monen toimijan päässä vastaaja on kohdeyksilöstä tuttavuussuhteiden perusteella kiinnostaa paitsi ketjujen pituudet, mutta myös ketjun välittäjätoimijoiden luonteenpiirteet Päiväkirja jatkuvaa päiväkirjaa ihmisistä joiden kanssa tekemisissä

19 PITKITTÄISTUTKIMUS DATAN KERUU AIKA Kuinka verkostosuhteet muuttuvat ajan kuluessa esim. ystävyys tai kommunikaatio Useat mittaukset yhdelle tai useammalle suhteelle kiintein aikaintervallein Kuinka stabiileita suhteet ovat ja josko suhteet koskaan saavuttavat tasapainotilan Kahdenlaisia TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ 1. Kuinka prosessi on muuttunut ajan kuluessa? 2. Kuinka hyvin menneisyys tai prosessin historian avulla voidaan ennustaa tulevaa? Keruu millä tahansa em. keruumenetelmällä

OIKEELLISUUS, KELPOISUUS, LUOTETTAVUUS JA MITTAVIRHE 20 OIKEELLISUUS Accuracy Sosiometrinen data yleensä kerätään ihmisten raporteista omasta kanssakäymisestään toisten kanssa Perustuu muistiin suullisten raporttien käytön ja havainnoimalla ihmisten käytöstä saatujen tietojen välinen suhde on tärkeä Tiedonantajan oikeellisuus: Informant accuracy: ihmiset raportoivat 50 % väärin Organisaatiot toimijoina: tiedot kerätään yksilöiltä KELVOLLISUUS Validity Mittaus on validi, kun se oikeasti mittaa aiottua asiaa mittauskäsitteet harvoin testattu riittävän tiukasti Käsitekelvollisuus construct validity = kun konseptien mittaukset toimivat teoreettisten ennusteiden mukaisesti

21 LUOTETTAVUUS JA MITTAVIRHE LUOTETTAVUUS Reliability jos toistetuissa mittauksissa saadaan samat estimaatit muuttujalle Vertaamalla kahden ajanhetken mittauksia verkostodatalla on ongelmallista Siksi käytetään kolmea lähestymistapaa: 1. Testaus uudelleen testaus vertailuja 2. Vaihtelevien kysymysformaattien vertailua 3. Sosiometristen vaihtoehtojen vastavuoroisuutta Myös arviointeja eri tasoilla: yksilö vs. muutaman henkilön yhdistetyt vastaukset Parempia vastauksia: arvioimalla tai järjestämällä kuin määritellyillä vaihtoehdoilla, voimakkailla tai henkilökohtaisilla kysymyksilllä ja ryhmän kuin yksilön tuloksilla MITTAVIRHE Measurement error - ero oikean tuloksen tai käsitteen arvon ja havainnoidun arvon välillä

22 ESIMERKIT: Krackhardtin High-tech Johtajat Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko ihmisiä : 21 johtajaa Johtajien käsitykset koko verkostosta 3 erityyppistä suhdetta: 1. Epäviralliset neuvot 2. Ystävyys 3. Koko verkoston rakenne Kyselylomake, jossa nimilista, vapaa valinta 1. Keneltä kysyt neuvoa? 2. Ketkä ovat ystäviäsi? Organisaatiokaavio Kaikki suhteet kaksiarvoisia (dikotomisia) ja suunnattuja Mitattu yhtenä ajanhetkenä Neljä toimija-attribuuttia: ikä (vuosi), työuran pituus (vuosi), osasto (4 osastoa1 4 ) sekä asema organisaatioasteikolla (1= TJ; 2 = vtj, 3 = johtaja)

23 ESIMERKKI: Padgettin Firenzeläiset perheet Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko perheitä: 16 perhettä (116sta) 1400-luvun Firenzessä Italiassa 2 erityyppistä suhdetta monisuhteellinen verkostodata: 1. Avioliitto olemassa jos joku meni naimisiin toisen suvun jäsenen kanssa 2. Liikesuhteet olemassa jos annettu luottoa, lainaa, oli liikepartneri toisen suvun jäsenen kanssa Kerätty (ja valittu) historiatiedosta historiallisen tärkeytensä vuoksi kuinka Medicin perhe nousi hallitsemaan? suhteet kaksiarvoisia (dikotomisia), suuntaamattomia sekä transaktionaalisia Mitattu yhtenä ajanhetkenä Kolme toimija-attribuuttia: nettovarallisuus 1427, hallintopaikkojen määrä 1282-1344 ja liike tai aviosuhteiden määrä koko 116 perheen verkostossa

ESIMERKKI: Freemanin Electronic Information Exchange System (EIES) -verkosto 24 Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko ihmisjoukko: 32 tutkijaa Tietokonekonferenssissa (tekivät tutkimuksen loppuun) Tietokone ja pääsy verkkoon lähettämään viestejä toisilleen (ennen nettiaikakautta) 2 suhdetta : 1. Viestit kaikki viestien vaihto tallennettiin: alkuperä ja vastaanottaja, päivä ja aika, viestin rivien määrä useiden kuukausien ajan 2. Tuttavuussuhteet - kerättiin kyselylomakkeella projektin alussa ja lopussa (Pitkittäinen data) Ketä ei tunne; kenestä on kuullut, muttei ole tavannut; kenet on tavannut, kuka on ystävä; kuka on läheinen ystävä Kaksi toimija-attribuuttia: ensisijainen tiedekuntakytkös sekä tutkijan viittauslukumäärä Social Science Citation Index

25 ESIMERKKI: Valtioiden vientitiedot Yksimoodinen verkosto: Toimijajoukko: maat (valitut 24) vuoden 1984 statistiikka Joka puolelta maapalloa, edustavat poliittisesti ja taloudellisesti mielenkiintoisia piirteitä 5 suhdetta - 4 taloudellista ja yksi poliittinen: 1. Ruuan ja eläinten maahantuonti 2. Raaka-aineiden (paitsi polttoaineen) tuonti 3. Mineraalipolttoaineiden tuonti 4. Perustuotettujen tuotteiden tuonti 5. Diplomaattinen vaihto Suhteet dikotomisia ja suunnattomia Neljä toimija-attribuuttia: ensimmäiset 2: väestönkasvumäärä 70 ja 81 sekä vuosittainen nettokasvu/capita 70 ja 81, toiset 2: toisenasteen koulujen aloitussuhde 80 ja energiankulutus/capita 80

26 ESIMERKKI: Galaskiewiczin TJ:t ja Klubien verkosto Kaksi-moodinen, kytkösverkosto: 1. Toimijajoukko ihmisiä: suurten yritysten, pankkien ja vakuutusyhtiöiden pääkonttoreiden 26 TJ:tä puolisoineen Minneapolis/St. Paul alueella Haastattelemalla TJ:tä Klubien ja hallitusten pöytäkirjoista 2. Toimijajoukko organisaatioita: koonti 15 klubin, kultttuurilautakunnan ja yritysjohtajien hallituksista joihin TJ:t kuuluvat 1978-1981 Suhteet dikotomisia ja suunnattomia, data kytkentäistä ja edustaa jäsenyyttä Useita atribuutteja: 1. toimijajoukossa: toimijat voidaan kategorioida niiden yritysten luonteen mukaan joissa he ovat johtajina; 2. toimijajoukossa organisaatiot kategorisoidaan luonteensa mukaisesti

27 ESIMERKKI: Muuta dataa Fiktiiviset 6 tokaluokkalaista lasta Neljä suhdetta 3 yksimoodisia (6 lapsen joukossa) 1 kaksimoodinen (4 opettajaa) Yksi suhteista pitkittäinen ystävyyssuhteet kouluvuoden alussa ja lopussa Yksi kytkössuhde (osallistuminen juhliin)