KIRJALLINEN KYSYMYS 555/2012 vp Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämismäärärahojen kohdentaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen käytetään vuositasolla yhteensä 145 miljoonaa euroa. Kehysriihessä tästä summasta uusien tehtävien toteuttamiseen leikattiin 20 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteiseen kehittämiseen tarkoitetulla 125 miljoonalla eurolla on tarkoitus toteuttaa vanhuspalvelulaki, kehittää vammaispalveluja, perhehoitoa, lastensuojelua ja palvelurakennetta ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, oppilashuoltoa sekä lapsiperheiden kotipalveluja. Hallitusohjelman mukaisesti on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste II) painopistealueina muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen, yleinen palvelujen kehittäminen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Kaste-ohjelma kohdistuu myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Kaste-ohjelman rahoittamiseen ja hyvien käytäntöjen aikaansaamiseen on vuoden 2012 valtion talousarviossa varattu 17,5 miljoonaa euroa. Summaa leikattiin hallitusneuvotteluissa viidellä miljoonalla eurolla. Kuluvalle vuodelle toimintojen kehittämiseen tarkoitetut rahat on käytännössä jaettu. Kuntien taloudellisia edellytyksiä tuottaa kuntalaisille välttämättömiä peruspalveluja on heikennetty valtionosuuksien merkittävillä leikkauksilla. Hallitusohjelman monia palvelujen parantamiseen tähtääviä kirjauksia ei ole mainittu palvelujen lakisääteiseen kehittämiseen kohdennettavissa olevien määrärahojen listauksessa. Kuntien menojen kasvupaineet eivät ole vähentyneet. Luvatut rakenteelliset uudistukset odottavat päätöksiä. Kuntien tehtävien määrittelyn valmistelutyö on kesken. Kuntien edellytykset suoriutua lakien määrittämien palvelujen tuottamisesta eivät kestä uusien velvoitteiden säätämistä ilman riittävää ja välttämätöntä valtion vastuun kantamista myös rahoituksesta. Valtion tulee olla kunnille luotettava kumppani. Päätöksiä olisi kyettävä ennakoimaan mahdollisuuksien mukaan. Luotettavuutta mitataan niin päätösten kuin vastuullisten puheidenkin osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo jakaa ja kohdentaa kehyspäätöksensä mukaiset käytettävissä olevat 125 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisiin lakisääteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin tehtäviin ja miten hallitus aikoo resursoida hallitusohjelmassa luvatut muut palvelujen kehittämiseen liittyvät asiat? Versio 2.0
Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2012 Juha Rehula /kesk Annika Saarikko /kesk Anu Vehviläinen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 555/2012 vp Juha Rehula /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Rehulan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 555/2012 vp: Miten hallitus aikoo jakaa ja kohdentaa kehyspäätöksensä mukaiset käytettävissä olevat 125 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisiin lakisääteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin tehtäviin ja miten hallitus aikoo resursoida hallitusohjelmassa luvatut muut palvelujen kehittämiseen liittyvät asiat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus sopi kevään kehysriihessä valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013 2016. Tehdyillä päätöksillä toteutetaan pitkäjänteistä vakautta edistävää talouspolitiikkaa, joka vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä ja tasapainottaa valtiontaloutta. Pitkän aikavälin vakauden saavuttaminen julkisessa taloudessa edellyttää ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat työurien pidentäminen ja kuntauudistus. Kuntauudistuksen keskeinen tehtävä on palvelurakenteen uudistaminen. Hallituksen linjauksen mukaisesti kansalaisten palvelujen saannin turvaaminen edellyttää entistä vahvempaa kuntarakennetta. Palvelurakenteen uudistamisen sisällöllisinä tavoitteina ovat mm. painopisteen siirtäminen enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin, sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutusten huomioon ottaminen kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa kaikilla sektoreilla. Palvelurakenteen uudistaminen edellyttää siis kaikilla tasoilla vaikuttamista myös siihen mikä synnyttää tarvetta raskaisiin palveluihin. Investoinnit palveluiden rakenteelliseen uudistamiseen tuovat pitkällä tähtäyksellä myös säästöjä. Näin on käymässä mm. vanhusten palvelujen vanhan laitosjärjestelmän muuttuessa monipuolisemmiksi avopalveluiksi. Kehysriihessä päätetyn 125 miljoonan euron käytöstä palvelujen parantamiseen tehdään ratkaisut hallituksen seuraavassa budjettiriihessä, minkä jälkeen asiat tulevat eduskunnan ratkaistaviksi. Valtioneuvosto vahvisti 2.2.2012 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) vuosille 2012 2015. Kaste-ohjelma jakautuu kuuteen osaohjelmaan ja sen keskeisenä tavoitteena on kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja sekä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kaste-ohjelman tavoitteet saavutetaan kuntien ja kuntayhtymien, eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, koulutusyksiköiden sekä kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ohjelman strategisesta johtamisesta. Lisäksi se vastaa säädösvalmistelusta ja ohjelman toteutumisesta eri keinoin. Kaste-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyt- 3
Ministerin vastaus tävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön. Kaste-ohjelman mukaisia valtionavustuksia vuonna 2013 aloitettaviin hankkeisiin tulee hakea joulukuun loppuun 2012 mennessä ja, mikäli eduskunta myöntää avustuksia varten määrärsiaali- ja terveysministeriö tekee hakemuksista valtionavustuspäätökset helmikuussa 2013. Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 555/2012 vp Juha Rehula /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 555/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Rehula /cent m.fl.: Hur ämnar regeringen dela och styra de 125 miljoner euro som enligt rambeslutet står till buds för lagstadgade nya uppgifter inom social- och hälsovården och hur ämnar regeringen allokera resurser till övriga frågor i samband med den utveckling av tjänsterna som utlovats i regeringsprogrammet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I vårens ramförhandlingar avtalade regeringen om statshushållningens ramar för åren 2013 2016. Genom de beslut som togs verkställs en ekonomisk politik, som främjar en långsiktig stabilitet, som stärker de ekonomiska tillväxtmöjligheterna och som balanserar statshushållningen. För att uppnå stabilitet på lång sikt inom den offentliga ekonomin förutsätts framför allt strukturella reformer, av vilka de viktigaste är förlängning av arbetskarriärerna samt kommunreformen. Kommunreformens centrala uppgift är att reformera servicestrukturen. Enligt regeringens riktlinjer förutsätter en tryggad servicetillgång för medborgarna att kommunstrukturen blir starkare. Målen för revideringen av servicestrukturen inbegriper bland annat en tyngdpunktsförskjutning till mera förebyggande åtgärder samt att social- och hälsovårdens välfärdseffekter beaktas inom all planering och allt beslutfattande inom samtliga sektorer. Revideringen av servicestrukturen förutsätter alltså påverkan på alla nivåer också när detta medför att tunga serviceformer behövs. Investeringarna i revidering av servicestrukturen leder också till besparingar på lång sikt. Så är fallet bland annat när det gamla anstaltssystemet inom äldreomsorgen ombildas till mångsidigare tjänster inom den öppna vården. I regeringens nästa budgetmangling fattar man beslut om användningen av de 125 miljoner euro som avtalades i ramförhandlingarna för att förbättra servicen och därefter kommer ärendena upp till beslut i riksdagen. Statsrådet fastställde 2.2.2012 utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (Kaste) för åren 2012 2015. Kaste-programmet består av sex delprogram och dess centrala mål är att minska skillnaderna i välfärd och hälsa och att utveckla social- och hälsovårdens strukturer och klientorienterade tjänster. Kaste-programmets målsättningar nås genom samarbete mellan kommuner och samkommuner, olika förvaltningsområden, organisationer, församlingar, företag, utbildningsenheter samt nationella och regionala forsknings- och utvecklingsenheter. Social- och hälsovårdsministeriet ansvarar för den strategiska ledningen av programmet. Vidare ansvarar ministeriet för lagberedningen och för fullföljandet av programmet på olika sätt. Statsunderstöden för utvecklingsprojekt inom social- och hälsovården stödjer måluppfyllelsen och verkställandet av målen. Vidare samordnar social- och hälsovårdsministeriet i samarbete med olika finansiärer annan finansiering avsedd för kommunernas, samkommunernas, organisa- 5
Ministerns svar tionernas och företagens projekt inom social- och hälsovården. I tillägg till projektfinansieringen använder de olika aktörerna egna resurser för det utvecklingsarbete programmet stakar ut. För projekt som är avsedda att genomföras åren 2013 2015 ska ansökan om statsunderstöd enligt Kaste-programmet göras före utgången av december 2012 och om regeringen beviljar anslag för understöd i statsbudgeten för år 2013, så fattar social- och hälsovårdsministeriet beslut om statsunderstöd enligt ansökan i februari 2013. Helsingfors den 12 juli 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6