Beat 1 Rostad ja Sanden

Samankaltaiset tiedostot
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Perhokalastusmatkat - Norja, Gaula Flyfishing

Perhokalastusmatkat - Norja, Gaula Flyfishing

Norja - Gaula Flyfishing Lodge

Norja - Gaula Flyfishing Lodge

Perhokalastusmatkat - Norja, Gaula Flyfishing

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Arvoisa kilpakalastaja, Tervetuloa Perhonjoen karsintaan!

Fishmaster Gaula Flyfishing 2015

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu

Panumaojan kunnostusraportti

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Fishmaster Gaula Flyfishing 2015

Norja, Stjördal Austkil Lodge

Fishmaster Gaula Flyfishing 2016

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Gaula Flyfishing Lodge 2017

Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Fishmaster Gaula Flyfishing 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Patorakenteiden periaatekuvia

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

1. Vuotomaa (massaliikunto)

Fishmaster Gaula Flyfishing 2016

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Erkki Haapanen Tuulitaito

VÄYLÄ 1 Par m -5 m

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004

Teksti: Miki Äikäs n Kuvat: Johan Gréus. Kevätlohta EMÅNILTA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Teksti ja sidos: Miki Äikäs Kuvat perhoista: Miki Äikäs Muut kuvat: Harri HIlden. Kalastuskäytössä olleita Strömsö -perhoja. Kuva: Miki Äikäs.

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

HANKKEEN KUVAUS

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

FAKTAT M1. Maankohoaminen

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija


Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Elinkeino-, liikenne- ja j%py ympäristökeskus

Fishmaster Gaula Flyfishing 2013

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Fishmaster Gaula Flyfishing 2012

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

HÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT. Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9.

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

CROSSTRAINER (Model E 7000P)

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p SUOJANPERÄ x= , y= ~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Norja - Orkla Kanalhölen

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Transkriptio:

Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on melko jyrkkä ja osin hiukan hankalakulkuinenkin. Pystyäkseen tehokkaasti kalastamaan Rostadia on hallittava speyheitto, sillä takaheittotilaa ei ole. Virtaus on kuitenkin hieno ja perhon saa uimaan hyvin. Lohet pysähtyvät poolissa lähellä rantaa, joten ei tarvita pitkiä heittoja. Parhaat paikat ovat poolin keskiosan korkealta kalliolta poolin loppuun eli seuraavan kosken niskalle. Rostad on parhaimmillaan korkealla vedellä kun virtaama on 200-400 kuutiota. Pysäköinti pikkutien reunassa E 6 tien rinnalla. Sanden. Oikea ranta. Sanden on upea, pitkä perhopooli. Se on pituudeltaan noin 600 metriä ja on lähes koko matkaltaan erinomaista virtaa ja hienoa ottipaikkaa. Se on erittäin helppo kalastaa ja kahlata ja myös takaheittotilaa on täällä hyvin. Poolin yläosalla on useita syvempiä alueita joihin lohet pysähtyvät mielellään pidemmäksikin ajaksi. Poolin keskiosalla, laavun kohdalla, laaja syvä painanne, joka on erinomainen ottipaikka. Sandenin alaosalla, sähkölinjan alla, suuren pintakiven edessä on pitkä syvä alue, se on poolin parhaita ottipaikkoja. Myös kosken niskalla on syvempi alue josta on saatu isoja lohia. Sanden toimii hyvin eri veden korkeuksilla kun virtaama on 20-350 kuutiota. Pysäköinti pikkutien reunassa E 6 tien rinnalla.

Beat 2 Bruahölen, Svingen ja Rönningen Bruahölen. Oikea ranta. Bruahölen on hieno pitkä perhoalue, poolin kokonaispituus on noin 700 metriä. Se on tyypillinen holding pooli, johon lohet pysähtyvät myös pitkäksi ajaksi. Matalalla vedellä yläosa toimii hyvin, mutta silloin kannattaa heittää kapean päävirran yli. Poolin keskivaiheilta koko matka loppuun asti on erinomaista ottialuetta, myös takaheittotilaa on täällä hyvin. Poolin loppuosa ennen syvää suvantoa on erinomainen paikka kaikilla vednkorkeuksilla. Gaulan kalastuskauden 2006 suurin lohi - 20.8 kiloinen jätti saatiin Bruahölenistä. Bruahölen toimii erittäin hyvin eri vedenkorkeuksilla kun virtaama on välilla 10-350 kuutiota. Pysäköinti Bruahölenin rannassa. Svingen. Oikea ranta. Svingen on pituudeltaan 600 metriä. Se alkaa lyhyellä kovalla koskella, joka vähitellen rauhoittuu. Se on holding pooli, johon lohet pysähtyvät myös pitkäksi ajaksi. Svingenissä ranta on melko jyrkkä ja pystyäkseeni kalastamaan Svingenissä on osattava speyheitto sillä takaheittotilaa ei ole. Poolin parhaat paikat ovat keski-ja alaosalla, missä virtaus hidastuu ja lohet pysähtyvät mielellään. Poolissa on hieno virtaus joka uittaa perhoa hyvin, lohet pysähtyvät keskellä jokea, joten ei tarvita erityisen pitkiä heittoja. Svingen on parhaimmillaan matalalla tai keskivedellä kun virtaama on 20-100 kuutiota. Pysäköinti Bruahölenin rannassa, polku pellon reunaa pitkin alueelle. Rönningen. Oikea ranta. Rönningen on pituudeltaan 200 metriä. Rönningenissä ranta on melko jyrkkä ja pystyäkseen tehokkaasti kalastamaan poolissa on osattava speyheitto. Poolissa ei tarvitse kahlata ollenkaan vaan kalastus tapahtuu rantapenkalta. Poolissa on hieno virtaus joka uittaa perhoa hyvin, lohet pysähtyvät täällä hyvin lähellä rantaa tai keskellä jokea, joten ei tarvita erityisen pitkiä heittoja. Rönningen on parhaimmillaan keskivedellä tai korkealla vedellä, Gaulan virtaaman olessa välillä 100-200 kuutiota sekunnissa. Pysäköinti Bruahölenin rannassa, polku pellon reunaa pitkin alueelle.

Beat 3 Vollan Vollan. Oikea ranta. Vollan kalastusalue on 700 metriä pitkä, se sijaitsee 1 km Gaulfossenista ylävirtaan päin ja Stasjonshölenistä ylöspäin, Vollan alaraja on Stasjonshölenin yläraja. Se sijaitsee Gaula-joen itärannalla eli alavirtaan katsottuna oikealla rannalla. Vollan sisältää 500 metriä pitkän hienon voimakasvirtaisen särkänreunan. Yläosa on loiva kosken sisäkurvi joka laskee keskellä olevaan laajaan syvänteeseen. Syvänteen jälkeen virta kiihtyy uudelleen, alaosassa on pitkä kosken niska-alue joka kannattaa kalastaa loppuun asti. Sen jälkeen seuraa lyhyt koski ennen Stasjonshöleniä. Loppuosan koski toimii hyvin matalalla vedellä. Vollan on helppo kahlata ja kalastaa ja toimii eri veden korkeuksilla kun virtaama on 20-250 kuutiota. Pysäköinti rannassa, laavun takana.

Beat 3 Röskaft Röskaft. Vasen ranta. Röskaft on pituudeltaan noin 200 metriä, syvin kohta on poolin keskiosalla. Poolin keskiosalta loppua kohden se hiukan madaltuu ja virtaus voimistuu tasaisesti. Poolin alaosalla on suuria vedenalaisia kiviä keskellä jokea joiden ympärillä lohet pysähtyvät. Pooli päättyy kovan kosken niskalle. Roskaft on pooli jossa lohet pysähtyvät lyhyeksi ajaksi noustuaan alapuolella olevan kosken. Pooli sijaitsee kilometri Gaulfossenista alavirtaan päin joen länsi- eli vasemmalla rannalla. Pooli on helppo kahlata ja kalastaa ja toimii eri veden korkeuksilla kun virtaama on 40-350 kuutiota. Pysäköinti noin 800 metriä alueesta, polku kalastusalueelle.

Beat 4 Stasjonshölen Stasjonshölen. Vasen ranta 300 m, oikea ranta 200 m. Stasjonshölen on hieno, pitkä perhopooli. Käytössä on 300 metriä joen länsirantaa ja 200 metriä joen itärantaa. Länsiranta on helppo kalastaa ja kahlata ja myös takaheittotilaa on hyvin. Itäranta on jyrkkä ja virta on voimakas. Poolin yläosa on loiva kosken sisäkurvi joka laskee keskellä olevaan syvänteeseen. Syvänteen jälkeen virta kiihtyy uudelleen, alaosassa on pitkä kosken niska joka kannattaa kalastaa loppuun asti. Virtaus on kalastukseen hieno ja virta kääntää perhon uimaan hienosti. Stasjonshölen on holding-pooli jossa lohet pysähtyvät pitkäksi aikaa. Stasjonsholen toimii hyvin eri veden korkeuksilla 20 ja 250 kuution välillä. Myös Stasjonshölenistä on saatu 20 kg lohi. Pysäköinti Hovinin asemalla, alueen takana.

Beat 5 Evjenöra ja Evjen Evjenöra. Vasen ranta laavusta ylöspäin. Evjenöra pooli on 500 m pitkä ja sijaitsee 3 km Gaulfossenista alavirtaan joen länsirannalla eli alavirtaan katsottuna vasemmalla puolella. Pooli muodostuu pitkästä särkästä ja sen yläpuolisesta niska-alueesta. Pooli sisältää 400 metriä pitkän hienon voimakasvirtaisen särkänreunan. Sen jälkeen seuraa lyhyt koski ennen Evjeniä. Ranta on helppo kalastaa ja kahlata ja myös takaheittotilaa on hyvin. Joen kova virta kulkee lähellä vastarantaa. Virtaus on hieno ja virta kääntää perhon uimaan hienosti. Evjenöra on erittäin hieno pooli joka toimii hyvin eri veden korkeuksilla, kun virtaama on 20-400 kuutiota sekunnissa. Evjenörasta saatiin 20 kg lohi muutama vuosi sitten. Pysäköinti rannassa, laavun takana. Evjen. Vasen ranta laavusta alaspäin. Evjen pooli on 600 m pitkä ja sijaitsee 3 km Gaulfossenista alavirtaan joen länsirannalla eli alavirtaan katsottuna vasemmalla puolella. Evjen muodostuu yhdestä pitkästä poolista. Evjenissä ranta on melko jyrkkä ja pystyäkseeni kalastamaan tehokkaasti, on osattava speyheitto sillä takaheittotilaa ei ole. Evjen on holding pooli, johon lohet pysähtyvät myös pitkäksi ajaksi. Poolissa on hieno virtaus joka uittaa perhoa hyvin, lohet pysähtyvät keskellä jokea, joten ei tarvita erityisen pitkiä heittoja. Evjen on hieno pooli joka toimii hyvin eri veden korkeuksilla, parhaiten kun virtaama on 20-400 kuutiota sekunnissa. Myös Evjenistä on saatu yli 20 kg lohi. Pysäköinti rannassa, laavun takana.