SISÄLTÖ Tiimari-konsernilyhyesti... 3 Toimitusjohtajan katsaus... 5 Tiimari-konsernin strategia... 7 Tiimari-ketju... 9 Gallerix-ketju... 11 Johtoryhmä... 13 Hallitus... 15 Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010... 16 tilinpäätös 2010 Hallituksen toimintakertomus 2010... 24 Konsernituloslaskelma... 30 Konsernin tase... 31 Konsernin rahavirtalaskelma... 32 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS... 33 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)... 34 Liiketoiminnan tunnusluvut... 53 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet... 54 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)... 55 Emoyhtiön tase (FAS)... 56 Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)... 57 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot... 58 Osakkeenomistuksen jakautuminen ja tiedot osakkeenomistajista... 62 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle... 64 Hallituksen jäsenten allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä... 65 Tilintarkastuskertomus... 66 2
Tiimari-konserni lyhyesti Tiimari konserniin kuuluu kaksi vähittäiskauppakonseptia, Tiimari ja Gallerix. Liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Omia ja franchising-myymälöitä on yhteensä lähes 300. Tiimarin päämarkkinat ovat Suomessa ja Baltiassa. Merkittävimmät tuoteryhmät ovat askartelu-, juhla-, koulu- ja konttori -tuoteryhmät. Juhlasesongit ja erityisesti joulu ja pääsiäinen ovat merkittäviä sekä tuotevalikoiman että ketjun myynnin kannalta. Ketjun liikevaihto on noin 62 miljoonaa euroa. konsernin avainluvut 2008 Liikevaihto 75 797 80 623 85 644 Liiketulos -12 613-8 198-5 893 Liiketulos -% -16,6 % -10,2 % -6,9 % Operatiivinen käyttökate (ennen kertaluonteisia eriä) 400 0 2 722 Kertaluontoiset erät -2 950-3 073-5 000 Osakekohtainen tulos -0,89-0,73-0,94 Opon tuotto -77,5 % -38,0 % -28,3 % Sijoitetun pääoman tuotto -26,8 % -13,0 % -8,2 % Omavaraisuusaste 18,9 % 34,7 % 34,6 % Velkaantumisaste 208,5 % 85,6 % 105,0 % Taseen loppusumma 66 013 75 994 87 925 Palkat ja palkkiot 20 544 22 085 19 876 Henkilöstö keskim. 591 730 680 Gallerix toimii Ruotsissa ja pääosa ketjun myymälöistä on franchising liikkeitä. Merkittävimmät tuoteryhmät ovat kehykset, kortit, paperikauppatavara, muut seinien sisustamiseen liittyvät tuotteet sekä kehystyspalvelu. Ketjussa olevien myymälöiden, ml. franching-myymälät, myynti on noin 27 miljoonaa euroa ja ketjun liikevaihto noin 14 miljoonaa euroa. Onnistuneita ostoja ja elämyksiä...sellaista mitä ei muualta saa... ilahduttamaan, sykähdyttämään, tarpeeseen tai muuten vaan......pikkurahalla. tiimari Tiimari on ollut pörssiyhtiö vuodesta 2006 ja se on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. 3
Toimitusjohtajan katsaus Rakennemuutosten ja perusinfran kehittämisen vuosi Tiimari-konsernin strategiana on keskittyä ydinkonsepteihin päämarkkinoillamme Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Vetäydyimme Venäjältä ja Norjasta vuonna 2009 ja aloitimme vetäytymisen Puolasta. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä integroimme Tiimarin Ruotsin toiminnot Gallerixin yhteyteen ja irtauduimme Ruotsin Tiimari-liikkeistämme. Suomessa keskitimme kehityspanostuksemme Tiimarikonseptin kehittämiseen, lopetimme Suomen Gallerixin omat liikkeet ja integroimme osan Gallerixin tarjoomasta Tiimarin valikoimiin. Tiimari-konsernissa on toteutettu kattava tulosparannusohjelma ja toimintojen rationalisointi. Vaihto-omaisuuden tasoa on laskettu yli 8 milj. euroa ja mm. myymälöiden takavarastot on käytännössä poistettu käytöstä. Investoinnit ovat olleet hyvin maltillisia ja ne on kohdistettu operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi toiminnanohjauksen, myymäläinventoinnin, tuoteryhmähallinnan ja maksuliikenteen tehostamiseen sekä uuteen valikoimaan. Vuosia jatkuneen hinnankorotuksista aiheutuneen negatiivisen volyymikehityksen kääntämiseksi teimme merkittävän muutoksen hintastrategiaamme. Laskimme 640:n perusvalikoimaan kuuluvan tuotteen hintoja 19.10.2010 osana uutta pysyvästi edullisista hinnoista rakentuvaa hinnoittelurakennettamme. Tehtyjen toimenpiteiden tuloksena olemme keventäneet merkittävästi kustannusrakennettamme sekä lähes kaksinkertaistaneet vaihto-omaisuuden kiertonopeuden. Tiimarin operatiivinen käyttökate parani viime vuodesta, mutta jäi odotuksiamme heikommaksi joulumyynnin jäätyä edellisvuodesta. Tiimarin valikoiman perustan asiakkaan näkökulmasta muodostavat askartelutarvikkeet, kausi- & juhlatuotteet, konttori- ja koulutarvikkeet, lahjapaketointitarvikkeet, kynttilät, kortit, kodin pieni sisustaminen, servietit, kertakäyttöastiat & kattauskokonaisuudet sekä pienten lasten edulliset pienet tuotteet. Viime vuonna toteutetun laajan kuluttajapaneelin mukaan Tiimarin brändi koetaan iloisen värikkääksi, leikkimieliseksi, helposti lähestyttäväksi ja pursuavaksi. Tiimarin koetaan vaalivan visuaalista kauneutta, kädentaitoja, trendejä, nopeaa vaihtuvuutta ja elämän pieniä asioita. Tiimarissa asioimisen keskeisimmäksi motiiviksi koetaan se, että Tiimarista löytyy melkein mitä vain. Tiimarista haetaan inspiraatiota, piristystä arkeen, pieniä lahjoja, kausituotteita juhliin sekä ajan kuluttamista piipahtamalla. Ennalta suunniteltuun tarpeeseen haetaan tuoteita, joiden hinta-laatu-suhteen koetaan olevan kohdallaan. Tuotteista erityisesti koulutarvikkeet, lehtiöt, kynät, kynttilät ja lyhdyt koetaan tällaisiksi. Asiakasside Tiimariin koetaan aktiivisten asiakkaidemme keskuudessa voimakkaaksi. Asiakkaamme kokevat Tiimarin ainutlaatuiseksi ja toteavat, ettei toista myymälää vastaavanlaisella tuotevalikoimalla ja hinta-laatusuhteella ole. Uskomme vahvasti uuden valikoiman sekä uuden hintastrategian tulosten näkyvän pienellä viiveellä asiakaskäyntien ja myynnin kehityksessä. 2011 Tiimari-konsernin teemana on operatiivisen kannattavuuden parantaminen orgaanisen kasvun kautta. Pääfokusalueena kasvun luonnissa on tuotevalikoiman kehittäminen. Pyrimme viemään tuotetarjoomaamme lähemmäs Tiimarin juuria, ja tarjoamme jatkossa asiakkaillemme heidän odottamiaan hauskoja, erilaisia ja yllättäviä tuotteita - sopivaan hintaan. Tulemme panostamaan voimakkaasti suurimpien tuoteryhmiemme, kuten askartelun ja juhlasegmentin, valikoiman jatkokehittämiseen. Lisäksi uusimme koko korttivalikoimamme. Muutoksena viime vuodesta lisäämme valikoimiimme aiemmin menestyneitä edullisia kodin käyttö- ja sisustustuotteita asiakkaittemme ostofrekvenssin kasvattamiseksi. Gallerixin kasvua haetaan ennen kaikkea keskittymällä suurimpien liikkeiden myynnin kasvattamiseen sekä aktiivisella myyntityöllä että lanseeraamalla uusia tuotekategorioita. Joulukuussa tiedotetun rahoittajien kanssa solmitun Standstill-sopimuksen mukaisesti yhtiö ryhtyy kartoittamaan vuoden 2011 alkupuolella toteutettavia rakenteellisia ja rahoituksellisia vaihtoehtoja taseen vahvistamiseksi. Hannu Krook toimitusjohtaja 5
Tiimari-konsernin strategia Tiimari-konserniin kuuluu kaksi johtavaa vähittäiskauppakonseptia, Tiimari ja Gallerix. Liiketoimintaa harjoitetaan viidessä maassa Itämeren alueella ja myymälöitä on lähes 300. Konsernin kaksi ketjua toimivat erilaisin liiketoimintakonseptein, jotka ovat markkinoidensa edelläkävijöitä. Tiimari-ketjun konsepti perustuu koko arvoketjun hallintaan, jossa ketjun myymälät ovat yhtiön omistuksessa. Gallerix-ketju perustuu franchisingmalliin, jolloin sitoutuva käyttöpääoma on merkittävästi alhaisempi. Molempien konseptien osalta keskeisimpänä haasteenamme on uniikki kohdennettu konsepti, joka mahdollistaisi kilpailuedun pitkällä tähtäimellä kansainvälisillä vähittäiskauppamarkkinoilla. Tiimari-konsernissa tavaroiden osto- ja myyntitoiminnot myymälöissä toimivat läheisessä yhteistyössä. Keskeistä on onnistua johdonmukaisesti ja jatkuvasti yhdistämään laaja tuotevalikoima ja tavaroiden suuri kierto. Ostotoimintoja ohjataan category management- periaatteilla. Tuoteryhmien kehittäminen perustuu sekä markkinatutkimusten, kilpailija-benchmarkingin että siakaspalautteiden pohjalta laadituilla tuoteryhmäanalyyseillä. Suurempien kauppakonseptien yhteisten ostovolyymien ja osittain päällekkäisen tuotevalikoiman myötä on mahdollista saavuttaa synergiaetuja. Molemmat konseptimme ovat kotimarkkinoillaan yli 30 vuoden historiansa aikana saavuttaneet hyvän tunnettuuden ja top-of-mind-aseman useissa keskeisissä tuotekategorioissa. Tiimari tunnetaan erityisesti askartelutarvikkeistaan, lahjapaketoinnin valikoimistaan, kouluja konttoritarvikkeistaan sekä kalenterijuhliin liittyvästä tarjonnastaan. Tiimarin tunnettuus on erinomaisen hyvä myös Virossa ja Latviassa. Gallerix tunnetaan erityisesti laajasta korttitarjonnastaan sekä seinäsisustamistarvikkeistaan. Sekä Tiimari että Gallerix -ketjukonseptit ovat uniikkeja markkinoillaan. Tiimari-konsernin liiketoiminta-alueet Tiimari-konseptin markkina-alueet Gallerix-konseptin leri epti n markkina-alueet kina SUOMI RUOT OTSI VIRO LATV TVIA 7 LIET ETTU TUA
Tiimari-ketju iimari on erikoistunut juhlaan, askarteluun, lah- T Tiimarin asiakkaat ovat kiinnostuneita käsillä tekemises- japaketointiin, kortteihin, toimisto- ja koulutarvik- tä: askartelusta, juhlien järjestämisestä ja kodin laittamises- keisiin, pieniin sisustusartikkeleihin sekä sesonki- ta. Tiimarin asiakkaita motivoi yhdessäolo perheen ja ystävi- tavaroihin. Konseptin ydin on yllätyksellisyys, edullisuus en kanssa sekä halu nähdä oman kätensä jälki nykyisessä ja monimuotoisuus. Liiketoiminnan ydin koostuu laajasta abstraktissa maailmassa. Tuotestrategiamme mukaisesti 20 000 eri nimikkeen valikoimasta, matalasta keskihin- tulemme kehittämään valikoimaamme aiemmasta siten, nasta, pienistä myymälöistä, viikoittaisista uusista tuot- että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme hyvin mietittyjä teita ja suuresta volyymista. Tiimari-ketju perustettiin kokonaisuuksia ohjeineen ja malleineen. Strategian keskei- Lahdessa vuonna 1975. Tiimarilla on tuotekategorioista senä elementtinä on yhteisöllisyyden kehittäminen verkos- riippuen hyvin erilaisia kilpailijoita erikoistavara-, kirja- ja sa, joka toisaalta toimii meille tuotekehitys- ja ideakanavana lahjatavarakaupasta aina supermarketteihin. ja toisaalta ideoiden ja inspiraatioiden jakopaikkana. Tiimari-ketjun kotimarkkinat ovat Suomi ja Baltia. Tii- Tavoitteenamme on jatkossakin olla Tiimari, joka ko- marilla on näillä markkinoilla lähes 200 myymälää. Suo- rostaa iloa arjessa ja jolla on asiakkaidemme arvostama men lähes 170 myymälän verkosto on erikoiskaupassa laaja ja yllätyksellinen valikoima houkuttelevalla hinta-laa- maantieteellisesti poikkeuksellisen kattava. Konsernin tusuhteella. Tiimarissa olennaisessa osassa on hyvä pal- strategian mukaisesti olemme käyneet erittäin tarkasti velu, jossa myyjät huomioivat asiakkaan, antavat vapau- läpi myymäläkohtaiset tehokkuudet ja sopeuttanet ku- den katsella, tuntevat tuotteet sekä osaavat antaa vihjeitä lurakennetta myyntiä vastaavaksi.. Virossa Tiimarilla on esimerkiksi askarteluun liittyen. Pyrimme myös siihen, 13 myymälän verkosto ja erittäin hyvä tunnettuus sen että myymälöistämme löytyy valmiita esimerkkejä ja inspi- päämarkkina-alueilla Tallinnassa (7 myymälää) ja Tartos- raatioita askarteluun, juhlien järjestämiseen tai sesonkiko- sa (2 myymälää). Latviassa Tiimari on ollut 2000-luvulla risteluihin. Perusvalikoiman tuotteet löytyvät myymälöissä erittäin kannattava ja hyvin hoidettu ketju. Tiimarilla on helposti aina samoista paikoista, kun taas vaihtuvat kausi- neljä myymälää Riian alueella, kaikki johtavissa ostoskes- tuotteet ovat keskeisemmin esillä ja helposti löydettävissä kuksissa. Liettuan markkinat ovat Tiimarille suhteellisen luoden samalla värikästä ja inspiroivaa myymäläilmettä. uudet ja ketjulla on vain kaksi myymälää, joista toinen Lahden logistiikkakeskuksen kautta kulkee lähes avattiin runsas vuosi sitten. koko Tiimarin Suomen ja Baltian tavaramäärä. Perusfilo- Tiimari on 35 vuoden historiansa aikana luonut erit- sofiamme on se, että pyrimme toimittamaan myymälöille täin vahvan brändin ja aseman suomalaisten mielissä. mahdollisimman yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja sal- Keskeisin muutos valikoimastrategiassamme on ollut si- limalla keskitetyt lisätyöt jakelukeskuksessamme. Uusista sustuskategorian painopisteen muuttaminen sesonki- ja logistiikkaratkaisuistamme esimerkkinä on vuoden 2010 juhlasisustukseen. Tulevien vuosien strategianamme on aikana pienimmissä myymälöissä käyttöönotetut pyörillä tasoittaa kausivaihtelua ja lisätä ostofrekvenssiä vuoden kulkevat rullakot, jotka korvasivat kuormalavat. Tavoittee- ensimmäisen yhdeksän kuukauden ajalla. Tiimarin myyn- na on myymälöiden joustavampi ja nopeampi hyllyttämis- nistä noin 40 % on perinteisesti tullut viimeisen vuosinel- prosessi, mikä tukee myymälöiden tehostamisprojektia. jänneksen aikana. Tiimarin IT-infrastruktuuri on erittäin vakaa ja toiminnot Viime vuonna toteutetun laajan kuluttajapaneelin mu- on ulkoistettu palvelukeskuksiin. Mobiiliin inventointijär- kaan Tiimarin brändi koetaan iloisen värikkääksi, leikki- jestelmän käyttöönotto tapahtui 2010 ensimmäisen vuosi- mieliseksi, helposti lähestyttäväksi ja pursuavaksi. Tiima- neljänneksen aikana. Vuoden 2010 keskeisin järjestelmä- rin koetaan vaalivan visuaalista kauneutta, kädentaitoja, hanke oli loppusyksystä käyttöön otettu ERP:n yhteyteen trendejä, nopeaa vaihtuvuutta ja elämän pieniä asioita. liittyvä joustava myymälälogistiikan ohjausjärjestelmä. 9
Gallerix-ketju Gallerixilla on Ruotsissa lähes noin 90 myymälää, joista 11 on omia myymälöitä. Loput myymälöistä toimivat franchising-periaatteella. Gallerix on erikoistunut tauluihin, kehystyksiin ja kehyksiin, pieniin sisustusartikkeleihin, lahjapaketointiin ja kortteihin. Konseptin ydin on viihtyisyys, puhutteluvuus, huumori ja jännittävyys. Gallerix-konseptin yksi keskeisistä differointitekijöistä on kehystyspalvelu. Ramverkstad tarjoaa taidegalleria-tasoista kehystyspalvelua sekä monipuolista seinäsisustamista kauppakeskuksissa lähelle asiakkaita. Gallerix-ketju perustettiin Uppsalassa vuonna 1974. Gallerix-ketju on luonut uniikin liiketoimintakonseptin myötä markkina-aseman ja erinomaisen tunnettuuden kilpailluilla Ruotsin vähittäiskauppamarkkinoilla. Gallerixkonsepti on onnistunut niin differoinnissaan kuin brändin rakennuksessaankin. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä lopetimme pääosin Gallerixin raskaasti tappiollisen Suomen liiketoiminnan ja sovittiin liikkeiden sulkemisesta asteittain vuokravelvoitteiden lakkaamisen myötä. Gallerixin resurssit kohdistetaan jatkossa Ruotsin kotimarkkinoille. Vuosikymmenien kuluessa Gallerixin franchising-malli on kehittynyt ja löytänyt nykymuotonsa. Gallerix hallinnoi kaikkia vuokrasopimuksiaan, joka mahdollistaa franchising-konseptin tiukemman ohjauksen sekä myymälöiden konseptinmukaisuuden. Kaikki franchise-yrittäjät ovat sitoutuneet noudattamaan ketjuohjeistusta, jotta ta voimme varmistaa yhtäläisen asiakaspalvelukokemuksen ukse sen myymä- ym lästä ja paikkakunnasta riippumatta. Gallerix- sopimus s käsittää yhteistyön ensivaiheessa paketin, jossa franchise-yrittäjä saa tukea liiketoimintasuunnitelman, rahoitussuunnitelman ja leasing-sopimusten tekoon sekä ennen liiketoiminnan iket aloittamista henkilökunnan koulutuksen ja resurssit rssi si liiikeidean rakentamiseen ja tavaroittamiseen. Etabloitunut tunu franchising-yrittäjä saa Gallerixiltä vuosittain ketjutoimin- to in- nan palvelupaketin, johon sisältyy mm. ketjumarkkinoin- ki inti, tuoteryhmähallinta, kassajärjestelmätuki, IT-help desk ja kirjanpitopalvelu. Gallerixin noin 250 miljoonan kruunun kuluttajamyynnistä lähes 60 % kulkee Uppsalan jakelukeskuksen kautta. Reilu neljännes kuluttajamyynnistä koostuu tavarantoimittajien suoratoimitus- ja täyttöpalvelutuotteista, mutta strategianamme on näiden tuotealueiden asteittainen yhdistäminen Gallerixin jakelujärjestelmään ja sitä kautta koko Gallerix-arvoketjun myyntikatteen nostaminen. Noin 15 % Gallerix-myymälöiden liikevaihdosta koostui palvelumyynnistä. Gallerixin markkinointimixin arvokkain osa-alue on pääsääntöisesti premium-liikepaikoilla paikkakuntiensa johtavissa kauppakeskuksissa sijaitseva myymälä. Strategianamme on kehittää myyntipistemarkkinointiamme hyödyntämällä sekä myymälöiden ikkunoita että inspiroivia esillelaittoja entistä tehokkaammin. Tulemme myös panostamaan mediamainontaan sekä massamedioissa että erityisesti yhteisöllisissä medioissa aikaisempaa enemmän. Gallerix-myymäläverkosto Ruotsissa on jo useamman vuoden ajan pysynyt varsin muuttumattomana. Tulevina vuosina tulemme vahvistamaan asemaamme erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa Gallerixin markkinapotentiaali on selkeästi suurin. 11
Tiimarin johtoryhmä kuvassa eturivissä vasemmalta: Sirpa Kosonen, Tarja Nikkarikoski ja Memme Ilmakunnas. Takarivissä vasemmalta: Veijo Heinonen, Mikko Saikko, Kai Järvikare ja Hannu Krook
Johtoryhmä Hannu Krook, s. 1965, on toiminut Tiimari Oyj Abp:n Sirpa Kosunen, s. 1969, tuli Tiimarin palvelukseen 1995 toimitusjohtajana 7.4.2009 alkaen. Krook toimi aiemmin tuontisihteeriksi ja on sen jälkeen toiminut oston ja lo- Oy Otto Brandt Ab:n konsernin varatoimitusjohtajana gistiikan erilaisissa tehtävissä. Sirpa on koulutukseltaan (2005-2009). Aiempaa työkokemusta hänelle on kerty- Hotelli- ja Ravintola-alan esimies ja suorittanut Tiimarin nyt TeliaSonera -konsernissa eri tehtävissä: Sonera Zedin järjestämän Johdon erikoisammattitutkinnon 2009. Sirpa toimitusjohtajana, SVP Consumer Products & Services Kosunen lopetti tehtävänsä yhtiön palveluksessa maalis- TeliaSonera Finlandissa, Sonera Corporationin markki- kuussa 2011. Logistiikkapäällikkönä aloitti huhtikuussa nointijohtajana sekä Sonera Plazan toimitusjohtajana. 2011 DI Juha Ruokamo. Soneraan Krook siirtyi Coca-Cola Juomat Oy:n toimitusjohtan tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut myös liik- Tarja Nikkarikoski s. 1960, nimitettiin Tiimari -konsernin keenjohdon konsulttina The Boston Consulting Groupis- tietohallintojohtajaksi 2007. Ennen Tiimaria hän työsken- sa Tukholmassa ja Helsingissä sekä Brand Managerina teli A-Ware Oy:ssä johtavan konsultin tehtävissä. Tätä Procter & Gamble Scandinaviassa, Tukholmassa. Krook aiemmin hänellä on pitkä kokemus tietohallinnon johto- on myös Veikon Kone Oy:n hallituksen jäsen. Hannu tehtävistä rahoituksen, kaupan ja logistiikan aloilta. Tarja Krook on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Nikkarikoski on koulutukseltaan Datanomi ja fil.yo. Tarja Nikkarikoski lopetti tehtävänsä yhtiön palveluksessa huh- Daniel Crewe, s. 1967, astui yhtiön palvelukseen vuonna tikuussa 2011. Uusi tietohallintojohtaja Datanomi Sami 2008 ja hän on toiminut Gallerix Sweden AB:n toimitus- Ylä-Jussila aloitti maaliskuussa 2011. Tietohallinnosta johtajana 26.3.2009 alkaen. Crewen aiempi työkokemus johtoryhmässä vastaa Mikko Saikko. on kertynyt myynti- ja markkinointitehtävistä viimeksi DHL Expressin palveluksessa Ruotsissa ja aiemmin use- Memme Ilmakunnas, s. 1955, nimitettiin Tiimarin osto- asta yrityksestä Iso-Britanniassa. Hän on koulutukseltaan johtajaksi 17.8.2010. Ilmakunnas toimi yli 20 vuotta Sep- B.Sc. (markkinointi). pälässä erilaisissa ostotehtävissä ja viimeiset neljä vuotta Seppälä Oy:n ostojohtajana. Kai Järvikare, s. 1964, nimitettiin Tiimarin talousjohtajaksi 21.6.2010. Järvikare tulee Tuokko Tilintarkastus Mikko Saikko, s. 1971, nimitettiin Tiimari Retail Oy:n Oy:stä. Tätä ennen hän toimi useita vuosia pörssinotee- kehitysjohtajaksi 2011. Saikko on toiminut aiemmin ratun Talentum Oyj:n talousjohtajana (CFO). Järvikare on Suomen Lähikauppa Oy:ssä erilaisissa liiketoiminnan toiminut taloushallinnon johtotehtävissä myös Fenniassa johto- ja kehitystehtävissä, viimeiseksi hinnoittelusta ja sekä Sonera Plazassa. tuotehallinnan prosesseista vastaavana johtajana. Mikko Saikko on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Veijo Heinonen, s. 1961, nimitettiin Tiimari Retail Oy:n kaupalliseksi johtajaksi 16.3.2010. Heinonen toimi aiemmin Tradeka Oy:ssä tuotehallinnasta vastaavana johtajana sekä Siwa-ketjujohtajana. Aiempaa työkokemusta hänelle on kertynyt myös Valiojäätelön markkinointijohtajana. Veijo Heinonen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. 13
Tiimarin hallitus kuvassa eturivissä vasemmalta: Juha Mikkonen, Sissi Silván, Hannu Ryöppönen Takarivissä vasemmalta: Alexander Rosenlew, Sven-Olof Kulldorff, Markku Pelkonen
Hallitus Hannu Ryöppönen, s. 1952, valittiin hallituksen jäsenek- Markku Pelkonen, s. 1962, valittiin hallituksen jäseneksi si keväällä 2009 ja hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä syksyllä 2009. Pelkonen on Picnic Yhtiöt Oy:n varatoi- 2009. Hannu Ryöppönen on koulutukseltaan ekonomi ja mitusjohtaja ja Picnic Yhtiöt Oy:n tytäryhtiön Picnic Fin- toimii hallitusammattilaisena. Hän oli Stora Enso Oyj:ssä land Oy:n toimitusjohtaja. Aikaisemmin Markku Pelko- vuosina varatoimitusjohtajana nen työskenteli Rautakirja Oy:n palveluksessa erilaisissa ja Royal Ahold NV:n talous- ja rahoitusjohtaja vuosina myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä. Viimeiset kah- 2003 2005. Tätä ennen hän on toiminut vastaavissa deksan vuotta Pelkonen toimi Rautakirjan kioskikauppa- tehtävissä kansainvälisissä yrityksissä, kuten Industri Ka- liiketoimintaryhmän toimiala- johtajana. Hän on Tammer- pitalissa ja IKEAssa. Hannu Ryöppönen on Altor Private Tukku Oy:n hallituksen jäsen. Koulutukseltaan Pelkonen Equity Fundsien hallitusten puheenjohtaja ja hallituksen on merkonomi. 2005 2009, viimeksi jäsen, Amer Sports Oyj:ssä, Neste Oil Oyj:ssä, Novo Nordisk A/S:ssä, Rautaruukki Oyj:ssä, Korsnäs AB:ssa sekä Alexander Rosenlew, s. 1971, valittiin hallituksen jäse- Value Creation Investments Ltd:ssä. neksi 2008. Rosenlew on kauppatieteiden maisteri ja M.Sc. (management). Hän on huhtikuusta 2010 alka- Juha Mikkonen, s. 1962, valittiin hallituksen jäseneksi en Orthex Oy'n toimitusjohtaja. Vuodet 2002-maaliskuu 2008. Mikkonen on kauppatieteiden maisteri. Hän on 2010 Rosenlew oli Colgate-Palmolive Finlandin toimitus- kiinteistösijoitusyhtiö Vicus Oy:n perustaja ja hallituksen johtaja ja Colgate-Palmolive Nordic A/S:n johtoryhmän jä- puheenjohtaja. Aikaisemmin Juha Mikkonen työsken- sen. Ennen tätä hän toimi Nestlén palveluksessa erilaisis- teli Conventum Corporate Finance Oy:n toimitusjohtaja- sa markkinoinnin ja myynnin johtotehtävissä Sveitsissä, na. Tätä ennen hän on työskennellyt sijoituspäällikkönä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosina 1997 2002. Kansallis-Osake-Pankissa ja osakeanalyytikkona Midland Alexander Rosenlew on tällä hetkellä Lagerblad Foods Montagu Osakepankissa. Lisäksi hän oli perustamassa Oy:n hallituksen jäsen ja Oy Rosaco Ab:n hallituksen pu- Conventum Oyj:tä ja investointipankki Prospectus Oy:tä. heenjohtaja. Hän on Assetman Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Sissi Silván, s. 1958, valittiin hallituksen jäseneksi kesven-olof Kulldorff, s. 1954, valittiin hallituksen jäsenek- väällä 2010. Silván on kauppatieteiden maisteri ja emba. si vuonna 2009. Sven-Olof Kulldorff on koulutukseltaan Vuonna 2010 Silván siirtyi Finpron Skandinavian vienti- M.Sc Industrial Engineering ja toimii hallitusammattilai- keskuksen päälliköksi Köpenhaminaan. 2003-2010 hän sena ja johdon konsulttina. Hän oli ICA Groupin osto- ja toimi Lollipop Management Consulting Oy:n toimitusjoh- logistiikkatoiminnoista vastaava varatoimitusjohtaja (Exe- tajana. Vuosina 1997 2003 Sissi Silván työskenteli Hen- cutive Vice President, Supply Chain) vuosina 2004 2007 nes & Mauritzin maajohtajana sekä vuosina 1994 1997 ja toimi IKEA konsernissa vuosina 1978 2004, viimei- Womena McCannin toimitusjohtajana. Tätä ennen Silván seksi ostotoiminnasta vastaavana johtajana (Senior Vice toimi Pohjois-Euroopan vastaavana johtajana Heinz Gold- President, Global Sourcing / CPO). Sven-Olof Kulldorff on mann International Foundationissa sekä päällikkö- ja joh- hallituksen puheenjohtaja BUFAB Groupissa ja Byredo totason tehtävissä Mercuri Internationalissa Suomessa ja AB:ssa ja hallituksen jäsen Boxon AB:ssa, Rusta AB:ssa, Singaporessa. Silván on Friitala Fashion Oy:n ja Reima IDesign A/S:ssa, Sonat AB:ssa, Grädde AB:ssa, Fjällb- Oy:n hallituksen jäsen. rynt AB:ssa, Market on Line AB:ssa ja BergendahlGruppen AB:ssa. Sven Olof Kulldorff on Ruotsin kansalainen. 15
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 Tiimari Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain sekä Nasdaq OMX Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Tiimari noudattaa myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Tiimari-konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Tiimari Oyj Abp:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Yhtiökokouskutsu on yhtiöjärjestyksen mukaan julkaistava yhdessä hallituksen valitsemassa yleisessä päivälehdessä. Tiimari julkaisee yhtiökokouskutsun myös konsernin kotisivuilla. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010 Tiimari Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous 30.3.2010 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös osingonjaosta. Kokouksessa päätettiin hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenten palkkioista sekä valittiin hallituksen jäsenet vuoden 2011 yhtiökokouksessa päättyvälle toimikaudelle. Yhtiökokouksessa valittiin yhtiön tilintarkastaja ja päätettiin tilintarkastajan palkkiosta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, osakkeisiin oikeuttavista oikeuksista ja myymään omia osakkeita erikseen määritellyin ehdoin. hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään 3 ja enintään 8 jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valitsemisesta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan varamiehenä varsinaisen puheenjohtajan ollessa estyneenä. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA TYÖJÄRJESTYS Hallituksen tehtävänä on johtaa yhtiötä Suomen osakeyhtiölain, muun lainsäädännön ja viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vahvistaa yhtiön liiketoimintastrategian ja vuosisuunnitelman. Hallitus valvoo yhtiön vakavaraisuutta, kannattavuutta ja maksuvalmiutta sekä yhtiön johtoa. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallinnan periaatteet, vastaa tilinpäätöksen valmistelusta, vahvistaa rahoituspolitiikan sekä päättää yhtiön toimialan puitteissa toimista, jotka yhtiön toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ovat poikkeuksellisia tai erityisen merkittäviä, elleivät nämä päätökset kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hyväksyy tämän työsuhteen ehdot sekä nimittää tarpeellisen määrän johtoryhmän jäseniä ja hyväksyy heidän palkkaetunsa. Hallitus hyväksyy ja päättää sekä johdon että konsernin yleisistä palkitsemisperiaatteista sekä muista laajakantoisista henkilöstöasioista. Hallitus päättää myös valiokuntien asettamisesta ja niiden työtehtävistä. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita. Lisäksi hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa. HALLITUS VUONNA 2010 Varsinainen yhtiökokous valitsi 30.3.2010 hallitukseen kuusi jäsentä. 16
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 Hallituksen puheenjohtajana toimii tilikauden päättyessä Hannu Ryöppönen, varapuheenjohtajana Juha Mikkonen ja jäseninä Sven-Olof Kulldorff, Sissi Silván, Markku Pelkonen ja Alexander Rosenlew. Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole yhtiön palveluksessa. Tiedot hallituksen jäsenistä on esitetty yhtiön kotisivuilla. Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana kaksikymmentä kertaa. Jäsenet osallistuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkiin kokouksiin. Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Hallituksen jäsenistä muut kuin Juha Mikkonen ovat suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia. hallituksen valiokunnat Hallitus on nimittänyt vuonna 2010 kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. 1. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätösraportointiprosessia, valvoa konsernin raportointia ja yhtiön ja konsernin lakisääteistä tilintarkastusta, arvioida lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuutta ja oheispalvelujen tarjoamista sekä valmistella tilintarkastajan valinta- ja palkkioehdotusta yhtiökokoukselle. Lisäksi tarkastusvaliokunta seuraa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta, käsittelee yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä. Puheenjohtajana toimii tilikauden vaihteessa Juha Mikkonen ja jäseninä Hannu Ryöppönen ja Sissi Silvàn. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2010. Valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin. 2. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen kokoonpanosta kuultuaan yhtiön suurimpia osakkeenomistajia sekä valmistella yhtiökokoukselle esitykset hallituksen jäsenten palkkioista. Valiokunta valmistelee hallitukselle tehtävät esitykset hallituksen valiokuntien kokoonpanosta, toimitusjohtajan valinnasta ja työsuhde-etuuksista sekä johdon palkitsemisjärjestelmiin liittyvät päätösasiat. Puheenjohtajana toimii Hannu Ryöppönen ja jäseninä Alexander Rosenlew ja Juha Mikkonen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 3 kertaa vuonna 2010. toimitusjohtaja Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja yhtiön juoksevaa hallintoa yhtiöjärjestyksen, lainsäädännön, viranomaismääräysten ja hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajana toimii Hannu Krook. Toimitusjohtajalla ei ole sijaista. Toimitusjohtajan henkilötiedot on esitetty yhtiön kotisivuilla. muu johto JOHTORYHMÄ Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin eri toiminnoista vastaavat johtajat ja Gallerix International AB:n toimitusjohtaja. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla valmistelemaan esityksiä hallitukselle ja käsittelemään rahoitusta, talousasioita, tietohallintoa ja segmenttien välisiä sekä markkinoinnin, myymälätoimintojen ja ostojen ja logistiikan koordinointia vaativia asioita sekä liiketoiminnan kehityskysymyksiä. Tiedot johtoryhmään kuuluvista henkilöistä on esitetty yhtiön kotisivuilla. TYTÄRYHTIÖIDEN HALLINTO Tytäryhtiöillä on hallitukset, jotka valvovat yhtiöiden toimintaa, vastaavat emoyhtiön hallitukselle siitä, että toiminta on lakien ja säännösten sekä konsernin toimintaperiaatteiden mukaisia ja että tytäryhtiöitä koskevia merkittäviä asioita käsitellään tarpeen mukaan konsernin johtoryhmän ja/tai hallituksen kokouksissa. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että yhtiön resurssit ovat oikeassa suhteessa toiminnan tarpeisiin, että henkilöstöä kehitetään ja että toiminta täyttää sovitut 17
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 laatuvaatimukset. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat tytäryhtiöiden hallituksille siitä ja että toiminta tapahtuu kyseisen maan lakien ja muiden säännösten mukaan. palkitseminen Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Vuonna 2010 yhtiökokous päätti puheenjohtajan palkkioksi 2 400 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle 1 800 euroa kuukaudessa ja hallituksen muille jäsenille 1 200 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti, että valiokuntien jäsenille maksetaan 100 euron kokouspalkkio valiokuntien kokouksista. Hallituksen jäsenille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita. Hallituksen jäsenistä Hannu Ryöppöselle ja Sven-Olof Kulldorffi lle on yhtiökokouksen päätöksellä myönnetty optioita, joista ensimmäisten merkintäaika on alkanut 1.6.2009. Toimitusjohtajalle maksetaan palkan lisäksi vuotuista bonuspalkkiota, joka vastaa enimmillään kahtatoista kuukausipalkkaa. Bonuspalkkio määräytyy yhtiön hallituksen asettamien tavoitteiden perusteella. Toimitusjohtajalla on lisäksi optio-ohjelma, josta ensimmäisen optiosarjan merkintä on mahdollista aikaisintaan 1.5.2011 ja toisen 1.5.2012. Toimitusjohtajalla on molemminpuolinen kuuden kuukauden irtisanomisaika, irtisanomisajan palkan lisäksi ei ole sovittu irtisanomiskorvauksista. Toimitusjohtaja Hannu Krookin palkka luontoisetuineen ja bonuksineen vuonna 2010 oli 231 120,00 euroa. Bonuksia tästä summasta oli 0 euroa. Johtoryhmän jäsenille voidaan normaalin palkan lisäksi maksaa bonuspalkkioita. Palkkiot perustuvat osittain yhtiön sovittujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja osittain henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Hallitus päättää vuosittain bonuspalkkioiden ehdoista. Vuonna 2010 johtoryhmän jäsenten palkat luontaisetuineen ja bonuksineen olivat yhteensä 547 998,93 euroa. Vuonna 2010 ei maksettu bonuspalkkioita vaan niihin sovellettiin leikkuria tappiollisen tuloksen vuoksi. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn piiriin. sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön hallitus vastaa hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä. Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta. Järjestelmä sisältää tuloslaskelman, tasetiedot, kassavirran ja tärkeimmät tunnusluvut. Liiketoimintoja johdetaan konsernin johtoryhmän, liiketoimintojen johtoryhmien ja Gallerixissa myös yhtiöstä vastaavan toimitusjohtajan kautta. Päivittäisten liiketoimintariskien hallinnasta vastaavat tytäryhtiöt käyttäen hyväkseen konsernin erikoisosaamista. Riskienhallinnan tehtävä on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida liiketoimintaan liittyviä ja tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sekä merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä on selostettu tässä selvityksessä sivulla 20. Yhtiöllä ei ole omaa sisäistä tarkastustoimintoa. Hallitus ja tarkastusvaliokunta arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta säännöllisesti ja päättää mahdollisista erityistoimista sen mukaisesti. sisäpiirihallinto Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaantullutta listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on myös omat sisäpiirisäännöt. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet. Yhtiöllä on lisäksi yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Hankkeista, joilla toteutuessaan voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään erillistä hankekohtaista rekisteriä. Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivittää emoyhtiön talousosasto sisäpiiriläisten antamien tietojen pohjalta. Yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat saatavilla Euroclear Finland Oy:stä, 18
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 osoite, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000 sekä yhtiön kotisivuilta. tilintarkastus Konsernin tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Sixten Nyman, KHT. Kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin vuonna 2010 palkkioina yhteensä 115 tuhatta euroa ja muita palkkioita 16 tuhatta euroa. tiedottaminen Tiimarin tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä. Tiimarin sijoittajasivuilla (tiimari.com) julkaistaan yhtiön hallinnointia koskevat tiedot, pörssitiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen sekä muuta keskeistä sijoittajatietoa. taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄ SISÄI- NEN VALVONTA Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön raportointi tuottaa yhtiön johdon käyttöön ajantasaisesti riittävät ja olennaisesti oikeat tiedot ja että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta. TALOUSHALLINNON RAKENNE Tiimarilla on kaksi segmenttiä ja näillä useita tytäryhtiötä. Suomalaisten yhtiöiden taloushallinto hoidetaan vuonna 2008 toteutetun taloushallinnon kotiuttamisen jälkeen konsernin talousosastolla. Gallerixilla on oma talousjohtonsa Ruotsissa. Baltian maiden tytäryhtiöiden taloushallinnon hoito on ostettu paikallisilta kirjanpitotoimistoilta. Konsernin talousosastolla on controller, joka vastaa tytäryhtiöiden raportoinnin varmistamisesta ja ohjauksesta. Yhtiöt vastaavat konsernihallinnon ohjauksessa oman taloushallintonsa järjestämisestä siten, että se vastaa sekä paikallista lainsäädäntöä että tuottaa raportoinnin konsernin raportoinnissa käytettävien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) vaatimusten mukaisesti. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin talousjohtajan vastuulle. Konsernilla ei ole omaa sisäistä tarkastustoimintoa. Hallituksen tarkastusvaliokunta ja konsernin johto ostavat tarveharkintaan perustuen sisäisen tarkastuksen palveluita. JOHTAMINEN Tiimarin johtamisprosessiin kuuluvat osana tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet määritellään vuosittain laadittavan ja hyväksyttävän suunnitelman yhteydessä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain. Yhtiöt raportoivat kuukausittain toteutuneet tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä tärkeimmät taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat tapahtumat. Konsernin taloushallinto yhdistelee ja varmentaa yhtiöiltä saadut tiedot. Tiedoista tuotetaan kuukausiraportit konsernin johdolle ja hallitukselle. Raportti sisältää segmenttikohtaisesti ja konsernitasolla tuloslaskelman ja taseen. Koko tilikauden kuukausittaista operatiivista rahavirtaa seurataan ja ennustetaan konsernitasolla kuukausittain. Konsernin hallitus, johtoryhmä ja segmenttien johto seuraavat taloudellisen tilan kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista kuukausittain. TALOUSHALLINNON TIETOJÄRJESTELMÄT Suomalaisissa yhtiöissä on käytössä yhteinen taloushallinnon järjestelmä ja tilikartta. Muissa yhtiöissä on käytössä erilaisia järjestelmiä. Konsernin johdolle tuotettavaa raportointia ja julkista raportointia varten on ole- 19
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 massa yksi, keskitetysti ylläpidetty järjestelmä ja siinä yhteinen tilikartta. Konsernin taloushallinto ohjeistaa ja aikatauluttaa raportoinnin ja valvoo, että raportointi vastaa ohjeistusta. Taloudellisen raportoinnin ohjeistus perustuu konsernissa sovellettaviin EU:ssa hyväksyttyihin kansainvälisiin IFRS tilinpäätösstandardeihin. Konsernin taloushallinto ohjeistaa yksiköt ja niiden taloushallinnon talousraportoinnin sisällöstä ja aikatauluista. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTY- VÄ RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä uhkia, jotka toteutuessaan voisivat johtaa siihen, että johdolla ei olisi käytettävissään ajantasaisia, riittäviä ja olennaisesti oikeita tietoja yhtiön johtamiseksi tai että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit eivät antaisi olennaisesti oikeata tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta. Tiimari hallinnoi taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä taloushallinnon tarkoituksenmukaisella organisoinnilla, ohjauksella ja riittävällä resursoinnilla. Yksittäisten toimenkuvien oikeuksia rajataan riskien välttämiseksi, järjestelmien käyttöoikeuksia rajataan ja hallinnoidaan tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi konserniraportoinnin yhtenäinen tilikartta, tietotekniikan hyödyntäminen ja jatkuva ohjeistus tukevat riskien hallintaa. TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN Tiimari kehittää jatkuvasti taloushallintoaan. Taloudellista raportointia kehitetään yksinkertaistamalla sitä, kehittämällä konserniraportointijärjestelmää ja ennusteprosessia. riskit ja riskienhallinta Tiimarin riskienhallinnan tehtävä on tunnistaa, arvioida ja hallinnoida liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea taloudellisten tavoitteiden saavuttamista sekä turvata toiminnan jatkuvuus. Yhtiön tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo riskienhallinnan toimivuutta ja yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat päivittäisten liiketoimintariskien seurannasta, hallinnoinnista ja tunnistamisesta. Tiimarilla on kattava vakuutusturva keskeisten omaisuus-, keskeytys-, kuljetus- ja vastuuvahinkojen varalle. Vakuutusten hallinnointi on pääosin keskitetty konsernihallintoon paikallisia henkilövakuutuksia lukuun ottamatta. Konsernin taloushallinto hallinnoi rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kuvaus rahoitusriskien hallinnasta on esitetty vuosikertomuksessa osana tilinpäätöstä. LIIKETOIMINNNAN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ JA RISKEJÄ Yhtiö myy tuotteita kuluttajille oman vähittäiskauppaketjunsa tai franchising-liikkeiden kautta. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentyminen yhtiön markkinoilla: Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa saattaa vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Päämarkkinat ovat Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiöllä ei ole yksittäisiä suuria asiakkaita. Franchisingliikkeet ovat sidottuja päämieheensä, mutta kulutuskysynnän heikkenemisen aiheuttama liikkeiden kannattavuuden heikkeneminen voi aiheuttaa luottotappioriskin Gallerix-segmentissä. Yhtiön on keskittynyt ydinliiketoimintojensa kehittämiseen ja karsinut tappiollisia toimintoja. Ydinliiketoimintojen kehittämiseen sisältyy merkittävässä osassa tuotevalikoiman kehittäminen vanhojen tuotteiden karsiminen ja uusien, sesonkeja tasoittavien tuoteryhmien tuominen myymälöihin, Yhtiön kannattavuuden paraneminen on riippuvainen tappiollisten toimintojen mahdollisimman nopeasta lopettamisesta ja tuotevalikoiman onnistuneella kehittämisellä merkittävä vaikutus liikevaihdon kehitykseen. Kausiluontoisen liiketoiminnan rahavirta ja tulos kertyy tilikauden viimeisen neljänneksen aikana. Yhtiöllä on tilikauden alussa käytettävissään käyttöpääomarahoitukseen rahoituslimiitti, jonka ehtoihin sisältyy ns. cleandown vaatimus tilikauden vaihteessa. Lainaehtojen täyttymättömyys voi vaikuttaa yhtiön rahoituksen vastaiseen riittävyyteen ja yhtiön rahoitusasemaan heikentävästi. 20