Viisseiska Lokakuu 2010 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Palkat nousivat 1.10.2010 Luottamusmiesvalinnat 1.11. 31.12.2010. Puheenjohtajan palsta s. 2 Kirjoittajavieras s. 3 Toimitsijan tontti s. 3 Eduskunnan kuulumisia s. 4 Sisällysluettelo Palkat nousivat s. 5 Luottamusmiesvalinnat s. 5 Turvayhteistyö s. 6 Iltatori s. 7 Jäsenedut s. 7 Jäseniltä s. 8 9 Yleinen saunailta s. 10 57-spesiaali s. 11 Jaostoilta s. 12 14 Lasten sivu s. 15 Someron ao 315 s. 16
2 Viisseiska Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho Puheenjohtaja Salon metallityöväen ao ry 57 Porvaripolitiikan arkipäivää, osa 2. Nykyinen eduskuntamme on sanalla sanoen melko erikoinen. Lähes viikoittain ilmenee joku, joka keikkuu toimillaan laillisuuden rajamailla tai jopa sen rajan väärällä puolella. Erilaiset viranomaiset tutkivat jo usean edustajan tai ministerin tekemisiä. Mielestäni lausuma, että ainakin hallituspuolueiden edustajia on vaikea päästä tapaamaan, pitää paikkansa. Heistä kun puolet juoksee maratonia ja toinen puoli juoksee poliisia pakoon. Jos ja kun äänestäjät ovat valveutuneita, tulee ensi kevään vaaleissa vaihtumaan iso osa edustajia. Tietojeni mukaan yli kaksikymmentä edustajaa on jo ilmoittanut jättävänsä paikkansa vapaaehtoisesti. Osa pitkään ja ansiokkaasti palvelleena. Niin ikään iso osa nykyisistä edustajista on niitä, jotka eivät ansaitse ainoatakaan ääntä. Sanotaan, että parlamenttimme olisi läpileikkaus Suomen kansasta. Uskallan olla asiassa erimieltä. Ensinnäkin siellä on enemmistövallassa poliittinen ryhmittymä, jonka luonnolliset kannattajat ovat kansanosana vähemmistönä. Toiseksi, eduskuntaan on tällä vaalikaudella pesiytynyt niin paljon kaikenlaista filunkiporukkaa, että edellä olevan väittämän mukaan maamme olisi kansoitettu tasaisesti pohjoisesta etelään ja idästä länteen sekalaisella roskaväellä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, eihän näin voi olla. Näitä sopankeittäjiä on myös monen yhtiön hallintoneuvostoissa ja hallituksissa nauttimassa suurista palkkioista. En mielelläni antaisi omaa yritystä tällaisten sählärien käsiin. Esimerkiksi Alko on meidän omaisuutta. Eduskunnassa ja ainakin hallituksessa, puhuu nyt rahan valta. Päätöksiä tehdään sen mukaan, mitä raha keksii kulloinkin määrätä. Muusta kansanosasta ei välitetä, se saa tulla toimeen omillaan. Ei esimerkiksi käsiin räjähtäneen nuorisotyöttömyydenkään hoitoon irronnut liiemmälti varoja. Päähallituspuolue, Kokoomus, huolehtii suurteollisuuden ja ison rahan eduista, apupuolue, Keskusta, kantaa huolta maatalousväestöstä. Todellisista veronmaksajista, työntekijöistä, huolehditaan juuri sen verran, että veronmaksukyky säilyy. Hallitus tekee näennäisen jämäköitä päätöksiä ja vähän ajan kuluttua peruuttaa tai korjaa niitä taustavoimien mielenmukaisiksi. Esimerkkinä voisi mainita jätelain ja energiaveropaketin. Energiaverouudistuksestakin suurin lasku lankesi tavalliselle veronmaksajalle. Energiaveropaketin tuloilla korvataan työnantajien Kela-maksun poistamisesta aiheutunut vaje valtion kassassa. - Selvä porvarihallituksen tekemä tulonsiirto kansalaisilta teollisuudelle. Tähän kaikkeen kun lisätään vielä populistipuolue Persu, joka kirjoittaa puolueohjelmaansa aina sitä mukaa, mitä mieltä kansalaiset kulloinkin ovat asioista, niin soppakattila on täynnä melkoista keittoa. Rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa on jo heti valtiopäivien avauspäivästä lähtien merkkejä siitä, mitä kokemattomuus vallan käytössä voi saada aikaan. Kotikaupungissamme Salossa kiehuu myös melkoinen porvaripolitiikalla maustettu soppa. Vuonna 2007 päättivät kymmenen lähiseudun kuntaa lyödä hynttyyt yhteen ja perustaa uuden Salon. Alueella käytiin tietysti laajaa keskustelua asiasta. Näkyvimmäksi keskusteluksi taisi silloin nousta vaakuna-asia. Yhdistymissopimuksessa kun sovittiin, että uusi kaupunki ottaa vaakunakseen silloisen Halikon vaakunan. Talousnäkymistä silloin ja nyt tulevaisuudessa, ei paljon julkisia kommentteja esitetty. Uskottiin suurkunnan talouden korjaantuvan, kun pannaan kymmenen kuntaa yhteen. Uskottiin kai, että jos jokaisen yhdistyvän kunnan x-määrä omaisuutta lasketaan yhteen kymmeneksi x:ksi, että se on enemmän kuin kymmenen erillistä x:ä. Eli Suomeksi sanottuna: kun yhdistetään kymmenen persaukista kuntaa saataisiin yksi varakas suurkunta. Se ei nyt vaan kerta kaikkiaan mennyt niin. Nyt ollaan lähes vararikon partaalla ja tehdään leikkausja säästölistoja. Kaupunginjohtaja on esittänyt yhdeksi säästökeinoksi kaikilta työntekijöiltä pidätettäväksi kahden viikon palkkaa vastaava summa. Eli kaikki lomautetaan kyseiseksi ajaksi. Kaupunginjohtajan lähin juoksupoika, hallituksen puheenjohtaja kiirehti tietysti kannattamaan esitystä. Nyttemmin tämä leikkauslista on saanut myös hallituksen siunauksen, porvareitten äänillä. Demaripuolueen esityksessä kaivattiin kaikkia salolaisia talkoisiin talouden kuntoon saattamiseksi. Puolue on esittänyt jo ensivuodeksi veroprosentin korotusta yhdellä prosenttiyksiköllä. Pakkolomista luovuttaisiin. Tämä ei käy kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kun hänen mielestään se alentaa ostovoimaa. Sitä ei sitten varmaan tee kahden viikon pakkoloma. Vai vastustaako hän veronkorotusta sen takia, kun se koskisi myös hänen heimoveljiään. Hyvät lukijat, toverit, lopuksi haluaisin muistuttaa kaikkia, että ensi keväänä on eduskunta vaalit ja meikäläisissä on varmasti hyviä ehdokkaita. Hyviä ja rehtejä, rahan pilaamattomia. Toivoisin, että me kaikki kävisimme äänestämässä niin, ettei minun tarvitsisi kirjoittaa enää kolmatta jaksoa tähän porvaripolitiikan arkipäivää- sarjaan. Hyvää syksyä ja luistavaa talvea Metalli 57:n toimisto palvelee jäseniä: Autamme jäsenyyteen, työttömyyteen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat, Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone, jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys. Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja. Tervetuloa toimistolle! Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Helsingintie 16, 24100 Salo puhelin: (02) 731 4553 fax: (02) 731 4053 sähköposti: toimisto@metalli57.com osaston kotisivut: www.metalli57.com Toimiston aukioloajat: Maanantai 9-12 ja 14-17 Tiistai 8-12 Keskiviikko 9-12 ja 14-17 Torstai 9-12 ja 13-17 Perjantai 10-12 ja 14-17 Aattopäivinä 9-13 VIISSEISKA Tekijät: Outi Aaltonen Lasse Helskyaho Esa Hynynen Anne Mäki Harri Ylander Painos: 5500 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2010 Seuraava lehti ilmestyy Maaliskuussa 2011. Aineisto viimeistään 7.3.2011 Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. www.metalli57.com Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006
Viisseiska 3 Työntekoa verotetaan entistä kevyemmin, mutta kulutuksen verot ovat nousussa. Tätä suuntausta perustellaan sekä työllisyydellä että ympäristösyillä. Tavallisen suomalaisen palkansaajan työstään maksamat verot ovat tasaisesti alentuneet pitkin 2000-lukua ja itse asiassa jo vuodesta 1995 lähtien, koko Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitusten ajan. 3000 euron keskitason kuukausipalkasta menee tänä vuonna veroihin noin 30 prosenttia. Parin tonnin palkasta veroa menee arviolta 22-23 prosenttia ja viiden tonnin tulosta jo 37-38 prosenttia. Euroissa verojen määrä karkeasti laskettuna tuplaantuu, kun noustaan 2000 euron kuukausipalkasta 3000:een ja taas kaksinkertaistuu, kun siirrytään siitä 5000:een. Ensi vuonna ollaan suunnilleen samoissa lukemissa. Nämä keskimääräiset prosentit pitävät sisällään valtion tuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron sekä sava- ja tel-maksut ynnä verottajan viran puolesta tekemät vähennykset. Oma henkilökohtainen veroprosentti eroaa tuosta jonkin verran mm. kotikunnasta ja omista verovähennyksistä riippuen. Viisitoista vuotta sitten keskipalkasta meni veroa vielä 38 prosenttia, joten alaspäin on tultu reippaasti. Ilman kevennyksiä keskipalkasta jäisi joka kuukausi noin 250 euroa vähemmän käteen. Verotus kevenee ja kiristyy Muutos tuntuu mukavasti lompakossa. Kehitys on edennyt pienin askelin, mutta yhteen suuntaan vuodesta toiseen. Kevennykset ovat olleet samaa mittaluokkaa - noin 8 prosenttiyksikköä käytännössä kautta linjan pienistä palkoista suuriin. Keskituloisen palkansaajan ostovoima on 2000-luvulla kasvanut parhaiten sellaisina vuosina, jolloin palkankorotukset ja veronkevennykset ovat sopivalla tavalla asettuneet yhteen. Tällaisia vuosia olivat erityisesti 2004 ja 2009, jolloin ostovoiman kasvu oli 5 prosentin luokkaa. Autot, perinnöt ja kuluttaminen Entä muut tavallisten ihmisten verot? Auton hankinnan verot ovat alentuneet, mutta toisaalta vuotuinen vero ja bensaverot nousseet. Sama suunta jatkunee myös tulevaisuudessa. Verojen ja tekniikan kehityksen yhteistuloksena vähän kuluttavalla autolla autolla ajelu tulee nykyään entistä halvemmaksi, mutta iso bensarosvo kouraisee yhä syvemmältä kukkarosta. Perintöjen ja lahjojen verotusta kevennettiin joku vuosi sitten reilusti. Kevennysten painopiste oli nimenomaan tavallisten ihmisten pienehköissä perinnöissä. Kunnissa kiinteistöverot ovat nousseet. Myös kuntien veroprosentit ovat kiivenneet ylöspäin, mutta samalla ansiotulovähennyksellä on tehty kunnallisverosta progressiivinen vero; pienituloiset maksavat nykyisin kunnallisveroa selvästi vähemmän, myös suhteellisesti. Energian verot ovat nousseet ja nousevat taas vuodenvaihteessa. Viinaveroja on hissattu väliin alas, väliin korkeammalle. Ei ole vaikea ennustaa, että suunta tulevaisuudessa on lähinnä ylöspäin. Tupakoitsijoiden harvenevat joukot maksavat vuosi vuodelta enemmän veroa. Karkkivero palaa ensi vuoden alusta. Kulutuksesta maksettavat arvonlisäverot nousivat juuri yhdellä pykälällä, mutta suurin muutos on ollut ruuan ja ravintolatarjoilun alv:n alentaminen 13 prosentin tasolle. Kulutustottumukset ratkaisevat Entä miten käy tulevaisuudessa? Seuraavan vaalikauden verolinjoja on pohjustanut valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämä verotyöryhmä, jossa on myös mukana Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Viime kuukausien poliittisesta verokeskustelusta voi myös jo tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Hetemäen työryhmä esitti kesällä, että palkkaveroja pitäisi myös jatkossa pyrkiä alentamaan, mutta vauhti ei välttämättä näissä talouden oloissa ole kovin hurja, vaikka tahtoakin olisi. Samaan suuntaan ovat vaihtelevin perustein puhuneet myös suurimmat puolueet ja ammattiyhdistysliike kannanotoissaan. Vuodenvaihteen tienoilla Hetemäen työryhmältä on tulossa esityksiä myös eri verovähennysten kohtalosta. Todennäköistä on, että vähennyksiä esitetään viilattavaksi sieltä täältä, prosentteja ja euromääräisiä ylärajoja varmaankin eri kohdissa esitetään alennettaviksi. Sen sijaan isoja ja kansalaisten suosimia vähennyksiä tuskin kokonaan poistetaan. Meillä säilyy siis esimerkiksi asuntolainakorkojen vähennysoikeus ja kotitalousvähennys jatkossakin, mutta kenties hieman muokattuna. Kunnallisverojen ja kiinteistöveron noususuunta jatkunee myös tulevaisuudessa. Samoin on helppo veikata, että kulutukseen kohdistuvat arvonlisäverot lähivuosina vielä kiristyvät. Muutenkin palkansaajan maksamien verojen määrä riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän hänen kulutustottumuksistaan, oli sitten puhe energiasta, autosta, viinasta ja tupakasta tai kuluttamisesta yleensä. Veroilla myös yritetään ohjata käyttäytymistä entistä enemmän. Tyyppiesimerkki on autoilu, jossa hiilidioksidin pössyttely ilmastoon määrittää vuosi vuodelta vahvemmin auton ja ajamisen verotusta. kirjoittajavieras Viinan ja tupakan kiristyvien verojen lisäksi myös karkkivero tarkentunee jo lähivuosina yleiseksi sokeriveroksi. Omasta kulutuksesta lopulta riippuu miten nämä ja kiristyvät energiaverot kuhunkin vaikuttavat. Ero voi olla suuri riippuen siitä, miten ja missä asuu ja miten lämmittää asuntonsa, millaisella autolla ajaa, juoko viinaa ja syökö sokerisia. Antti Marttinen Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton viestintäjohtaja. Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jossa on 228 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa. Lisätietoa osoitteessa www. veronmaksajat.fi. Toimitsijan tontti Metallin työttömyyskassalla takana haasteellinen vuosi Tilastokeskuksen uusimmat työttömyysluvut kertovat, että työttömyysaste on kääntynyt Suomessa laskuun. Oman liittomme tutkimusosaston laatimassa kesäkuun suhdannekatsauksessa arvioitiin metalliteollisuuden näkymien parantuneen selvästi vuodelle 2010, vaikkei niitä kovin valoisina vieläkään voitu pitää. Tutkimusosasto ennustaa, että vuoden 2011 näkymät ovat paremmat kuin tänä vuonna. Alkava lama ja työttömyys alkoivat näkyä Metallin työttömyyskassassa marras- joulukuussa 2008. Joulukuussa ansiopäivärahaa maksettiin 8 253 jäsenelle, kun kesäkuukausina päivärahaa sai 6 600 jäsentä. Työttömyys kasvoi koko vuoden 2009 ajan niin, että joulukuussa päivärahalla oli jo 28 147 jäsentä. Ansiopäivärahan saajia oli koko viime vuoden aikana yhteensä 59 000, kun edellisenä vuonna saajien määrä oli 18 000. Vuoden 2009 päivärahan saajien luku oli suurin ja vuoden 2008 luku oli pienin sitten 1990- luvun laman. Ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut tänä vuonna kuukausittain niin, että tammikuussa päivärahalla oli 24 370 saajaa ja elokuussa 18 365 saajaa. Elokuun loppuun mennessä päivärahan saajia on ollut yhteensä 46 559. Onneksi kaikki työttömät jäsenet eivät ole menettäneet työpaikkaansa, vaan lomautusta on käytetty paljon nykyisen laman aikana. Viime vuoden joulukuun 28 000 päivärahaa saaneesta jäsenestä yli 17 000 oli lomautettuna ja elokuun 18 000 päivärahan saajasta lomautettuja oli 6 000. Työttömyyden nopeaa ja rajua kasvua ei osannut kukaan ennustaa, ei mitkään tutkimuslaitokset eikä ministeriötkään. Vaikka työttömyyskassa ryhtyi loppuvuodesta työpaikoilta saatujen huolestuttavien tietojen perusteella nopeaan tahtiin hankkimaan uusia työtiloja sekä palkkaamaan ja opettamaan uusia työntekijöitä, ensimmäisten päivärahahakemusten käsittelyajat venyivät kohtuuttoman pitkiksi. Pisimmillään käsittelyaika oli viime vuoden elokuussa, jolloin se oli yli kolme kuukautta. Loka- marraskuussa käsittelyaika saatiin laskettua kahteen kolmeen viikkoon, jossa on sen jälkeen pysytty. Työttömyyskassaan palkattiin vuonna 2009 61 uutta työntekijää, jolloin työntekijämäärä lähes tuplaantui. Työtilanteen parantuessa kaikkia määräaikaisia työsuhteita ei ole tarvinnut jatkaa, henkilöstön kokonaismäärä on tällä hetkellä 88. Työttömyyskassa sai pahimmassa työtilanteessa apua liitolta. Liiton työntekijät hoitivat työttömyyskassan puhelinpalvelun viime vuonna useiden kuukausien ajan lähes kokonaan. Työttömyyskassan palvelunumeroon tuli vuonna 2009 yhteensä 209 435 puhelua, kun niitä edellisenä vuonna tuli 32 836. Työttömyyskassan asiamiesten, niin ammattiosastojen kuin luottamushenkilöidenkin, apu jäsenten palvelussa on ollut hyvin merkittävää. Jäsenten tilannetta helpotti heinäkuussa 2009 voimaan tullut laki, joka mahdollisti ns. ennakkomaksun maksamisen ansiopäivärahan hakijalle ennen varsinaisen päivärahapäätöksen tekemistä. Ennakkomaksua maksettiin viime vuoden aikana 2 766 jäsenelle. Tämän vuoden aikana ennakkomaksulle ei ole ollut tarvetta. Työttömyyskassalla on ollut muitakin haasteita kuin valtava työmäärän kasvu. Tämän vuoden alusta tuli voimaan laaja työttömyysturvalain uudistus, jolla entinen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuki ja omaehtoisen koulutuksen koulutuspäiväraha lopetettiin. Nyt koulutusten ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, jota voi tietyin edellytyksin saada normaalia päivärahaa korkeampana, jos koulutus sisältyy TE-toimiston kanssa tehtävään työllistymissuunnitelmaan. Ikävä kyllä joudun toteamaan, että tälläkin lainmuutoksella työttömyysturvasta tehtiin entistä mutkikkaampi niin päiväraha-asioita ratkaisevien työntekijöiden kuin päivärahaa saavien jäsentenkin kannalta. Iso haaste on ollut myös työttömyyskassan uuden maksatusjärjestelmän käyttöönotto syyskuun alussa. Järjestelmässä on vielä korjattavia lastentauteja, mutta uskomme kuitenkin, että saimme käyttöömme modernimman järjestelmän, joka mahdollistaa esim. jäsenille aiempaa paremmat sähköiset palvelut. Lomautettujen jäsenten kannalta hyvä uutinen on se, että Metallin työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on sovittu valtiovallan kanssa lyhennettyjä työviikkoja koskevan määräaikaisen lain jatkamisesta vielä vuodella. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhennettyjen työviikkojen ajalta ei makseta ensi vuonnakaan soviteltua päivärahaa, vaan normaalia täyttä päivärahaa, jos jäljelle jäävä työaika ei ylitä 80 prosenttia normaalista työajasta kalenteriviikon tarkastelujaksolla. Tällöin yhdeltäkin lomautuspäivältä viikossa voidaan maksaa täyttä päivärahaa edellyttäen, ettei viikolla tehdä neljänä työpäivänä normaalia 8 tuntia pidempää päivää. Alussa mainitun Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan syyskuussa jo 56 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. 39 prosenttia kuluttajista uskoi, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana. Vuosi sitten usko oli lamassa, vain 16 kuluttajaa sadasta uskoi työttömyyden vähenevän. Samaan aikaan saimme lukea työ- ja elinkeinoministeriössä valmistuneesta selvityksestä, jonka mukaan työttömäksi joutumisella on usein pitkäaikaiset seuraukset. Suunnilleen puolet ei enää koskaan palaa takaisin työelämään. Tutkimuksessa seurattiin vuoden 1993 yli 500 000 työtöntä aina vuoden 2008 loppuun saakka. Vuoden 1994 lopussa heistä oli palannut työelämään 27 prosenttia. Vuonna 2000 työllisten osuus oli noussut 47,7 prosenttiin, josta se ei enää noussut seurantajakson loppuun mennessä. Päättäjien pitäisi nopeasti puuttua pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja ehkäisyyn niin, ettei tämän laman seuraukset ole samanlaiset kuin 1990- luvun laman. Toki tiedetään, ettei se ole helppoa eikä halpaa. Marja-Leena Meriläinen Metallityöväen Työttömyyskassa kassanjohtaja
4 Viisseiska Eduskunnan kuulumisia Vihreiden ja Sdp:n välillä on monia poliittisia yhtäläisyyksiä, mutta politiikan erot ovat konkretisoituneet mielenkiintoisella tavalla vihreiden ollessa hallituksessa ja Sdp:n puolestaan oppositiossa. Sdp lähtee edelleen siitä, että kotimainen teollisuus on keskeinen voimavaramme myös tulevaisuudessa. Vihreät ovat puolestaan luopumassa teollisuudesta kokonaan. Työministerin salkku on ollut vihreillä koko hallituskauden ajan. Ensin sitä piti hallussaan Tarja Cronberg. Kirjassaan Uuden työn politiikka Cronberg linjasi, että telakkateollisuus on auringonlaskun ala, jonka tukeminen ei ole järkevää. Tämänkaltainen linjaus tuottaa varsin kyseenalaisia tuloksia etenkin Turussa, missä STX:n telakan vaikeudet tietävät työttömyyden räjähtämistä käsiin. Pahimmillaan puhuttaisiin 14 000 työpaikan menettämisestä. Olisi äärimmäisen vahingollista, jos Salon seutukunnan lisäksi maakuntaan tulisi toinenkin äkillisen rakennemuutoksen alue, etenkin kun Varsinais-Suomi on yksi niistä alueista, joilla työttömyys ei vielä ole kääntynyt laskuun. Anni Sinnemäki, vihreiden toinen työministeri tällä kaudella, on jatkanut edeltäjänsä linjoilla. Myös Sinnemäeltä olemme kuulleet linjanvetoja, jotka ovat aidosti työläisten etuja ajaville poliittisille puolueille vieraita ja käsittämättömiä. Yksi Sinnemäen pysäyttävä lausunto kuultiin eduskunnan kyselytunnilla viime vuoden lopulla, kun hän kirkkain silmin totesi, että pitää lomautuksia käyttökelpoisena keinona jakaa töitä ihmisten kesken. Työministeri on myös hiljattain jo Istuva oikeistohallitus vähentää vuodelle 2011 työttömyyden torjuntaan tarkoitettuja varoja 58 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Palkkatuella tapahtuvaan työllistämiseen varataan rahaa 17 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Sitä on vaikea ymmärtää yli 11 prosentin työttömyyden kanssa kampailevassa Salon kaupungissa ja yli13 prosentin työttömyyden Turussa, jossa telakan synkkä tilanne uhkaa nostaa työttömyyden vuodenvaihteessa yli 20 prosentin. Vuonna 2007, siis ennen lamaa, työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (työllistettynä, työharjoittelussa, koulutuksessa jne.) oli 87000 työtöntä. Työttömyyden räjähdettyä vuonna 2009 toimenpiteissä oli vähemmän, eli 79500 työtöntä. Samaa linja jatkuu ensi vuonna. Hallitus ei torju aktiivisesti työttömyyttä, vaikka enemmän kuin joka viides alle 25-vuotias nuori on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa koko maassa 39 prosenttia, ja Varsinais-Suomessa 75 prosenttia. Vauhti on hirmuinen. Mutta miksi työttömyyden torjuntaa panostetaan vähemmän, vaikka nähdään että työttömyys on pitkittymässä ja jopa 100.000 työttömän toimeentulo romahtamassa? Oikeisto ajaa armottoman kyynistä Vihreän ja punaisen syksyisiä sävyjä - ennättänyt julistamaan massatyöttömyyden torjutuksi. Työttömyysluvut näyttävät silti edelleen, että noin 300 000 ihmistä on työttömänä ja näistä nuoria on noin 40 000. Samalla pitkäaikaistyöttömyys kasvaa 40 prosentin vauhdilla, Varsinais-Suomen kohdalla luku on jopa hälyttävät 75 prosenttia. Ei voi kun ihmetellä, missä todellisuudessa hallitus elää, kun se esittää vuoden 2011 budjettiin jälleen työllisyysmäärärahojen leikkausta jopa 60 miljoonalla eurolla. *** Ensi vuoden budjetin verotuksellisista lähtökohdista positiiviseksi voi lukea sen, että työn tekemisen verotuksen kiristyminen estetään. Kuitenkin samaan aikaan kulutuksen ja energian verotus kiristyy. Tulonjaollisessa mielessä tämä vie meitä kohti tasaveroa, eli tulonjakoa tasaavien progressiivisten verojen merkitys pienenee samalla kuin tasaverojen osuus kasvaa. Osaltaan tilannetta vääristää vielä kunnallisveron nouseminen erittäin monessa kunnassa ensi vuodeksi. Kansalaisten maksettavaksi maksukyvystä riippumatta tuleva energiaveropaketti paikkaa valtion budjettiin tämän vaalikauden alussa tehtyjä aukkoja. Nehän syntyivät porvarihallituksen hyvätuloisille ohjaamista veronkevennyksistä ja Kela-maksun poistosta. Hallituksen energiaveropaketissa on kysymys siis suuresta tulonsiirrosta tavallisilta palkansaajilta ja eläkeläisiltä hyvätuloisille maanviljelijöille ja suuren rahan elinkeinoelämälle. Pääministeri Kiviniemi on julkisuudessa kertonut olevansa tasaveroa vastaan. Samalla hän on kuitenkin torjunut pääomatuloverojen muuttamisen progressiiviseksi ja linjannut veronkorotuskohteiksi ainoastaan tasaveroina perittävät välilliset verot, kuten arvonlisävero ja energiaverot, joita on jo korotettu tai päätetty korottaa. Yleisen arvonlisäverokannan korottaminen tämän vuoden heinäkuun alusta on jo asettanut palveluvaltaisille pk-yrityksille suuria hinnankorotuspaineita. Hinnan korottaminen vähentää kulutusta ja toisaalta konkretisoituu lopulta kuluttajan maksettavaksi. Energiaverotuksen korotus kohottaa suomalaisten asumiskustannukset kohtuuttomalle tasolle. Hätiköidysti läpiviedyn energiaverouudistuksen perusperiaatteena on ohjata kuluttamista ympäristölle edullisempaan suuntaan. Asunnon lämmityksestä on kuitenkin erittäin hankalaa pihistää. Oman ongelmansa hallituksen ratkaisu tuo kaukolämpöön, jonka verokohtelu vaarantaa sen energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen tuotannon. Sdp on esittänyt pienituloisten asumisen tukemista ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista lisää erityisesti kasvukeskuksiin. Lisäksi olemme esittäneet, että kunnallisveron perusvähennyksen alaraja tulisi nostaa 3000 euroon. Tällä tuettaisiin esimerkiksi pienituloisia lapsiperheitä ja eläkeläisiä selviämään veronkorotusten tuomista lisälaskuista. Keskeistä olisi myös saada esille energiaverouudistuksen vaikutukset tulonjakoon, kuten olemme esittäneet. *** Sdp on ottanut kantaa kaksien työmarkkinoiden syntymisen estämiseksi. Kaksissa työmarkkinoissa on kysymys toisaalta harmaasta taloudesta, joka syö arviolta 11-14 miljardia euroa joka vuosi kaikkien suomalaisten hyväksi kerättävästä verokakusta. Lisäksi se murentaa rehellisen yritystoiminnan perusteita, kun se tekee käytännössä miltei mahdottomaksi pärjätä urakkakilpailuissa rehellisellä toiminnalla. Harmaa talous kukoistaakin etenkin rakennusalalla, jossa ulkomaalaisia työntekijöitä tuodaan halpatöihin surkein työehdoin ja yhteiskunnalliset velvoitteet laiminlyöden. Sdp:n pitkään ajama käännetty arvonlisäverojärjestelmä tulee vuonna 2011. Uudistuksen myötä veron maksaa ostaja eikä myyjä, jolloin sitä on hankalampi kiertää. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on hyvä ensimmäinen askel harmaan talouden Työllistämiseen vähemmän rahaa, työttömyyden kasvuun ei puututa Olen aina ollut tiukan ammattiyhdistystoiminnan ja jäsenvallan kannattaja. Olen pettynyt Metalliliiton 1 1,5 prosentin linjaan. Saksan IG-Metall vaatii 6 prosentin korotuksia. Puhutaan kuitenkin yhteisistä eurooppalaisista työmarkkinoista. Miten se suomalaisen duunarin hinta voi olla näin paljon alempi. Eläminen maksaa kuitenkin suurin piirtein saman meillä kuin Saksassakin. Suomessa on kadonnut kyky vaatia ja nojata ammattiyhdistysliikkeen jäsenvoimaan, sanoo kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Hän toimi ennen kansanedustajaksi valintaansa turkulaisen Metalli 49:n toimitsijana 28 vuotta. ja piittaamatonta politiikkaa. Se pyrkii työttömyysturvan satojen miljoonien säästöihin pudottamalla kymmeniä tuhansia ansiosidonnaiselta turvalta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varaan. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi työttömyysturvan säästöt ensi vuonna 347 miljoonaksi euroksi. Juuri samasta syystä hallituspuolueet ajoivat läpi vuosi sitten työttömyysturvalain heikennyksen, joka vei työttömiltä ansiosidonnaisen koulutustuen 500 työttömyysturvapäivän täyttyessä. Aiemmin koulutukseen osallistuminen jatkoi ansioturvan kestoa. Suomessa kokonaisturva on nyt selväsi heikompi kuin Ruotsissa, jossa turvan kokonaiskesto on 750 päivää. Tappelimme heikennystä vastaan, mutta oikeistoenemmistö ajoi lakimuutoksen voimaan. Tämä kaikki on vain yksi juonne uusliberalistisessa ns. sisäisen devalvaation politiikassa. Sille on ominaista korkean työttömyyden ylläpitäminen, matalat palkankorotukset, jopa palkkojen alentaminen, työttömyys-, eläke- ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, eläkeiän korottaminen ja julkisen sektorin supistaminen. Sen iskusanoja ovat: julkisen talouden kestävyysvaje ja ylivelkaantumisen pysäyttäminen. Muu hoituu veropolitiikalla: yritysveroja alennetaan ja suurituloisia suositaan, mutta toisaalta kansan enemmistön torjuntaan, mutta ainoana toimenpiteenä se jää riittämättömäksi. Sdp onkin ehdottanut verotustiedot sisältävää sirukorttia työntekijöille. Rakennustyömaalla vaaditaan jo nyt työntekijöiltä valokuvallinen tunnistekortti. Tähän korttiin tulisikin nyt lisätä työntekijän veronumero, jolloin viranomaisella tai luottamusmiehellä olisi reaaliaikainen mahdollisuus tarkistaa, että veronmaksu on kunnossa. Tämä olisi konkreettinen työkalu valvontaan, joka on keskiössä harmaan talouden torjunnassa. Keskeistä olisi myös lisätä resursseja valvontaan eikä leikata niitä kuten tällä vaalikaudella on tehty. Aurinkoista syksyä, toverillisesti Katja Taimela kansanedustaja, sdp toimeentuloa kiristetään kulutusveroja korottamalla ja luomalla uusia veroja ja palvelumaksuja. Tätä eliitin politiikkaa aiotaan Suomessa jatkaa myös ensi kevään vaalien jälkeen. Siksi valtamedia, Sanoma-konserni ja median pienemmät paarmat ja hirvikärpäset pörisevät kokoomukselle paalupaikkaa ja kansan tyytymättömyydelle mahdollisimman suurta hukkaputkea äänivyöryä politiikan helppoheikeille! Siksi politiikan todellisesta sisällöstä ja vaikutuksista arjen tasolla ei sallita avointa keskustelua, silloin kun kansalaisten toimeentuloa koskevia päätöksiä valmistellaan. Jälkeenpäin kansalaisille kyllä tarjotaan vapaa oikeus hämmästellä: Missä tämäkin on taas päätetty? Tunnettu brittiläinen yhteiskuntatutkija David Harvey on tehnyt osuvan yleistyksen: Uusliberalismin tavoite jakaa tuloja uudelleen ja nostaa yläluokan asemaa on onnistunut. Käynnissä on kaiken aikaa mitä hienostuneimmin muodoin käyty luokkataistelu, jossa edistyksellisetkin tutkijat ovat puhuneet luokkataistelun lakkaamisesta. Jyrki Yrttiaho kansanedustaja, vas. Varsinais-Suomi, Raisio Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja Tulevaisuusvalio-kunnan jäsen Raision kaupunginvaltuutettu
Viisseiska 5 Luottamusmiesvalinnat 1.11. 31.12.2010. Työpaikoille tulee valita pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet joulukuun loppuun mennessä. Luottamusmiehen valinta on tärkeää. Nykyiset palkkaratkaisut näyttävät kaikki sisältävän työpaikkakohtaisen erän, jonka jakaminen vaatii jonkun neuvottelemaan asiasta työntekijöiden puolesta. Palkka- ja työaika-asioiden oikeellisuuden varmistaminen ja muu työntekijöiden edun valvonta vaatii työntekijöiden luottaman henkilön paikallaoloa työpaikoilla. Valintaprosessi Työpaikalla pidetään ehdokasasettelukokous, josta ilmoitetaan työntekijöille vähintään 7 kalenteripäivää ennen kokousta. Sitä ennen on asiasta sovittava työnantajan kanssa. Jos kokouksessa ehdotetaan vain yhtä ehdokasta luottamusmieheksi ja hänen varakseen, tulevat he valituksi jo tuossa kokouksessa. Jos ehdokkaita on useampia, pidetään heidän kesken vaalit. Ohjeita vaalien pitämiseksi ja äänestyslippuja saa ammattiosastolta. Muistakaa tehdä ilmoitus ammattiosastolle Luottamusmiesilmoitus, jonka myös työnantaja on allekirjoittanut, tulee aina lähettää ammattiosastolle, - siinäkin tapauksessa, että entinen luottamusmies jatkaa toimessa. Luottamusmiesilmoitus ja vaaliohjeet lähetetään liitosta kuluvan kauden luottamusmiehelle. Sellaisen saa myös ammattiosastolta. Valitkaa työpaikallenne luottamusmies! Outi Aaltonen Jukka Kangasniemi Im Memoriam Yhdeksäntenä päivänä toukokuuta sain ikävän viestin. Nykyajalle ominaiseen tapaan minut tavoitti tekstiviesti, jossa luki: Jukka nukkui pois. Vakava sairaus oli ottanut Jukasta voiton. Juuri ennen viestiä hänen voimansa olivat ehtyneet. Niin kuin monet meistä opin minäkin tuntemaan Jukan yhtenä aktiiveista Salon metallityöväen ammattiosaston toiminnassa, toimikunnan ja monen jaoston aktiivisena jäsenenä. Jukka huolehti jäsenistön edunvalvonnasta vaikuttamalla siihen ammattiosaston kautta. Jukan vaikuttaminen oli kokonaisvaltaista. Tämä ilmeni esimerkiksi siitä, kun hän murehti myös ammattiosaston taloudellisesta kehityksestä. Jukan mielestä varaton yhdistys ei pystyisi turvaamaan jäsenistön edunvalvontaa täysipainoisesti. Jukan hoidettavaksi uskotut tehtävät hän hoiti kaikki luottamuksen arvoisesti ja luottamusta osoittaen. Hänen tuolinsa kokoussalissa oli erittäin harvoin tyhjä. Jos hän joutui jostakin pakottavasta syystä jäämään pois kokouksesta, muisti hän siitä aina ilmoittaa. Usein hänellä oli esteestä ilmoittaessaan myös terveisenä kokoukselle jokin tärkeä asia, jonka hän halusi puheenjohtajan tuovan kokouksessa esille. Jukka siis vaikutti poissaolostaan huolimatta. Oli kuitenkin ehkä jo voimien ehtymisen merkki, kun häneltä tuli viimeinen esteestä ilmoittaminen tekstiviestinä. -Tämä vain kuukautta ennen hänen poismenoaan. Vaikka Jukan kohdalta jäikin niitten punaisten työväenaatteen kukkasten hoitaminen kesken ja vaikka se kokoussalin tuoli hänen kohdallaan onkin nyt tyhjä, voin kuitenkin sanoa, että Jukka jätti näkyvän ja pysyvän jäljen järjestöihin, joissa oli mukana. Lasse Helskyaho Ammattiosasto tiedottaa Palkat nousivat Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry pääsivät elokuussa sopimukseen metallin pääalan palkankorotuksista: Mitä on tapahtunut työpaikalla ennen palkankorotusta Työnantajan ja pääluottamusmiehen on tullut käsitellä palkkaratkaisua keskenään viimeistään 30.9.2010 mennessä. Tällöin on tarkasteltu yrityksen talous-, tilauskanta- ja työllisyystilannetta, joiden perusteella on arvioitu palkankorotuksen toteutustapa, suuruus ja ajankohta. Työpaikkakohtaisessa tarkastelussa on palkkaratkaisun mukaan voitu päätyä 1,5%:n kustannusvaikutusta pienempiin tai suurempiin korotuksiin. Mikäli työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä, on työnantaja voinut käydä neuvottelut muun työntekijöiden tätä varten valitseman edustajan kanssa. Mikäli yksimielisyyttä erilaisesta työpaikkakohtaisesta palkkaratkaisusta ei ole saavutettu, korotetaan palkkoja 1.10.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkava palkanmaksukauden alusta 1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella sekä 0,5 prosentin suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin. 0,5%:n jako Jos työpaikalla on toimiva ja ajan tasalla oleva palkkarakenne, on työnantaja voinut jakaa tuon 0,5%:n henkilökohtaisiin osuuksiin suunnatun korotuksen palkkarakenteen perusteella tarkastelemalla aikapalkkatöissä työntekijöiden palkan aikapalkkaosuuden ja henkilökohtaisen palkanosan suhdetta ja osaurakka-ja palkkiopalkkatöissä pätevyysosuutta (henkilökohtainen kiinteä osuus). Suorat urakat korotetaan korotuskertoimella 1,015 (=yleiskorotus + erä). Tätä jakoa ei ole voitu tehdä pärstäkertoimella vaan liitot ovat antaneet siitä seikkaperäiset ohjeet. Työntekijät saavat tällöin 1%:n yleiskorotuksen lisäksi 0,1%, 0,5% tai 0,9% korotuksen, riippuen siitä, paljonko heidän palkassaan on ollut aikaisemmin aikapalkkaosuutta. Palkkaratkaisu antaa myös mahdollisuuden sopia erän jaosta jollain muulla paikallisesti, yhdessä sovitulla tavalla. On esimerkiksi voitu sopia erä jaettavaksi siten, että kaikki saavat yleiskorotuksen lisäksi tuon 0,5%. Mikäli työpaikalla ei ole toimivaa palkkarakennetta, jaetaan koko palkankorotus 1,5%:n yleiskorotuksena kaikille työntekijöille. Erän jako tulee selvittää pääluottamusmiehelle ennen käyttöönottoa Vertailu taulukko-palkkaan tärkeää! Palkankorotusten yhteydessä on tärkeää tarkistaa, etteivät palkat alita uusia työkohtaisia palkkoja! Salon alueella niin voi käydä helposti, sillä paikkakuntakalleusluokka 2:n työkohtaisia palkkoja on uudessa palkkaratkaisussa korotettu enemmän kuin yleiskorotuksen verran. Siis, jos henkilöllä ei ole aikapalkassaan APO-osuutta, tai se on pieni, jää 1,5%:n korotus alle TES:n taulukon Työkohtaiset tuntipalkat 1.10.2010 Työnvaativuusryhmä kl 1 (snt/t) kl 2 (snt/t) 1 825 816 2 866 856 3 910 899 4 955 944 5 1003 991 6 1053 1041 7 1106 1093 8 1161 1148 9 1219 1205 Erilliset lisät ja keskituntiansio Erilliset lisät ovat 1.10.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 54 senttiä/t Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus41 senttiä/t Vuorotyö, ilta-ja yötyö Iltavuoro (esim. klo 14-22)109 senttiä/t Yövuoro (esim. klo 22-06)200 senttiä/t Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä200 senttiä/t Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. Kysy halutessasi selventävää tietoa palkankorotuksesta luottamusmieheltäsi tai ammattiosastostasi. Outi Aaltonen
6 Viisseiska Turva perustettiin Tampereella jo sata vuotta sitten. Paloapuyhdistyksen perustamista valmisteltiin hitaasti kuten Hämeessä on tapana. Mutta vihdoin vuoden 1910 aikana saatiin perustava kokous koolle ja uudelle yhdistykselle laadittiin säännöt. Hämeen Työväen Keskinäisen Paloapuyhdistyksen toiminta lähti käyntiin, vaikkakin ensimmäisessä toimintakertomuksessa voitiin todeta, että yhdistyksellä ei ole rahahuolia siitä yksinkertaisesta syystä, että rahaa ei ole. Korvaukset on aina maksettu vaikka keräysvaroin Ensimmäinen suuri koettelemus vahinkokorvausten maksussa oli Lahden työväentalon palo vuonna 1911. Korvaukset saatiin maksettua, mutta tätä varten jouduttiin ottamaan lainaa ja järjestämään ylimääräinen varainkeräys. Yhteistyötä ammattiliittojen kanssa on tehty jo useiden vuosikymmenien ajan. Ja nämä hyvät suhteet ammattiliittoihin olivat tarpeen, kun 1990-luvun lama koetteli myös Turvaa. Silloin yhteistyökumppaneiksi saatiin Tapiola-ryhmä ja joukko SAK:laisia ammattiliittoja sekä työväenyhdistyksiä. Näistä yhteistyökumppaneista tuli Turvan takuupääoman omistajia. Turvan toimintaa on alusta asti leimannut keskinäisyyden periaate. Turva ja Metalli 57 paiskasivat kättä Kaikki vakuutuksenottajamme ovat Turvan omistajia. Viime vuonna jaoimme omistaja-asiakasalennuksina takaisin asiakkaillemme yli 5 miljoonaa euroa. Yhteistyötä ammattiliittojen kanssa Ammattiliittojen kanssa Turva on toiminut jo pitkään. Tunnemme palkansaajien tarpeet ja osaamme räätälöidä liittovakuutukset. Salon Metallityöväen ammattiosasto 57:n kanssa solmimme yhteistyösopimuksen heinäkuussa 2010. Salon seudun yhteyspäällikkö Iiro Järvinen on alkaneesta yhteistyöstä innoissaan. Olemme mukana ennalta sovituissa ammattiosaston tapahtumissa. Lupasimme osaltamme huolehtia osaston jäsenten vakuutusasioista ottamalla jokaiseen yhteyttä ja tarjoamalla maksuttoman vakuutusturvan kartoituksen. Vakuutusedustajamme Juha Kallio, Satu Koivumäki, ja Ari-Pekka Hakanpää ovat palveluksessasi. On hyvä säännöllisesti tarkistaa, että omaisuus on riittävän kattavasti vakuutettu ja toisaalta myöskin se, ettei turhaan maksa päällekkäisistä vakuutuksista, Iiro Järvinen muistuttaa. Roppakaupalla jäsenetuja Satu Koivumäki, Iiro Järvinen, Ari-Pekka Hakanpää ja Juha Kallio palvelevat Salossa yhteensä yli 25 vuoden vakuutuskokemuksella. Liiton jäsenenä ja Turvan asiakkaana saat vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin 9 %:n jatkuvan alennuksen. Lisäksi saat hyödyksesi 5 %:n omistajaasiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, jos otat Turvasta kotivakuutuksen tai liikennevakuutuksen. Kun omistaja-asiakkuus Turvassa on kestänyt viisi vuotta, nousee omistajaasiakasalennuksesi seitsemään prosenttiin ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen kymmeneen prosenttiin. Parasta turvaa autollesi Turva myöntää SAK:laisten liittojen jäsenille liikennevakuutukseen jatkuvan 3 % liittoalennuksen. Jäsenetu koskee yksityiskäytössä olevia henkilö- ja pakettiautoja. Etu koskee myös perheenjäseniä. Turvan Liittokasko on uusi, vain ammattiliittojäsenille tarkoitettu kaskovakuutus, jossa on sisäänrakennettuna etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Lähtöbonus uuteen Liittokaskoon voi olla jopa 70 %. Kun olet ajanut Liittokaskolla vakuutettuna kolme vuotta ilman vahinkoja, bonukset eivät putoa vahingon sattuessa. Liittokasko on mahdollista ottaa yksityiskäyttöisille, enintään 15 vuotta vanhoille henkilö- ja pakettiautoille. Lisätietoja Metallin jäsenen eduista ja Turvan vakuutuksista Lisätietoja Turvan vakuutuksista saat Turvan internetsivuilta www.turva.fi tai vaikka poikkeamalla Salon toimistollamme osoitteessa Helsingintie 10. Turva/Kati Iharanta Metalli 57 ja Turva yhteistyössä Ammattiosastomme on tehnyt vakuutusyhtiö Turvan kanssa yhteistyösopimuksen. Turva tarjoaa jäsenillemme edullisia sopimuksia ja Metalli 57 antaa Turvalle markkinointia varten niiden jäsentensä yhteystiedot, jotka eivät ole laittaneet perintäsopimukseensa markkinointiestoa. Turvan kautta tullaan soittamaan Metalli 57:n jäsenille ja tarjoamaan vakuutuksia. Jäsen itse päättää haluaako laittaa vakuutuksensa Turvan huomaan vai ei. Turva oli mukana Salon iltatoritapahtumassa elokuussa. HUOM! Jos et halua Turvan yhteydenottoa, ilmoita asiasta Metalli 57:n toimistolle 15.11.2010 mennessä puh 02-731 4553 tai sähköpostilla: toimisto@metalli57.com Metalli 57:n EHDOKKAIDEN- ASETTELUKOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina 24.10.2010 kello 17.00 Asioina mm: Vahvistetaan ammattiosaston toimikuntaan valittavien varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärä Asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa suoritettaviin vaaleihin vuodelle 2011 Muut mahdolliset asiat Osallistu vaikuta! Tervetuloa! Toimikunta Metalli 57:n SYYSKOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina 7.11.2010 kello 17.00 Kokoukseen kutsuttu kansanedustaja Katja Taimela Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: - Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 - Talousarvio vuodelle 2011 - Ammattiosaston puheenjohtajan valinta - Ammattiosaston toimikunnan jäsenten valinta - Valitaan ammattiosaston edustajat Metallityöväen liiton aluekokoukseen, seuturyhmän, SAK:n paikallisjärjestön ja muiden yhteistyöjärjestöjen kokouksiin - Muut syyskokoukselle esitetyt asiat T E R V E T U L O A! toimikunta
Viisseiska 7 Iltatorilla hyvässä Wireessä Metallin Jäsenedut Jäsenyys tuo monia etuja Tärkein niistä on työsuhteeseen liittyvien asioiden - kuten palkat, työajat, lomat, vapaapäivät, työturvallisuus - valvonta ja kehittäminen. Myös työn sisältöön vaikuttaminen on edunvalvontaa. Tätä edunvalvontaa ei tee kukaan muu kuin ammattiliitto. Työpaikalla lähin etujen valvoja on luottamusmies. Liiton palkattu henkilökunta aluetoimistoissa ja keskustoimistossa auttavat niin luottamusmiestä kuin yksittäistä jäsentäkin. Myös oman ammattiosastosi Metalli 57:n toimisto palvelee sinua joka arkipäivä. Pieni punapaitainen naisryhmä oli ryhmittäytynyt Salon torilavan edustalle mukanaan yksi Turva-mies. Tarkoitus oli saada 57:n teltta pystyyn, mutta yhteensattumien ja ilmeisesti helteen rasittamina varsinaiset teltta-ammattilaiset eivät olleet paikalla. Pienen pähkäilyn jälkeen teltta oli noussut jo mittoihinsa, kun allekirjoittanutkin saapui paikalle ja oli seonnut aikataulussa hellepäivien paahteissa. Pystytimme tehdaslinjan ilmapallojen täyttöä varten ja organisoimme hommat kuten isommisakin pajoissa. Avustajaksi olin saanut virkeän veteraanin, joka ilmeisesti oli ollut nuorena Solmu Mäkelän opeissa, kun narujen selvittely ja solmujen teko kävi kuin merimiehiltä. En tullut kyselleeksi, oliko ruotuväki käyty Suomen Joutsenen opeissa. Iltatoriohjelman avauksen suoritti nuorisojaoston työmarkkinatiedottaja ja teatterialan harrastelija Jari Virtanen lahjakkailla esiintymistaidoillaan. Tervetulotoivotusten jälkeen saimme kuunnella parituntisen musikkipläjäyksen Wire- bändin hyvästä ja vauhdikkaasta esityksestä; ääntä ainakin riitti koko torialueelle. Paljon ei ehditty esitystä katsoa, kun täytimme ilmapalloja kaasulla kovalla kiireellä. Iloisia pieniä asiakkaita hyöri ympärillä, varsinkin kohteliaita maahanmuuttajalapsia oli runsaasti. Loppuillasta oltiin jo aivan kaasussa ja pullo oli tyhjä, 500 värikästä ilmapalloa oli jaettu - toivottavasti tuleville metalliliittolaisille. Mutta missä olivat jäsenet? Kojulla kävi kovin niukasti paikallista metallin väkeä, onko asiat hoidettu Salon ammattiosastossa näin hyvin, että muuta asiaa ei ole, kuin työttömyysraha-anomuksen hoito. Nyt toivon, että otatte kantaa tähän iltatori-isännyyteen: kannattaako jatkaa tapahtumaa näissä merkeissä? Löytyykö jäsenistöstä halukkaita esiintyjiä, jotka voisivat tuoda taitonsa esiin? Ohjelmassa, musiikin sijasta tai lisäksi, voisi yhtä hyvin olla vaikka sketsejä, runoja, pantomiimia, taikuutta tai muuta esitystä. Löytyykö jäsenistöstä näiden alojen harrastajia? Toiveita ja esiintyjäehdokkaita voi lähettää Metalli 57:n toimistolle. Harri Ylander Liiton jäsen voi saada oikeusapua ongelmiinsa työnantajan kanssa. Murikka-opisto ja ammattiosastot tarjoavat monipuolista koulutusta. Metalliliitolla on tunturihotelli Metallikero ja leirintäalue Metalliranta. Liitto tarjoaa myös monenlaisia lomia. Jäsenkortti on samalla vakuutuskortti vapaa-ajalla ja matkoilla. Metalliliiton jäsenlehti Ahjo ilmestyy 16 numeroa vuodessa. Liiton kalenteri ja alennus työväenlehden tilauksesta kuuluvat jäsenetuihin. Metalliliiton jäsen on myös Metallityöväen työttömyyskassan jäsen. Se turvaa etusi, jos joudut työttömäksi. Metalliliiton jäsenkortilla saat myös muita rahanarvoisia etuja. Sillä saa polttoainealennuksia Teboilin asemilta ja Euromasterilta alennusta henkilö- ja pakettiauton renkaista ja asennustöistä (myös vaihtuvia tarjouksia vanteista). Hertz Autovuokraamo tarjoaa SAK:n liittojen jäsenille erikoishinnat vapaa-ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Jäsenenä majoitut erikoishintaan Cumulus-, Rantasipi- ja Ramada ja Holiday Inn -hotelleissa. (Varauksen yhteydessä on kerrottava olevansa Metalliliiton jäsen). Hotelli Ylläs Saaga tarjoaa Metalliliiton jäsenille vakioalennuksena 20 % alennuksen majoituksen listahinnasta. Alennuksia tarjoavat myös Kuntoranta, Imatran kylpylä ja Kylpylä-hotelli Vesileppis. Uusia etuja 2010: Metalliliitto on hankkinut jäsentensä vuokrattaviksi viikko-osakkeita lomakohteissa ympäri Suomea. Ensi talven ja kevään, 31.12.2010 31.5.2011, viikkoosakkeiden käyttövuorojen hakuaika päättyi 19.9.2010. Kesän 2010 jäsenetuna sai alennusta Puuhamaan, Visulahden, Serenan ja Tropiclandian pääsylipuista. Toivottavasti samat edut saadaan myös jatkossa. Käy katsomassa tarkempia tietoja jäseneduista Metalliliiton sivuilta www.metalliliitto.fi - OA
8 Viisseiska Jäseniltä Elettiin syyskuun ensimmäistä päivää kuluvaa vuotta 2010. Kelloni soi neljältä aamuyöllä. Väsytti. Oli pimeää ja sumuista, kun Tarja, Leena ja Sointu kurvasivat pihalleni kello viisi. Neljän naisen viiden päivän irtiotto arjesta oli alkamaisillaan. Tarja ajoi, ja Leena toimi kartanlukijana. Sointu ja minä paikkasimme aina tarpeen mukaan kartanlukua. Päivä kului naurun tyrskeessä. Oli paljon hauskoja tapahtumia ja nähtävää matkan varrella. Takapenkkiläiset ottivat aina välillä pienet tirsat. Koska Tarja ajoi, minä otin valokuvia hänen kamerallaan. Täytyihän tien yli marssiva lintuperhe ikuistaa ja pohjoisen hienot vaaramaisemat. Ilta oli jo pitkällä, kun kurvasimme uuden kotimme pihaan. Väsyneinä, mutta onnellisina, jaoimme petipaikat. Saunaa lämmitettiinkin sitten joka ilta siellä olomme aikana. Uni tuli helposti, vaikka mielessä siinsi jo seuraavien päivien seikkailut. Kahdessa päivässä tulivatkin tutuiksi niin Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuiston kanjonit kuin Kiutakönkään kosket. Maisemat olivat henkeä salpaavat, ja sää suosi vaeltajia. Kamerat ikuistivat muistoja ahkerasti. Yks jos toinenkin yllätti itsensä rohkenemalla vaappuville riipusilloille levottomina kuohuvien jokien yllä. Kanjonin reunalla kulkevat polut aiheuttivat myös muutaman ylimääräisen sydämenlyönnin. Se oli sitä oikeata Extremeä isolla E:llä. Viimeinen lomapäivä ennen kotiin lähtöä omistettiinkin naisille tyypilliselle tavalle eli shoppailemiselle. Kaikkia rakkaita ja läheisiä ihmisiä muistettiin, vaikka kukkaro kyllä keveni, varsinkin minulla. Itseänikin piti muistaa peräti neljällä korvakoruparilla. Tarja ja minä tutustuimme myös pohjoisen perinneruokaan nimeltä Rukajärven missit eli neljä Metalli 57:n naista Kuusamossa poronkäristys. Hyvää oli, ja mukaani lähti muutama purkki samaista herkkua kotiväelle. Viidennen päivän aamuna auton keula suunnattiinkin sitten haikein mielin etelää kohti, mutta puheissa vilahteli varsinainen Karhunkierros, joka tuntuu haasteena jopa turhankin vaativalta. En kuitenkaan usko, että se olisi vuoden harjoittelun jälkeen Metallin sisukkaille ja aikaan saaville naisille liian suuri haaste.. Terveisin Eeva Alho Talvinen työmatka alkoi kirpeässä pakkassäässä, aurinko alkoi kajastaa hiljalleen tehtaan yläikkunoista ja alkoi tuntua keväiseltä ja mieli alkoi taas virkistyä. Pian aamu musteni, oli kuin korppikotka olisi laskeutunut haaskan päälle ja peittänyt viimeisetkin auringonsäteet, tuntui kuin olisin elävältä hautautunut. Kaksijalkainen oli kuitenkin siivetön, vaikka toivoin, että lentäisi pian pois kovaa kauas ja korkealle. Yli kolmannes vuosisataa oli tehtaan seiniä tuijotettu ja nyt ehdotettiin lähtöpassia palkkaviisumilla ulos. Työlleni oli löytynyt edullisempi vaihtoehto. Miten se nyt sanotaankaan, ryhdyttiin ulostamaan, miten sen sitten ottaa, tuliko paska vetävän käteen vai pönttö täyteen uudelle kevään koitolle. Pönttö pihalle ei riittänyt, eikä päivän ulostuskielto, mutta sitäkään ei vielä tiedä mitä aikanaan TES:iin sävelletään, varmaan on jo haka ovesta raollaan. Tii-Marin tytöt ne sen kanssa jo taistelee, kun kaikki otetaan myynnistä irti.kevät läheni ja viikot kului, mutta mitään varmistusta ei viimeiselle potkulle persuksille tullut, kunnes tuli musta kyyhkynen, joka toi kirjeviestin, että tuottavuuden johdosta saanen kahden viikon kuluttua olla aamusella rauhassa ja jättää illalla herätyskello virittämättä. LOMAUTUS. Työttömän tarina Alkoi työttömät viikot, joista korvausta sai odottaa pitkään. Toisen viikon alkaessa alkoi jo tyyliin tottua, illat venyi ja aamutorkkua sai siirtää useamman kerran. Päiväksi oli keksittävä ohjelmaa, ystävät, joita ei tullut niin usein tapailtua, niin nyt oli mukava lähteä hakemaan juttuseuraa. Torilla varsinkin tapasi tuttuja ja vielä kun kävi kaupoissa ja kirppareilla, niin johan se aika kului vinhasti. Kotona jaksoi ja ehti paremmin siivoilla ja järjestellä kaappeja ja valokuvia. Ylimääräistä tarpeetonta tavaraa tulee säästettyä, joka näin sai nyt kyydin köyhtyvään Rouskikseen. Tuntui kuin olisin yksi uuri pelastaja, kun sain isomman erän mustaan säkkkiin survottua. Ristikoita kannattaa lomapäivinä tehdä, jotta aivojen suonten vauhti ei aivan jäykistyisi. Jos vielä ottaa osaa voittojen metsästykseen, niin jännitys vain kasvaa, pikkuhiljaa sanavarastokin karttuu. VOITTO TULI. Edellisen ristikkolehden tehtävä oli antanut minulle 20 :n voiton ja samaan aikaan tuli toinen voitto, siksi minä sitä ainakin kutsun, lomautus päättyy ja alkaa työt. Voitontanssi jäi lyhyeksi, sillä päässä alkoi pyöriä tämä kauhistuttava aatos, joko nyt alkaa meikäläisen hiillostus tai sanotaanko päreen loppuun polttaminen firmassa. Niinhän siinä kävi. Työpaikka jätettiin kakkukahvien merkeisssä ja halattiin lähimmät työkaverit, ( vain naiset ), viimeinen varaston autonkuorma lähti kohti kaupungin meren rantaan, toivottavasti ei kuitenkaan heti huuhdoudu altani meren aallokkoihin, vaikka myrskyä on varmaan odotettavissa ennenkuin kaikki tuotteet ovat löytäneet paikkansa uudessa satamassa. Paatti löysi uuden sataman ja alkaa uusi purjehduskausi, tämä merimatka jäänee sentään lyhyemmäksi, ellei valtiovalta ryhdy järjestämään vanhainkoteihin duuneja, jotta pystytään maksamaan Zorbas-poikien lainat. Harri Ylander
Viisseiska 9 Hunteramissi ja pähkäilyi Mä ole ussia laakki hunteranu semmost ku sanota, et joku assia men välikären kaut. Joku voi hankki itelles vaik auto välikären kaut. Joku voi taas hommata jotta ilma välikässi. En mää ol nähny viel ainaka tähän päivä mennes yhrelläkä kellä kässi enemppä ku kaks. Molema ova olle ihan omal paikallas harttiois kiine roikkumas. Onk se välikäsi sit ain takin tai paira al ku se ei näy. Täytty vissi ruveta tekemä oikke tutkiva juornalismi, et jos vaik näkis sen kummallisuure. Toine assia mikä o saanu mun pään melkken pyäräl on toi sivusilmä. Lasisilmä määkin tierä ja surusilm o kukkane, mut et sivusilm, mikä iankaikkine semmone o. Suosilmänki mää muuten tierä ja ole nähnykki. Jos simmone sivusilm o olemas, nii se on varmast sit jossa ohimo seurul. Ei se muute mikkä sivusilm vois olla. En ol kyl tommostaka kummajaist nähny. Siit vois olla kyl valla mahrottomast hyöttyki. Ihmine näkis kerralas pal enemä. Nii ja tietyst elukkaki, jos sil olis korvan taka kolmas silm. Ihmisil jäis mont vahinko tapahtumat esimerkiks liikentes, ku vois katto yht aikka suora ette ja vaik vasemmal. Vois olla ettei tulis kolareika iha näin pal ku nyy. Kolmas assia ku o mun päätän vaivanu o semmone ku sanota, et joku o puhunu suus ohitte. Kyl mää ole kauhia hämmästyny, iha ku vanh Hietane tuntemattomas, ku hää ihmettel kussjaissi ja tährei taival. Kyl mää ymmärrä, et jos jollan käy vahink syöressäs ja sop mene ohitte ja lorahta pairal. Mut et joku ossa puhukki ohi suuns. Vatast puhuji o ollu, mut tommost ku ossais puhu vaik korvan kaut en ol viel nähny. Tai vaik nenäst. Ei naamas oikke muitka reikki ol. O viel yks assia mikä o muu ihmetyttäny. See o semmone ku sanota et mää kuunteli pualel korval. Onk sillo sit toine korva kokonas pois pelist. Tai onk jolla semmone systeemi ku o ratios tai telkkaris. Rammarissaki semmone o ja mankkaris. Tarkotan simmost nappi mist saa ääne hiljasemmal. Nii meinasin vaa et onk jolla korvissas semmone nappi et saa kuulon pualitettu Siit jääkiekost viel tähä sen verra, et ku joku mertaranta selosta Suame mestaruus peli, nii minkä ihmen tähre hää sit paasa kauhial tohinal, et nyy toi Tyler Redenbach annoi vähä jumalattoma hyvä syötö tol Dale McTavishil ja Tavish jatko siit samantie Tomas Jaskol ja hää loi vastustaja maali ette erittäinki vaarallise tilantte ja tek paluukiekost maali. Kui nii Suame mestaruus peli. Eik sen tarttis mennä näi et Suamine annoi hyvä syätö Lahtisel. Lahtine jatko siit Virtasel ja hää tek maali. Kai nääkki assia joskus selvivä, jos ei nyy ni vaik seuraaval kertta, kuulla sano Kolinakero Lauri. Vitsejä Jäseniltä Nelivuotias pojanpoika vastasi äitinsä puhelimeen. Ajattelin kokeilla, josko poika tuntisi äänestä ja kysyin, että tietääkö hän kuka täällä on? Puhelimesta kuului: Äiskä, pappa soittaa mutta se ei tiedä kuka se on. - Isä, en jaksa kantaa pikkusiskoa. Emmekö voisi vaihtaa niin, että minä kantaisin kaljapulloja? - Älä ole tyhmä Kalle, sinähän voisit pudottaa pullot. Lasse Helskyaho 60v. Mikä ihmeen telkkariohjelma? Tässä erinäisiä vinkkejä, joiden perusteella pitäisi löytyä nimiä TV-ohjelmille, jotka ovat tulleet syksyn aikana ns. peruskanavilta. Eniten oikein ratkaisseiden kesken arvotaan 20 :n lahjakortti ja vielä kaikkien osallistujien kesken lohdutuspalkintona osaston logolla varustettu lahja. Kannattaa hieroa aivonystyröitään! VINKIT: 1. Alun jälkeen eläinlapsi 2. Oman talon reitti 3. Tuuri nurin 4. Liikkuu musiikin tahdissa kirkkaalla yötaivaalla 5. Somat sekä Urhot 6. 7 päivää käsiä liikutellen 7. Ota kiinni Disney Hiirestä 8. Sidottu ravintolatyötekijä 9. Tämä kätkettynä 10. 50 pankkiautomaatista Vastaukset osoitteella Metalli 57, Helsingintie 16, 24100 Salo tai toimisto@metalli57.com Anagrammikilpailun satoa Maaliskuun 2010 Viisseiska julkisti anagrammikilpailun ammattiosastomme nimestä, Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Vastauksia tulikin kiitettävä määrä. Osassa ehdotuksia oli sivun täydeltä, osassa vain yksi. Anagrammien aiheet vaihtelivat työstä harrastusten ja kauneuden kautta matkailuun. Julkaisemme tässä ja seuraavissa lehdissä muutamia anagrammeja aina kerrallaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 20 :n lahjakortti. Arvonnan voittaja oli tällä kertaa Anniina Jalo, jonka esityksistä seuraava anagrammi ihastutti ajankohtaisuudellaan: Salon työmies toimettomana, yllä rasvat Lisää kilpailun anagrammeja Olemme Tallinnassa syyttöminä varo tota Ylityöllä saa sanatemmon verottomasti Levy O: Ansaitse torstaityöllä Lakkoja, lakkoja.. mammonat Loistavan nolo, mammat ryösti älytaseet Ne Ylen valomastot,maatyössä oli Martti Varotte ylensyöntiä maistamalla mosot Lottoarvontaa töissä myymme asetallin Maalaisvoro löytänyt sontaiset lammet Kiitos kaikille osallistujille! - OA - Etelän mies soitti pohjoiseen ja kysyi: onko siellä lakkoja? Lapin mies vastasi: mittees täällä lakkoja kun ei ole työtäkkää!! Metalli 57:n puheenjohtaja Lasse Helskyaho tuli kunnioitettavaan miehen ikään syyskuussa. Sen kunniaksi ammattiosaston toimikunta nautti kakkukahvit ja kukitti 60 vuotiaan päivänsankarin. Onnea Lasse! Lilja eläkkeelle Nokian Salon tehtaalla pitkään pääluottamusmiehenä toiminut Lilja Laakso jäi kesällä eläkkeelle. Lilja toimi puhelintehtaan pääluottamusmiehenä vuosina 1993-2004 ja sitä ennen kaksivuotiskauden varapääluottamusmiehenä. Alueluottamusmieheksi hänet valittiin jo vuonna 1986. Jäsenet valitsivat Liljan useaan kertaan edustajakseen Metallin liittokokoukseen ja liiton hallinnon jäsenenä hän ehti olla sekä liiton valtuustossa että liittotoimikunnassa. Metalli 57:n puheenjohtaja Lasse Helskyaho luovutti Liljalle ammattiosaston viirin 7.6.2010, juuri ennen Liljan viimeistä virallista työpäivää. Salon metallityöväen ammattiosasto kiittää Liljaa niistä vuosista, joina hän ansiokkaasti toimi osaston edustajana ja jäsenten etujen ajajana työpaikallaan ja liiton päättävissä elimissä. Lokoisia eläkepäiviä Lilja!
10 Viisseiska Jäsenten yleinen saunailta Tiistaina 31. elokuuta suunnistettiin Lehmijärven Rantapirtille viettämään ammattiosasto 57:n yleistä saunailtaa. Bussi oli täynnä ja osa tuli paikalle omalla kulkuneuvolla. Mukana oli kaiken kattava ikäjakauma, 57 jäseniä perheineen. Ensimmäiset ennättivät makkaranpaistopaikalle jo ennen grillin sytyttämistä; makkaraa riitti illan mittaan kaikille halukkaille. Juomapisteessäkin oli jonoa heti alusta asti? Tyhjät pullot palautuivat tällä kertaa ihan kiitettävästi, olisiko syynä ollut uusi käytäntö tyhjän pullon tilalle, avattu uusi? Tuvassa oli katettuna kahvit pullan ja piparin kera ja se maistui monille ennen ja jälkeen saunomisen. Taisi tarjoilun tohinassa puheenjohtaja Lasse Helskyahon tervetulotoivotus mennä monelta sivusuun? Lämmin sauna ja Lehmijärven jo hieman jäähtynyt vesi virkistivät suurta osaa kävijöistä koko illan. Julkkisvieraanamme oli kansanedustaja Katja Taimela, joka jututti illanviettäjiä, taisi olla mielessä jo tulevat Eduskuntavaalit? Kisailut aloitettiin ja nimiä kerättiin myös arvontaan, osanotto oli runsasta ja kaikilla voittajan fiilis. Arvonnan pääpalkinnon 20 lahjakortin voitti Tuula Apaja. Lisäksi Vakuutusyhtiö TURVA:n lahjoittamat voitot: Repun voitti Risto Kangasniemi ja toilet-laukun voittivat, Kalevi Ruohonen ja Vilho Joronen. Miesten tikanheiton parhaat: I Jaakko Elo 31+33 = 64 (mukana täyskymppi) II Veikko Vesterinen 28+33 = 61 III Henri Hagelberg 34+23 = 57 Naisten tikanheiton tulokset: I Virpi Vireä 32+29 = 61 II Asta Rantanen 40+14 = 54 III Sirkka Kiviaho 27+26 = 53 Tyttöjen renkaanheitto: I Sari Helminen 7+ 6 = 13 II Milena Etimenkova 1+ 3 = 4 III Milla Hyytiäinen 3+1 = 4 Poikien renkaanheitto: I Valtteri Mäkilä 3+7 = 10 II Mikko Helminen 1+8 = 9 III Kaapo Kallio 4+1 = 5 Onnea kaikille osallistujille! Tärkeintä ei ole voitto, vaan osanotto. Taas tuli todennettua, että saunailta tilaisuus vetää väkeä, joten perinne jatkuu ensi kesänäkin. Hyvää syksyä kaikille 57 jäsenille perheineen. Nauttikaa syksyn väreistä! - Henna Heinonen -
Viisseiska 11 Keskittämällä parhaat edut Mitä jos postilaatikostasi tipahtaisikin vakuutusmaksu, joka on valmiiksi maksettu? Tämä on mahdollista Osuuspankin keskittäjäasiakkaana. OP-bonuksilla on maksettu yhteensä jo 400 000 vakuutuslaskua. Parhaat edut saat keskittämällä pankkiasiointisi Osuuspankkiin ja vakuutukset Pohjolaan. Salon Osuuspankki tarjoaa pankki- ja vakuutuspalvelut helposti saman katon alta. Omistajajäsenyys mahdollistaa sen, että voit hyötyä OP-bonuksista. Bonuksia alkaa kertyä heti, kun sinun tai perheesi yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa. Bonuksia kerryttävät kaikki pankkiasiointisi kuten esimerkiksi: luotot, tilit ja sijoitukset. OPbonuksia kertyy ilman ylärajaa. Kun olet OP-bonusasiakas, saat pankkiasioinnista kertyvien bonusten lisäksi bonuksia kaikista ostoksista, jotka maksat Visa-ominaisuudella. OP-Visalla maksetuilla ostoksilla on myös automaattisesti mukana Ostoturva. Mikäli Visaluotolla ostettu tavara rikkoutuu tai varastetaan kolmen kuukauden sisällä ostohetkestä, Pohjolan Ostoturva korvaa vahingon. Tästä syystä esimerkiksi uusi kännykkä tai kannettava tietokone kannattaa maksaa OP-Visan luotto-ominaisuudella. OP-bonuksia voit käyttää erilaisiin pankkipalvelumaksuihin, kuten tiliasioinnin palvelumaksuihin tai verkkopalvelun kuukausimaksuun. Bonuksilla voit maksaa Pohjolan vakuutusmaksuja ja näin ollen saada postitse kotiin täysin turhia laskuja eli kokonaan bonuksilla maksettuja vakuutuslaskuja. Käyttämättä jääneet ja vanhenemassa olevat bonukset maksetaan rahana tilille, pääomaverolla vähennettynä. Lisäksi omistajajäsenenä saat etuja yhteistyöyrityksiltämme ja voit vaikuttaa oman pankkisi toimintaan. Osuuspankit tarjoavat jäsenilleen myös paikallisia etuja kuten alennusta OP-Kiinteistökeskuksen välityspalkkiosta, mahdollisuus osallistua sekä räätälöidyille matkoille että pankin Elohopeakerhon toimintaan ja OP-lehden kannettuna ilmaiseksi kotiin. Salon Osuuspankin omistajajäseneksi voit liittyä maksamalla 100 euron jäsenmaksun. Tämä summa on kertasijoitus eikä erillistä vuosimaksua ole. Mikäli joskus päätät luopua omistajajäsenyydestäsi, saat osuusmaksun kokonaisuudessaan takaisin. Keskittämällä pankkiasioinnin Osuuspankkiin ja vakuutukset Pohjolaan saat tuntuvia etuja. Etuasiakkuus Pohjolaan syntyy automaattisesti, kun sinulla on vakuutukset kolmesta eri tuoteryhmästä, esimerkiksi kotivakuutus, liikennevakuutus ja autovakuutus. On tärkeää, että vakuutusturvasi vastaa nykyistä elämäntilannettasi ja että perheelläsi, kodillasi ja autollasi on varmasti hyvä suoja vahinkojen varalle. Keskittäjäasiakkaana saat etuasiakkaan 7% alennuksen lisäksi 3% lisäalennuksen useimmista vakuutuksista ja Omakoti-vakuutuksen omavastuuedun. Vakuutusmaksuja voit lisäksi kuitata jopa kokonaan Osuuspankin asioinnista kertyvillä OP-bonuksilla. Nyt kannattaa hyödyntää myös syksyn tarjouksemme: uutena Pohjolan etuasiakkaana saat liikennevakuutuksen yhteydessä autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. Tule käymään konttorilla ja kuulemaan miten sinä hyötyisit keskittämiseduistamme. Ida Lintuvuori Tiiminvetäjä Salon OP Tässä päivänä muutamana poikkesi Metalli 57:n toimistolla ammattiosaston veteraanijaoston puheenjohtaja Vilho Joronen. 57 Spesiaalin mielenkiinto heräsi; mikähän mahtaa Vilho olla miehiään? Ei muuta kun kyselemään ja vastauksia juttuun kirjaamaan: Monessa mukana pitkän työuran varrella Vilho, jota joskus myös Villeksi kutsutaan, opiskeli nuorena varmuuden vuoksi ammattikoulussa sekä metalli- että sähköpuolen linjat. Työura alkoi vuonna 1950 Strömbergin (nykyisin ABB) sähkömuuntajatehtaassa. Vilho muistelee, että siihen aikaan sai työpaikan kun vain kävi kysymässä. Ajat ovat nyt toiset, väkeä jää työpaikoilta eläkkeelle kovaa vauhtia mutta silti koulusta valmistuvat putoavat työttömiksi. Nuorena miehenä piti kokeilla muita paikkakuntiakin, niinpä Vilho kävi reilu 40 vuotta sitten 3 vuotta töissä Esabin hitsauspuikkotehtaalla, Helsingissä. Siellä sattui naapurina asumaan Simo Salminen. Tänä kesänä 2010 oli mukava tavata tuttu mies, kun veteraanien kesäkokous vietettiin Salakalliolla ja paikalla ollut Simo Salminen viihtyi heidän seurassaan koko päivän ajan. Asuminen Helsingissä oli kallista, joten Vilho palasi perheineen Saloon. Pisimmän työrupeamansa, n. 30 vuotta, Vilho aloitti Salon Sähkö- ja Konetehtaassa, jonka nimi vaihtui vuosien varrella monesti Fiskasin ja Partekin Kautta Loglift Jonserediksi. Loglifilta Vilho siirtyi vuonna 1997 eläkkeelle eikä ollut mukana viime vuoden surullisissa kuvioissa, kun Loglift siirryttyään Cargotecin omistukseen lopetettiin. Vilho tapaa vieläkin vanhoja työtovereitaan ja kuuluu mm. Logliftin kalastusseuraan Särkiveikkoihin ja toiseen Logliftin Vilho veteraani peruja olevaan joukkoon nimeltä 55+. Loglift on jo loppu, mutta porukat ovat päättäneet jatkaa toimintaansa ainakin siihen asti, kun rahat loppuvat. Vilho opiskeli vuosia venäjän kieltä kansanopistolla. Siitä olikin hänelle hyötyä kun hän 1980 -luvun taitteessa oli puoli vuotta työkomennuksella Siperiassa asentamassa nostureita puunkäsittelylinjalle. Siellä kielitaito käytännön praktiikan myötä parani ja Vilho joutui välillä korjaamaan tulkin käännöksiäkin. Kielitaito oli taas tarpeen 1990 luvulla kun työkomennus suuntautui Uralille koeajamaan nosturien kokoonpanotehdasta. Vielä viimeaikoina on Vilhon venäjänkieli ollut tarpeen, kun hän on auttanut maahanmuuttajia maamme sosiaalilainsäädännön viidakossa. Työt veivät Vilhon usein komennukselle myös Ruotsiin ja ympäri Suomen maata; Kokkolassakin vierähti 8 kuukautta hallinosturien kanssa. Onneksi silloin pääsi kotiin kahden viikon välein viikonloppua viettämään. Matkat taittuivat lentokoneella tai omalla autolla. Työssä ollessaan ei Vilho ollut aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa. Muistaa hän kuitenkin olleensa oman työosastonsa edustajana, kun Logliftillä käytiin neuvotteluja uudesta palkkarakenteesta. Vilho on koko ikänsä liikkunut. Nytkin hän pitää kuntoa yllä kävelemällä ja käymällä kerran viikossa jumpalla. Klapien teko saunaa varten on myös erinomaista hyötyliikuntaa. Pyörivä kivi ei sammaloidu. Nynnykästä puheenjohtajaksi Kun eläkeikä täyttyi, houkuttelivat ammattiosaston veteraanijaoston aktiivit Vilhon mukaan toimintaan. Pari vuotta hän kävi tapaamisissa, kunnes jaoston silloinen puheenjohtaja Aira Marjanen sai Sinikka Kaskisen kanssa Vilhon puhuttua veteraanijaoston uudeksi puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä tulee pian täyteen 7 vuotta ja saattaa olla, että Vilhon halutaan vielä jatkavan seuraavakin kausi. Veteraanien syyskokous on tätä juttua tehtäessä vielä pitämättä, joten mikään ei ole vielä varmaa. Vilho on itse sitä mieltä, että pikku hiljaa alkaisi olla veresten voimien vuoro. Haastateltavamme naureskelee, että entiset työtoverit ovat ihmetelleet, kuinka hän, joka työpaikalla oli hiljainen nynnykkä, on nyt uskaltautunut veteraanijaoston puheenjohtajaksi. Usein myös kysytään, saako toiminnasta palkkaa. Siihen Vilhon on vastattava, että rahaa ei palkaksi saa mutta hyvän mielen, aktiivista toimintaa ja hyviä ystäviä saa; voiko parempaa 57-spesiaali palkkaa vaatiakaan? Vilho kehuu veteraanijaoston toimintaa: Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12.30 on tapaaminen Salon työväentalolla. Tapaamisissa on usein mukana joku ulkopuolinen esitelmöitsijä; aiheena ovat ikäihmisiä kiinnostavat asiat, laidasta laitaan. Jaosto järjestää suositun jouluruokailun, laiva-, teatteri- ym. matkoja. Turun ammattiosasto 1:n veteraanien kanssa kokoonnutaan vuorovuosin Turkuun tai Salon seudulla Salakalliolle. Toimijoita riittää työväentalon täydeltä ja seura on mitä mukavinta. Uusiakin kasvoja tulee mukaan toimintaan, kun juttu kulkee suusta suuhun; mainoskampanjoita ei ole tarvinnut pitää. Vilho toivottaa kaikki metallin eläkeläiset rohkeasti mukaan kokouksiin ja reissuille. Hän kaipaa myös vinkkejä tulevaan toimintaan. Veteraanit eivät halua jämähtää paikoilleen, muutoksia tehdään ja uusia asioita yritetään, jos vain väki niin tahtoo Vilho kiittää ammattiosastoa siitä, että veteraanit saavat kokoontua Salon työväentalolla. Pienempään paikkaan ei koko väki mahtuisikaan. Hän kiittää myös veteraanien toimikuntaa aktiivisesta, kitkattomasta ja hyvästä yhteistyöstä. Metalli 57:n veteraanijaoston puheenjohtajana on hyvä olla. Outi Aaltonen
12 Viisseiska Jaostoilta Naisjaosto puutalkoissa ja vähän muuallakin Naisjaoston toiminta on tarkoituksena pitää monipuolisena kokousten, matkojen ja muiden tapahtumien osalta. Tänä vuonna on järjestetty kylpylämatka Caribiaan, Tallinnan risteily yhdessä veteraanijaoston kanssa, koko perheen pyöräretki Vuohensaareen, lasten matka Särkänniemen huvipuistoon sekä kultturellimatka Samppalinnan kesäteatteriin. Pääasiassa kokoukset on pidetty toimistolla. Keväällä oltiin keilaamassa, jolloin kokouskin pidettiin Keilahallilla. Syksyn aloituskokous pidettiin varapuheenjohtajan mökillä, josta seuraavassa tarinaa. Kokous aloitettiin kahvin ja herkkujen merkeissä. Sitten mentiin naisporukalla puutalkoisiin. Neljällä kottikärryllä kuskattiin hakattuja halkoja toista sataa kuormaa liiteriin. Hiki oli kova niin kottikärryn täydentäjillä kuin niillä, jotka kuskasivat kärryjä ylämäkeen ja siitä vielä parrua pitkin liiteriin. Urakka oli kova myös niillä, jotka latoivat halkojen pinoon. Ilmassa oli pientä lakon tuntua. Yt-neuvotteluja ei käynnistetty. Luottamusmies kannusti: Ei kiirettä, mutta hopi, hopi. Sitten luottamusmies muisti, että on sairaslomalla. Lakisääteisellä tauolla käytiin keskustelua liiveillä vai ilman. Jonkun tutkimuksen mukaan yöllä liivejä käyttävillä naisilla, Talkooporukka koolla. rinnat pysyvät kauimmin terhakkaina. Tiedä häntä. No, vakavasti ottaen talkoohengellä tehty työ oli palkitseva ja mukava sen tekijälle ja ilahdutti paikan haltijaa. Yksin tai kaksin työ olisi ollut liian rankka. Sauna kelpasi hikisille naisille. Sienikeitto, salaatti ja makkara ruokkivat nälkäiset vatsat sekä virvokkeet sammuttivat polttavan janon. Näin täältä naisjaostosta. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Puheenjohtaja kuittaa ja päättää lähetyksen tähän. Hyvää syksyä kaikille!! Sari Laaksonen Se on palannut. Turhien vakuutuslaskujen noutaja. Hiki virtasi puutalkoissa. Reipas sankarimme on noutanut suomalaisista kodeista jo yli 400 000 turhaa vakuutuslaskua. Kokeile osoitteessa op.fi, paljonko sinä säästäisit keskittäessäsi pankki- ja vakuutusasiasi meille. Jo 100 000 euron lainasta sinulle kertyy 250 euron arvosta OP-bonuksia, joita voit käyttää esimerkiksi vakuutusmaksuihin. Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. Tämän edun saat Osuuspankista. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää konttoristamme, katso op.fi tai soita 0100 0500. Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.12.2010 saakka. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on 5000 euroa. Yhdessä hyvä tulee. Naisjaoston järjestämä pyöräretki.
Viisseiska Veteraanit Kesäpäivä Salakalliolla Työsuojelujaostolta Syksyinen tervehdys arvon lukija. Kevätlehdestä on kohta puolisen vuotta ja sillä välin on tapahtunut kaikenlaista. On ollut lomautuksia, irtisanomisia jne. Mennyt kesä oli varmasti työpaikoilla fyysisesti raskas helteiden takia. Toivottavasti hyvällä ohjeistuksella saatiin haittoja minimoitua. Mutta asiaan: Työsuojelujaostossa on tapahtunut seuraavaa sitten viime lehden: Jaoston koko on pienentynyt yhdellä jäsenellä. Olimme järjestämässä kolmea matkaa joista vain yksi saatiin toteutettua, mikä on sinänsä huono juttu. Täytyy ruveta pohtimaan mikä lisäisi ihmisten kiinnostusta jaoston järjestämiin 13 tapahtumiin. Se menneistä, katse tulevaan: Ensi vuonna olisi tarkoitus järjestää jälleen 3-4 tapahtumaa, joista yksi olisi mahdollisesti tapaaminen 57:n työsuojeluihmisten kanssa. Yritysvierailut kuuluvat kuvaan. Toki haluamme jaostossa kuunnella myös teidän mielipiteitänne, joten postia tulemaan toimistolle taikka allekirjoittaneelle niin katsotaan mitä saamme järjestettyä. Toivotan kaikille jaksamisia töissä ja pitäkää huolta läheisistänne. T: Henri Haanpää Työsuojelujaoston pj Työsuojeluasiamies, Nokia Oyj, Salo Simo Salminen, Vesa ja Pirkko Laaksonen Salakalliolla. Veteraanien kesäkuun tapaaminen 2.6. vietettiin kesäpäivän merkeissä Halikon Salakalliolla lähes sadan henkilön osallistujamäärällä, joista kutsuvieraina parikymmentä Turku ykkösen veteraania. Sää suosi kesäpäivää, ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Puheenjohtaja Vilho Joronen avasi tapahtuman ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Lauluryhmä Visertäjät esitti laulujaan Pirkko Laaksosen johdolla ja Vesa Laaksosen säestyksellä. Yllätysvieraaksemme saimme kaikkien tunteman ja rakastaman näyttelijä-koomikko Simo Salmisen, joka viihtyikin seurassamme koko päivän. Lähes kaikki naiset halauksella tervetulleeksi toivottanut Simo esitti laulun Nuoruusmuistoja Visertäjä- Vesan säestäessä. Tämän jälkeen maistui Touko Nummilan valmistama maukas nakkikeitto lisukkeineen; tarjoilupuolen hoitivat toimikunnan naiset. Ruokailun jälkeen kilpailtiin tikan- ja renkaanheitossa, naiset ja miehet omissa sarjoissaan. Taustalla raikui Visertäjien vetämä yhteislaulu. Kilpailujen jälkeen suoritettiin palkintojen jako, jonka jälkeen oli arvonnan vuoro. Arpoja myivät päivän kuluessa Lahtisen Tauno ja Ilanderin Pentti. Saivatpa jotkut onnettaren suosikit useammankin palkinnon. Lopuksi nautimme kahvia pullan ja kahvikakun kera, jäipä vielä muutama kakku myyntiinkin. Puheenjohtaja päätti kesäpäivän toivottamalla kaikille hyvää kesää. Omasta puolestani kiitos kaikille järjestelyissä mukana olleille ja erityisesti keittiössä hyörineille ja ahkeroineille naisille, joiden osuus hyvin sujuneelle kesäpäivälle oli ratkaisevan suuri. Syysterveisin, Kalevi Ruohonen, veteraanijaoston sihteeri. Visertäjät Visertäjien lauluharjoitukset jatkuvat Vuosi on lähtenyt mukavasti liikkeelle ja harjoituksissamme on mukana pieni, mutta innostunut ryhmä. Sanotaankin, että harjoitus tekee mestarin, tai ainakin melkein. Keväällä esiinnyimme vanhuksille Paukkulakodissa ja Kukonkalliolla ja tarkoitus on vielä syksyn aikana käydä laulamassa heille. Näissä tapaamisissa ilo on molemminpuolista. Osallistuimme myös veteraanien kesäpäivän viettoon Salakalliolla. Harjoituksemme jatkuvat edelleen tiistai-iltapäivinä klo 12.30-14.00 Metalli 57 toimistolla, osoitteessa Helsingintie 16, Salo. Jos kuorolaulu kiinnostaa, tule ihmeessä mukaan, sillä otamme ilomielin myös uusia laulajia porukkaamme! Toivotamme kaikille hyvää syksyä ja hymyillään kun tavataan! Visertäjien puolesta Seija Huuhka Henri Haanpää ja Juho 1 v. Vapaa-aikajaoston Vinkkipankki Kiinnostaako teatterit, konsertit, kylpylät, matkat... vai joku ihan muu!! Metalli 57 jäsen, kerro toiveesi ja ehdotuksesi; minkälaisia tapahtumia haluaisit jaoston järjestävän. Kaikki ideat ovat tervetulleita ja vaikka heti ei mieleen juolahtaisikaan mitään, niin Vinkkipankki on kyllä käytössä jatkossakin! Visertäjät esiintymässä Metalli 57:n veteraanien tapaamisessa 1.9.2010 Salon Työväentalolla. Vinkit jaoston vetäjälle Sirpa Kalliolle puh. 040 522 9940 tai toimistolle, Helsingintie 16, Salo puh. 02-731 4553 tai vaikka sähköpostina: toimisto@ metalli57.com
14 Viisseiska Nuorisojaosto Spinnauksia ja birdietä Tavoilleen uskollisena nuorisojaoston porukat raahautui Teijon rinteille laskemaan mäkeä. Kovasta talvesta huolimatta toukokuussa kevät oli kuitenkin jo niin pitkällä, että suksien sijaan alle rinteeseen saatiin rinneautot. Tämä nelipyöräinen turvakaarihirviö on niin sanottu karvalakki - malli autosta ja ei sisällä ollenkaan moottoria. Onneksi mukaan on saatu kuitenkin jarrut ja kääntyvät etupyörät. Rinteeseen mennään hiihtohissin voimalla ja alastulosta huolehtii rinne-autoilijan paras kaveri Painovoima. Porukkaa oli siunaantunut paikalle niin maan perusteellisesti, että jouduimme jakaantumaan kahteen ryhmään, joista toinen pakotettiin rinteeseen ja toiset saivat kokeilla Birdie-golfia samaan aikaan. Birdie-golfin ajatuksena on lyödä muovista putkenpätkää pallon sijaan. Tekniikka on sama kuin oikeankin golf-pallon lyömisessä, mutta birdie-pallon kaaret ovat korkeintaan 30 metrisiä kolmesataametristen kaarien sijaan. Sanomattakin on selvää, että haastekilpailussa nuorisojaosto nappasi ansaitun voiton kurssimme valmentajasta Tapanista. Tosin Tapania oli vain yksi ja meitä viisi vastassa Teoriassahan rinneautoilun voittaminen on yhtä helppoa kuin karamellin nappaaminen lapselta. Oikeassa elämässä, kilpailun viiden parhaan kärjen sijoittuessa kahden sekunnin sisään, jokainen virheliike rinteessä voi olla ratkaiseva. Vauhtia ei saa olla mutkaan liikaa, mutta ei liian vähääkään. Liian kova vauhti aiheuttaa pyörähtämisen, liian hiljainen näkyy loppuajassa. Eli moottorikäyttöisellekin menopelille oli rinteessä käyttöä kun spinnanneita autoja käytiin aina välillä irrottelemassa mönkijän kanssa. Jari Luulisi että Mikolla olisi jo enemmänkin vauhtia Metalli57:n nuorisojaosto järjestää: Perinteinen HOHTOKEILAUS Lauantaina 20.11.2010 Salon Keilahallilla kello 18 20 Osallistumismaksu kaikilta 5. Huom. Olethan alle 35 vuotias metallin jäsen. Ilmoittautuminen ja maksu tapahtuu 16.11 mennessä Metalli 57 toimistolle, Helsingintie 16 P.S. Vaikket nyt pääsisikään pilaamaan juuri öljyttyä parkettia kanssamme, niin muistathan että voit liittyä nuorisojaoston sähköpostilistalle lähettämällä postia osoitteeseen nuorisojaosto@metalli57.com. Ja tiedät missä mennään! Lyöntiharjoituksia - Valmentaja Sambeau tarkkana Mitä tulee kun yhdistetään Metallin ja Pam:in nuorisojaostot? No tietenkin 40 hengen suuri, iloinen ja aktiivinen joukko matkalla Radio Rock risteilylle 11-12.9.2010. Bussi starttasi Salon torilta kello 10 kohti Helsinkiä ja Metalliliiton Pääkallopaikkaa, jossa odotti koulutusrutistus ennen risteilyä. Kouluttajana toimi metalliliiton puolelta Jussi-Pekka Ahonen sekä TELA:n edustaja, joka biffasi meille myös ruoan läheisessä ravintolassa. Siitä olikin sitten hyvä jatkaa kohti terminaalia ja kun matkanjohtajamme Mikko antoi laivaliput käteen, matkan virallinen osuus oli ohi ja oli aika vaihtaa viihteelle. Koko laiva oli täynnä Rock henkisiä nuoria jotka olivat tulleet katsomaan mm. Lordia, Timo Rautiaista sekä tietenkin Eläkeläisiä. Jone Nikula piiskasi koko illan ja yön laivalastillista mustiin pukeutuneita nuoria ja vähän vanhempiakin rokkaamaan täysillä ja mehän rokattiin. Laivan ovien auettua aamulla pääsi kävelemään Tallinnaan ja satamasta jälleen irtauduttua iltapäivällä hurja meno jatkui Helsinkiin saakka. Satamassa meitä odottikin jo oma bussi ja kun saimme vihdoin kaikki kyytiin, suuntasimme kohti kotia kuka nukkuen kuka laulaen.. Hauskaa oli vaikka uni jäikin hieman vähille.. -Mervi S.-