Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Samankaltaiset tiedostot
Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Revontulet matkailumaisemassa

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

IONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Kosmos = maailmankaikkeus

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

Sähköstatiikka ja magnetismi

Kyösti Ryynänen Luento

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

AURINKOKUNNAN RAKENNE

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Keski-Suomen fysiikkakilpailu

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Sopimushenkilöstön Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutus pilotti

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Länsiharjun koulu 4a

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Utön merentutkimusasema

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

AURINGONPILKKUJAKSO 25? TONI VEIKKOLAINEN

6. AVARUUSSÄÄ. Johdanto

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

AURINGON SÄTEILYN MUUTOKSET JA MAAPALLON LÄMPÖTILA


Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Tuntisuunnitelma: Teema 3

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

ANTARES- rahoitetut hankkeet

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

VALMIUSTILAT KODISSANI

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

10/23/2012 Olli Määttä

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi Satelliittikartoitus

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo

Teoreettisen fysiikan esittely

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

Mustien aukkojen astrofysiikka

v Jakson tavoitteet v Jakson toteutus Matka avaruuteen Kiva tietää

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Transkriptio:

Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Oppitunnin tarkoitus: oppilaat oppivat, mitä avaruussää tarkoitaa, miten se syntyy ja mitä vaikutuksia sillä on Maapallolla. Tapa: ryhmätyöt + kotitehtävä Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet ja 9-luokkalaiset. Oppitunnin pituus: 75 min Oppitunnilla oppilaat pääsevät ryhmätöiden kautta tutustumaan avaruussäähän liittyviin asioihin. Ryhmätyöt keskittyvät yleistajuiseen esitykseen avaruussäästä lähtien sähkömagneettisten hiukkasten synnystä ja niiden matkasta maapallolle ja vuorovaikutuksesta Maapallon magneettikentän sekä ilmakehän kanssa. Opetus tapahtuu ryhmätöiden kautta. Luokassa muodostetaan viisi eri ryhmää, joista jokainen esittää yhden vaiheen kyseisestä matkasta. Avaruussäätä ei opetella liian yksityiskohtaisesti ja osa asioista on yksinkertaistettu. Oppitunti tarjoaa kuitenkin hyvän perustietämyksen ja sen jälkeen oppilaat osaavat avaruussään perusteet. Opettaja voi aluksi esitellä eri ryhmätyöaiheet ja vaiheet siitä, miten ne liittyvät toisiinsa. Oppilaat siis ymmärtävät, että ryhmätyöt muodostavat ison kokonaisuuden. Ryhmätyöaiheet ovat: 1. Sähkömagneettisten hiukkasten syntymekanismit auringossa sekä auringon aktiivisuus. 2. Aurinkotuuli: koostumus ja matka Maapallolle ja vuorovaikutus Maan magneettikentän kanssa 3. Avaruussään vaikutukset Maapallolla sekä sen lähiympäristössä 4. Revontulet 5. Avaruussään ennustaminen ja tutkiminen Ryhmätöiden yhteydessä oppilaiden kannattaa esittää myös kuvia. Opettaja voi päättää tehdäänkö ryhmätyöt esim. tietokoneella ja esitetään luokalle projektorilla vai tehdäänkö ryhmätöistä esitys A3-kartongille ja laitetaan luokan seinälle. Jokainen tyhmätyöohje on omalla sivullaan. Ohjeessa on tehtävänanto oppilaille sekä tietoa opettajalle siitä, mitä asioita ryhmätyöstä pitäisi löytyä. Opettaja itse arvioi ryhmätyöt. Tarkoitus ei ole, että ryhmätyöstä pitäisi löytyä jokainen asia, vaan se, että kokonaisuus on selkeä. Opettaja voi täydentää puuttuvia tietoja ja kertoa luokalle niistä. Hyvä kuva, joka esittää avaruussään kokonaisuutta, NOAA: http://www.nesdis.noaa.gov/news_archives/images/space_weather_infographic.jpg Jokaisen ryhmätyöaiheen yhteydessä kerrotaan, mitä asioita jokaisessa esityksestä voi olla. Mukana on myös linkkejä nettimateriaaleihin, joita oppilaat voivat käyttää ryhmätöissä. Opettaja voi tarvittaessa täydentää esityksiä. Lopussa on myös kotitehtävä, joka oppilaille voidaan antaa.

Oulun yliopisto on osa tutkimusryhmää, jonka isona osana on Oulun yliopistossa tehtävä tutkimus. http://www.spaceclimate.fi/resolve/ Valitettavasti ryhmän sivut ovat englanniksi, joten tutkimusryhmän työhön tutustuminen voi olla yläastelaiselle hankalaa. Sivut ovat kuitenkin oivaa lisämateriaalia opettajalle. Oppitunnin kulku Oppitunnin voi aloittaa 5-minuutin videolla, jolla selkeästi esitetään, miten revontulet syntyvät. Se antaa hyvän alustuksen oppitunnille kertoo, mihin oppitunti liittyy. Video: https://www.youtube.com/watch?v=gfnmhtpbblm Ryhmätöiden tekeminen 35-45 minuuttia. Opettaja tuntee oman luokkansa parhaiten, joten hän pystyy arvioimaan, minkä verran aikaa ryhmätöiden tekemiseen ja esittämiseen kannattaa varata. Ryhmätöiden esittäminen 25-35 minuuttia. Kotitehtävän antaminen. Kotitehtävä löytyy tämän materiaalin viimeiseltä sivulta.

Ryhmä 1: Sähkömagneettisten hiukkasten syntymekanismit auringossa sekä auringon aktiivisuus. Oppilaalle: Selvitä, miten Aurinko tuottaa hiukkauspurkauksia ja energeettisiä hiukkasia. Kerro ainakin, mitä ovat koronan massapurkaus, protuberanssi ja Auringon soihtu / roihupurkaus. Tutki myös Auringon aktiivisuutta ja selvitä onko siinä jaksoja. Opettajalle: Esityksessä voi olla esimerkiksi seuraavia asioita: Jatkuva normaali aurinkotuuli o Aiheuttaa tavallisia revontulia, mutta ei vakavia häiriöitä avaruussäähän Koronan massapurkaus o Räjähdys auringon koronassa o Sinkoaa paljon hiukkasia avaruuteen o Suurin hiukkasten lähde o Voi aiheuttaa Maapallolla magneettisen myrskyn (kts. Ryhmä 3) Protuberanssi o Räjähdysmäiset protuberanssit voivat singota hiukkasia avaruuteen Roihupurkaus / Auringon soihtu o Räjähdysmäinen purkaus Auringon magneettikentässä o Lähettää suurienergistä säteilyä kaikilla taajuuksilla o Sinkoaa suurienergisiä (nopeita) hiukkasia avaruuteen Auringon aktiivisuus o Yleisin aktiivisuusjakso 11 vuotta, jonka aikana auringon aktiivisuus käy maksimista minimiin ja takaisin

Oppilaat voivat etsiä materiaalia seuraavista osoitteista: http://ilmatieteenlaitos.fi/sateily-ja-kirkkausvaihtelut http://ilmatieteenlaitos.fi/roihut-ja-massapurkaukset https://fi.wikipedia.org/wiki/auringon_aktiivisuus http://www.helsinki.fi/~ekilpua/akuvaus.html https://fi.wikipedia.org/wiki/auringon_soihtu Kuvia, animaatioita ja videoita aiheesta: Koronan massapurkaus, Nasa: http://www.windows2universe.org/sun/movies/cme_4jan2002_big_gif_image.html https://www.youtube.com/watch?v=c7xysrhlfnm Protuberanssi, Nasa: http://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/faq1.jpg http://apod.nasa.gov/apod/ap130115.html Auringon roihupurkaus, Nasa: https://www.youtube.com/watch?v=rrbl5f08rhw

Ryhmä 2: Aurinkotuuli: koostumus ja matka Maapallolle ja vuorovaikutus Maan magneettikentän kanssa Oppilaalle: Selvitä, mitä aurinkotuuli on, miten se syntyy ja miten nopeasti se matkaa Maapallolle. Kerro myös, ja esitä tarpeen vaatiessa kuvana, miten aurinkotuuli vuorovaikuttaa Maan magneettikentän kanssa (esim. magneettikentän muoto). Opettajalle: Esityksessä voi olla esimerkiksi seuraavia asioita: Auringon korona o Auringon ympärillä oleva Auringon pintaa kuumempi kaasukehä o Lämpötila jopa miljoonia asteita o Kaasukehä laajenee Auringosta poispäin ja muuttuu aurinkotuuleksi Aurinkotuuli o Koostuu sähköisesti varatuista hiukkasista (elektroneja, protoneja, alfahiukkasia) o Sähköisesti varatut hiukkaset kuljettavat mukanaan Auringon magneettikenttää o Nopeus Maapallon etäisyydellä Auringosta keskimäärin 400 km/s o Puhaltaa aurinkokunnan puhtaaksi kaasusta ja pölystä o Jatkuu noin 100 AU:n (1 AU = Auringon ja Maapallon etäisyys) etäisyydelle Aurinkotuulen vuorovaikutus Maan magneettikentän kanssa o Magneettikentän muoto Magneettikentälle muodostuu pitkä pyrstö o Aurinkotuuli pääsee pyrstön kautta revontuliovaalille o Voimakas aurinkotuuli voi aiheuttaa magneettisen myrskyn Maan magneettikentässä, jolloin aurinkotuulen vaikutukset ovat voimakkaimmat Oppilaat voivat etsiä materiaalia seuraavista osoitteista: https://fi.wikipedia.org/wiki/aurinkotuuli http://ilmatieteenlaitos.fi/aurinkotuuli http://www.helsinki.fi/~ekilpua/akuvaus.html Kuva aurinkotuulen ja Maan magneettikentän vuorovaikutuksesta: (National Geophysical Data Center) http://blog.eternalvigilance.me/wp-content/uploads/2012/04/van-allen-belt.jpg Nasa: http://arhiva.dalje.com/slike/slike_3/r1/g2012/m03/ox281292075935478064.jpg

Ryhmä 3: Avaruussään vaikutukset Maapallolla sekä sen lähiavaruudessa Oppilaalle: Selvitä, mitä vaikutuksia avaruussäällä on Maapallon pinnalla, sen ilmakehässä sekä lähiavaruudessa. Mitä hyvää avaruussäästä voi olla ja mitä huonoa? Kerro esimerkkejä avaruussään vaikutuksista historian saatossa. Opettajalle: Esityksessä voi olla esimerkiksi seuraavia asioita: Suurimmat avaruussään vaikutukset ovat magneettisten myrskyjen aikana Positiiviset vaikutukset o Revontulet Negatiiviset vaikutukset o Voi vahingoittaa satelliittien elektroniikka o Voi indusoitua sähköjohtimiin Maan päällä ja vahingoittaa elektroniikkaa o Säteily on haitallista astronauteille o Säteily voi olla haitallista lentokoneissa työskenteleville Esimerkkejä historiasta o Vuonna 1982 Marecs-B -satelliitti meni epäkuntoon viikoksi o Vuonna 1989 Quebecin kaupungista katkesi sähköt yhdeksäksi tunniksi, koska sähköjohtoihin indusoitunut sähkö hajotti muuntajia o Sama magneettinen myrsky aiheutti mielenkiintoisen ilmiön Minnesotassa: paikallisradion kanavat eivät kuuluneet, mutta radiosta kuului Kalifornian maantiepoliisin lähetys. Välimatkaa on noin 2300 km. o Vuonna 1859 revontulet näkyivät Honolululla asti Oppilaat voivat etsiä materiaalia seuraavista osoitteista: http://www.tieteessatapahtuu.fi/013/koskinen.htm http://www.sciencefocus.com/qa/what%e2%80%99s-furthest-south-northern-lights-havebeen-seen https://fi.wikipedia.org/wiki/avaruuss%c3%a4%c3%a4 http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaan-vaikutuksia Kuvia avaruussään vaikutuksista, Nasa: http://www.nasa.gov/sites/default/files/images/525001main_faq13-orig_full.jpg http://www.nasa.gov/sites/default/files/images/607921main_agu-lanzerotti4-orig_full.jpg Revontulet, Nasa: http://stereo.gsfc.nasa.gov/img/spaceweather/preview/tricompsw.jpg

Ryhmä 4: Revontulet Oppilaalle: Selvitä, mitä revontulet ovat, miten ne syntyvät, missä niitä esiintyy ja mistä eri väriset revontulet johtuvat. Tutki myös Auringon aktiivisuutta ja mieti onko sillä yhteyttä revontulien määrään. Miksi revontulia esiintyy vain tietyillä Maapallon alueilla? Opettajalle: Esityksessä voi olla esimerkiksi seuraavia asioita: Revontulet ovat Maapallon napa-alueilla (molemmilla!) esiintyvä valoilmiö Revontulia esiintyy jatkuvasti, mutta ne eivät ole tarpeeksi kirkkaita näkyäkseen päivällä tai kesäyönä Maapallon magneettikenttä ohjaa aurinkotuulen sähköisesti varatut hiukkaset magnettikentän kenttäviivojen mukaisesti Maapallon napoja ympyröiviin revontuliovaaleihin Hiukkaset törmäävät Maapallon yläilmakehän hiukkasiin noin 100 km korkeudella o Törmäys saa aikaan viritystiloja ilmakehän atomeissa o Viritystilan purkautuessa atomi säteilee valoa o Valon väri määräytyy atomin tyypistä Yksiatominen happi: vihreä väri ja punainen väri Typpi: sininen väri Revontulien määrä on suoraan verrannollinen Auringon aktiivisuuteen o Aktiivinen Aurinko voi aiheuttaa enemmän magneettisia myrskyjä Maapallolla, jotka johtavat revontuliin Revontulien ääniä on tutkittu mm. Aalto-yliopistossa. Niiden olemassaolo on kuitenkin vielä kiistelty asia eivätkä tutkijat ole asiasta samaa mieltä. Oppilaat voivat etsiä materiaalia seuraavista osoitteista: https://www.ursa.fi/ursa/jaostot/revontulet/rt.html https://fi.wikipedia.org/wiki/revontulet Satelliittikuva revontuliovaalista eteläisellä pallonpuoliskolla, Nasa: http://i.huffpost.com/gadgets/slideshows/238564/slide_238564_1222643_free.jpg Video revontulista kansainväliseltä avaruusasemalta kuvattuna, Nasa: https://www.youtube.com/watch?v=pbjar3-uvsq

Ryhmä 5: Avaruussään ennustaminen ja tutkiminen Oppilaalle: Selvitä, miten avaruussäätä voidaan ennustaa? Onko se tarkkaa? Tapahtuuko avaruussään tutkimista myös Suomessa ja Oulussa? Mitä hyötyä avaruussään ennustamisesta ja tutkimisesta on? Opettajalle: Avaruussään ennustaminen on vaikeaa o Ennustukset voidaan tehdä enintään pari päivää etukäteen. Tarkat ennustukset vain tunnin pari etukäteen. Aurinkoa havainnoidaan satelliiteilla o SOHO, ACE ja STEREO-satelliitit Auringonpilkkujen määrän perusteella voidaan tehdä arvioita mahdollisesta tulevasta avaruussäästä o Aurinko on yleensä aktiivisempi, kun auringonpilkkuja on runsaasti Sään ennustamisessa käytetyt mallit ovat epätarkkoja ja vaativat paljon kehitystä Avaruussään tutkimuksesta ja ennustusten parantamisesta on paljon hyötyjä o Voidaan varautua sähköverkkojen ongelmiin Maan päällä o Voidaan suojata astronautteja liialliselta säteilyltä o Voidaan suojata satelliitteja liialliseltä säteilyltä o Saadaan parempia revontuliennusteita, mikä on hyväksi esimerkiksi turismille Avaruussäätä tutkitaan muun muassa Oulun yliopistossa o http://www.oulu.fi/fysiikka/avaruusfysiikka/avaruuss%c3%a4%c3%a4-jaavaruusilmasto Oppilaat voivat etsiä materiaalia seuraavista osoitteista: https://www.ursa.fi/ursa/jaostot/revontulet/ennusteet.html http://www.helsinki.fi/~ekilpua/akuvaus.html#ennustaminen http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaan-vaikutuksia http://yle.fi/uutiset/revontulien_ennustaminen_avaruustiedetta nayttavimmat_myrskyt_isk evat_lyhyella_varoitusajalla/7874995 http://www.spaceweather.com/ http://www.oulu.fi/fysiikka/avaruusfysiikka/avaruuss%c3%a4%c3%a4-ja-avaruusilmasto http://www.hs.fi/ihmiset/a1450581261973

Kotitehtävä: Tee avaruussääennustus Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvien tietojen pohjalta. Onko mahdollisuuksia nähdä revontulia?