Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Transkriptio

1 Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

2 Illan ohjelma Johdanto Revontulet Revontulten synty mitä revontulet ovat? Revontulten värit Erilaiset revontulimuodot Revontulten esiintyminen Revontulten ennustaminen Revontulten mytologiaa Tähtitaivas Perusasioita tähtitaivaasta Tärkeimmät tähdet, tähdistöt ja tähtikuviot Tähtitaivaan tuntemus tähtikartat, planisfäärit yms

3 Johdanto Keskitalven kaamoksen pimeydessäkin voi nähdä valonpilkahduksia Kuusamossa Aurinko nousee hetkeksi keskitalvellakin Yöllä taivasta valaisevat Kuu, tähdet ja usein myös revontulet Tämän illan aikana otamme tarkemmin selvää näistä yötaivaan valoista Illan aikana tutustumme revontuliin, sekä niiden fysiikkaan että mytologiaan Tämän jälkeen siirrymme kauemmas avaruuteen, missä otamme selvää öisellä taivaalla näkyvistä valopisteistä eli tähdistä

4 Johdanto Kuka? Juha Ojanperä Ulvilasta Aktiivinen tähtiharrastaja -90 luvun loppupuolelta alkaen Aktiivitoimija Ursa ry:ssä Porin Karhunvartijat ry:n tuore puheenjohtaja Kävin luonto-ohjaajakoulutuksen Kuusamossa Pidin vastaavia kursseja Kuusamossa keväällä 2015

5 Revontulet

6 Revontulet Revontulet ovat pohjoisella- ja eteläisellä napaseudulla näkyvä luonnon valoilmiö, joka on ihastuttanut ja ihmetyttänyt ihmiskuntaa kautta aikojen Revontulista tunnetaankin paljon kaikenlaisia tarinoita ja uskomuksia Nykytieteen käsityksen mukaan revontulten alkulähde on Auringossa ja auringosta peräisin olevien sähköisesti varautuneiden hiukkasten ja Maan magneettikentän sekä ilmakehän vuorovaikutuksessa Revontulet kiehtovat ihmisiä yhä tänä päivänäkin monet turistit tulevat Suomeen ja Pohjoismaihin nimenomaan revontulia katsomaan

7 Revontulten synty - Aurinko

8 Revontulten synty hiukkasten vuorovaikutus ilmakehän kanssa Revontulet syntyvät Auringosta peräisin olevien sähköisesti varautuneiden hiukkasten (käytänössä elektronien) vuorovaikuttaessa Maan ilmakehän happi- ja typpiatomien kanssa Elektronien törmätessä happi- ja typpiatomeihin, niiden elektronin 'virittyvät', eli ne siirtyvät korkeammalle elektronikuorelle ja palautuvat sitten taas alemmas --> viritystila purkautuu ja muodostuu revontulivaloa Protonitkin aiheuttavat revontulia, mutta protonirevontulet eivät ole nähtävissä paljain silmin Revontulet esiintyvät noin kilometrin korkeudella, eli aivan Maan ilmakehän yläosissa, suurin osa revontulista keskimäärin 100 km korkeudessa Revontulten esiintymiskorkeudella ilma on jo niin harvaa, että käytännössä ollaan jo avaruudessa, kuitenkin hiukkasia on riittävän tiheässä, jotta revontulet voivat syntyä

9 Revontulten synty - magnetosfääri Magnetosfääri suojaa Maata Auringon haitalliselta hiukkassäteilyltä ja kosmiselta säteilyltä Magnetosfääri on ikäänkuin Maata ympäröivä kupla avaruudessa Kuplalla on pitkä häntä, joka ulottuu satojen Maan säteiden päähän Maasta, häntä osoittaa poispäin Auringosta Auringon puolella magnetosfäärin laajuus on noin 10 Maan halkaisijaa Magnetosfääri kuitenkin vuotaa siinä on Maan magneettisten napojen kohdalla reiät, niin sanotut nielut, joista aurinkotuulen hiukkasia pääsee jatkuvasti Maan napojen alueelle Tämän vuoksi revontuliovaalit ovat jatkuvasti olemassa Tällä tavalla syntyvät rauhallisen ajan revontulet näkyvät vain kaukana pohjoisessa ja ne ovat melko vaatimattomia

10 Revontulten synty - magnetosfääri

11 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Auringossa tapahtuu silloin tällöin hiukkaspurkauksia Auringosta saapuva purkauspilvi saavuttaa Maan noin 1-2 vuorokaudessa Kun hiukkaset törmäävät Maan magnetosfääriin, käynnistyy ns. Magneettinen myrsky Myrskyn aikana Maan magneettikenttä on häiriintyneessä tilassa Jos aurinkotuulen mukanaan kuljettaman internplanetaarisen magneettikentän ja Maan magneettikentän voimaviivat yhtyvät, päiväpuolella Aurinkotuuli kuljettaa yhdistyneitä Maan ja IMF:n voimaviivoja yöpuolelle Yöpuolella em. Päiväpuolelta tulevat magneettikentän voimaviivat yhtyvät yöpuolella oleviin magnetosfäärin "hännän" voimaviivoihin Voimaviivojen yhtymisen edellytyksenä on, että IMF:n Bz -komponentin suunta on kohti etelää

12 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Voimaviivojen yhtyessä vapautuu runsaasti energiaa ja magnetosfäärin "plasmapyrstöön" varastoituneita hiukkasia syöksyy kohti maata -> tästä seuraa ns. Alimyrsky Alimyrskyn aikana revontulet voimistuvat ja kirkastuvat ja revontuliovaalit laajenevat kohti päiväntasaajaa ja napoja Yhden magneettisen myrskyn aikana voi tapahtua useita alimyrskyjä

13 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky IMF = Interplanetary Magnetic Field = planeettojen välinen magneettikenttä, käytännössä yhtä kuin Auringon magneettikenttä Bz -komponentti --> yksi tämän magneettikentän komponenteista, tämän lukuarvoa seurataan, ja sen toivotaan painuvan reilusti pakkaselle, eli kääntyvän etelään

14 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Alimyrskyn kuvaus youtube -videolla Revontulten synty selitettynä youtube -videolla

15 Revontulten synty revontulten värit Revontulten värien synty on monimutkainen juttu Vihreitä sekä punaisia revontulia syntyy happiatomeista Punaiset revontulet syntyvät km korkeudella olevasta hapesta Vihreät revontulet syntyvät noin km korkeudella olevasta hapesta Siniset revontulet syntyvät typen molekyyleistä Violetit revontulet ovat periaatteessa vain optinen harha, joka liittyy värinäköömme: havaitsemme violetteja revontulia kun sinisiä ja punaisia revontulia näkyy näennäisesti päällekkäin, jolloin näemme ne violetteina Valkoiset revontulet syntyvät, kun havaitsemme useita revontulivärejä sekaisin ja värit sekoittuvat Himmeät revontulet havaitsemme kuitenkin kalpean värittöminä --> revontulivalon intensiteetti ei riitä väriaistimuksen syntymiseen

16 Erilaiset revontulimuodot Tarkkailemalla revontulinäytelmiä usein, voi havaita niissä esiintyvän usein tietynlaisia revontulimuotoja Revontulimuotoja ovat Harso Revontulikaari Revontulivyö Revontulisäteet Revontuliläiskät Revontulikorona

17 Erilaiset revontulimuodot Harso Kuva: Juha Ojanperä Revontuliharso on himmeä, tasainen ja piirteetön revontulimuoto

18 Erilaiset revontulimuodot Revontulikaari Kuva: Juha Ojanperä Himmeähkö, kaarimainen revontulimuoto, joka ei ole poimuttunut (vrt. Revontulivyö)

19 Erilaiset revontulimuodot Revontulivyö Kuva: Juha Ojanperä Kaarimainen, poimuttunut revontulimuoto Voi olla hyvin aktiivinen ja kirkas Usein parasta antia revontulinäytelmissä

20 Erilaiset revontulimuodot Revontulisäteet Kuva: Juha Ojanperä Nimensä mukaisesti säteittäisiä revontulimuotoja Pitkiä, pilarimaisia valonsäteitä Voivat muistuttaa kynttilän liekkiä Usein todella voimakkaan värisiä ja kauniita

21 Erilaiset revontulimuodot Revontuliläiskät Kuva: Heidi Rikala Nimensä mukaisesti läiskämäisiä revontulia Voivat kattaa laajoja alueita taivaasta Läiskissä havaitaan usein sykkimistä Esiintyvät usein aamuyön tunteina revontulimyrskyn jälkeen Läiskät ovat varsin himmeitä

22 Erilaiset revontulimuodot Korona Kuva: Jan Curtis, ACRC/Nasa Korona ei oikeastaan ole itsenäinen revontulimuotonsa Tarkoittaa tilannetta, jossa aktiivinen, poimuttunut tai säteinen revontulivyö on suoraan taivaan laella pään yläpuolella Todella kaunista katseltavaa!

23 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Revontulia havaitaan Maan magneettisia napoja ympäröivillä, niin sanotuilla revontulivyöhykkeillä Revontulia havaitaan niin pohjoisella- kuin eteläiselläkin napa-alueella Kun pohjoisessa näkyy revontulia, niin vastaavasti etelässäkin näkyy Eteläisiä revontulia havaitaan kuitenkin harvemmin, koska eteläisen pallonpuoliskon asutut alueet ovat kaukana eteläisestä revontulivyöhykkeestä Sen sijaan pohjoisen pallonpuoliskon revontulivyöhykkeellä on useita asuttuja alueita

24 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Revontulet esiintyvät magneettisten napojen ympärillä niin sanottuna revontuliovaalina Revontuliovaalin pysyy paikallaan auringon suhteen, mutta Maa pyörii eteläisen ja pohjoisen revontuliovaalin välissä --> tällä on merkitystä revontulten näkymisen kannalta Kuljettaessa revontuliovaalin alueelta sisäänpäin kohti Pohjois- tai Etelänapaa tai ulospäin kohti päiväntasaajaa, revontulten näkymistodennäköisyys alenee Voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana revontuliovaalit laajenevat kohti napoja ja päiväntasaajaa --> voimakkaat myrskyt harvinaisia

25 Revontulten esiintyminen revontuliovaali

26 Revontulten esiintyminen revontuliovaali

27 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Skandinavia ja näinollen myös PohjoisSuomi ovat ihanteellisessa asemassa revontulten näkymisen kannalta Aivan Etelä-Suomessa revontulia havaitaan noin yönä vuodessa Oulun korkeudella noin yönä vuodessa Utsjoella noin yönä vuodessa (poislukien valoisat kesäyöt) Kuusamon korkeudella revontulia havaitaan noin joka neljäs yö

28 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten esiintymistodennäköisyydessä on ajallista vaihtelua Suurin sykli revontulten esiintymistodennäköisyydessä liittyy niin sanottuun auringonpilkkusykliin, jonka pituus on 11 vuotta Revontulia esiintyy auringonpilkkumaksimin aikaan, jolloin auringon aktiivisuus on suurimmillaan Nyt olemme pikkuhiljaa laskeutumassa maksimista kohti uutta minimiä

29 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten esiintymistodennäköisyydessä havaitaan tilastollinen huippu syys- ja kevätpäiväntasauksien aikaan erityisesti esim. Eteläisessä Suomessa, PohjoisSuomessa revontulia havaitaan melko tasaisesti läpi talvikauden Jos Auringossa on havaittavissa suuri aktiivinen alue, on tällöin odotettavissa revontulia Suuret aktiiviset alueet ovat pitkäikäisiä, joten revontulia voidaan jälleen odottaa 27 vuorokauden kuluttua, kun aurinko on pyörähtänyt akselinsa ympäri, ja aktiivinen alue on taas Maahanpäin kääntyneellä auringonpuoliskolla

30 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten näkymisessä havaitaan myös päivittäistä vaihtelua Päivittäinen vaihtelu johtuu Maan pyörimisestä revontuliovaalin suhteen ja näinollen tietyn havaintopaikan (esim. Kuusamo) sijainnista revontuliovaalin suhteen Maan pyörimisestä johtuen revontulten suurin esiintymistodennäköisyys Suomessa on klo välisenä aikana --> revontuliovaali Suomen yllä, tai päinvastoin, Suomi revontuliovaalin alla Revontulia näkyy eniten ns. Magneettisen keskiyön aikaan Magneettisen keskiyön aikana tietty havaintopaikka (esim. Kuusamo) on linjassa pohjoisen magneettisen navan ja auringon kanssa Tällöin myös revontuliovaali on kyseisen havaintopaikan päällä

31 Revontulten ennustaminen Edellä esitetyn perusteella voidaan revontulten esiintymistä arvioida eri aikoina samaan tapaan kuin keskimääräistä säätilaa eri vuodenaikoina Tarkkoja ennusteita voidaan tehdä vain noin kahden viikon ajanjaksolle kerrallaan, maanpäällä vallitsevan sään ennustamisessa tilanne on samanlainen Jos auringon maahanpäin kääntyneellä puoliskolla on havaittavissa aktiivinen alue, on revontulia odotettavissa lähiaikoina

32 Revontulten ennustaminen Jos aktiivisessa alueessa tapahtuu niin sanottu roihupurkaus tai Auringossa tapahtuu niin sanottu koronan massapurkaus, sinkoutuu Maata kohti tällöin varautuneita hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa Maassa revontulia Purkauksen hiukkaset saapuvat Maahan 1-2 päivän kuluessa

33 Revontulten ennustaminen Hiukkasten saapuessa Maahan hiukkaset saavat aikaan Maassa niin sanotun magneettisen myrskyn Jos myrskyn aikana niin sanotun interplanetaarisen magneettikentän ja Maan magneettikentän voimaviivat yhtyvät, avautuu varautuneille hiukkasille portti Maan napa-alueille --> erinomaiset mahdollisuudet revontulille Varautuneet hiukkaset ja niihin liittyvät magneetti- ja sähkökentät saavat aikaan napa-alueilla niin sanottuja alimyrskyjä, joiden aikana napa-alueilla näkyy voimakkaita ja upeita revontulia

34 Revontulten ennustaminen Maan magneettikentän tilaa kuvataan erilaisilla indekseillä --> auttavat revontulten ennustamisessa Revontulikyttääjää kiinnostavat indeksit: Internplanetaarisen magneettikentän ns. Bz -komponentti Kun Bz:n arvo on negatiivinen (mitä negatiivisempi, sen parempi), on osoittavat interplanetaarisen magneettikentän (IMF) voimaviivat etelään, eli kenttä on kytkeytynyt Maan magneettikenttään K -indeksi Kuvaa Maan magneettikentän häiriöisyyttä, mitä korkeampi, sen parempi revontulten kannalta (asteikko 0-9) Magneettisen myrskyn (K -indeksi 7-9) aikana alimyrskyt ja upeat revontulet ovat mahdollisia

35 Revontulten ennustaminen Revontulikyttääjän nettisivuja Spaceweather.com Auroras now! Aurora service.eu

36 Revontulten ennustaminen Hälypalveluita Tähtihäly (maksullinen) Aurora Servicen hälypalvelu (maksullinen) Spaceweather.comin hälypalvelu (maksullinen) Ilmatieteen laitoksen ilmainen hälypalvelu Etelä-Suomeen

37 Revontulten ennustaminen Älypuhelinsovellukset Iphone Solar monitor Android Aurora alert Aurora buddy

38 Mytologiaa: revontulet Suomi on tiettävästi ainoa kieli maailmassa, missä puhutaan 'revontulista' Muissa kielissä puhutaan 'pohjoisista valoista' tai 'pohjoisesta aamuruskosta' Suomalaisen uskomuksen mukaan kettu (repo, repolainen) juoksee Lapissa metsässä, ja sen häntä ja turkki osuvat puihin ja lumihankeen, ja siitä syntyvät revontulet Toisen uskomuksen mukaan revontulet syntyvät, kun auringonvalo heijastuu Jäämeressä ajelehtivista jäävuorista On myös uskottu, että revontulet syntyvät, kun jokin suuri kala tai valas uiskentelee Jäämeressä Revontulet on myös selitetty johtuvan suuren tulivuoren purkautumisesta kaukana pohjoisessa

39 Mytologiaa: revontulet Saamelaiset pelkäsivät ja kunnioittivat revontulia Revontulten loimottaessa taivaalla piti olla hiljaa ja lapset eivät saaneet meluta Jos revontulten aikana käyttäytyi epäkunnioittavasti niitä kohtaan, ne saattoivat laskeutua maahan ja polttaa Saamelaisnaiset eivät revontulten aikana uskaltaneet liikkua ulkona ilman hattua, koska tällöin revontulten henget saattaisivat tarttua näitä hiuksista ja viedä mukanaan

40 Mytologiaa: revontulet Revontulille on Suomessakin ollut monia nimityksiä Pohjois- ja Itä-Suomessa on puhuttu revontulista Etelä- ja Lounais-Suomessa on sanottu, että pohjoinen palaa Pohjanmaalla on puhuttu, että rutjat palaa tai ruijan valkeat palaa Hämeessä on sanottu, että taivas välyää tai välyt palaa

41 Tähtitaivas

42 Perusasioita tähtitaivaasta Öisellä taivaalla voimme paljain silmin nähdä Suomesta noin 3000 tähteä yhteensä eri vuodenaikoina Taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat kaikki omaan galaksiimme, Linnunrataan Taivaanpallo jakautuu kaikkiaan 88 tähdistöön, kaikki tähdet kuuluvat johonkin tähdistöön Maan pyörimisen vuoksi tähtitaivas näyttää pyörivän tämän pyörimisliikkeen vuoksi eri vuorokauden- ja vuodenaikoina on näkyvissä eri tähdistöjä Tähtien lisäksi yötaivaalla voi nähdä myös planeettoja

43 Perusasioita tähtitaivaasta Kuva: Vik Dhillon Hahmotamme taivaan pallona, jota kutsumme taivaanpalloksi Pohjoisella pallonpuoliskolla taivaankappaleet nousevat idästä ja laskevat länteen Taivaanpallo näyttää pyörivän näennäisen akselin, taivaannavan ympäri Taivaannapa hyvin lähellä Pohjantähteä Taivaan kiertoliike Stellariumilla!

44 Perusasioita tähtitaivaasta Kaikkialla muualla paitsi päiväntasaajalla nähdään vain osa taivaanpallosta Tämän vuoksi esim. Kuusamossa osa tähdistä ei koskaan nouse horisontin yläpuolelle Toisaalta osa tähdistä ei koskaan laske --> sirkumpolaariset tähdet Mitä lähempänä napoja ollaan, sitä suurempi on sirkumpolaaristen tähtien alue Navoilla se käsittää koko taivaankannen, siellä tähdet eivät nouse, eivätkä laske

45 Perusasioita tähtitaivaasta Aina näkyvien ja ei koskaan näkyvien tähtien väliin jäävällä alueella tähdet nousevat ja laskevat Kiertoliikkeen vuoksi tähtitaivas on tietyllä ajanhetkellä eri asennoissa eri vuodenaikoina Kiertoliikkeen voi havaita myös erityisesti pitkinä talviöinä, tuolloin taivas on illalla aivan eri asennossa kuin aamulla

46 Perusasioita tähtitaivaasta tähtiaika Tähtiaika on taivaan kiertoliikkeeseen liittyvä termi Tähtiaika -termiä käytetään tähtikartoissa Tähtiajan määrittämisen kiintopiste on kevätpäiväntasauspiste, joka sijaitsee Kalojen tähdistössä Tähtiaika = 0 tuntia, kun kevätpäiväntasauspiste on etelässä Tähtiaika = 1 tuntia tunnin kuluttua kevättausauspisteen etelässäolohetkestä, tällöin taivas on myös hieman eri asennossa Jne...

47 Perusasioita tähtitaivaasta erilaisia taivaankappaleita Kuva: NASA

48 Tähdet Kuva: Mouser/Wikipedia Tähdet ovat samanlaisia hehkuvan kuumia kaasupalloja kuin Aurinkomme Taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat omaa tähtijärjestelmään eli galaksiimme, Linnunrataan Tähtiä on eri kokoisia, ikäisiä ja värisiä Tähtien tuikkiminen johtuu ilmakehän väreilystä Jokainen tähti kuuluu johonkin tähdistöön Tähdistöjä koko taivaanpallolla 88 kpl

49 Planeetat Kuva: NASA Planeetat kiertävät Aurinkoamme ja heijastavat sen valoa Planeettoja on 8 kappaletta Sisempänä Aurinkokunnassa ovat 4 kiviplaneettaa, kuten Maa Ulompana 4 kaasujättiläistä kuten Jupiter Planeetat (kiertotähdet) liikkuvat tähtien (kiintotähdet) suhteen Planeetoista 5 kirkkainta paljain silmin

50 Merkurius Kuva: NASA

51 Venus Kuva: NASA

52 Maa Kuva: NASA

53 Mars Kuva: NASA

54 Jupiter Kuva: NASA

55 Saturnus Kuva: NASA

56 Uranus Kuva: NASA

57 Neptunus Kuva: NASA

58 Komeetat, asteroidit Kuva: NASA Kuva: NASA

59 Aurinko ja Kuu Kuva: NASA Kuva: NASA

60 Syvän taivaan kohteet Kuva: NASA

61 Taivaan tärkeimmät tähdistöt tähtitaivas eri vuodenaikoina

62 Taivaan tärkeimmät tähdistöt Iso karhu Ajomies Pieni karhu Härkä Karhunvartija Orion Lohikäärme Kaksoset Kassiopeia Pieni koira Kefeus Iso koira Perseus Pegasus Herkules Andromeda Käärme Joutsen Käärmeenkantaja Kotka Leijona Lyyra Neitsyt

63 Otavan avulla alkuun

64 Otava

65 Iso karhu

66 Pohjantähti

67 Pieni karhu

68 Arcturus

69 Karhunvartija

70 Syksyn tähtitaivas

71 Linnunrata Kuva: Juha Ojanperä

72 Kesäkolmio

73 Joutsen

74 Lyyra

75 Kotka

76 Pegasus -neliö

77 Pegasus

78 Andromeda

79 Talven tähtitaivas

80 Talviympyrä

81 Orion

82

83

84

85

86 Sirius

87 Iso koira

88 Pieni koira

89 Procyon-Betelgeuze-Sirius

90 Castor ja Pollux

91 Kaksoset

92 Capella

93 Ajomies

94 Aldebaran

95 Härkä

96

97

98 Kevään tähtitaivas

99 Spica

100 Neitsyt

101 Leijona

102 Regulus

103 Leijona-Neitsyt

104 Karhunvartija

105 Herkules

106 Käärmeenkantaja

107 Käärme

108 Karhunvartija oppaana

109 Sirkumpolaariset tähdet

110 Sirkumpolaariset tähdistöt Pohjoinen taivas syksyllä

111 Iso karhu

112 Pieni karhu

113 Lohikäärme

114 Kefeus

115 Kassiopeia

116 Perseus

117 Ajomies

118 Sirkumpolaariset tähdistöt Pohjoinen taivas keväällä

119 Pieni karhu

120 Kassiopeia

121 Kefeus

122 Lohikäärme

123 Perseus

124 Ajomies

125 Herkules

126 Joutsen

127 Lyyra

128 Tähtitaivaan tuntemus Opettele ensin tärkeimmät ja helpoimmat tähdistöt ja tähdet Yöllä ulos pimeälle paikalle tähtikartan tai planisfäärin kanssa, mukaan punaista valoa antava tasku/otsalamppu Apuna kirjallisuus Apuna myös planetaario-ohjelmat kuten Stellarium Nykyään myös hyviä älypuhelinsovelluksia Kiikari on hyvä havaintoväline aloittelijoille

129 Planeetat keväällä 2016 Jupiter on näkyvissä iltaisin kaakon suunnalla Leijonan ja Neitsyen tähdistön välimaastossa Nousee yön edetessä etelään ja on aamun koittaessa lännessä Mars ja Saturnus näkyvät matalalla kaakossa ennen auringonnousua, Mars on Vaa'assa ja Saturnus Käärmeenkantajassa Uranus näkyy auringonlaskun jälkeen matalalla lounaassa Kalojen tähdistössä

130 Kirjallisuutta Tähdet -vuosikirja, Ursa Tähdistöt, Ursa 2012 Tähtitaivas paljain silmin, Ursa 2007 Ursan planisfääri

131 Ursa ry Ursa ry on vuonna 1921 perustettu Suomen suurin ja vanhin tähtitieteellinen yhdistys Ursa julkaisee Tähdet ja Avaruus -lehteä --> jäsenetuna, 8 kertaa vuodessa Ursa järjestää monipuolista toimintaa Ursa kustantaa kirjoja ja välittää kaukoputkia ja kiikareita yms. Jäsenenä kirjoja ja kaukoputkia jäsenhintaan Eri paikkakunnilla paikallisia tähtiyhdistyksiä

132 Kiitos!