VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA OHJEITA SORMIEN KESKINIVELEN (pip- nivelen) TEKONIVELLEIKKAUKSESTA KUNTOUTUVALLE Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää keskinivelen tekonivelleikkaukseen liittyvää kuntoutumista. Ohjauksen avulla voitte itse osallistua aktiivisesti kuntoutukseen. Saatte yksilölliset ohjeet toimenpiteen jälkeen. Sormen keskinivelen jatkuvaa tulehdusta, kipua, turvotusta ja liikerajoitusta voidaan hoitaa myös keskinivelen tekonivelleikkauksella. Röntgenmuutokset keskinivelessä ja sormen ojentajajänne-mekanismin toimivuus ratkaisevat leikkausmenetelmän. Vaihtoehtoisesti keskinivel voidaan myös luuduttaa. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus lastahoitoineen riippuu leikkaustekniikasta ja mahdollisesta sormen ojentajajännekorjauksesta. Sormen keskinivelen tekonivelleikkauksen tavoitteena on käden toiminnallisuuden lisääminen, tarttumisen helpottuminen ja kivun lievittyminen. Näppäryys ja pinsettiotevoima paranee, jolloin päivittäisistä askareista on helpompi suoriutua. Sormen keskinivel, PIP-nivel röntgenkuva, PIP Leikkauksesta tekonivel Sormen keskinivelen tekonivelleikkaus tehdään ns.johtopuudutuksessa, jossa yläraajaan menevät hermot puudutetaan solisluu-kuopasta tai kainalon alueelta. Vain leikattava yläraaja puutuu. Leikkaus kestää tavallisesti noin tunnin ja siinä tuhoutunut nivel korvataan metallisilla, sementtikiinnitteisillä tai luutuvilla, tekonivelillä. 1
ENNEN LEIKKAUSTA ON HYVÄ HUOMIOIDA SEURAAVAT ASIAT Sairaalaan tullessasi voit keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkaus on elimistölle aina stressi. Toivutte leikkauksesta nopeammin, kun olette valmistautuneet siihen. Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset, kuten virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus ja tulehtunut ihottuma on hoidettava ennen leikkausta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota hampaiden hoitoon. Tekonivelleikkauksen vuoksi tehtävä hammashoito kuuluu KELAn korvauksen piiriin. Lihasvoima Yläraajan lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Tupakointi Tupakoimattomuus edistää leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa. 2
LEIKKAUKSEN JÄLKIHOITO Nykyään on olemassa hyvät edellytykset hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen jälkeen kipua voidaan hoitaa myös vahvemmilla keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kylmähoidolla. Selinmakuulla ja istuessa leikattu raaja tuetaan tyynyjen avulla kohoasentoon turvotuksen estämiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi saatte toimintaterapeutilta ohjausta sekä erilliset ohjeet turvotuksen hallintaan. Yleensä 2-3 päivän kuluttua leikkauksesta toimintaterapeutti valmistaa käteen yksilöllisen suojalastan ja ohjaa kuntoutumista. Sairaalassaoloaika kestää n. 3-4 päivää riippuen haavan paranemisesta ja yleisvoinnista. Jos leikkausalue alkaa punoittaa tai turvota kotona, siitä tulee eritettä tai teille nousee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Ottakaa yhteyttä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua. Haavalla olevat ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta poliklinikalla. Tällöin on myös lasta- ja liikehoidon seuranta toimintaterapiassa. Saunominen on sallittua normaalisti vuorokauden kuluttua ompeleiden poistosta. Autolla ajoa suositellaan vasta, kun yläraajan toimintakyky on palautunut. 3
TOIMINTATERAPEUTTI OHJAA JA TUKEE KUNTOUTUMISTA Ennen leikkausta Toimintaterapeutilta saatte tietoa leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta. Toimintaterapiassa arvioidaan käsien toiminnallisuutta, nivelliikkuvuutta, näppäryyttä, voimaa ja kivun määrää sekä arjen sujumista. Arvioinnin pohjalta käden kuntoutumiselle asetetaan yksilölliset tavoitteet sekä kartoitetaan sormen keskinivelen tekonivelleikkauksen mahdollisuuksia lisätä käden toiminnallisuutta päivittäisten toimintojen helpottamiseksi. Leikkauksen jälkeen Koko yläraajan pitäminen kohoasennossa on tärkeää kivun ja turvotuksen vähentämiseksi. Toimintaterapeutti ohjaa yläraajan ja sormien verenkiertoa vilkastuttavia harjoituksia, joista saatte myös erillisen kirjallisen ohjeen. Käsikirurginen sidos poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Toimintaterapeutti valmistaa harjoituslastan, joka mahdollistaa keskinivelen harjoittelun. Koukistus- ja ojennusharjoitukset aloitetaan turvotuksen ja kivun sallimissa rajoissa ortopedin ohjeen mukaan. Yökäyttöön valmistetaan keskiniveltä ojentava lepolasta. Saatte ohjausta sekä kirjalliset ohjeet keskinivelen liikeharjoituksista ja lastojen käytöstä. Tavoitteena on, että ennen kotiin pääsyä saavutatte tyydyttävän keskinivelen liikkuvuuden, sekä selviydytte itsenäisesti lastojen pukemisesta. Leikatun käden käyttöä apukätenä lastan kanssa harjoitellaan ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-toimissa. Tarvittaessa omatoimisuutta voidaan lisätä apuvälineillä ja ortooseilla. On tärkeää, että kaikissa toimissa huolehditte siitä, ettei keskiniveleen kohdistu liikaa rasitusta. 4
Jälkitarkastukset Ortopedin poliklinikkakäyntien yhteydessä, 2, 4 ja 6 viikkoa leikkauksesta on myös toimintaterapiakäynti. Toimintaterapeutti arvioi käden kuntoutumisen edistymistä ja antaa lisäohjeita. Käynneillä harjoitellaan sormen keskinivelen liikkeitä, tarttumisotteita sekä käden toiminnallisuutta ja käyttöä. Tällöin tarkistetaan ja muokataan käytössänne olevat harjoituslasta ja lepolasta. Tavallisesti harjoituslastaa käytetään 6 viikkoa, riippuen keskinivelen koukistuksen ja ojennuksen palautumisesta. Lepolastaa voidaan käyttää pidempäänkin. Kuntoutuksessa edetään ortopedin yksilöllisesti antamien ohjeiden mukaan. Käden otteiden ja näppäryyden harjoittelun tukena käytetään usein myös ns. sisarnauhaa. Tarvittaessa kartoitetaan apuvälinetarvetta ja ohjataan niveliä säästäviä toimintatapoja. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 3 ja 6 kuukauden sekä 1 vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen vuosittain. Ortopedin arvion ja röntgenkuvan lisäksi toimintaterapeutti arvioi käden toiminnallisuutta kuten ennen leikkausta. Käden toiminnallisuuden ja voiman lisäämisessä kotityöt ja harrastukset ovat hyviä, mielekkäitä käden kuntoutusmuotoja. Huomioikaa toiminnoissa ettette rasita liikaa tekonivelsormea. YKSILÖLLISET OHJEET Yhteystiedot: Ortopedi Toimintaterapeutti p. 3134366/ 3134383 Reumaortopedinen poliklinikka 017/11 p. 3134316 (arkisin klo 13-15) Osasto 017 p. 3134283 5
SORMEN KESKINIVELEN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN HARJOITUSLASTAN KANSSA TEHTÄVÄT HARJOITUKSET Leikkauksesta saat parhaan mahdollisen hyödyn harjoittelemalla säännöllisesti. Harjoitusten tarkoituksena on parantaa keskinivelen ojennusta ja koukistusta, mahdollistaen hyvät tarttumisotteet, jotta suoriudut paremmin päivittäisistä toimista. Tee harjoitukset 4-5 kertaa päivässä, toistoja 10 15/ harjoitus. Huomioi hyvä istumaasento ja tee liikkeet huolella ja rauhallisesti. Liikkeissä rystynivel on tuettuna lastaa vasten, jolloin liike ohjautuu keskiniveleen. Anna käden rentoutua liikkeiden välillä. Keskinivelen ojennus Ojenna sormea aktiivisesti, kuminauhaveto avustaa liikettä. Keskinivelen koukistus Koukistaessa sormea kärkinivel koukistuu myös. Tue nauhalla rystynivel tukevasti lastaa vasten. 6
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky TYKS / Paimion sairaala, reumasairauksien hoitoyksikkö, os. 017 Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim. hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis), jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis-nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: 1. Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. 2. Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja, Duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille - Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai - Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai - Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet - Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai - Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet - Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja - Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai - Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg 7