KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET 28 1943 VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 1944

STATIS:TIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SER,VICES. TECHNIQUES'MUNICIPAUX 28 1943 : RAPP.ORTS ANNUELS. PPBLlES PAR L'IlD,MINI~TRIlTION D.ES SER,VICES TECHNIQUES :MU~ICIPIlUX, HELSINKI 1944, TYÖVÄEN.KIRJAPAINO

SISÄLL YSLUETTELQ Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus...:........ IV Vesijohtolaitos...... 1 Kaasulaitos...:... 21 Sähkölaitos...:... 43 TABLE DES MATIERES Page Administration des services techniques municipaux...,... IV Service des eaux... ;... :...... 1 Usine a. gaz... ;:... 21 Usine d'electricite.. '... 43

Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 1943. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Hallituksen sihteerinä on, kaupunginkanslian notaarin varatuomari Eino Uskin ollessa estettynä hoitamasta sihteerin tehtäviä, kaupunginhallituksen määräykse.stä toiminut varatuomari Herrick Arvidson. Kertomusvuoden aikana hallitus oli kokoontunut 20 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 502 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 518 ja lähetettyjen kirjelmien 136. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä huhpkuussa 1944. B. Wuolle. Herrick Arvidson.

Kertomus Hel~ingin- kaupungin vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1943. Kerlomusvuoden aikana suoritetuista uudis 'töistä mainittakoon seuraavaa: - Vanhankaupungin suodatinaseman laajennuksen rakennustyöt, jotka kesäkuun 6 p:nä allekirjoitetulla sopimuksella annettiin laskut yönä A. W. Liljeberg O.Y:n suoritettaviksi, aloitettiin heinäkuun 3 p:nä. Vuoden vaihteessa olivat purkaus- ja louhintatyöt loppuunsuoritetut sekä varsinaisiin rakennustöihin kuuluv,at teline- ja muottityöt käynnissä. - Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin kerlomusvuonna pääasiallisesti Meilahden, Pitäjänmäen ja Herttoniemen alueilla. Laitoksen palveluksessa olleista henkilöistä ovat kerlomilsvuoden aikana isänmaan puolesta kaatuneet putkenasentajan apulainen Tauno Aleksi Kivinen ja aputyöläinen Pentti Kauppinen. 1. Käyttö. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeus Van Helsingin kaupungin ja taa.ssa padonkyn- Haagan sähkölaltoksllnyksestä mltat- Laitoksen koski- ta ostettu energia, tuna,"m 1) voimalla kehitetty ja Vanhankaupunjosta kulutettiin Sade- Sade- Keskl- Kuukausi gin laltoksella pälv1ä ') määrä, lämpö, kulutettu energia, Va.nhan- Pohjavesi mm C KeskI- SuurIn kwh kaup. lal- laltoksllla, arvo arvo tok.ella., kwh kwh Tammikuu... - +0.18 117,860 292,050 6,227 18,48.1-7.1 Helmikuu... +0.19 +0.43 157,690 207,482 5,136 17 ~54.9 -- 0.1 Maaliskuu... +0.38 +0.81 179,150 223,715 5,108 8 30.9 + 0.& Huhtikuu... :... +0.58' + 1. 0" 174,610 207,526 4,876 17 38.4 + 4.1 Toukokuu... +0.07 +0.48 169,670 239,50R 5,527 12 42.1 + 9.7 Kesäkuu... - +0.15 109,600 286,507 5,181 11 73.9 +15.7 Heinäkuu... +0.88 +0.78 175,740 190,445 5,196 15 92., +16.9 Elokuu... +0.98 +0.88 177,920 198,751 6,085 20 140.2 +15., Syyskuu... +0.09 +0.80 140,140 258,592 5,882, 14 59.8 +12.8 Lokakuu... +0.38 +0.77 182,470 244,084 5,789 13 79.& + 8.7 Marraskuu... +0.82 +1.31 171,550 236,212 5,614 20 123.2 + 3.3 Joulukuu... +0.41 +0.88 166,160 239,508 5,631 18 40. a + 0.8 Koko vuosi... 1-1 +1.31 1 1,922,560 1 2,824,3801 66,252 1 183 1 823.0 1 + 6.7 1) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. 8) Tähän on laskettu vain ne _päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0.1 mm.

2 Vantaanjoen vesimäärä oli koko vuoden hyvin runsas. Pienin viikkokeskiarvo, 3,299 litrl sek., oli 20.6. ja 26.6. välisellä viikolla. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon väliltä maaliskuun 30 p:nä sekä sillan yläpuolelta huhtikuun 5 p:nä. Joki jäätyi jou~ukuun 7 p:nä. Suppo, joka oli syntynyt veteen, pyrki häiritsemään käyttöä, mutta syöttämällä höyryä vedenottamoon, voitiin käyttöä saostuslaitoksella jatkaa keskeyttämättä. Vedenpuhdistus.. Vedenpuhdis,t,us. j!1' '~suodatus Qvat v~i~~. Yksityiskohtais.et tiedot esit~ti\än. liitteessä vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla.' ~:o 2. ' Vettä on steriloitu kioorilla kokp vuod,en'ai4na..,, ',Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 18,829,439 mao Kun painejohtojen vesimit,tarit.vanhassakaupungissa olivat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen.yanhas:takaupungista määrätty suodattimien anto~suuden perusteella. Veden pumppua mln en.,. Eri pumpuil).a Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitok!;!ista pumputut vesimäärät se'kä keskimääräinen! suurin ja pienin kokonaisp:umppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena, olivat seuraa vat: I VanhankaupungIn Kokonalspumppuamlnen laitos, vuorokaudesb~, pi8 Yhteensä. PohjavesI- KaIkkiaan Kuukausi plntavettll., laitokset, pumputtu, Turbllnl- Kesklpakolspumput, pumput, KeskI- Suurin Pienin ma ms ma ma ma määrä murti. mu.rti., -...' Tammikuu... 49,807 1,488,120 1,537,927 10,524 1,548,451 49,950 65,381 41,209 Helmikuu... 189,980 1,263,7.76.1,453,756 8,978 1,462,734. 52,241 66,103 42,999 Maaliskuu... 243,313 1;369,828 1,613,141 9,775 1,622,916 52,352 65,071 44,145 Huhtikuu... 255,558 1,292,997 1,548,555 9,591 1,558,146 51,938 67,844 38,429 Toukokuu... 178,010.1,409,662 1,587,672 10,610 1,598,282 51,557 67,728 37,963 Kesäkuu... 64,935 1,426,670 1,491,605 9,935. 1,501,540 50,051 66,357 33,242 Heinäkuu... 214,859., 1,279,096 1,493,955 10,074 1,504,029 48,517 58,126 33,257 Elokuu.... :.. '221,617. "1,302;-4<}l "1,524;018.. 12;628 1;536;646 49,569. 60,600 40,735 Syyskuu... 155,651 1,394,727 1,550,,378 12,888 ],563,266 52,109 66,169 42,314 Lokakuu... 230,360 1,434,894 1,665,254 12,705 1,677,959,54,128 70,316 44,203 Ma:.:raskuu... 236,350 1,36t667.1,598,017 12,416 1,610,433 53,681 73,378 44,831 Joulukuu... 256,468 '1,375,2.89 1,631,7571. 13.280 1.645.037153.066 65.484 37,948 Koko 'vuosi... 12.296.908!16.399,127! 18.696.035! 133.404! 18,829,439! 51.588! 73.378! '33.242 Vesi mittarit. Käytännössä olevien mittarien lu'ku on vuo- vuoden lopussa 4.795 kpl. Läpimitat näkyvät den.. ~ulljessa väliimtynyt.. 4:llä. ja' oh niitii,. seura.avasta.eritt~lystä:_... ~. _..... Aukon läpimitta _::....'... :... 13 20 25 30 40 50 75 100 mm Lukumäärä... :.;;... :;;... ::... 1.127 586 445 443 974 841 341 38 kpl

3 Näistä oli 7 kpl. 50 mm, 54 kpl. 75 mm ja 14 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1.805.Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia... 1,535 kpl. eli 32.0% kaikista asetetuista' mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin... 91 1.9 }) halutun kokeen takia... 0 0.0 }) epä varman käynnin takia... 0 0.0 * pysähtymisen takia... 69, 1., ~ vian takia osoittimessa tahi taulussa... 10 0.2 }) }) vuodon takia... 39 0.8 }) }) jäätymisen takia... 6 0.1 }) Poistettu lakkautetun käytön takia... 55 1.2 ------------------------------------.------------- Yhteensä 1,805 kpl. eli 37. 8 % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutu8. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputrista kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus, 1-9 kaupunginosassa... 7,320,314 m 8, eli 38.88 % 10-12 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittuvalla alueella... 4,903,495 26.04 Touko~assa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla 516,748 2.74 13--15 ja 20 kaupunginosissa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 3,754,381 }) 19.9, Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... 49,429 0.28 Suomenlinnassa...:...;... 96,863 0.51 Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (65,648 m 8). Herttoniemessä (17,864 m 8 ). Lauttasaaressa (244,415 m 8 ), Munkkiniemessä ja Talissa (326.419 ml), Haagassa (47,444 m 8 ) sekä Pirkkolassa (11,930 m 8 )... 713,720 3.79 ------------------------------- Yksityiskulutus 17,354,950 ml, eli 92.18 % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... 1,089,350 ml, eli Laitoksen oma kulutus... 77,188 5.78 lo O.n ------------------------------- Mittarien mukaan 18,521 ;488 m', eli 98.38 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä... 307,951 ml, eli 1.8& Olo Yhteensä 18,829,439 m 8, eli 100.00 %

4 Mittaamatta kulutettu vesimäärä, joka edellisen mukaan oli 1. 64 % pumputusta kokonaisvesimäärästä, on'prosenthluvultaan 14.28 pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin ankaran talven takia oli laskettava putkiverkosta suuret määrät vettä hukkaan. Viime vuonna talvi sitä vastoin oli. erittäin leuto, mikä myös selittää pumputun vesimäärän vähentymisen 10.03 %:l1a edellisen vuoden määrään yerrattuna. Vuonna 1943 kulutettiin...'... 18,829,439 m S. 0 1942,... 20,928,352 Vähennys vuonna 1943... ~... Keskikulutus vuorokaudessa... Suurin kulutus vuorokaudessa 26/11... 2,098,913 51,588 73,378 Pienin, 0 24/6... 33,242 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta:..... EI " 0 " - EI ~ Keskikulutus Vedenkulutus, m8.. ~ ~ henkeä kohti iij, ::1 '" vuorokau-.. Mlttanen m1ttaama kulutus dessa. l ljl " p;' EI V u oal :0;' o -~ o p; Muu :0;' ~ p;' ~ KaupungIn Laitoksen YhteenBä YksItyIs- kulutus EI '" E.~ =-.. maksama oma kukulutus '" ~ " a-~ kulutus.lutus... -< ; ~.. ~ ;t:- Maksavat kuluttajat p;' 0 ~. ~".. ~ ~ EI '" g.~.g '< "!!!. ~...~ ~ S' 1900... 1,311,556-701,348 2,012,904 60.1 39.1 1905... 1,786,352 808,665 2,595,017 62.11 42.8 1910... 2,831,997 - - 1,423,943 4,255,940-80.8 53.8 1915... 4,963,329 541,703 19,625 857,956 6,382,613 86.68 99.8 77. 1920... 5,361,152 470,717 40,809 790,671 6.663,349 88.18 93.11 75.0 1925... 6,898,416 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 108.11 90.1 1926... 7,372,483 621,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 115.8 94.6 1927... 7,956,230 604,908 53,521 827,786 9,442,445 91.u 117.8 99.8 1928... 9,161,379 601,724 46,910 1,144,616 10,954,629 89.&6 132.7 110.11 1929... 10,994,740 700,261 55,084 1,361,122 12,355,862 88.\18 145.6 120.8 1930...... 10,587,071 718,542 74,571 870,053 12,250,134 92.\10 139.\1 120.\1 1931.... 10,562,263 778,934 63,283 963,222 12,367,702 92.111 134. 114.7 1932... 10,801,740 908,413 87,032 850,065 12,647,250 93.118 131.8 112. 1933... 10,921,940 910,471 73,441 755,096 12,660,948 94.0& 129.\1 112.1 3,015 245 1934... 11,385,958 979,514 77;356 764,462 13,207,290 94.111 133.8 115.8 3,041 244 1935... 12,027,683 991,678 89,600 898,947 14,007,908 93.68 139.6 119.8 3,140 261 1936... 13,004,808 1,043,729 92,485 918,083 15,059,105 93.90 146.8 126.8 3,262 278 1937... 14,364,668 1,137,840 95,338 936,611 16,534,457 94.84 157.1 136.6 3,441 280 1938... 15,683,506 1,163,272 101,846 581,565 17,530,189 96.88 160.8 143.7 3,605 279 1 ) 1939... 16,400,018 1,194,836 93,784 443,562 18,132,200 97.&8 160.1 144.8 3,917 1 ) 289 1940... 15,306,948 1,137,513 70,259 1,488,512 18,003,232 91.73 154.8 131.8 3,984 312 1941... 16,977,403 1,033,703 77,885 1,206,669 19,295,660 93.75 164.8 144.8 1942... 16,488,241 1,038,943 69,437 3,331,731 20,928,352 84.08 177.2 139.8 1943... 17,354,950 1,089,350 77,188 307,951 18,829,439 98.98.. 1,286-1,452-1,650-2,106 146 2,159 162 2,445 190 2,567 196 2,707 198 2,816 205 2,901 208 2,922 223 2,945 221 2,993 235 4,045 382 4,209 8 ) 326 8 ) 4,319 321 1) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - 2) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää.- 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan.

5 II. Vesijohdon lilitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset. Vuonna 1943 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin~ a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesijohdon uusiminen Kalliolinnantiessä (294 m 5" johtoa laskettu ja 293 m 4'" johtoa hylätty)......... 332,420: 50 Vesijohto Kirvesmiehenkatuun Puusepänkadulta pohjoiseen päin (35 m 6'" johtoa)............... 191,481: 70 Vesijohto Susitiehen (katu 1) Herttoniementieltä Karhutielle (katu 3) sekä Karhutieltä (katu 3) länteen päin (120 m 6'" ja 273 m 8'" johtoa) 640,453: 05 Vesijohto Susikujaan (katu 2) SusitieItä (katu 1) länt.een päin (101 m 8# johtoa)........................... 150,823: 25 Vesijohto Karhutiehen (katu 3) Susitieltä (katu 1) lounaaseen päin sekä Susitieltä (katu 1) Hirvitielle (katu 4) ja Hirvitieltä (katu 4) Ilvestielle (katu 7) (612 m 6" johtoa)... 833,882:- Vesijohto Hirvitiehen (katu 4) Susitieltä (katu 1) Karhutielle (katu 3) (312 m 6'" johtoa)............ 561,113: 95 Vesijohto Oravatiehen (katu 5) Hirvitieltä (katu 4) Ilvestielle (katu 7) (282 m 5" johtoa)... 403,494: 50 Vesijohto Peuratiehen (katu 6) Hirvitieltä (katu 4) Ilvestielle (katu 7) (95 m 5" johtoa)... 90,551: 80 3,204,220: 75 b) Edellise.ztä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Varapadon rakentaminen Vantaanjokeen (täydennystyö)... 2,100: - Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä Siltasaaren yli kulkevalle maantielle 1)... 1,746,411: 10 Tasoituksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa.... Saostuslaitoksen viemarm pidennys turbiinipumppurakennuksen ohitse 9)......... Vesijohto Kuortaneenkatuun Jämsänkadulta länteen päin (126 m 5# ja 1 m 6'" johtoa) 9)...... Vesijohto Mäntytieltä Paciuksenkadulle johtavaan kujaan (70 m 12" ja 2 m 8'" johtoa)..... Vesijohto Raidekatuun Konemestarinkadulta Työnjohtajankadulle päin 8 )....... Vesijohto Puusepänkatuun DegeröntieItä Kirvesmiehenkadulle päin (224 m 5'" johtoa) 8).... Vesijohto Kirvesmiehenkatuun Puusepänkadulta Degeröntielle päin (276 m 5" johtoa).... Vesimittarien hankinta.... Vesijohto Naurissaaresta Hopeasalmen alitse Herttoniemen rantaan 8l Vanhankaupungin sähkö- ja pumppulaitteiden täydennyss).... Vesijohto Kornetintieheb (100 m 5" johtoa) 8)...... :.... Vesijohto Kutomontiehen (286 m 5" ja 76 m 8" johtoa) 8)... Vesijohto Kehräämöntiehen (131 m 6# johtoa) 8).... Vesijohto Valimontiehen (90 m 8' johtoa)s).... 99,515: 85 5,967: 80 59,438: 90 227,166: 65 14,985: 15 208,794: 85 98,798: - 351,131: 30 12,186: 90 166,830: 70 29,944: 65 130,226: 35 54,005: - 167,684: 15 Vesijohto Konemestarinkatuun LämmittäjänkaduIta Herttoniementielle (84 m 6' johtoa)...:... 84,851: 95 3,460,039: 30 mk 6,664,260: 05 1) Tehty vuosina 1939-1943. - 1) Tehty v. 1941, vain täydennystöitä v. 1943. - 8) Tehty myöskin v. 1942.

6 c) J(eskeneräiset uudisrakennukset: Suodatinlaitoksen laajentaminen Vanhankaupungin Siltasaarella 1 ).... Pumppulaite saostuneen veden johtojen tehon lisäämiseksi... Laitteet lisäveden siirtämiseksi Hiidenvedestä Vantaanjokeen 1 )........ Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon. d) Uudistyöt kaupunginvaltu1tston myöntämillä etuantivar.~ilza: 3,356,541: 05 52,927: 75 315,475: 95 ------- mk 3,724,944: 75 Vesijohto Kuortaneenkatuun Jämsänkadulta länteen päin...... 140,983: 90 Vesijohto Mäntytiehen (180 m 12" johtoa)...:... 321,245: 95 Vesijohto Kuusitiehen (1 m 12" johtoa)... 5,025: 85 Herttoniemen päävesijohdon maaryöt... 663,279:- Vesijohto Kornetintiehen...'... 43,133: 85 Vesijohto Kutomontiehen (katu 1)... 621,341:- Vesijohto Kehräämöntiehen (~atu 3)... 118,989: 20, ---...;...-- mk 1,913,998: 75 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: ]ouluk. 31 p:nä Helsingin kaupungin putkiverkko 1) h.bå I 1"": 40'- 32" 24'- 18'- 16 12" 10" 8" 6'- 5'- 4'- &"",,= ~ ~::::..!d ~. o '3 c. m m m m m m m m m m m ~'gj -;'" p..n aj~n I 1942... 4,681 6,180 7,101 4,188 6,339 20,534 2,315 39,335 50,443 67,242 1l'3~ 219.71~ 1,689 2,073 Lisäys v. 1943 251 11 1 420 68 6 13 Vähennysv.1943 7 293 300 2 '2 ]Of~~~'.. ~~... ~~~.~14,68116,18017, 1 0114,18816,339120,78512,315139,339150,444167,6621 I 1 :06JI220,1(J2Ik69312,084 Munkkiniemen pll.tkiverkko. Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 297 mm ja tilavuus 15,242 m 8. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 m 8 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. 1 Yhteen- Palo- Sulku- 10" 8" 6" 5'- 4'- sä, posteja, venttlllejä, m m m m m Dl kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä I I 1942... 1,074 80 3,259 1.9~1 2.~ 9,178 66 io Lisäys v. 1943-1 - - - - ]ouluk. 31 p:nä I 1943... 1,0741 801 3,2591 1,9211 2,84411 9,17811 661 70 1) Tehty myöskin v. 1942. - 8) Tilastoon on otettu myöskin seuraava Rakennustoimiston kustantama johto: vesijohdon muutostyö Tilkan sillan alla (9 m 8" johtoa laskettu ja 7 m 8 6 johtoa hylätty)..

7 Talin putkiverkko. Yhteen- Palo- Bulku- 10' 8' 6' 5' 4' 811, posteja, venttlllejll, m m m m m!" kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä 1942... 793 264 762 469 22 1~1 2, 431 Lisäys v. 1943 11-166 131 1:1 1 3861 683 6 ]Or~~;'.~~.. ~~~ 1 '7931 4301 8931 8551 14311 3,11411 221 ZRj Haagan putkiverkko. 6' 5' 4' Yhteensll, Palo- Bulkuventtll- posteja, lejll, m m m m kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä. 1942... 2, 483 1 31 25 Lisäys v. 3201 9~1 3,7~1 1943... 1 - ]Or~~;.. ~~.. :.~~.~I ~,4831 3201 91711 3,72JI 311 25 Herttoniemen putkiverkko. Yhteen- I Palo- Bulku- 16" 12" 8' 6' 5' sll, posteja, venttll-. lejll, m m m m m m kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:nä. 1942... 1, 656 1 70 138 2, 033 923 1 4, 820 30 38 Lisäys v. 1943 11 374 1,079 877 2,330 21 20 ]ouluk. 31 p:nä 1943... 1 1,6561 701 5121 3,1121 1,80011 7,15JI 511 581 11 1 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1942... 169,614,500:-' Uudisrakennukset vuonna 1943... 6,664,260: 05 176,278,760: 05 Kuoletukset... 5,706,260: 05 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1943... mk 170,572,500:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Arvo 81/.. 1942 LIsäykset 1,000,000: - 1,133,100: _ 0 2,100:- KuoletukSet Arvo 81/ 12 1943 1,000,000: - 22,900: -.,. 1,112,300:- Vanhassakaupungissa..._... 910,700: - 99,5.15: 85 15: 85 1,010,200:- Vanha pumppuhuone tiilistä... 100;000: - 100,000: _ 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 5,000: - 5,000: _ ------------------------------------~---- Siirto 3,148,800: - 101,615: 85 22,915: 85 3,227,500:-

8 300 hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattijarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen. ja kattiloineen..."".. ~... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle..."... Hiilivaja y.m..."... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot... 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa)...,... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkö kaapelit ja kojeisto... Uusi suodatinrakennus ptihdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vant~anjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, sääntelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat.... Varastorakennukset Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asuinrakennus hirsistä... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen....... - Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus).... Pesutupa ja sauna tiilistä.... Väestönsuoja Siltasaarella.' ~.... S:n saostuslaitoksen luona..... Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulm. ~ pyöreä.... Vartijan asuinrakennus hirsistä..... D 0 tiilistä..... Väestönsuoja vesisäiliön alueella..,_. Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o 179..... Arvo 81/.. 1942 S,iirtq3, 148,800: :- 15,000: - 908,300: - 90,700: - 265,700: - 4,800: - 655,300:- 143,000: - 410,100: - 466,600: - 2,723,000: - 45,000: - 20,372,200: -, 2,900: ~ 297,700: - 70,500: - 2,146,700: - 32,400: - 12,400: - 39,300: -'- 8,000:- 58,100:- 6,400:- 9,200: - 485,900: - 432~900: - 8,384,500: - 10,6~4,400: - 400:- 318,900: ~ 184,000: - Lisäykset 101,615: 85 166,830: 70 1,752.378: 90 Kuoletukset Arvo 3'/12 1943 22,915: 85 3,227,500: - 38,000:- 26,300: - 1,000: - 39,500: - 44,730: 70 48,400: - 133,500: - 891,200: - 8,300: - 241,678: 90 4,300: - 3,400: - 7,700: - 11,300: - 13,5QO: - 1,400: - 2,400: - 9,600:- 8,600: - 248,000: - 232,000: -:- 8,000: - 3,700: -: 15,000: - 870,300: - 90,700: - 239,400: - 3,800: - 615,800: - 143,000: -...:. 532,200: - 418,200: - 2,589,500: - 45,000: - 19,481,000: - 2,900: - 289,400: - 3,657,400: - 28,100: - 9,000: - 31,600: - 8,000: - 46,800: - 57,000: - 5,000: - 6,800: - 476,300: - 424,300: - 8,136,500: - 10,432,400: - 400:- 310,900: - 180,300: - 311,300: - 174;600: -: 136,700: --,- Siirto 52,714,400: - 2,020,825: 45 2,224,025: 45 52,511,200:-

9 Arvo 81/.. 1942 LIsäykset Kuoletukset Arvo 81/.. 194,3 Siirt.o 52,714,400: - 2,020,825: 45 2,224,025: 45 52,511,200: Ulk.ohu.onerakennus ristikk.ohirsistä ja laud.oista... 2,700: - 2,700: - Vesipostit satamissa... 299,200: - 59,200: - 240,000:- Vapaakaivot... 25,400: - 5,300: - 20,100:- Putkiverkko... 115,212,900: - 4,292,303: 30 3,190,203: 30 116,315,000:- Vesimittarit... ~... 1,218,200: - 351,131: 30 210,731: 30 1,358,600:- Kalustot, työkalutiaautot... 141,700: - 16,800: - 124,900:- ----------------------------------------------- mk 169,614,500: - 6,664,260: 05 5,706,260: 05 170,572,500:- IU. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 1936 kaupunginvaltuust.o vahvisti laitoksen nykyisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella.on 2: 20 mk kultakin mb:ltä, kulutuksen.ollessa.enintään 1,000 m a vu.osineljänneksessä, 2: 10 mk kultakin m 8 :ltä 1,001 ja 2,000 m B välillä, 2: - mk kultakin m 8 :ltä 2,001 ja-4,ooo m 8 välillä sekä 1: 90 mk kultakin m 8 :ltä.4,001 m 8 :stä ylöspäin. Sama.on vedenhinta Herttoniemessä ja Pirkk.olassa, - Munkkiniemessä, Talissa Ja Haagassa hinnat ovat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun, 26 p:ltä 1939 samat kuin miksi M. G. Stenius AfB aiemmin.oli ne määrännyt, s..o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50 mk ni.b:ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5:.- mk ms:ltä, kulutuksen.ollessa enintään 75 m 8 kuukaudessa, 4: 50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 75 m 8, mutta.ollessa k.orkeintaan 150 m B kuukaudessa, 4: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 150 m 8, mutta.ollessa k.orkeintaan 225 m 8 kuukaudessa, ja 3: 50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 225 m S kuukaudessa. P.oikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan su.orittama hinta, j.oka eri välikirjan mukaan.on 1: 50 mk mb:ltä kauppalan putkiverkk.o.on syö.tetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (1: 50 mk), j.onka lait.os maksaa Haagan kauppalalle tältä laitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. ~~ityiskulutuktuksesta... 36,685,960: 70 Sataniap.osteista jaellusta vedestä... 101,660: 50 Kaupungin kulutuksesta... 2,143,656: 50 Vapaakaiv.oista y.m. jaellusta vedestä... 17,824: 40 Laitoksen.omasta vedenkulutuksesta'... 111,837: 35 39,060,939: 45 Siirto 39,060,939: 45 Tulot. Siirt.o 39;060,939: 45 Vesimittarien vu.okrat.'... 739,039: - Tul.ot ilman mittaria käytettä:~ vistä pal.op.osteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... 10,387: 50 V.oitt.o tehdyistä asennustöistä: Tul.ot...... 2,479,501:- Men.ot... 2,147,351: 20 332,149: 80 Tul.ot yleisten vesip.ostien y.m. hoid.osta j a kunnossapid.osta... 158,467: 60 Men.ot s:n s:;ns:n... 151,337: 65 7,129: 95 Siirt.o 40,149,645:.70

10 Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 187,423: 15 Menot s:n s:ns:n... 107,279: 15 Maa-alueiden vuokrat..... Siirto 40,149,645: 70 80,144: - 30,782: - Siirto 40,260,571: 70 Siirto 40,260,571: 70 Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista... Luontoisedut.,...:. Sekalaiset tulot... 6,947:- 166,485: - 104,715: 25 -------- mk 40.538,718: 95 Vedestä Mittarien vuokrista.... Tehdyistä asennu stöistä.... Muut tulot..... Tulot jojlalselta pumputulta vesikuutiometriltä. peddiil 207.416 3.996 1. 76t 2.169 Yhteensä 215.294 Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 154: 13 mk' vuodessa kultaki~ mittariita-. A. H~llinto: Osa hallituksen menoi~ta.'.... Palkat..... Tarverahat: Kaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta. Puhelinmaksut... Autokulut... Sekalaiset menot... 7,641: 80 29,944: 80 29,190:- 590:- 69,399: 50 10,787: 20 323,168:- Mittauksety.m.s.... 2,056: 35 138 822' 45 ~~~~,-=~'==.~ mk 472,777: 65 Palkat Huoneistomenot B. Kassa- ia tilivit'asto. C. Käyttö. (575,661: 95) 1,160,304: 20 238,493: 40 mk 1,398,797: 60 (1,858,869: 3si 1) La b 0 r a tor i o' : Kahden kemistin sekä laboraattorin palkat... 220,450: 90 Siirto 220,450: 90 -Menot. 1 ) Siirto 220,450: 90 Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot...... 44,439: 45 mk 264,890: 35 Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen hastakaupungista: a) Turbllnipumput. Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Muut käyttö- ja hoitokustannukset :... Pumppu laitoksen korjaus ja kun- Va n- 12,000: - 224,077: 60 7,825: 80 nossapito... 1,532: 30 ------- mk 245,435: 70 (342,758: 70) Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,296,908 m a vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 1.0.886 (14.998) penniä kuutiometriltä. 1) Viranhaltijoille ja osaksi työntekijöille maksetut kalliinajanlisäykset on viety yleisiin sekalaismenoihin (kohta F). Eri menoryhmien loppu summien alle ja laskettujen yksikköhintojen viereen on sulku-. merkkien sisään merkitty vastaavat erät, kun otetaan huomioon menoryhmän osalle kuuluvat kallii!lajanlisäykset.

n b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista, mutta pääasiallisesti kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat:. Siirto 4,590,946 kwh Suodatinhiekan pesuun 19,892 & Koko laitoksen valaistukseen... 57,074' Pikku moottoreihin... Väestönsuojien lämmitykseen.. 18,047 19,980 Erinäisiin muihin tarpeisiin... 41,001 ~------------------- Yhteensä 4,746,940 kwh Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset.... Öljy, trasseli, m~ut aineet sekä päivätyöt.,... Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...!iöyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... Helsingin kaupungin sähkölaitok- 90,920:- 222,508: 50 3,306: 15 78,962: 65 23,167: - sen lasku 2,824,380 kwh:sta... 2,597,904:-. mk 3,016,768: 30 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset 18,302: 85 S:n menot laitoksen valaistuksesta... 52,943: 65 S:n kemiallisesta puhdistuksesta... 16,605: 25 S:n väestönsuojien lämmityksestä, rakennllstöistä y.m.... 74,823: 20 162,674: 95 mk 2,854,093: 35 (2,977,737: 70) Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen, väestönsuojien lämmitykseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (155,994 kwh) on maksanut 162,674: 95 markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista. nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin.,524,226: 84 ( 546,937:.26) Pumppuaminen kaupunkiin 2,329,866: 51 (2,430,800: 44) mk 2,854,093: 35 (2,977,737: 70) eli 14.207 (14.823) penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 16,399,127 m a vettä ja 2.80' (2.9 a 5) penniin kuutiometriltä. 'saostusaltaisiin pumpimamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 18,696,035 ml, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta. Vanhassakaupungissav. 1943 oli 16.579 (17.780) penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset. 3,099,529: 05 (3,320,496: 40) mk, jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimäärälle. Kaupungill sähkölaitoksesta 0 saatu sähkö... 2,824,380 kwh Laito.ksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä sähkö..,... 1,922,560 Yhteensä 4,746,940 kwh Sähköä on käytetty seuraavalla tavalla: Veden?~.mppuamiseen sa~stusaltalslln... 843,244 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 3,747,702. Siirto 4,590,946 kwh 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n gissa: Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitajat.... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus 8,000: - 140,495: 51} 18,377: 85-43,210: 35- ----------------. mk 217,073: 05 ja kunnossapito... 6,989: 35 (260,161: 70)

12 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle,. 1. 16 1 (1. 3 9 z) pennili kuutiometriltä. 4) K e m i a 11 i n en puh d i s t u s j a selkeytys:, Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa,konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Kemiallisetpäivystäjät....;'purityöt, kuljetukset ja sekalaiset menot... Vedenkulutus... Aluminiumsulfaatti... :Sammuttamaton kalkki... Kloori....Aldjivihiili...:... Sähköenergia... AI1:aiden ja. niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossa- 8,000: - 294,058: - 278,429: 30 304,198: 75 47,005: 50 3,427,251: 50.286,919: 75 96JHÖ: 50 8,508: ~ 16,605: 25 pito...... 106,937: 30 -------- mk 4,874,823: 85 (5,106,507: 85). Jos tämä kustannu~ jaetaan Yanhastakcj.Upungista kaupunkiin pui.jlputulle vedenpaljou -delle, niin selkeytyskustann~kset nousevat 26.074 (27.313),penniin kuutiometriu:ij... 5) Muu,t m eno t Van h a s s a k a u p u n g i s s a: 'Vanhassakaupungissa olevien as~mtojen ja niihin, kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 21,852: 10 Laitosrakennusten ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus...'... 35,747: 65 :Siltain, raitioteiden, aitojen ja " 'rantalaiturien kunnossapito ja k9rjaus... 65,814: 50 'Vederikorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapit" ja korjaus...... 11,142: 65 'Tas~H:ukset ja istutukset... 117,821: 75 Puhta~nap'ito ulk<ma: ja sisällä.. 206,511: 65 -------- '.\.,.,' Siirto 458,890: 30 Siirto 458,890: 30 Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys... 84,508: 40 Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmitys.. '... 106,933: 85 Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... 64,602: 65 Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja mui1;ten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 32,153: 65 Sähkövalaistuslaitteet... 8,325: 65 Sähköv~lovirta... 52,178: 05 Vedenkulutus... 1,446: 50 Yövartiointi... 114,242: 40 Sekalaiset kustann ukset... 5,915: 75 Sodan ailieuttamat suojelu toimenpiteet ja korjaukset..... 31,205: 30 -------- mk 960,402: 50 tehden 5. 137 pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 9,416,718: 80 (9,983,439: 80) markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä 50.387 (53.399) penniin. 6) P 0 h j a v e s i I a i t 0 k s e t: Hoitajat... 89,233: - Käyttökustannukset... 93,608: 95 Korjaukset ja kunnossapito... 31,646: 50 --------- mk 214,488: 45 " Kun pohjavettä, on pumputtu kaikkiaan 133,404 ml, niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuution;tetrille, tekee '160.781 penniii. D. Putkiverkot ia vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka... 93,960,: - Asennusinsin'ööri, palkka..., 73,800:- Tarkastusinsinööri, palkka..., 79,440: - Työnjohto... 315,256: 30 -------- Siirto 562,456: 30

13 Siir1:0 Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putki verkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito..... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliöiden ja vartijanasun-.. non lämmitys ja valaistus..... Vedenkulutus...,'.... Sekalaiset kustannukset :.... Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito... Su'ojelutoimenpiteet ja korja-' ukset sodan johdosta...,... ~f?2,456:: 30 293,931: - 679,123: 95 71,388: 15 222,648: 40 48,202: 05 15,139: - 9,289: 10 Siirto 1,129,356: 35 Lämmitys ja polttoaineet...... 55,821: 15 Vedenkulutus... 3,036: - Yövartiointi ja sekalaiset menot 104,678: 85 ------ mk 1,292,892:'35 (1,503,648: 85) Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 20 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta 40 50' 75 100 mm. Lukumäärä... 3 6 7 4 kpl. F. Yleiset. sekalaismenot., Osa kaupungin suorittamista 121,797: 80 eläkkeistä... 668,816: 25 Vuokra ja verot... ~..... 89,334: 75. Työkalujen ja kaluston hankinta mk 2,113,310: 50 Vakuutusmaksut....., Työntekijäin erinäiset edut... (2,313,440: 60) Korot konttokuranttitilistä kau- Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 11 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 18 'piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen mttuttami- sesta. pungin kassassa... ;Kalliinaja,nlisäykset... Osanotto työn rationalisoimis- 133,030: 60 197,572: 25 737,097: - 1,991,497: 50 806,108: 75 1,540,563: 65 ------ mk 6,076,149: - kursseihin y.m.... 1,463:- G. Kuåletukset ja korko. Kuoletukset sekä korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja,ja.varasto. " j~. ta.~ik1,lui1 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Työpajan esimies, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja. oikaisu :... Työpajarakennusten ja aitojen 'korjausjakunnossapito... Tontin ja rakennusten puhtaana- 75,840: ~ 444,959: 30 466,624: 10 59,358: 95 pito... 64,246: 95 'Valaistus... "...,.. "... 18,327: 05 -------- Siirto 1,129,356: 35 Kuoletukset, siv 7-9... 5,706,260:'05 7 % korko pääomavelalle... '11,984;375:20 mk i7 ;690,635': 25 ",.'-,..!,-. Jos yhdistellään edelläolevat.menot sek~ myös kustannukset, jaettuina. jqkai~elle, pu,mputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (18,829,439 maj, saadaan seuraava taulukko:

14 Menot sekä kustannus Jokaiselta pumputulta vesi kuutio metriltä. A. Hallinto... ~.... B. Kassa- ja tilivirasto... :.... C. Käyttö: 1) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanpassakaupungissa. 3) suodatus 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassa- 264,890: 35 3,099,529: 05 217,073: 05 kaupungissa... 4,874,823: 85 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 960,402: 50 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 18,829,439 m 8 :1.le)... 214,488: 45 D. Putkiverkot ia vesisäiliöt..... E. Mittari- ja r..sennusosasto, työpaja ja varasto.... F. Yhteiset sekalaismenot..... mk 472,777: 65 1,398,797: 60 9,631,207: 25 2,113,310: 50 1,292,892: 35 6,076,149: - mk 20,985,134: 35 G. Kuoletukset ja korko... 17,690,635: 25 Yhteensä mk 38,675,769: 60 Penniä veslkuutiometriltä 2.511 1. 401 16.481 1. 153 25.889 5.101 7.429 1.139 51.150 l1.n3 6.888 32.188 111.418 93.152 205.400 Voltto- ja tappiotllf. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 9-10... mk 40,538.718: 95 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 10-13.... Kuoletukset ja korko, siv. 13.... Vuoden nettovoitto..... 20,985,134: 35 17,690,635: 25 1,862,949: 35 mk 40,538,718: 95 Tila j~ulukuun 31 p:nä 1943. Varat; Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan... 170,572,500:- Keskeneräiset uudisrakennukset... 3,724,944: 75 Uudistyöt kaupungin valtuuston myöntämillä etuantivaroilla... 1,913,998: 75 176,211,443: 50 Tarvikevarasto... 12,188,122: 50 Kassa... 177,975: 65 Saatavat.,...,... 10,517,401: 40 Ennakkomenot... 2,823,475: 20 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut... 840,930: 35 mk 202,759,348: 60

15 Velat. Xaupunginrahasto: pääomavelka...... 170,572,500:- Konttokuranttitili... ;... 27,830,078: 70 198,402,578: 70 Menojäämät... 1,598,464: 55 Kansaneläke- y.m. maksuja... :... 3,325: 65 Talletetut vakuudet... ;... ~... 892,030: 35 200,896,399: 25.Nettovoitto... ;... 1,862,949: 35 mk 202,759,348: 60 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 1943 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdis -telty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, maaliskuussa 1944. John L. W'. LillJa.

16 I Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen v~osikertomuksista. - Utdrag ur vattenledningsverkets Arsberättelser. Menot - Utglfter I Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo 1/ 1 nukset vuoden Kuoletukset ja korko'). kuluessa Hallinto, käytt!l y.m. Yhteensä menoja Amortertngar oeh F!lrvaltnlng, drlft ete. Verkets kapitaj- NyanläggnlnC ränta ) Summa utglfter Vuosi Uppfordrad ' Ar vatten- värde den '1. gar under året mängd p p p m8 :Jtä m8 :Jtä m8 :ltä mk mk mk p per p per p per m8 mk mk m 8 m8 in8 1915... 4,382,613 7,583,558-109,922 87 443,635 19.6.961 583,739 77 9.1&6 1,027,374 96 16. on 1920... 6,663,349 7,405,705-1,295,628 55 2,600,455 29 39.098 551,030 80 8.270 3,151,516 09 47.196 1925... 8,338,022 12,845:145 72 3,194,238 79 4,267,161 33 51.177 977,876 08 11. 728 5,245,037 41 62.906 1930 1 ) 12,250,134 105,715,000 9,057,966 24 6,877,628 33 56.144 11,373,916 24 92.846 18,251,544 57 148.990 1931... 12,367,702 112,358,382 50 6,011,734 60 7,030,607 68 56.847 11,888,003 90 96.121 18,918,611 58 152.968 1932... 12,647,250 115,075,062 85 1,623,247 35 6,225,951 80 49.298 12,416,064 60 98.172 18,642,016 40 147.400 1933... 12,660,948 112,524,309 35 962,942 80 6,481,085 60 51.190 12,294,453 80 97.106 18,775,539 40 148.295 1934... 13,207,290 109,069,500-1,038,122 75 6,508,870 65 49.282 12,077,987 75 91.419 18,586,858 40 140.731 1935... 14,007,908 106,375,781 30 1,408,443 65 7,395,324 95 52.794 11,945,529 65 85.277 19,340,854 60 138.071 1936... 15,059,105 104,160,774 20 9,321,369 45 7,877,698 15 52.312 11,778,797 85 78.217 19,656,496-130.529 1937... 16,534,457 108,994,600-7,111,156 75 8,696,122 40 52.69& 12,285,278 75 74.301 20,981,401 15 126.895 1938... 17,530,.189 111,998,125 35 24,445,705 75 9,808,644 10 55.963 12,515,999 85 71.397 22,324,643 95 127.350 1939... 18,132,200 133,443,976 15 14,475,676 05 11,721,633 20 64.645 14,672,093 65 80.917 26,393,726 85 145.562 1940... 18,003,232 142,623,400-23,305,714 65 13,923,187 60 77.337 15,786,073 95 87.685 29,709,261 55 165.022 1941... 19,295,660 160,826,500-9,753,522 50 16,660,121 90 86.341 16,970,410 80 87.949 33,630,532 ~O 174.290 1942... 20,928,352 165,005,900-10,187,280 85 21,391,993 30 102.216 17,240,454 05 82.378 38,632,447 35 184..,96 1943... 18,829,439 169,614,500-6,664,260 05 20,985.134 35 111.448 17,690,635 25 93.952 38,675,769 60 205.400 I Vuosi Ar Tulot - Inkomster Nettovoitto VedenmyyntI Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst Vattenf!lrsäljnlng övrlga Inkomster Summa Inkomster % pääoma-arp p p vosta mk m 8 :ltä mk m 8 :ltä mk m 8 :ltä mk % av kapl- Jl perm8 ppermb Jlperm 3 talvär- det 1915...: 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1. 306 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.66 1920... 3,198,838 36 48.006 352,277 43 5.287 3,551,115 79 53.293 399,599 70 5.40 1925... 9,952,270 99 119.360 820,947 69 9.846 10,773,218 68 129.106 5,52R,181 27 43.04 1930 1 )... 20,811,804 95 169.890 1,111,291 54 9.072 21,923,096 49 178.969 3,671,551 92 3.47 1931... 20,911,592 80 169.oaz 1,069,942 03 8.761 21,981,534 83 177.733 3,062,923 25 2.73 1932... 23,884,582 10 188.862 1,070;453 90 8.484 24,955,036 - '197.318 6,313,019 60 5.49 1933... 24,977,658 40 197.281 1,104,879 55 8.787 26,082,537 95 206.008 7,306,998 55 6.19 1934... 26,044,010 45 197.196 1,168,681 30 8.848 27,212,~91 75 206.043 8,625,833 35 7.91 1935... 27,578,003 75 196.876 1,320,116 90 9.&14 28,898,120 65 206.299 9,557,266 05 8.98 1936... 29,630,127 10 196.769 1,243,315 65 8.1&6 30,873,442 75 205.'016 11,216,946 75 10.77 1937... 32,275,352 45 195.101 1,502,827 75 9.088 33,778,180 20 204.289 12,796,779 05' 11.74 1938... 35,130,024 10 200.397 1,601,842 60 9.136 36,731,639-209.533 14,406,995 05 12.86 1939... 38,010,140 30 209.628 1,845,746 25 10.179 ;39,855,886 55 219.807 13,462,159 70 10.09 1940... 33,715,113 80 187.273 2,075,330 35 11.697 35,790,444 15 198.800 6,081,182 60 4.16 1941... 38,021,065 75 197.046 '1,733,034 20 8.981 39,754,099 95 206.026 6,123,567 25 3.81 1942... 37,067,461 20 177.118 2,036,395 40 9.730 39,103,856 60 186.848 471,409 25 0.29 1943... 39,060.939 45 207.448 1,477,779 50 7.848 40,538,718 95 215,29& 1,862,949 35 1.10 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringama beräknade pä ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. I

17 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 1943. Saostus, selkeytys ja sterilolntl. Vuonna 1943 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 7 kertaa ja meni tällöin 103,300 m 3 kemiallisesti, käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 19,086,983 m 8, eli keskimäärin 52,293 m 8 vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimaara, 71,500 m 8, puhdistettiin lokakuun 10 p:nä ja pienin, 32,200 m 8, kesäkuun 24 p:nä. Kun vuonna 1942 puhdistettu vesi-. määrä oli 21,334,654 m S, niin vähennys kertomusvuonna oli 2,247,671 m 8, eli 10.50/0' lisäyksen edellisenä vuonna ollessa 0.8 0/0, Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa m8 kohden Keskl- Suurln Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia vesi mukaanluettuna)... Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa... Suodattimen pesujen luku... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä.. Kahden pesun' välillä suodatettu m a kohden suodatinpintaalaa...'... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerral 17-18 %:ksi laskettuna. 1,255,809 kg... 65.8 122.8 39.2 Kalsiumoksiidia 316,203 kg 16.8 30.1 10.0 Klooria 17,562 kg... 0.92 1.45 0.37 Aktiivihiiltä 1,676 kg. laan, keskimäärin... Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 17.8 % aluminiumoksiidia. Sen ohella käytetty. Pesuvesimäärä rikkihappoinen '3avimaa &D in Bröckchem on Pesuvettä pesua sisältänyt aluminiumoksiidia 11: 6-13. 5 %. kohden... Pesuvesimäärä Suodatus. prosenteissa Suurempien suodattimien pinta-ala on 32. 11 suodatetusta m B ja pienempien 21. 06 m a. Kumpiakin suodattimia on 14 kpl. ja niiden kokonaispinta-ala Suodattimien vesimäärästä on siis 745.08 m a. Suodatusnopeus on ollut huuhtelujen n. 6.4 a..6. 5 m tunnissa. luku... Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina Huuhteluaika suodatettiin kertomusvuonna 18,983,683 m kerrallaan, 8 vettä. Tärkeiqunät suodatusta koskevat tiedot keskimäärin.. esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Otaksuttu huuhteluvesi- Pienet suodattlmet su:du~f~et määrä.... Suodattimien Otaksuttu käyttöaika... 1,434 h 91,408 h huuhtelu vesimäärä Suodatettu vesimäärä huuh (pesu- telua kohden Pienet suodatttmet Suuret suodattlmet 191,726 m 8 18,755,970 m B 133.7 m a, 103 1,861 m B. 88.4 m S 10 h 55' 11' 10'" 8,911 m a 86.6 m S 4.85 % 35 8' 43" 553 m a 15.8 ma 205.2 m a 1,909 9,825 m a 305.5 ml 47 h 53' 10' 19'" '242,750 m a 129.4 ml 1,504 8' 25" 35,434 m S '23.8 m 8

18 Kertomusvuonna ovat pienet. suodattimet olleet vain tilapäiskäytössä silloin, kun suuret suodattimet eivät yksinään ole riittäneet. Tästä syystä on pidetty tarpeellisena niiden pesemistä ennen käyttöönottoa perusteellisemmin kuin tavallisesti, joten edelläesitetty laskelma ei pesuveteen nähden vastaa pienten suodattim:ien jatkuvasta käytöstä tavallisesti saatavia arvoja. Kun pienet suodattimet kuitenkin jatkuvassakin käytössä toimivat epätaloudellisemmin kuin suuret, on m.m. yllämainitulla järjestelyllä päästy siihen, että suodatuksessa hukkaanmennyt pesuvesimäärä kokonaisuudessaan on varsin alhainen, nim. 1.33 0/0' eli alhaisempi kuin aikaisemmin. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 18,696,035 m 8 eli 97.96% Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyävettä.,... 103,300m 8 eli 0.54% Suodattimien käyttöön: pesu- ja huuhteluvettä... 287,648 m 8 eli l. 51 % Yhteensä 19,086,983 m 8 eli 100.00 % Laboratoriotyöskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1943 sekä.lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraavasta taulukosta: Valon läpälsy 100 Perman- Vapaata Vetylonlmm läpi, ganaatln- Lluennelta Alkall- bllllhap- ekspo- Tebokasta te (saksa- Kovuusa.s- Vuosi Väri, kulutus, suoloja, teetttl, poa, nenttl, klooria, lainen) Ljustrans- Ar mlbslon Färg, Perman- LöBta Alkallfet, Frl kol- Vätejon-. Aktlv Härdbet gen. 100 ganatför- Balter, syra, exponent, klor, (tysk.) mm, bruknlng, cm8f\, % mgf\ Pt mgf\kmno,. ing/l n/.. HCI mgf\ CO. ph mg/l CI Vantaan ve si - 1938... 35 234 67.8 69.8 1939... 39 188 58.4. 82.7 1940... 32 210 58.8 92.1 1941... 35 207 65.8 86.s 1942... 33 217 71.. 85.2 1943... 17 288 90.0 63., 1943 Suurin 53 960 147.3 97.8 194. PIenln 0.1 130 44., 43.s Suode 1938... >90 1.4. 17.11 1I2.s 1939... >90 0.8 15.7 124.8 1940... >90 0.8 17.8 133.1 1941... >90 0.1 17., 132.0 1942... >90 1.8 19.0 128.8 1943... >90 5.s 21.8 112.1 1943 Suurin 29 41.7 139.8 1943 PIenln >90 0 11., 89.8 Vantaan veden vapaan hiilihapon, sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvojå 19 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 19 täydellisestä jokiveden ja Vanda vatten 4.1l1 5.8 6.8-2.08 5.18 5.4. 6.8-2.111 5.8& 6.8 6.8-2.18 5.41 7.7 6.8-2.u 5.«2 7. B 6.s - 2.38 3.10.6.3 6.7-2.07 5.00 10.8 7.0-2.88 1.30 3.5 6., - 1. 3 7 - Filtrat 4.77 2.8 7.8 0.08 3.80 5.711 2.4 7.4. 0.08 3.118 5.97 3.8 7. 0.07 3.88 6.&1 3.0 7. 0.08 3.88 5.80 4.s 7.1 0.06 3.S8 4.so 2.4 7.8 0.04 3.68 6.80 5.9 7.9 0.10 4.82 2.80 0.0 6.7 0.08 2.72 vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Vantaan Suodatettu vesi vesi Lämpöaste, C... 7.1 7.3 Valon läpäiseväisyys %:ssa 100 mm kerroksen läpi... 18 >90

19 Väri, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 0., mg/l Kyl\ästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, Xu x 10" Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l... Haihdutusjäännös 180 o :ssa, mg/l..... Hehkutusjäännös, mgjl..... Hehkutushäviö, mg/l... ~..... Permanganaatinkulutus, KMriO., mg/l..... Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta. klooria, CI, mg/l Piihappoa, SiO., mg/l..... Aluminiumia, AI, mg/l.... Rautaa, Fe, mg/l..... Kalsiumioneja, ea, mg/l... Magnesiumioneja, Mg, mg/l Ammoniumioneja, NH " mg/l... Vantaan vesi 290 11.4 94,7. 85.8 64.2 146.0 96.8 49.4 88.1 0.40 30.4 5. 3. 7.6 4.5 0.14 8aodatettu veal 4 12.6 101.1 149.8 111.2 116.0 89.8 26.1 21.8 0.16 0.0' 7.8 1.8 0.10 18.1 4.1 0.18 Vantaan Suodatettu vesi vesi Sulfaatti ioneja, 80,", mgji 11:5 39.8 - Kloori ioneja, CI', mg/l... 6.8 7.0 Nitraatti.ioneJa, NO,', mg/l 2.8 2. I Nitriitti-ioneja, NO.', mg/l.. 0.0 B 7 0.010 Bikarbonaatti-ioneja, HCO.', mgji... 18.8 36. B Metyylioranssialkaliteetti, cm 8 /l, n/,.... 3.1 4.1 Vapaata hiilihappoa, CO., mg/l... 6. 8 2. 5 Vetyionieksponentti, ph... 6.'7 7.3 Kokonaiskovuus saksal. asteissa... 2.07 3. 5 B Karbonaattikovuus saksal. asteissa... O. 8 7 1. 17 Kivennäishappokovuus saksai. asteissa... 1.18 2.23 Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta: BakteerIpitoisuus, pes./(jm8 - Bakterlehalt, kol./cm. Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi' -'Vanda va:tten. Buode - FUtrat Ar oeh ma.aad Kesklm. I Buurln Plenm Kesklm. Buurin I -- - Pienin Medeltal Max. Mm. Medeltal Max. lii[in. 1943 Tammikuu... 2,122 4,900 380 0:8 1 0 Helmikuu... :... 12,793 50,000 1,500 0.1 1 0 Maaliskuu... 15,397 39,000.1,600 0.3 2 0 Huhtikuu... 6,199 54,000 500 0.4 2 0 Toukokuu... 1,347 10,000 500 1.. 8 0 Kesäkuu... 1,477 11,000 200 5.1 120 (j Heinäkuu... 6,126 45,000 360 1.7 7 0 Elokuu... 2,852 20,000 320 0.3 4 0 Syyskuu... 7,097 52,000 370 0.3 6 0 Lokakuu... 11,948 86,000 700 1.0 18 0 Marraskuu... 11,080 38,000 1,000 0.7 4 0 Joulukuu... 6,687 32,000 1,200 0.8 6 0 Koko vuosi... 7,056 86.000 200 1.0 120 0 1938... 4,911 97,000 60 0.8 100 0 1939... 9,698 210,000 40 0.5 24 0 1940... 10,187 160,000 36 0., 18 0 1941... 8,794 320,000 80 1.0 41 0 1942... 13,404 400,000 80 0.5 55 0 Bacterium colin tutkimuksia snotitettiin 52 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä:

20 Bact. colin 8siintymin8n. - För8komst8n av Bact. coli. Vuosi Myllntelsfll. tuloksia 100 A 0'010 cm8:ssä, % - Posltlva prov I 100 A 0'010 cm", % 100 I 50 I 25 10 5 2.1 I I 1.0 I 0.1 I 0.111 I 0.10 I 0.011,0.Ollll I 0.010 Vantaan vesi - Vanda vatten 1938 - - - - 100.0 96.11 88.11 78.8 65... 46.11 23.1 11.1 3.8 1939 - - - - 98.1 98.1 98.1 86.1 71.11 50.11 38.1 26.9 15... 1940 - - - - 100.0 90.0 82.0 72.0 58.0 48.0 30.0 16.0 12.0 1941 - - - - 100.0 100.0 97.9 97. 85... 81.a 54.1 31.a 14.8 1942 - - - - 100.0 100.0 98.0 94.0 78.0 60.0 48.0 20.0 10.0 1943 - - - - 100.0 100.0 96.8 92.8 86.5 67.s 46.8-13.1 5.8 Suode - Filtrat 1938 0 0 1939 0 0 - - - - - - - - - - - 1940 0 0-1941 0 0 1942 0 0 1943 0 0 - - - - - - - - - - - Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä... 38 nä ytteestä Muita vedenanalyysejä... 12 Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi... 9,206 Yhteensä 9,256 näytteestä Kertomusvuoden sademäärä on ollut poikkeuksellisen suuri. 823 mm, kun n. 650 mm. pidetään normaalisena. Tämä on huomattavasti vaikuttanut Vantaan jokiveden ominaisuuksiin monilla tavoin, kuten sen kokoomuksesta edellisiin vuosiin ver:rattuna on todettavissa. Niinpä kaliumpermanganaatinkulutus, Bakteriologisia vedenanalyysejä y. m.: Bakteeriluvun määräämisiä 2,202 näytteestä Bakterium colin määräämisiä... 520 Analyysejä kemikalioista... 12 Yhteensä ------------------ 2,734 näytteestä jota voidaan pitää humusaineiden mittana, on sekä s~urimpaan päivä-arvoonsa että vuosi keskiarvoonsa nähden suurempi kuin tiettävästi milloinkaan ennen. Tästä syystä ei käytettyä 'aluminiumsulfaattimäärää voida aikaisempiin vuosiin verrattuna pitää suurena. Sakari Ranta.

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 1943. V:n 1943 alkaessa ja koko vuoden ajan raivosi sota heikentymättömän voimakkaana heittäen varjonsa, eikä suinkaan kaikkein vähimmin myös Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toimintaan. Vaikeudet olivat monet, eikä vielä nytkään ole näkyvissä mitään merkkejä siitä, että ne olisivat vähenemässä, päinvastoin ne näyttävät yhä lisääntyvän. Kaasulaitoksen uunien uudisrakennustyö, jonka piti valmistua syksyksi 1941, on kuitenkin, huolimatta suurista vaikeuksista, saatu suoritetuksi loppuun, niin että sen käsittämät 3 uutta uunia voitiin ottaa käyttöön joulun alla. Eräitä mminosia puuttui silloin vielä, mutta uunit voitiin kuitenkin erinäisten väliaikaislaitteiden avulla panna käyntiin. Niitä 4 uutta kaasu-uunia, joiden oli määrä valmistua syksyksi 1943, ei sitävastoin ole voitu saada päätökseen. Perustus on valmiina, kaikki normaalikivet, muurilaasti, osa rautarakenteista ja varusteista on toimitettu, mutta toistaiseksi puuttuvat kaikki muotokivet, joten muuraustyötä ei vielä ole voitu aloittaa. Kun kaasunkulutus vuoden kuluessa on yhä osoittanut taipumusta nousemaan, on kaasunsäännöstelyä siinä muodossa, jonka se sai tullessaan voimaan v. 1942, jatkettu edelleen. Kaasulaitos oli suunnitellut 2 viistokammiouunin korjauttamista, mutta näitä korjauksia ei voitu myöhästyneiden tarviketoimitusten vuoksi saattaa loppuun vuoden kuluessa. Kivihiilenhinta on yhä kohonnut kansanhuoltoministeriön maaliskuun 3. päivänä 1943 tekemän päätöksen perusteella. Talousarvio oli laskettu soveltamalla hiilenhintaa 800 mk/to. Kaasulaitos on vuoden aikana kuluttanut 100,060 to kivihiiltä hintaan 844: 51 mk/to. Kohonnut hiilenhinta jo yksistään on aiheuttanut kaasulaitokselle 4,451,267: 25 mk:n tappion. Vuoden aikana on tuotu maahan 124,790 to kivihiiltä keskihintaan 849 mk to. Katu- ja satamavalaistus on pidetty koko vuoden sammutettuna, lukuunottamatta kadunkulmissa olevia suuntavaloja. Vuoden kuluessa on asennettu "3,041., m putkijohtoja ja poistettu 148.0 m, joten putkiverkon koko pituus vuoden päättyessä oli 185,832 m. Kaikkiaan asennettiin kaupungissa 532 kaasunkulutuskojetta, joista 197 oli kaasuliesiä, 38 kaasukeittimiä ja 5 paistinuuneja. Sitäpaitsi asennettiin 2 ravintolaliettä. Asennettujen kojeiden kokonaismäärä v:n 1942 päättyessä ja v. 1943 käy selville tämän vuosikertomuksen lopussa olevasta liitteestä N:o 2. Kaasunkulutus, joka vuoden aikana nousi 35,533,700 ms:iin, osoitti kasvua 1,834,800 m S" = 5. " % edelliseen vuoteen verrattuna". Metaanikaasua on ostettu kaikkiaan 119,000 m S, j osta määrästä 65,750 m 8 Kyläsaaren ja 53,250 m 3 Rajasaaren viemäri'vedenpuhdistusasemilta. Edellä mainittujen kohonneiden" kivihiilenhintojen, kalliinajanlisäysten, nousseiden tarvike "hintojen, säännöstelystä johtuneiden kustannu~"te,?- y.m". johdosta on kaasulaitos osoittanut 11,838,565: 25 mk:n ta:ppiota v. 1943. "