ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ

HYVIX (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois- Savossa) ESISELVITYS: GREEN CARE- AJATTELUN MAHDOLLISUUDET POHJOISSAVOLAISISSA HYVINVOINTIALAN YRITYKSISSÄ 1

Sisällysluettelo: 0. JOHDANTO 1. GREEN CARE TAUSTAA 1.1 Mitä Green Care tarkoittaa? 1.2 Green Care Suomessa ja muualla 2. ESISELVITYKSEN/TOTEUTUS 2.1. Seminaarit ja työpajat 2.2. Yrityshaastattelut 2.3. Opintokäynti Lapinlahdella Stay in Circle hevostilalle (Vertepro Oy) 31.5.2011 3. ESISELVITYKSEN TULOKSET 3.1. Haastatteluaineisto 3.2. Opintokäynti 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: GREEN CARE TOIMINNAN NÄKYMÄT POHJOIS-SAVOSSA LÄHTEET LIITTEET: 1. Esiselvityksessä mukana olleet yritykset 2. Teemahaastattelulomake 2

JOHDANTO Tämä esiselvitys syntyi osana Hyvix (Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois- Savossa) - hankekokonaisuutta. Selvityksen tarkoituksena on sekä tuoda uutta tietoa hyvinvointialan yrityksille niiden toiminnan kehittämiseksi että kerätä tietoa yritysten tämän hetkisestä Green Care tyylisestä palvelutoiminnasta. Esiselvityksen kokoamisen myötä myös oma tietämyksemme viitekehyksestä lisääntyi. Samalla heräsi ammatillinen kiinnostus sen soveltamiseen sosiaalityöhön, erityisesti sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan ja vanhustyöhön. Näihin peilattuna Green Caren mahdollisuudet avautuvat aivan uudella tavalla. Kun Green Care vielä tarjoaa näkökulman maaseudun kehittämiseen, herätti se innostusta ja halua jatkaa asian viemistä eteenpäin omassa työssä.. Kiitämme kaikkia teitä hyvinvointialan toimijoita, jotka annoitte aikaanne tiedon keruuseen ja tuottamiseen. On innostavaa havaita, että Pohjois-Savon maaseudulla löytyy uudella tavalla ajattelevia ja tulevaisuuteen uskovia ammattilaisia. Kun tiedetään, että alueen väestö ikääntyy ja syrjäseutujen elinmahdollisuudet hankaloituvat, voisi Green Care - toiminta olla yksi mahdollinen ratkaiseva näkökulma asiaan; maaseutualueille tarvitaan uusia tapoja nähdä ja toimia. Green Care voi tuottaa lisäarvoa myös kaupunkimaisessa ympäristössä elävien asiakkaiden palveluihin tuomalla elämyksiä ja virkistystä esimerkiksi vanhusten arkeen tai työpaikkojen henkilöstön jaksamiseen. Vain palveluja tuottavien yrittäjien innostus ja kiinnostus oman työn kehittämiseen voi viedä Green Care - sovelluksia eteenpäin. Kuopiossa 30. joulukuuta 2011 Seija Okulov, suunnittelija Riitta-Liisa Kinni, suunnittelija Green Care -osahankkeen vastuuhenkilöt 3

1. GREEN CARE - TAUSTAA 1.1 Mitä Green Care tarkoittaa? Suomessa Green Care on määritelty luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaksi toiminnaksi, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. (Yli-Viikari ym. 2010, 91.) Käsite tarjoaa kohtaamisfoorumin monille eri alojen ammattilaisille, jotka voivat hyödyntää luonnon hyvinvointivaikutuksia omissa työtehtävissään. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa se voi sisältää luontoa hyödyntäviä terapia- ja kuntoutusmenetelmiä, kuten sosiaalinen puutarhatoiminta, ekopsykologia, eläinavusteinen toiminta ja -terapia. (Sempik ym. 2010, 27; Soini 2010.) Se mikä erottaa Green Care -toiminnan muusta luontoa hyväksi käyttävästä toiminnasta (esim. luontoharrastukset) on, että Green Care tuottaa selviä hyötyjä ja vaikutuksia tietyille kohderyhmille. Green Care pyrkii tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti tuottamaan hyvinvointia ja toimintakykyä parantavia vaikutuksia erityisesti marginaalisille ryhmille kuten kehitysvammaisille, vanhuksille tai sosiaalisesti syrjäytyneille. Toiminta on koulutetun henkilökunnan tuottamaa. Tällöin painotus on hoivassa (care) jota luontotoiminta tai ympäristö tukee. (Sempik ym. 2010, 21 22; Yliviikari ym. 2010, 91; ks. myös Malin 2010.) Kuvio 1. Green Caren ulottuvuudet (Green Care Finland ry) Green Care- toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Toimintaa harjoittaa koulutettu henkilökunta yksilöllisen asiakas- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Green Care -sovelluksissa on mukana myös eri alojen ammattilaisten välistä yhteistyötä. (Kinni 2011.) Luontoelementtien ohella myös toiminnallisuus ja yhteisöllisyys ovat usein toiminnoissa mukana. Niiden avulla voidaan tukea ihmistä, joka hakee uusia voimavaroja omassa arkipäivässään selviytymiseen. Ongelmien sijaan ihmistä autetaan löytämään tiedollisesti, 4

taidollisesti, tunteiden ja mielikuvituksen kautta uusia elämyksiä, jotka luovat mahdollisuuden oman arvokkuuden kokemiseen. Osallistumalla ja ottamalla vastuuta yksilö myös kiinnittyy yhteisöönsä. Näin ihmisen elämänhallinta ja osallisuus paranevat. Eläinten, kasvien ja luonnon tehokkuus hyvinvoinnin vaalijana perustuu pitkälle niiden rauhoittaviin ja stressireaktioita vähentäviin vaikutuksiin, jolloin ihminen voi keskittyä pelkästään läsnäoloon ja kyseiseen hetkeen. Samalla luonto aktivoi ihmistä: houkuttelee lähtemään liikkeelle, tarttumaan kuokkaan ja siemenpussiin tai tarjoamaan hoivaa ja huolenpitoa eläimille. (Yliviikari ym. 2009.) Green Care voi toiminnallisesti olla esimerkiksi seuraavaa: Hoivalaitoksissa ja palvelutaloissa voidaan hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia asiakkaiden elämänlaadun parantamiseen ja omatoimisuuden tukemiseen. Viherympäristön hoitaminen tai terapiakoiran vierailu tuovat iloa arkeen ja houkuttavat omien voimavarojen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevälle ja terveyttä tukevalle toiminnalle on akuutti ja kasvava tarve muun muassa mielenterveystyössä ja ikäihmisten palveluissa. Luontoelämykset ja luonnossa toimiminen vahvistavat myös työssäkäyvien jaksamista. Kuntouttava työ on ulkomailla vakiintunut yhdeksi keskeisimmistä Green Care - toimintamuodoista. Suomessakin on laajaa tarvetta tällaiselle toiminnalle. Green Care voi tukea myös kasvatustyötä. Luontoretket ja maatilavierailut tarjoavat omakohtaisia elämyksiä ja kokemuksellista oppimista, ja toimivat siten tukena koulujen tietopainotteiselle opetus- ja kasvatustyölle. (Yliviikari ym. 2009, 33 mukaillen) Suuri osa tämän selvityksen palveluntarjoajista toteuttavat Green Carea ensimmäisen kohdan tapaan hoivalaitoksissa. Se ei ole ollut yrityksissä tietoisesti esillä oleva viitekehys, mutta sen mahdollisuudet on ymmärretty ja niitä on jossain määrin myös hyödynnetty. Esiselvityksessä mukana olleet ja tietoa tuottaneet alueen toimijat sekä yritykset olivat hoiva- ja palveluyksiköitä, joissa etusijalla oli varsinainen palvelutoiminta ja sen lisukkeena tai kylkiäisenä yrityksessä hyödynnettiin vihreän hoivan ajatusta. Green Care -toimintaa ei oltu vielä kuitenkaan yhtä yritystä lukuun ottamatta yhdistetty muiden palveluntuottajien kanssa tai markkinoitu aktiivisesti ulospäin. Green Care voidaan ymmärtää myös sosiaalisena innovaationa, joka yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimijoita näkemään nykyisen toimintansa uudella tavalla ja sitä kautta synnyttää jotain sellaista palvelun muotoa, joka voi myös parantaa yrityksen tulevaisuuden näkymiä ja kannattavuutta. Sosiaalisena innovaationa se voi yhdistää: Tuottajatahot ja verkostot (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, eri ammattikunnat, vapaaehtoistyön) Toimialat (sosiaali- ja terveys, kuntoutus, kasvatus, maa- ja metsätalous, matkailu) Menetelmät (luonto, kuntoutus, psykologia, yhteisökasvatus, maa- ja metsätalous) Toimintaympäristöt (luonto, maatila, puutarha, sisätilat). (Yliviikari ym. 2009, 15-17; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) 5

Green Care - toiminta voidaan luokitella monin tavoin. Seuraavassa joitakin jaottelevia tekijöitä: A. Toimiala: Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous, matkailu luontoavusteisuus ja -yhteys liitettynä toimialan perustoimintaan B. Asiakasryhmät: Mielenterveyskuntoutujat, lastensuojeluasiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikaistyöttömät luonto toimii selkeästi osana kuntoutusta eri asiakasryhmillä C. Tavoite: parantava, kuntouttava, kasvattava, mielihyvää tuottava tavoitteellisuuden aste vaihtelee D. Organisointi: Julkinen, yksityinen, sosiaalinen yritys, yhdistys, osuuskunta, yhteiskunnallinen, yritys voi vaikuttaa toiminnan rahoitukseen, mutta myös asiakkaan osallisuuteen E. Konteksti: Puutarha, maatila, metsä, erämaaluonto, sisätilat (Soini 2010) Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 2 on avattu Green Care -käsitteen sisältöä eri toimintamuotojen avulla. Green Care on tässä yläkäsite kaikenlaiselle luontoa hyödyntävälle ja hyvinvointia lisäävälle toiminnalle. Sen sisälle voidaan sijoittaa monenlaisia eri kohderyhmille tarkoitettuja palvelumuotoja. 6

LUONTOAVUSTEISIA MENETELMIÄ Ekoterapia Ympäristökasvatus Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito Hoivamaatalous Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Eläinavusteiset interventiot Ratsastusterapia Hoivametsätalous (metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily) Kuvio 2. Green Care-toiminnan jaottelua. (Sempik ym. 2010, 27; Soini 2010) Käsitteen täsmentyminen Hyvixin hankeprosessissa ilmentää ajattelun kehittymistä: hankesuunnitelmassa puhuimme hoivamaataloudesta. Hankkeen edetessä olemme alkaneet puhua Green Care toiminnasta ja hoivamaataloudesta sen yhtenä toimintamuotona kuvion 2. mukaisesti. Olemme pitäytyneet englanninkielisessä termissä, sillä kentän yrittäjät tuntevat jo viitekehystä niin, että myös vieraskielinen termi soveltuu käytettäväksi. 1.2 Green Care Suomessa ja muualla Green Care on tullut Suomeen lähinnä Euroopasta. Kansainvälisesti toiminnasta käytetään lukuisia eri nimityksiä ja käsitteiden sisällöt ovat erilaisia. Yleisesti käytettyjä nimityksiä ovat mm. Farming for Health (FH) ja Social Farming. Toimintaa harjoittaviin tiloihin viitataan käsitteellä Care Farm. (Yli-Viikari ym. 2009, 10.) Käsitteiden monenkirjavuus ja niiden sovittaminen suomalaiseen käyttöön vaikeuttaa toiminnan tunnetuksi tekemisestä. Lisäksi on nähtävissä, että toiminta kentällä muodostuu erilaiseksi eri alueilla; toimintaympäristön rakenne ja mahdollisuudet vaikuttavat siihen omalla tavallaan. Green Care Finland ry on määritellyt suomalaisen Green Care- toiminnan edellisessä alaluvussa esitetyllä tavalla. 7

Pidämme määritelmää lähtökohtanamme tässä raportissa, vaikka olemme soveltaneet myös vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitteitä (ks. kuvio 3). Green Care -toimintaa harjoittavia maatiloja on runsaasti Norjassa. Siellä toimii hoivamaatilojen verkosto (Inn på tunet) Myös Hollanti on yksi alan kansainvälisistä tienraivaajista, ja siellä on panostettu erityisesti hoivamaataloutta (social farming) tukevien instituutioiden kehittämiseen. Myös siellä hoivamaatilojen verkosto ja laatukriteeristö (Federatie Landbouw en Zorg). Italiassa ja Belgiassa Green Care on saavuttanut jalansijaa ja siellä toimii erikoistuneita maatiloja. Terapeuttisen toiminnan sovellutuksia taas on kehitetty Isossa-Britanniassa, missä on kehitetty erityisesti puutarhatoimintaa. Myös Saksa ja Itävalta ovat puutarhaterapian kärkimaita. (Federatie Landbouw en Zorg; Inn på tunet; Yli-Viikari ym. 2009, 11.) Eläinten käyttäminen kuntoutustyössä on Euroopassa, erityisesti saksankielisillä alueilla, ollut yleistä. Kuntoutustyön yhteydessä puhutaan sekä eläinavusteisesta terapiasta (Animal Assisted Therapy AAT) että yleisemmin eläinavusteisesta toiminnasta (Anima Assisted Activities, AAA). Saksankielisestä Euroopasta Suomeen on tullut sosiaalipedagoginen hevostoiminta, joka on lähinnä jälkimmäistä. Ratsastusterapia taas kuuluu ensin mainittuun tyyppiin; se on myös Suomessa varsin laajasti kuntoutuksessa käytettyä. (Yli-Viikari ym. 2009, 11.) Green Care on Suomessa käsitteenä vielä kovin uusi. Meneillään tai vireillä on kuitenkin useita hankkeita, joiden avulla kartoitetaan Green Care - toiminnan mahdollisuuksia eri alueilla. Teemaa on herätelty ainakin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä toimintaympäristöt ovat varsin samankaltaiset kuin Pohjois-Savossa. Myös Kainuussa on herätty asiaan. Green Care- toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta tutkitaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Maaseutupolitiikan yhteisessä CAREVA hankkeessa. Siinä pureudutaan vuosien 2009 2011 aikana Green Care- toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivut). Saman MTT:n Maatilan hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa - hankekokonaisuuden VoiMaa hanke paneutuu palvelumallien ja laatujärjestelmien kehittämiseen, MASU maatila-asumiseen ja MAIE Green Care koulutuksen kehittämiseen (Maatilan hyvinvointipalvelut ). Tutkimus- ja kehittämistoiminta onkin tärkeää, sillä tiedonpuute on yksi keskeisimmistä rajoitteista yrityksiä perustettaessa. Maaseutuluonnon, eläinten, kasvien sekä työn vaikutusta ei myöskään osata vielä riittävästi jäsentää, eikä niitä näin ollen osata siksi hyödyntää. (Yli-Viikari ym. 2009, 60.) Kesäkuussa 2010 perustettiin Green Care Finland ry kokoamaan ja kehittämään Green Care toimintaa maassamme. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä toimintaa tunnetuksi, ja lisäksi se kokoaa yhteen alan toimijoita. Yhdistyksen tavoitteena on myös parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä edistää ja kehittää alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. (Green Care Finland ry.) 2. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvityksessä tuotettiin tietoa kolmella tavalla: 1. Yrityksille ja muille alueen toimijoille suunnatuissa työpajoissa 2. Yrityksiin tehdyillä haastattelukäynneillä 3. Opintokäynneillä 8

2.1 Seminaarit ja teematyöpajat Green Care - osahanke järjesti yrityksille ja muille aiheesta kiinnostuneille toimijoille kolme tapaamista (8.11.2010, 12.4.2011 ja 4.5.2011), joiden työpajoissa tuotettiin ja työstettiin Green Care - toiminnan sisältöjä eri näkökulmista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 42 henkilöä. Seminaarien työpajat käynnistyivät, kun yrityshaastatteluista valtaosa oli jo tehty. Viimeisille haastatelluille syntyi seminaareissa jonkinlainen käsitys Green Care - ajattelusta. Suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut haastattelutilanteessa tätä valmista määritelmää, joten se antoi yrittäjille vapauden kuvata toimintaansa oman käsityksensä pohjalta. Työpajoissa oli mukana sekä samoja että eri yrityksiä kuin haastatteluissa, joten päällekkäisyys ei liene kovin merkittävä. 2.2 Yrityshaastattelut Hyvix -hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti esiselvityksen tavoitteena oli selvittää hyvinvointimaatalouden nykytilaa ja kehittymisen edellytyksiä Pohjois-Savossa alan yrittäjille suunnatulla pienimuotoisella kyselyllä tai haastattelulla. Yritysten haastattelut tehtiin kesän-syksyn 2010 aikana ja kevättalvella 2011 käytiin vielä tutustumassa kahteen yritykseen. Haastattelujen painopiste oli yritysten palvelutoiminnassa: mitä se on tällä hetkellä, miten toimitaan ja mitä lisäarvoa Green Care voisi tuoda palveluihin. Esiselvityksessä ei ole tarkasteltu ostajan näkökulmaa, mikä olisi hyödyllistä kartoittaa. Nykytilanteessa suurin osa tässäkin selvityksessä mukana olevista palvelun tuottajista myy palvelujaan kunnille, joten ostajillakin tulisi olla tietoa, jonka mukaan arvioida hankintaa. Yrittäjiä haastateltiin strukturoidulla teemahaastattelulla, jolla haettiin vastausta kahteen kysymykseen (haastattelulomake selvityksen liitteessä 2): Mitä Green Care -käsitteellä tarkoitetaan yleensä yrityksissä ja erityisesti Pohjois-Savossa? Mitä Green Care pohjoissavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä voisi toiminnallisesti ja sisällöllisesti olla? Haastateltavat yritykset valittiin aikaisemman tiedon perusteella. Valintaa ei voitu tehdä sattumanvaraisesti, koska tarkoitukseen sopivia yrityksiä Pohjois-Savon alueella ei ollut paljon. Haastattelut haluttiin kohdentaa sellaisiin hyvinvointialan yrityksiin, joilla tiedettiin jo olevan jonkinlaista tartuntapintaa maaseutuympäristön kuntouttavaan vaikutukseen ja sen hyödyntämiseen. Näin ollen turvauduttiin verkostoista saatuun tietoon ja aikaisempiin kontakteihin. Esimerkiksi haastatellut hevosalan yritykset valikoituivat mukaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen käyneiden joukosta. Esiselvityksessä haastateltiin kahdeksan (8) hoiva- ja hyvinvointialan yritystä tai sellaiseksi luokiteltavaa toimijaa kohdealueelta. Yritykset on kuvattu liitteessä 1. Yritykset jakautuivat seuraavasti: 1 maatila, joka tuottaa elämyspalveluja mm. päiväkodeille, vammaisille, kouluille; palveluina ovat tutustumiskäynnit, kuusenhakuretket, eläinten hoito 1 hevostalli, joka tuottaa elämys- ja harrastepalveluja 2 maaseutuympäristössä toimivaa vanhusten hoivakotia 1 kuntoutuskoti, jonka asiakkaina on mielenterveyskuntoutujia, vammaisia ja päihdeongelmaisia 1 kehitysvammaisten palvelukoti (maatila) 9

1 lastensuojelun sijaishuollon kuntoutusyksikkö (maaseutumaisessa taajamassa) 1 hyvinvointi/toimintakeskus, jonka toiminta perustuu maaseutuympäristön hoitavaan vaikutukseen; asiakkaina lastensuojeluperheitä, päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia. Edellisten lisäksi käytiin tutustumiskäynnillä yhdessä lastensuojelun perhekodissa ja yhdessä ikääntyneiden hoitokodissa (nämä myös mukana luokittelussa, ks. taulukko 1). 2.3 Opintokäynti Lapinlahdelle Stay In Circle hevostilalle (Vertepro Oy) 31.5.2011 Toukokuun lopussa Hyvix -hankkeessa mukana oleville Green Care - pilottiyrityksille tarjottiin tilaisuus tutustua Vertepro Oy:n toimintaan. Kaikkiaan kuusi (6) kiinnostunutta henkilöä tutustui Lapinlahdella Verteprohon ja kokeili siellä Green Care palvelutuotteita. Vertepro oy on eläinten hyvinvoinnin, käyttäytymisen ja kouluttamisen asiantuntijayritys. Palvelut on suunniteltu edistämään eläinten ja eläinten kanssa tekemisissä olevien ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena on yhdistää faktatieto toimiviin käytännön ratkaisuihin parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi molempien osapuolien (eläimet ja ihmiset) eduksi. Toiminta on pääasiassa kursseja ja luentoja sekä valmiiden koulutustuotteiden rinnalle räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia yrityksille, oppilaitoksille ja yhteisöille. Toiminta tapahtuu Stay In Circle-hevostilalla tai asiakkaan omissa soveltuvissa tiloissa. Yrittäjä Jenni Hakosalo oli järjestänyt tutustujille hevostilalla erilaisia toimintapisteitä samaan tapaan kuin hän tarjoaa palvelua tilalla vieraileville ryhmille. Päivän aikana tehdyt toiminnot jakautuivat neljään eri aihealueeseen: Puutarha: taimien istutusta pienryhmässä. Toiminta kuuluu sosiaaliseen puutarhatoimintaan. Maaseutuympäristö: tunnistettiin kahdessa eri tyhmässä luonnon hajuja ja kasveja. Toiminta voidaan luokitella ympäristökasvatukseksi tai, terapeuttinen pihan hyödyntämiseksi (esim. muistelutyön hajujen avulla). Sitä voidaan tarkastella myös ekopsykologian viitekehyksestä. Eläimet: hevosten harjaaminen aitauksessa yhdessä ryhmän kesken, hevosten talutusta ja karsinan siivous. Nämä toiminnot kuuluvat eläinavusteisiin toimintoihin (voisi olla sosiaalipedagogista hevostoimintaa, jos siihen asiantuntemusta ja jos toimintaan siinä viitekehyksessä). Vierailulla kokeiltuja toimintoja ja yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksia analysoitiin kuvion 3 Green Care käsitteistön mukaan. Käsitteistö on jatkuvasti kehitteillä suomalaisessa keskustelussa ja tutkimuksessa ja halusimme nähdä, miten vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitteet ovat sovellettavissa (vrt. Yli-Viikari ym. 2010, 91). Analyysin tulokset esitetään luvussa 3.2. 10

3. ESISELVITYKSEN TULOKSET 3.1. Haastatteluaineisto Esiselvityksessä mukana olleiden yritysten kokemuksista ja näkemyksistä nousi esille mahdollisuuksia ja esteitä. Yritykset toimivat poikkeuksetta ympäristössä, missä luonto on lähellä ja yritystoiminnalle on jo asianmukaiset tilat. Näin Green Care -toiminnan hyödyntäminen ei tuota suuriakaan lisäkustannuksia. Luontoyhteys tarjoaa muun muassa luonnollisen päivärytmin ja vuodenaikojen kulun vanhuspalvelujen yksikössä, missä dementoituneiden asiakkaiden aikakäsitys voi olla hukassa. Pohjoissavolaisten yritysten toimintaympäristö herättää myönteisiä mielikuvia, jotka voisivat toimia asiakkaiden houkuttimena. Yrityksillä on tilaa ja puhdasta luontoa ympärillään ja Pohjois-Savo ja Itä-Suomi laajemminkin mielletään puhtaan luonnon ja ruuan alueena. Näillä mielikuvilla aluetta markkinoidaan matkailupalvelujen asiakkaille - miksei samaa voisi soveltaa hoivapalvelujen markkinointiinkin. Kaikissa haastatelluissa yrityksissä henkilökunnan ammatillinen osaaminen on korkeaa; yrityksen tuottama palvelu annetaan osaavalla henkilökunnalla ja osaamisen päivittämisestä myös huolehditaan. Niin ikään useimmissa yrityksissä on henkilökuntaa, jolla on jonkintasoista luonnonvara-asioiden tuntemusta, esimerkiksi eläinten hoidosta tai vaikkapa lampaiden keritsemisestä. Esiselvityksessä mukana olleet hoiva- ja hyvinvointialan yritykset toimivat paikallisyhteisöissä ja ovat näin luonteva osa maaseudun toimintaa. Ne tekevät oman panoksensa maaseudun elävöittämiseksi ja elinkelpoisuuden lisäämiseksi. Samalla ne lisäävät sosiaalista pääomaa, mikä taas edistää yleistä hyvinvointia. Vastavuoroisesti yritysten tarjoamien palvelujen kysyntä löytyy läheltä, mikä kävi selkeästi ilmi myös yrityshaastatteluista. Palvelu markkinoi pitkälti itse itseään. Ekologisesta näkökulmasta katsottuna tämä on ainakin Green Care -ajattelun mukaista. Voidaan todeta, että pohjoissavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä on olemassa vähintäänkin ideologinen valmius vihreän hoivan toteuttamiseen. Konkreettisista toimintaesimerkeistä kaivataan lisää tietoa, jotta ymmärrys toiminnan järjestämiseksi ja palveluihin sisällyttämiseksi kasvaa. Taulukossa 1 haastatellut toimijat on luokiteltu haastatteluaineiston perusteella sen suhteen, miten tuttua Green Care ajattelu heille oli ja millaisia suunnitelmia heillä oli sen tuotteistamisen suhteen. Esiselvityksessä haastatelluista yrityksistä kahdeksalle kymmenestä (8/10) on potentiaalia käyttää ja hyödyntää GC- ajattelua. Seitsemälle (7) toimijalle ajattelu oli tuttua ennestään. Heistä neljä (4) oli jo tuotteistanut tai aikoi tuotteistaa Green Care palvelujaan. Tuotteistaminen vaatisi tämän perusteella panostusta. Kaksi kymmenestä toimijasta ei tuntenut ajattelua eikä heillä ollut suunnitelmia sen suhteen. 11

Taulukko 1. Green Care - ajattelu ja tuotteistus esiselvitykseen osallistuneissa yrityksissä 2010. GREEN CARE AJATTELU HINNOITELTU/ TUOTTEISTETTU SUUNNITELMISSA TUOTTEISTAA EI SUUNNITELMIA GC:N SUHTEEN KÄYTÖSSÄ/ SOVELLETTU 1 toimija Toimintakeskus 2 toimijaa Elämyspalveluja tuottava maatila Kehitysvammaisten palvelukoti 1 toimija Lastensuojelun perhekoti IDEA TUTTU, EI KÄYTÖSSÄ 1 toimija Hevostalli 2 toimijaa Vanhusten hoivakoti Lastensuojelun kuntoutusyksikkö EI TUTTU, VOISI HARKITA SOVELLETTA- VAKSI 1 toimijaa Vanhusten hoivakoti EI TUNNE EIKÄ AIO SOVELTAA 2 toimijaa Kuntoutuskoti Hoitokoti 12

3.2. Opintokäynti Kuvio 3. Vihreän hoivan ja Vihreän voiman toteutusalueet (Anja Yli-Viikari 24.5.2011) Vihreän hoivan ja vihreän voiman käsitettä sovellettiin opintokäyntikohteen pilottitoimintojen analyysiin. Esimerkkiyrityksen, Vertepro Oy:n, toimiala on jossain hyvinvoinnin ja kasvatuksen tai opetuksen välimaastossa. Asiakasryhminä ovat lapset, vanhukset, mielenterveyskuntoutujat ja työikäiset (työhyvinvointitoiminta). Toimintapäivässä vihreän hoivan alueelta kokeiltiin terapiaan ja kuntoutukseen soveltuvia toimintoja (sosiaalinen puutarhatoiminta, terapeuttinen piha, muistelutyö) sekä eläinavusteisia työmuotoja. Vihreän voiman puolelta taas saatiin tuntumaa ympäristökasvatukseen, ekopsykologiaan sekä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan, kun se toimii ehkäisevän työn tarkoituksessa. Vertepro oy:n palveluissa toteutuvat enemmän vihreän voiman sisällöt. Yrityksen toiminta mahdollistaisi ehkä vihreän hoivankin tarjoamisen (esim.sosiaalisen työllistämisen ja joltain osin terapian ja kuntoutuksen), mutta tämä edellyttäisi sosiaali- tai terveysalan erikoisosaamista. Koska tilalla on mahdollisuus sekä puutarhan että eläinten hyödyntämiseen, voidaan toiminta toteuttaa varsin joustavasti. Palvelun tavoitteet määritellään asiakasryhmäkohtaisesti, mutta ollakseen määritelmän mukaista Green Care -toimintaa, tavoitteellisuus on erittäin oleellinen tekijä. Esimerkkiharjoituksissa toimintojen tavoitteena oli itsetuntemuksen ja itseluottamuksen edistäminen kasvatus keskittymiskyvyn ja motoristen taitojen parantaminen prosessuaalisten taitojen (psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten) ja toiminnallisuuden kehittäminen. Esimerkiksi tilalla olleen orvon karitsan juottaminen oli kasvattavaa, kehollisen kokemuksen ja aistihavainnon tarjoavaa. Se on yhdistettävissä tiedonhankintataitojen kehittämiseen ja hyödynnettävissä toiminnallisen kompetenssin tukemisessa. Se tuntuu mukavalta, tuo tunteen tarpeellisuudesta ja kelpaamisesta, kehittää sorminäppäryyttä, määrien hahmottamista ja yhteistyötaitoja. Lisäksi tunteiden tunnistaminen on tällaisissa harjoituksissa mahdollista ryhmässä tai pareittain toimittaessa. (Kinni & Hakosalo 13.6.2011.) 13

4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: GREEN CARE TOIMINNAN NÄKYMÄT POHJOIS-SAVOSSA Pohjois-Savossa on sekä mahdollisuuksia että kiinnostusta Green Care - toimintaan ja sen kehittämiseen. Tarvitaan perustietoa itse Green Care - ajattelusta, mutta myös liiketoiminnan osaamista, jolla uusi näkökulma voidaan muuttaa yritystoiminnan kannattavaksi osaksi. Yritystoiminnan kehittämiseksi tarvitaan alueelle kokeiluja, joissa konkreettisia toimintatapoja ja Green Care -toiminnan sisältöä voidaan synnyttää. Pohjoissavolainen Green Care voi muodostua myös hyvin omanlaisekseen, missä alueen perinteitä ja maaseudun ominaisuuksia voidaan huomioida. Esiselvitys nosti esiin joitakin toiminnan kehittämisen peruskysymyksiä: 5. Osataanko, tai paremminkin tohditaanko, luonto hinnoitella palveluihin Green Careotsikolla myytäväksi? Pohjois-Savossa toimivat hyvinvointialan yritykset pitävät luontoa itsestään selvyytenä, jonka merkitystä ei aina oivalleta. Lisäämällä tietoa sen mahdollisuuksista ja vaikutuksista voidaan yrittäjät herätellä innostumaan ajatuksesta. Näin yritysten palvelutarjontaa voidaan kehittää Green Care -lähtökohdista. 6. Mikä voisi olla luonnon rahaksi laskettava arvo esimerkiksi sosiaalipalveluissa? Tähän tarvitaan tietoa valtakunnan tasolta, mutta myös vertailua Keski-Eurooppaan, missä Green Care on jo vakiintuneella pohjalla. Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat tässä rajoituksensa, mutta tarjoavat myös omaleimaisia mahdollisuuksia. 7. Mikä on yrityksen optimikoko, missä Green Care tuo mitattavaa hyötyä? Liian suuressa yrityksessä hyöty voi mennä rakenteiden ylläpitämiseen ja palvelun kohteen eli asiakkaan saama hyöty hukkuu näin matkalla. Tämänsuuntaisia johtopäätöksiä esiselvityksessä haastatelluista yrityksistä voisi tehdä. 8. Miten markkinoida ja myydä Green Care -palvelua asiakkaille? Jos yrityksellä ei ole tarvetta markkinoida tuotteitaan vaan asiakaskunta on vakiintunutta, ei myöskään Green Care tuo tuotevalikoimaan lisäarvoa. On siis ensin ymmärrettävä yrityksen palvelujen kehittämisen merkitys yleisesti ja nähtävä uusien asiakasryhmien mahdollisuus, joihin nähden Green Care voisi antaa jotain uutta. Tätä kautta asiakaskunta voisi laajentua myös paikallista kysyntää laajemmalle ja turvata yritykselle tulevaisuuden näkymiä. Toiminnan rahoittajille on pystyttävä tarjoamaan selkeää näyttöä Green Care palvelujenvaikuttavuudesta. Maatiloilla tapahtuvia hoitomuotoja on kehitettävä edelleen samoin kuin maatalous- ja sosiaalipolitiikan rajapinnassa toimivien yritysten liiketoimintamalleja. 14

LÄHTEET: Federatie Landbouw en Zorg. Kotisivut http://www.landbouwzorg.nl/. Luettu 30.12.2011. Green Care Finland ry:n kotisivut. http://www.gcfinland.fi/ (luettu 22.6.2011) Inn på tunet. Kotisivut http://www.innpaatunet.no/.(luettu 30.12.2011). Kinni Riitta-Liisa (2011) Mikä Green Care? Luennot 4.5.2011 Ikääntyneen hyvinvointi ja Green Care seminaarissa Suonenjoen Vanhamäellä. (luettu 22.6.2011) Kinni Riitta-Liisa & Hakosalo Jenni (2010) Green Care Vertepro oy:ssä. Esittelydiat 13.6.2011. http://wanda.uef.fi/tkk/liferay/projektit/hyvix/gc_materiaalipankki (luettu 22.6.2011) Maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencar e. (luettu 30.12.2011) Mahdollisuuksien maaseutu- ohjelman verkkosivut osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/maaseutuyritys/mahdollisuuksienmaaseutu/greencar e/mita (luettu 28.5.2011) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivut osoitteessa: http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/hyvinvointipalvelut/green_care (luettu 3.6.2011) Malin, Minna-Helena (2010) Viherympäristön aktivoivat vaikutukset ikäihmisten palvelutaloyhteisössä. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Puutarhatiede. Sempik, Joe & Hine, Rachel & Wilcox, Deborah (eds.) (2010) Green Care: A Conceptual Framework. A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care. COST 866, Green Care in Agriculture. Loughborough: Loughborough University. Soini Katriina (2010) Mitä Green Care on? Luennot 8.10.2010 Green Care. Mitä se on? Lisäarvoa yritykselleni? seminaarissa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. (luettu 22.6.2011) Yliviikari, anja & Ilmarinen, Katja & Roos, Irene (2010) Maatilat tuottavat Ruotsissa sosiaalipalveluja. Maaseudun uusi aika, 3, 88 91. Yliviikari Anja & Lilja Taina & Heikkilä Katariina & Kirveennummi, Anna & Kivinen Tapani & Partanen Ulla & Rantamäki - Lahtinen Leena & Soini Katriina (2009) Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 141. Jokioinen: MTT. 15

LIITE 1 ESISELVITYKSESSÄ MUKANA OLLEET YRITYKSET 1. Hyvinvointifarmi/Ursula Åberg Hyvinvointifarmi sijaitsee Lapinlahden Aisomäessä. Paikka on vanha maatila, jossa on karjasuojat hevosille ja vuohille sekä laitumia ja kuusiviljelmiä. Muita eläimiä ovat kissat, koirat ja kanit. Yritys toteuttaa kuntouttavaa, terapeuttista virike - ja työtoimintaa eläinten parissa. Yritys käyttää myös yrttejä ja puita sosiaalisessa kuntoutuksessa. Lisäksi se tarjoaa opetus- ohjaus- ja asiantuntijapalveluita mm. liikuntaryhmät ja tanssiliikunta. Yritys on virallisesti käynnistynyt 1.2.2010. Yrityksen tavoite on olla ihmisten hyvinvointia lisäämässä eläintoiminnan keinoin. Yrittäjä itse kuvaa toimintansa ajatusta: Työskennellessäni pyrin etsimään vastausta eläimen kanssa ja sen kautta saavutetun syvän luottamuksen vaikutuksiin ihmisen elämänlaadun paranemisessa. Käsittelen ihmisen minäkuvaa, kehollista ilmaisua ja motivaatiota taustavaikuttajina keskinäisen luottamuksen löytymisessä ihmisen ja eläimen välillä. Omistajaperheeseen kuuluu yrittäjänä toimiva eläintoimintapedagogi Ursula, sekä hänen miehensä Kim ja tytär Kristina. Yritys antaa tuloja yhdelle henkilölle eli Ursulalle; muut perheenjäsenet ovat avustajia. Yrittäjällä sekä hänen miehellään on molemmilla yrttiviljelijän koulutus, Ursulalla lisäksi perhepäivähoitajan, erityisluokanopettajan, tanssinopettajan sekä molemmilla matkailupainotteinen hotelli- ja ravintola- alan koulutus. Yrityksen asiakkaita ovat kehitysvammaiset, perhekotien sijoituslapset, autistit sekä muut erityishoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret. Lisäksi ehkäisevää toimintaa on tarjottu päiväkotien lapsiryhmille. Palvelun maksaa pääosin asiakas itse, tai saa palveluun Kelan korvauksen. Mitään palvelusopimuksia ei ole vielä julkisten palvelun ostajien kanssa tehty. Lisätietoja: http://www.hyvinvointifarmi.fi/ 2. Pihlajapihan talli/eija Heiskanen Talli sijaitsee Sonkajärvellä, Ylä- Savossa 30 km Iisalmesta pohjoiseen. Tila on omistajapariskunnan miehen syntymäpaikka. Kumpikin käy tilan ulkopuolella päätoimisesti työssä. Omien hevosten lisäksi tallilla asustavat tuttavaperheen hevoset. Tallilla on tällä hetkellä 4 islanninhevosta. Hevoset ovat omien perheiden yksityiskäytössä ja toiminta on ainakin toistaiseksi harrastuspohjaista. 16

Harrasteena on pääasiassa maastoratsastusta, mutta myös askellajiratsastuksen treenaaminen kuuluu valikoimaan. Tallia pyörittävä Eija on hankkinut mm. sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen ja tavoitteena on toiminnan kehittäminen tähän suuntaan. Tavoite on, että hevostoiminta voisi antaa elannon yhdelle henkilölle ja tätä ajatelleen toiminnalle on perustettu kevään 2011 aikana toiminimi. Tallin pitäjä Eija Heiskanen on taustaltaan lastensairaanhoitaja, josta syystä mm. päiväkotiryhmät ja erityisesti syöpäsairaat lapset ja heidän perheensä käyttävät tallin palveluja. Tätä ryhmää talli tavoittelee oman verkoston kautta, missä mm. yhteyksiä yliopistosairaalan syöpäosastolle. Markkinointi tapahtuu vielä pääosin puskaradion eli henkilökohtaisten verkostojen kautta ja jonkin verran omien verkkosivujen avulla. Alueellisia yhteistyöverkostoja tuntuu olevan jo valmiina. Palvelusta asiakkaat maksavat itse tai sitten esim. päiväkoti tai perhekoti ostaa palvelun; ei mitään sopimuksia tehtynä julkisten tahojen kanssa. Lisätietoja: http://www.pihlajapihantalli.net/ 3. Johanneskoti oy Yritys on vanhusten palvelukoti (hoivakoti) Heinäveden Palokissa, lähellä Lintulan nunnaluostaria. Yrityksen tiloina on Palokin vanha ala- aste, jossa se on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Yritys tuottaa tehostettua asumispalveluja, mutta myös muita hyvinvointipalveluja kohderyhmää laajemmin (jalkojen hoitoa, hermoratahierontaa). Tällä hetkellä talossa on 7 asukaspaikkaa + tukiasunto ja suunnitteilla olevan laajennuksen jälkeen n. 8 paikkaa lisää. Yrityksen tarkoituksena on tuottaa vanhusten asumispalveluja ensisijaisesti Heinäveden kunnan asukkaille, mutta myös kauempaa tuleville. Tällä hetkellä asukaspaikat ovat kaikki Heinäveden kunnan ostamia (toiminta pyörii asiakasmaksutuloilla), mutta ulkopaikkakuntalaisia tulisi, jos paikkoja olisi enemmän. Yrityksen työntekijöinä on 2 sairaanhoitajaa + 6 perushoitajaa (ja toimitusjohtaja). Henkilökunnan ammattitaito mahdollistaa asukkaan hoidon jopa kuolemaan asti, koska useilla on erikoisosaamista ja pätevyyksiä. Yrityksen nykyiset asiakkaat, kts. edellä, ovat kaikki kunnan maksusitoumuksella, mutta tulevaisuudessa odotetaan yhä enemmän myös itse maksavia, entisiä heinävetisiä, jotka haluavat tulla viettämään vanhuuttaan entisille kotiseuduilleen. Tällaisia kyselyjä on jo tullut. 4. Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Yritys on aikuisten kehitysvammaisten asumispalveluja tuottava osakeyhtiö, johon kuuluu kehitysvammaisten perhekoti Kuopion Päivärannassa (7 paikkaa) ja palvelukoti Vilhola Savulahdessa (9 paikkaa) sekä tukiasuntoja (8). 17

Toimintaa tässä muodossa on ollut nyt n. 10 vuotta ja laajennuksia on tiedossa. Perhekodin toiminnanjohtaja Vuokko Suomalainen on taustaltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, joka edellisessä työssään omaksui nyt soveltamiaan hoivatyön periaatteita. Vuokon lisäksi perhekodissa työskentelee hänen miehensä, jolla on talousosaamista, samoin perheen pojat ovat toiminnassa mukana ja mahdollisesti jatkamassa sitä. Muita ammattilaisia perhekodissa työskentelee lähihoitaja, perushoitaja, yhteisöpedagogi, fysioterapeutti ja kiinteistönhoitaja. Lisäksi oppisopimuksella on opiskelijoita harjoittelijoina. Perhekoti on vahvasti puutarha- ja eläinavusteiseen toimintaan suuntautunut, mikä juontaa Vuokon omasta kiinnostuksesta ja sitä kautta hän on onnistunut kokoamaan ympärilleen samoin ajattelevia ammattilaisia. Savulahden Vilhola sijaitsee maaseutuympäristössä, missä on luontoa ja monenlaisia eläimiä sekä näiden ympärillä tapahtuvaa toimintaa. Yrityksen nykyiset asiakkaan tulevat 8 kunnasta, joista Kuopion on ollut kevääseen 2010 asti suurin asiakas. Yksi iso ja tärkeä asukkaita lähettävä taho on Vaalija Pieksämällä ja lisäksi asukkaita paikkatilanteen mukaan otetaan kaikkien kuntien maksusitoumuksella. Toiminnan rahoittajina ovat kunnat ja nyt perhekodin laajennukseen Kuopion Savulahdessa on saatu ELY- keskuksen investointitukea. Lisätietoja: http://www.kotisuomalainen.fi/index.htm 5. Vanhamäen hyvinvointikeskus Vanhamäki on Suonenjoen kaupungin entinen vanhainkoti, jonka Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Pohjois- Savon piiri on hankkinut käyttöönsä ja kunnostanut lasten ja perheiden toimintakeskukseksi. Paikka tarjoaa sekä toiminnallisen ympäristön eri aktiviteeteille että majoitusta ja omien peltojen luomutuotteiden myyntiä. Vanhamäki tuottaa myös sosiaalipalveluja mm. Suonenjoen kaupungille (lastensuojelun ja kriisiperheiden palvelut, päihdeongelmaisten kuntoutus, nyttemmin myös somalinuoret) ja ulkopaikkakuntalaisille (lastensuojelun sijoitukset). Näitä palveluja leimaa erityisesti Green Care- ajatus. Leirikouluja järjestetään vielä jonkin verran, mutta rippikoulut ovat vähentyneet. Vanhamäestä on tullut vuosien uurastuksen tuloksena Hyvinvointikeskus, jossa viihtyvät kaikki ikäluokat vauvasta vaariin erilaisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien ja toiminnan parissa. Majoituspalvelu, vuokrattavat tilat kokous- ym. tarkoituksiin, pito- ja juhlapalvelut ja ohjelmapalvelut ovat tärkeimpiä toiminta- alueita. Mainitsemisen arvoinen on myös tallitoiminta ratsastajineen ja leireineen. Luomutila työllistää kesäisin sekä koti- että ulkomailta tulevia työntekijöitä sekä vapaaehtoisia. 18

Vanhamäellä on kaikkiaan 46 työtekijää ja n. 10 työllistettyä (luku vaihtelee). Lastenkoti käsittää 16 paikkaa ja somalinuorten vastaanottoyksikkö 11 paikkaa; nämä pakolaisnuoret saavat jatkaa toistaiseksi mutta uusia ei oteta poislähtevien tilalle. Lisäksi toimintakeskuksessa on ukrainalaisia, virolaisia sekä muita kansainvälisiä harjoittelijoita eripituisia aikoja. Lisätietoja: http://vanhamaki.fi/ 6. Kierinniemen hoitokoti oy Kierinniemen hoitokoti tarjoaa asumispalvelu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asukkaat ovat pääosin miehiä (mieshoitajia ei kuitenkaan ole), paikkoja on kaikkiaan 38. Kierinniemessä panostetaan turvalliseen, rauhalliseen, viihtyisään ja kodinomaiseen ilmapiiriin sekä huolehtivaan, kannustavaan ja vastuuntuntoiseen hoitoon. Hoito on ympärivuorokautista, mutta intervalli- tai päivähoitoa ei tarjota. Täällä vaikeahoitoisetkin asukkaat pärjäävät. Asukaspaikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat, erityisesti niitä ei tarvitse markkinoida. Asukkaat tulevat maksusitoumuksella, yksityisesti maksavia ei ole. Asukkaat tulevat suhteellisen läheltä, lähikunnista ja pääasiassa Kuopion ympäristön alueelta. Hoitokodin toiminta perustuu yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta säädettyyn lakiin. Toimitiloina on entinen hotelli- ravintola- kiinteistö aivan järven rantatöyräällä erillään muusta asutuksesta. Rakennukset ovat suhteellisen uusia ja hyväkuntoisia ja niitä on kunnostettu nykyiseen tarkoitukseensa. Kierinniemen Hoitokodissa työskentelee 24 henkilöä. Henkilökunta koostuu neljästä sairaanhoitajasta, seitsemästä perus- tai lähihoitajasta, kuudesta hoitoapulaisesta ja kahdesta keittiöemännästä. Hoitokodin henkilökunta työskentelee ympärivuorokautisesti kolmessa vuorossa. Henkilökunnan osaaminen on siis aika laajaa, vain lääkärin palvelut ostetaan. Hoitokoti on perustettu v. 1990 Suonenjoelle ja nykyiselle paikalle se on muuttanut v. 1993. Kierinniemen lisäksi yrityksellä on toimintaa Rautalammin kirkonkylällä (hoitokoti Kyllikki) terveyskeskukselta vuokratulla osastolla. Lisätietoja: http://www.kierinniemi.fi/ 7. Perhekoti Ainontupa Perhekoti Ainon Tupa on n. 11 vuotta toiminut yritys, joka tarjoaa vanhuksille ja vammaisille kodinomaisen asumismuodon Maaningan Pulkonkoskella. Jokaisella asukkaalla on oma huone; toisaalta joissakin huoneissa asuu kaksi asukasta omasta toivomuksestaan. Yritys on nimenomaan perhekoti, ei hoivakoti. Hoitopalvelu ja vammaispalvelu kuuluvat asumismuotoon. 19

Perhekoti toimii kauniissa maalaismaisemassa järven rannalla harvaan asutussa maaninkalaisessa kylämaisemassa. Kirkonkylälle matkaa n. 15 km. Päärakennusta on äskettäin laajennettu. Asunnot sijaitsevat talon kahdessa kerroksessa, missä molemmissa kerroksissa on pieniä yhden hengen huoneita; yläkerrassa asuvat itse liikkumaan pääsevät asukkaat. Alakerrassa huoneet on sijoitettu ison tupakeittiön ympärille, jotta kaikilla olisi mahdollisuus seurustella muiden asukkaiden kanssa. Tässä tilassa tapahtuu ruokailu ja muu yhdessäolo. Asuinrakennuksen lisäksi tontilla on vanha iso navetta ja rantasauna, jota käytetään varsinkin kesäisin asukkaiden virkistäytymiseen. Asukaspaikkoja on tällä hetkellä 9-10 mutta tarvetta enempään olisi. Henkilökuntaa on 3 hoitajaa + 3 vakituista avustajaa joiden lisäksi vielä yöhoitaja/opiskelija. Perhekoti houkuttelee opiskelijoita harjoittelijoiksi, koska sillä on hyvä maine harjoittelupaikkana. Asukkaina olevat vanhukset ovat vaikeasti dementoituneita ja asuvat paikassa niin kauan kuin pystyvät. Miehiä ja naisia on suunnilleen saman verran. Miehet ovat sen verran hyväkuntoisia, että tekevät esim. pihatöitä. Asukkaat tulevat poikkeuksetta lähialueen kuntien (Maaninka, Siilinjärvi, Pielavesi, Nilsiä) maksusitoumuksella, mutta itsemaksavien osuus on kasvamassa; sille olisi kysyntää, jos vain paikkoja olisi tarjota. Koska yritys on suhteellisen pieni, ei palvelua ole juurikaan tarvinnut markkinoida vaan sen ostajat osaavat jo kysyä sitä entisten kokemustensa perusteella. Asumispalvelujen lisäksi joitakin intervalliasiakkaita on mutta ei ulospäin tarjottavaa päivätoimintaa. 8. Karekuntoutus oy Karekuntoutus oy on Pielavedellä toimiva lastensuojelun sijaishuollon palveluja tarjoava yritys. Karekuntoutus Oy:llä on kaksi lastenkotia: Karekoti sekä Puistotien lastenkoti. Yksiköissä hoidetaan 12-18 - vuotiaita huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Painopistealueet työssä ovat: 1) koulu, oppimisvaikeuksien tuki 2) psykiatrinen kuntoutus 3) perhetyö ja perhekuntoutus Toiminnan tavoitteena on saada kriisiytynyt elämäntilanne hallintaan yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa mahdollisimman pian. Prosessi aloitetaan mahdollisimman pian kriisin alussa, tuetaan koulunkäynnin etenemistä vaikeuksista huolimatta sekä kannustetaan perheen mukaantuloa yhteistyöhön. Onnistuneessa yhteistyössä nuori pääsee etenemään pikemmin ja tuloksellisemmin normaalilla kasvu- urallaan. Sijoitusaika Karekuntoutuksessa on ollut vuosina 2005-2009 keskimäärin alle 10 kuukautta. Yksiköihin otetaan vastaan myös kiireellisiä sijoituksia. Asiakkaan tulevat kuntien maksusitoumuksilla pääosin n. 100 km:n säteellä Pohjois- Savon ja Keski- Suomen alueelta. Kuntien palvelujen osto on pääasiallinen rahoitusmuoto, jonkin verran myydään myös asiantuntijapalveluja. 20