Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ympäristöhallinnon lähivuosien haasteet ovat hyvän elinympäristön sekä kulutuksen ja tuotannon ekotehokkuuden edellytysten parantaminen, ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittävä hidastaminen, Itämeren tilan parantaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Yhdyskuntien suunnittelua ja rakentamista kehittämällä tavoitellaan hyvinvoinnin kohentumista ja samalla ympäristökuormituksen ja -haittojen vähentymistä. Väestön ikääntyessä on varauduttava erilaisiin asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Itämeren kuormitus vähenee ja ympäristöriskien hallinta paranee. Rakentamisen rakenteellinen turvallisuus paranee. Asuntojen uustuotanto vastaa nykyistä paremmin kysyntää. Pientalojen osuus kasvaa ja sosiaalisessa asuntotuotannossa pienasuntojen osuus nousee. Valtion asuntolainasaatavien ja -takausten riskienhallinta paranee ja taloudelliset menetykset minimoidaan. Valtion asuntorahaston maksuvalmius turvataan kustannustehokkaasti osana valtion lainanottoa ja rahaston ja budjettitalouden väliset korkokustannusten vastuusuhteet vastaavat aiheutumis- ja läpinäkyvyysperiaatteita. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymiselle: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Kaatopaikoille viedyn biojätteen määrä vähenee, jätteiden hyödyntäminen lisääntyy ja jätealan toimijoiden työnjako selkiytyy. Vaarallisimpien aineiden ja pienhiukkasten päästöt ja vaikutukset ympäristöön tunnetaan nykyistä paremmin. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmius paranee. Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Suomella on valmiudet vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Yhdyskuntien taloudellisuus ja ekologinen kestävyys paranevat. Alueiden käytön suunnittelussa on omaksuttu vuorovaikutteinen ja vaikutuksia ennalta arvioiva toimintatapa. Kaupunkimaisten pientaloalueiden rakentamisen edellytykset paranevat. Rantarakentamisen suunnitelmallisuus lisääntyy. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen uudet toimintamallit lisäävät luonnonsuojelun yhteistyötä monimuotoisuuden köyhtymisen hidastamiseksi. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittäminen tukevat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyttä ja aluetaloutta. Hyvä ja kestävä rakentaminen Rakentamisen ohjaus, tutkimus, seuranta ja tiedotus vahvistavat rakentamisen laatua ja rakennusten taloudellista ja joustavaa käyttöä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Kiinteistöjen omistajat ovat nykyistä paremmin varautuneet korjaustoimenpiteisiin. Asuntomarkkinoiden toiminta Kasvukeskusten, erityisesti Helsingin seudun, asuntotuotanto lisääntyy ja asuntomarkkinoiden vakaus paranee. Erityisryhmien asuntotilanne paranee ja asunnottomuuden väheneminen jatkuu. Asumistuen määräytymisperusteet pysyvät reaalisesti vuoden 2004 tasolla. Palvelujen ja toiminnan kehittäminen Ympäristöhallinnon lupien käsittelyajat ovat kohtuulliset. Palvelujen ja toiminnan laatu ja tuottavuus ympäristöhallinnossa paranevat lisäämällä sähköisiä palveluja. Tehtävien alueellistaminen otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. Toiminnan kustannustehokkuus paranee. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003 2005 v. 2003 tilinpäätös 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 v. 2005 esitys 1000 Muutos 2004 2005 1000 % 01. Ympäristöministeriö 22 725 23 138 23 152 14 0 10. Ympäristön suojelu 34 049 38 065 25 158-12 907-34 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 45 780 52 780 69 385 16 605 31 30. Asumisen edistäminen 430 000 428 000 429 500 1 500 0 40. Alueelliset ympäristökeskukset 60 935 63 051 64 471 1 420 2 50. Ympäristölupavirastot 4 822 4 524 4 551 27 1 60. Suomen ympäristökeskus 23 485 23 980 24 013 33 0 70. Valtion asuntorahasto 4 457 4 544 4 558 14 0 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 30 333 37 867 37 902 35 0 Yhteensä 656 585 675 949 682 690 6 741 1 Henkilöstön kokonaismäärä 2 598 2 560 2 560 Ympäristöministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2005 2006 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 25,3 18,1 16,0 0,0 0,0 59,5 Vuoden 2005 sitoumukset 2,9 19,1 17,3 14,0 39,6 92,9 Valtuudet yhteensä 28,2 37,2 33,3 14,0 39,6 152,4 01. Ympäristöministeriö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta ja hyvinvointia edistävä elinympäristö. Ministeriö toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ministeriön toiminta on yhteistyöhakuista sekä perustuu osaamiseen ja avoimuuteen. Ministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuonna 2005 ovat: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Määritellään vaikeimmat haitalliset aineet Suomessa ja viimeistellään vaarallisten aineiden kansallinen ohjelma. Ilmanlaadun uusien johdannais- ja muiden direktiivien toimenpanon tavoitteena on, että Suomessa ei ylitetä vuosille 2005 ja 2010 sovittuja ilman laadun raja-arvoja. Arvioidaan pienhiukkasista terveydelle aiheutuvien ongelmien laajuus ja vähentämismahdollisuudet Suomessa. Meluntorjuntaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano aloitetaan päätavoitteina ehkäistä uusien meluhaittojen synty ja vähentää liikenteen aiheuttamia meluhaittoja. Arvioidaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin vähentämismahdollisuudet Suomessa ja vaikutetaan kansainvälisiin neuvotteluihin uusien maapallonlaajuisten tavoitteiden asettamiseksi. Arvioidaan Itämeren suojeluohjelman ja vesiensuojelun tavoiteohjelman toteutumista. Toimitaan maatalouden ja haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentämiseksi sekä yhdyskuntajätevesien typenpoiston tehostamiseksi. Viimeistellään vesien ekologisen ja kemiallisen luokituksen kriteerit ja valmistellaan vesipuitedirektiivin toimeenpanoasetuksia. Viimeistellään toimikunnan ehdotus tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden parantamiseksi. Vaikutetaan kestävien tuotanto- ja kulutustapojen ohjelman sisältöön YK:ssa ja EU:ssa. Aloitetaan valtakunnallisen jätesuunnitelman uusiminen tavoitteena erityisesti jätteiden määrän vähentäminen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000-verkoston toteutusta linjataan tarkistettavan rahoitusohjelman mukaisesti. Suomen biodiversiteetin tilasta valmistuvan arvioinnin pohjalta valmistellaan kansallinen toimintaohjelma vuosiksi 2006 2010. Jatketaan Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (METSO) toteuttamista luonnonarvokaupan, tarjouskilpailun ja yhteistoimintaverkostojen kokeiluhankkeilla. Aloitetaan selvitys METSO-toimintaohjelman vaikutuksista monimuotoisuuteen. Tutkimus ja seuranta suunnataan erityisesti uhanalaisiin eliölajeihin ja luontotyyppeihin. Osallistutaan luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmaan (MOSSE). Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimijoiden vastuita ja tavoitteita yhteensovitetaan. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus arvioidaan. Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva valmistuu. Valmistellaan EU:n neuvoston ja parlamentin suosituksen mukainen kansallinen rannikkostrategia. Osallistutaan pääkaupunkiseudun suunnitelmallista maankäyttöä tukeviin yhteistyöhank-keisiin. Hyvän ja kestävän rakentamisen edistäminen Korjausrakentamisen ohjaamiseksi valmistuu strategia. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi toteutetaan onnettomuustutkinnan vuonna 2004 antamia suosituksia. Eräiden rakennustuotteiden tyyppihyväksyntäasetukset valmistuvat ja tyyppihyväksyntää siirretään pois ministeriöstä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät säädökset valmistuvat. Asumisen edistäminen Kunnallistekniikka-avustuksilla, jotka laajennetaan Helsingin seudun ulkopuolelle muihin kasvukeskuksiin, nopeutetaan uusien asuntorakennusmaiden käyttöönsaantia, varmistaen tuen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Helsingin seudulla vuosina 2002 2004 myönnettyjen kunnallistekniikka-avustusten vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta tehdään riippumaton arvio, jonka tulokset otetaan huomioon avustusten kohdentamisessa ja vuoden 2006 talousarvioesityksen valmistelussa. Ehkäistään aravavuokra- ja asumisoikeustalojen taloudellisia ongelmia ja valtion luottotappioita muun muassa toteuttamalla asumisoikeusasuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventäminen 1.1.2005 lukien. Valmistellaan tukijärjestelmä kosteus- ja homeongelmien takia kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille pienituloisille kotitalouksille. Kansainväliset asiat Huolehditaan vaikuttamisesta laajentuneessa EU:ssa. Vaikutetaan EU:n ja muiden rahoitusjärjestelmien suuntaamiseen Itämeren ja Barentsin alueen yhteistyöhön. Parannetaan Suomenlahden suojelua ja öljytorjuntavalmiutta Venäjän ja Viron kanssa. Saatetaan Suomen kannalta tärkeät ratifioimattomat sopimukset voimaan. Henkiset voimavarat Henkilöstöstrategia valmistuu. Henkilöstösuunnittelua tehostetaan. Esimiesten henkilöstöjohtamisen valmiuksia kehitetään systemaattisesti. Viestintätaidot ja tietotekniikan hyväksikäytön osaaminen paranevat. Toimintatavat edistävät työyhteisön hyvinvointia ja työtyytyväisyys on hyvä. Työajan jakautuminen tulosalueille (htv) Tulosalue 2003 toteutuma 2004 ennakoitu 2005 arvio Ympäristönsuojelu 104 104 104 Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 82 82 82 Asuminen ja rakentaminen 59 59 59 Johto ja viestintä ja sisäinen hallinto 74 75 75 Yhteensä 319 320 320 21. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 152 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta ja Pohjoismaiden neuvostolta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 50 000 euroa siirtona momentille 35.99.66 kansainvälisiin rahoitusosuuksiin. Määrärahasta on varattu 120 000 euroa Metsähallituksen Suomen lähialueilla tekemää yhteistyötä varten (osa julkisten hallintotehtävien hoitoa). Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Tulot 407 150 100 muut tulot 407 150 100 Menot 22 330 23 288 23 252 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
henkilöstömenot 14 763 15 350 16 100 toimitilavuokrat 2 008 2 080 2 180 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 4 541 4 760 4 000 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 018 1 098 972 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 407 150 100 toimintamenomomentille budjetoidut menot 22 330 23 288 23 252 toimintamenorahoitus, netto 21 923 23 138 23 152 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 990 myönnetty 22 725 käytetty 21 923 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 792 Määrärahasta on tarkoitus käyttää noin 3 000 000 euroa kansainväliseen yhteistyöhön. 2005 talousarvio 23 152 000 2004 lisätalousarvio 2004 talousarvio 23 138 000 2003 tilinpäätös 22 725 000 10. Ympäristön suojelu S e l v i t y s o s a : Ympäristön tilaa parannetaan ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pilaantuneita maa-alueita ja vanhoja, käytöstä poistettuja kaatopaikkoja. Edistetään romuajoneuvodirektiivin toimeenpanoa ja öljyjätehuollon valtakunnallista järjestämistä. Erityisesti Suomenlahden ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi valmistellaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan sekä jäänmurtoon soveltuvan monitoimimurtajan palvelujen hankintaa. Toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa, Itämeren suojelukomission toimintaohjelmaa sekä ympäristönsuojelun alueellisia toimintaohjelmia. Parannetaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta ja huolehditaan öljyntorjunta-alusten valmiuksista toimia vahinkotilanteissa. Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen, ympäristötiedon ja -osaamisen lisääminen Venäjällä sekä EU:n ympäristölainsäädännön tehokas toimeenpano Baltian maissa. 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 467 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös alan kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. Määrärahaa saa käyttää myös niiden menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Suomen ympäristökeskus oikeutetaan yhdessä Merenkulkulaitoksen kanssa solmimaan monivuotinen sopimus öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuteen sekä jäänmurtoon liittyvistä tehtävistä enintään 134 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, josta Suomen ympäristökeskuksen osuus on enintään 44 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskukselle esitetään yhdessä Merenkulkulaitoksen (momentti 31.30.21) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
kanssa valtuutta tehdä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntatehtävien sekä jäänmurron suorittamista koskeva pitkäaikainen palvelusopimus. Tarkoituksena on parantaa erityisesti Suomenlahden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta kansainvälisen liikenteen kasvun aiheuttamien ympäristövahinkoriskien lisääntyessä. Sopimukseen liittyvistä kiinteäluonteisista palvelumaksuista arvioidaan aiheutuvan 20 vuoden sopimuksen aikana menoja yhteensä noin 134 milj. euroa, josta Suomen ympäristökeskuksen osuudeksi arvioidaan noin 44 milj. euroa. Kiinteäluonteisia menoja arvioidaan aiheutuvan Suomen ympäristökeskukselle vuodesta 2007 lähtien noin 2,2 milj. euroa vuodessa, josta investointikustannuksia vastaava osuus on noin 1,7 milj. euroa vuodessa. Näiden lisäksi tulevat maksettaviksi todellisten toimintapäivien edellyttämät kustannukset. Öljyntorjuntavalmiuteen liittyvien menojen osuutta vuotuisista maksuista on tarkoitus korvata öljysuojarahastosta. Nykyisiä menoja vastaavien korvausten öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan 1 000 000 euroa vuonna 2005. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. 2005 talousarvio 2 467 000 2004 talousarvio 2 467 000 2003 tilinpäätös 2 909 000 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 736 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Osa öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamista varten. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. 2005 talousarvio 1 736 000 2004 talousarvio 2 000 000 2003 tilinpäätös 1 682 000 63. (35.10.63 ja 64) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 750 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan vesiensuojelulle vuoteen 2005 määriteltyjä tavoitteita. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 55 000 euroa vuonna 2006, 40 000 euroa vuonna 2007, 25 000 euroa vuonna 2008 ja sen jälkeen yhteensä 20 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 50 000 euroa siirtona momentille 26.98.63. 2005 talousarvio 1 750 000 2004 talousarvio 1 793 000 2003 tilinpäätös 1 834 582 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 364 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. 2005 talousarvio 1 364 000 2004 talousarvio 1 364 000 2003 tilinpäätös 1 682 000 66. Romuajoneuvojen jätehuoltoavustus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvojen romutusavustuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (582/2004) säädetyin perustein romuajoneuvoista aiheutuvien jätehuoltokustannusten kattamiseen. S e l v i t y s o s a : Romutusavustusta myönnetään vuosina 2004 2006 romuajoneuvojen jätehuollosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Avustus romuajoneuvoa kohden on enintään 80 % todellisten romutuskustannusten keskimääräisestä määrästä, kuitenkin enintään 80 euroa. 2005 talousarvio 6 000 000 2004 talousarvio 10 000 000 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 441 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä, toteutettavien ympäristönsuojelun teknisen avun yhteistyöhankkeiden sekä alueidenkäytön, asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeiden tukemiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähialueilla toteutettavissa pienehköissä ympäristönsuojelun investointihankkeissa. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen ympäristöhallintoon lähialueyhteistyön hankkeiden valmisteluun, toteuttamiseen ja valvontaan liittyviin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa avustusten myöntämisestä ympäristöhankkeisiin Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa (1197/2002). Lähialueilla toteutettaviin investointihankkeisiin sekä suurehkoihin teknisen avun hankekokonaisuuksiin käytetään momentin 24.50.66 määrärahaa. Teknisen avun pienimuotoisilla kehittämishankkeilla myötävaikutetaan ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseen ja ympäristöhallinnon vahvistumiseen lähialueilla sekä edistetään Itämeren tilan parantamiseen tähtäävien investointien ja kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien ympäristö-ohjelmien toteutumista. EU:n uusissa jäsenmaissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa, toteutetaan hankkeita, joilla vahvistetaan maiden omia valmiuksia EU:n rahoitusinstrumenttien käyttöönotossa. 2005 talousarvio 2 441 000 2004 talousarvio 2 441 000 2003 tilinpäätös 2 441 000 (70.) Ympäristövahinkojen torjunta-alusten peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2004 talousarvio 8 000 000 2003 tilinpäätös 12 600 000 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 9 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisten valtion vesihuoltotöiden ja jätelaissa (1072/1993) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Uusia hankkeita kos-kevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2005 jälkeen aiheutuva määrärahan tarve on enintään 7 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahalla rahoitetaan yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2006 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 2 500 1 000-3 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Vuoden 2005 sitoumukset 3 500 2 500 1 000 7 000 Yhteensä 6 000 3 500 1 000 10 500 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työn kokonaiskustannusarvio Valtion osuus edellisestä Myönnetty Myönnetään Työkohde 1 000 1 000 1 000 1. Uudet hankkeet Pyhätunturin Pelkosenniemen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Pelkosenniemi 1 250 1 000-200 000 Tottijärven Sorvan siirtoviemäri ja syöttövesijohto, Nokia 1 200 600-200 000 Kuortaneen Lapuan siirtoviemäri, Kuortane, Lapua 2 400 1 200-200 000 Hausjärven siirtoviemärit ja yhdysvesijohdot, Hausjärvi, Riihimäki 4 600 2 000-200 000 Tolkkisten jätetäytön kunnostus, Porvoo 2 000 800-200 000 Risteen Uusi-Värtsilän Tengan siirtoviemäri, Tohmajärvi 700 350-100 000 Kerimäen Savonlinnan siirtoviemäri, Kerimäki, Savonlinna 3 100 1 300-200 000 Uudet hankkeet yhteensä 15 250 7 250-1 300 000 2. Keskeneräiset hankkeet 17 130 6 645 2 615 3 000 000 3. Pilaantuneiden alueiden kunnostus - - - 2 900 000 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt - - - 2 200 000 Yhteensä 32 380 13 895 2 615 9 400 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 600 000 euroa siirtona momentille 26.98.63. 2005 talousarvio 9 400 000 2004 talousarvio 10 000 000 2003 tilinpäätös 10 900 000 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallitukselle seuraavat luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2005: Metsähallitus jatkaa hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden inventointeja sekä hoidon ja käytön suunnittelua kohteiden suojelutavoitteiden toteuttamiseksi. Metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien hoitoa ja kunnostusta sekä luontotyyppien inventointia jatketaan laadittujen tarveselvitysten pohjalta ja METSO-toimintaohjelman mukaisesti. Ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan. Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten eläin- ja kasvilajien valtakunnallista suojelua ja järjestää niiden seurannan sekä osallistuu EU:n luontodirektiivin liitteissä lueteltujen kasvilajien seurantaan. Luonnonsuojelualueiden virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytyksiä parannetaan erityi-sesti kansallispuistoissa ja muissa suosituissa suojelukohteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Metsähallitus osallistuu luonnonsuojelun kansainvälisiin tehtäviin ja etenkin suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla. Metsähallitus jatkaa luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista hankkimalla suojelualueita valtion omistukseen ja luovuttamalla hallinnassaan olevaa omaisuutta suojeluvaihdoissa. Metsähallituksen metsurityövoimaa käytetään edelleen METSOpäätöksen toteuttamiseen tähtäävissä metsien ennallistamishankkeissa. Ympäristöministeriön hallinnonalan rahoitus Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin esitetään momenteille 35.01.21, 35.20.22, 35.20.74 ja 35.20.76. Valtio jatkaa yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden toteuttamista vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman ja siihen vuonna 2005 tehtävän tarkistuksen mukaisesti. Luonnonsuojelutehtävien hoitamisessa ja niiden rahoituksessa otetaan huomioon syyskuussa 2004 eduskunnalle annettava, vuoden 2005 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu esitys laiksi Metsähallituksesta sekä liikelaitoslain edellyttämät muutostarpeet luvun 30.63 perusteluissa esitetyllä tavalla. Metsähallituksen voiton tuloutukseen momentille 13.05.01 on edellä olevan johdosta sisällytetty lisäyksenä yhteensä 16 525 000 euroa. Vastaavasti on lisätty 3 625 000 euroa momentille 35.20.22 luonnonsuojelutehtävien hoidon osuutena Metsähallituksen yhteisistä kustannuksista ja 12 900 000 euroa momentille 35.20.76 korvauksena Metsähallituksen kiinteistöjen myyntivoittojen ja maan vaihtojen käyttämisestä luonnonsuojelualueiden toteuttamiseen. Jatketaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön ja siihen liittyvän ympäristön säilyttämisen tukemista opastuksella ja rakennusperinnön hoitoavustuksilla. Asuntokohteiden avustukset maksetaan valtion asuntorahastosta ja yhteen sovitetaan muiden asuntokorjausavustusten kanssa. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 23 905 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, teiden ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 8 500 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoitomenoihin, suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, uhanalaisten eliölajien ja maisema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös saimaannorpan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä norppien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käyttökohteita sekä kansallispuistojen ja luontokeskusten asiakaskäynnit 2003 2005 1) 2003 2004 2005 Valtion omistamien luonnossuojelualueiden hoito ja kunnossapito (kpl) 440 472 442 Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (ha) 1 477 000 1 488 000 1 496 000 Luonnonsuojelualuevarauksien hoito ja kunnossapito (ha) 530 000 624 000 579 000 Kansallispuistojen hoito ja ylläpito (kpl) 33 35 35 Erämaa-aluiden hoito ja kunnossapito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 Metsien ja soiden ennallistaminen (ha) 2 500 3 300 3 300 Perinnebiotooppien hoito (ha) 1 400 1 000 1 250 Luontotyyppien inventointi (ha) 100 000 200 000 200 000 Saimaan norpan reviirin seuranta (kpl) 220 250 220 250 250 Maakotkan reviirin seuranta (kpl) 350 350 400 Valkoselkätikan reviirin seuranta (kpl) ei tietoa 60 60 1) Lisäksi määrärahaa käytetään useiden luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden sekä retkeilyreittien, hiihtoreittien ja latu-urien ylläpitoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Polttopuuhuoltokohteen ylläpito (kpl) 955 950 1 030 Jätehuoltokohteen ylläpito (kpl) 410 410 410 Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkinnän ylläpito (kpl) 2 800 3 100 3 438 Kansallispuistojen asiakaskäynnit (kpl) 1 000 000 1 000 000 1 200 000 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden asiakaskäynnit (kpl) 690 000 700 000 730 000 Suomessa oli vuoden 2003 lopussa 3 438 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lisäksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaan yksityismaiden hoito ja ennallistaminen vaativat lisäresursseja. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia sekä inventoidaan luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia ja tehdään maatalouden ympäristötukijärjestelmää edistäviä hoitotoimenpiteitä. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 21 600 000 euroa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien menojen maksamiseen ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välillä tehtävän tulossopimuksen osoittamalla tavalla Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojeluun varattujen alueiden samoin kuin erämaa-alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon Metsähallituksen yhteisten kustannusten luonnonsuojelutehtäville (eli julkisille hallintotehtäville) kohdennettu osuus 2 425 000 euroa sekä Etelä-Suomen metsien toimintaohjelman mukaiseen ennallistamistyöhön tarvittava, aikaisemmin Metsähallituksen liiketoiminnasta katettu rahoitus 1 200 000 euroa luvun 30.63 perusteluihin viitaten. Vastaava lisäys on budjetoitu lisäyksenä Metsähallituksen voiton tuloutukseen momentille 13.05.01. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 280 000 euroa siirtona momentilta 30.60.24 vuonna 2004 perustettujen Pallas-Yllästunturin ja Pyhä-Luoston kansallispuistojen hoidon rahoitukseen. 2005 talousarvio 23 905 000 2004 talousarvio 20 000 000 2003 tilinpäätös 22 213 000 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 925 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä yhdyskuntakehityksen, luonnonsuojelun, maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisten virkistysalueiden hankintaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 105 avustusta saavaa kuntaa. 2005 talousarvio 925 000 2004 talousarvio 925 000 2003 tilinpäätös 1 886 000 (44.) Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2004 talousarvio 200 000 2003 tilinpäätös 44 825 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 16 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyjen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin sekä metsien suojeluun liittyviin luonnonarvokaupan, tarjouskilpailun ja yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeiden toteuttamiseen. Mahdollisten korvaustoimitusten kulut katetaan myös määrärahasta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2005 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2005 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 16 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 7 000 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 12 000 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä yhteensä enintään 16 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korvausmenettelyllä perustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneuvoston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville yksityismaille. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2006 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 5 200 4 000-9 200 Vuoden 2005 sitoumukset 7 000 5 000 4 000 16 000 Yhteensä 12 200 9 000 4 000 25 200 2005 talousarvio 16 600 000 2004 talousarvio 16 350 000 2003 tilinpäätös 11 700 000 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 850 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettavien korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus myönnetään niissä tapauksissa, kun hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusperintökohteiden avustukset maksetaan valtion asuntorahastosta. 2005 talousarvio 850 000 2004 talousarvio 850 000 2003 tilinpäätös 2 671 000 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 505 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualueiden talonrakennus- ja purkutöiden lisäksi luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja perusparannusmenojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
S e l v i t y s o s a : Määräraha osoitetaan Metsähallituksen käytettäväksi julkisten hallintotehtävien määrärahana sen ja ympäristöministeriön välillä tehtävän sopimuksen osoittamalla tavalla Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden, luonnonsuojeluun varattujen alueiden ja erämaa-alueiden talonrakennustöihin. 2005 talousarvio 505 000 2004 talousarvio 505 000 2003 tilinpäätös 1 345 000 76. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 26 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä vuonna 2005 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2005 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 15 800 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 5 000 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa sekä vuoden 2008 loppuun mennessä yhteensä enintään 15 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavojen suojelualuevarauksia. Alueellisten ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista ja aloittaa vuoden 2005 alussa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaiset maanhankinnat. Vuoden 2003 loppuun mennessä valtiolle oli hankittu alueita yhteensä noin 300 000 ha. Määrärahan mitoituksessa on otettu luvun 30.63 perusteluihin viitaten lisäyksenä huomioon 12 900 000 euroa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoituksena. Vastaava lisäys on budjetoitu Metsähallituksen voiton tuloutukseen momentille 13.05.01. Varoilla Metsähallitus toteuttaa luonnonsuojeluohjelmia ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa hankkimalla arvokkaita metsäalueita. Hankintoihin liittyvien kulujen osuus on enintään 2 000 000 euroa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2006 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 5 100 5 800-10 900 Vuoden 2005 sitoumukset 5 000 5 000 5 800 15 800 Yhteensä 10 100 10 800 5 800 26 700 2005 talousarvio 26 600 000 2004 talousarvio 13 950 000 2003 tilinpäätös 5 760 000 30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Asuntojen kysyntä etenkin kasvukeskuksissa on pysynyt voimakkaana ja painottunut matalan korkotason ja kotitalouksien asumismieltymysten seurauksena omistusasuntoihin. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuonna 2003 noin 6 prosenttia koko maassa ja ovat nyt reaalisesti hieman yli 60 % korkeammalla tasolla kuin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
laman jälkeen vuoden 1996 alussa. Hintataso sekä aikaisempaa suuremmat lainat ovat lisänneet riskejä asuntomarkkinoilla. Vilkas asuntokauppa ja asuntorakentaminen, hidastunut talouskasvu sekä vähentynyt muuttoliike ovat vähentäneet muiden kuin pienten vuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa, mikä on helpottanut niin vapaarahoitteisten kuin sosiaalisten vuokra-asuntojen saantia. Samalla vajaakäyttö on lisännyt riskejä ja varovaisuutta uusissa vuokra-asuntohankkeissa. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin oli marraskuussa 2003 noin 95 000 hakijaa eli noin 15 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pääkaupunkiseudulla hakijat vähenivät voimakkaimmin, ja arava- tai korkotukivuokra-asunnon sai yli 35 % hakijoista, kun edellisenä vuonna asunnon sai 20 % hakijoista. Koko maassa asunnon sai sitä hakeneista 41 %, kun edellisenä vuonna asunnon sai 35 %. Vailla asuntoa oli marraskuussa 2003 noin 8 200 yksinäistä ja noin 420 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni vuodessa noin 1 400:lla ja asunnottomien perheiden noin 350:llä. Aravavuokra-asunto osoitettiin vuonna 2003 kaikkiaan noin 81 300 hakijalle. Asuntoja tuotettiin vuonna 2003 noin 32 500, joista noin 5 900 valtion tuella. Vuonna 2004 tuotanto on vilkastumassa edelleen noin 34 000 asuntoon arava-, korkotuki- ja takauslainavaltuuksien käytön supistuessa ensimmäisellä vuosipuoliskolla puolestaan 33 %. Edullisen korkotason sekä kotitalouksien vahvan luottamuksen ja asunnonhankintaaikeiden vuoksi asuntotuotannon odotetaan jatkuvan vilkkaana 2005 ja painottuvan kotitalouksien kysynnän mukaisesti omistusasuntoihin. Kysyntäsuhteiden muutos, vuokra-asuntojen parantunut saatavuus ja suhdannetilanne huomioon ottaen vuonna 2005 arvioidaan arava-, korkotuki- ja takauslainoituksen käytön muodostuvan vuositasolla yli 30 % vilkkaammaksi kuin alkuvuonna 2004 toteutui. Mikäli rakentamishalukkuus osoittautuisi tätä suuremmaksi, valtuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan enimmillään 10 000 asunnon aloitus. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään vaiheittain. Asuntotuotannon kokonaismäärän sijasta keskeistä on asuntotuotanto voimakkaan asuntokysynnän alueilla. Pääkaupunkiseudulla tuotantoa on rajoittanut pahiten pula kaavoitetuista rakennuskelpoisista asuntotonteista, mikä ylläpitää ylikysynnästä koituvaa hintojennousua ja muuttoliikettä etäälle työpaikoista. Korkeiksi nousseet asuntohinnat sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen, etenkin pienasuntojen riittämätön tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa vaikeuttavat työvoiman saantia ja johtavat monilla pienipalkkaisten alojen työntekijöillä kohtuuttoman suuriin asumismenoihin, joita siksi huojennetaan asumistuella. Vuonna 2005 valtion tukemista uusista asunnoista pääosa rakennetaan vastaavasti kuin aikaisempina vuosina pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueelle sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2003 kasvukeskusten osuus uusista arava- ja korkotukiasunnoista oli 83 % ja pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden 45 %. Uustuotannon tuen suuntaamisella kasvukeskuksiin ja tuetun tuotannon pienasuntovaltaisuudella pyritään parantamaan varsinkin pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen asuntotilannetta. Kasvukeskusten asuntotuotannon lisäämiseksi tuetaan kunnallistekniikan rakentamisavustuksella uusien asuntorakennusalueiden käyttöönsaantia. Avustuksen käyttöalue laajenee Helsingin seudun ohella muihin kasvukeskuksiin. Monilla alueilla on vähentynyt asuntokysyntä johtanut asuntojen tyhjäksi jäämiseen ja asuntojen vajaakäyttöön. Muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta. Vähentyvän asuntokysynnän ongelmia pyritään helpottamaan erityistoimin. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ensisijaisesti vapauttamalla taloja rajoituksista sekä myös valikoiduin kustannustehokkain tukitoimenpitein. Asumisoikeusasuntojen vajaakäyttöä lisää asukkaiden muutto omistusasuntoon, ja asukkailla on halukkuutta ostaa osin jo rahoittamansa asumisoikeusasuntonsa omaksi. Asumisoikeuskiinteistöjen omistajayhteisöjen heikon omapääomarakenteen vuoksi vaihtuvuus ja vajaakäyttö rasittaa asumisoikeusyhteisöjen ja -asukkaiden taloutta ja lisää valtion luottoriskejä. Asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoituksia muutetaan 1.1.2005 alkaen hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti siten, että siellä missä asunnoilla ei ole kysyntää asumisoikeusasuntoina, asuntoja voidaan hakemuksen pohjalta vapauttaa rajoituksista maksamalla valtion lainaosuus takaisin. Tyhjiä asumisoikeusasuntoja pyritään käyttämään ensisijaisesti vuokra-asuntoina tai ne myydään. Järjestelyllä, johon liittyy myös varallisuusehdon poistaminen yli 50-vuotiailta asunnonhakijoilta, torjutaan asuntojen tyhjäkäyttöä ja turvataan näin asumisoikeuskäytössä säilyvien asuntojen taloudellista vakautta. Uusien asumisoikeusasuntojen sijasta pyritään tuottamaan osaomis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
tusasuntoja keväällä 2004 parannetuin ehdoin, joiden mukaan asukas saa sijoittamaansa 15 prosentin omarahoitusosuutta vastaavan omistusosuuden, ja osuus kasvaa rakennuslainan lyhennysten myötä. Korjausrakentamisessa kiinnitetään huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista. Uutena avustusmuotona otetaan käyttöön sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Asuinrakennusten korjaamisen energia-avustuksilla toteutetaan kansallista ilmastostrategiaa. Asunto-osakeyhtiötaloille myönnetään edelleen korjaus- ja energia-avustuksia. Lisäksi asunto-osakeyhtiötalojen korjaukseen myönnetään edelleen korkotukilainoja taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi otetaan käyttöön uusi avustusjärjestelmä. Avustuksia myönnetään korkotukilainan lisäksi kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville. Nykyisistä asunnottomien, pakolaisten ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksista luovutaan ja avustukset myönnetään uuden järjestelmän mukaan. Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2003 lopussa 158 900 ruokakunnalle. Tukea maksettiin kaikkiaan 430 milj. euroa, josta 53 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuen saajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2003 ilman asumistukea keskimäärin 56 % ja se aleni asumistuen jälkeen 27½ prosenttiin. Asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisestä vuokrasta oli 50 %. Vuonna 2005 asumistuen perusteet säilytetään reaalisesti vuoden 2004 tasolla. Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja 2001 2002 2003 Yksinäisten asunnottomien määrä(arvio) 10 000 9 600 8 200 Sosiaalisen asunnon hakijoista sai asunnon koko maa, % 34,8 36,6 41,0 kasvukeskukset, % 24,7 26,8 34,3 pääkaupunkiseutu, % 16,9 20,1 35,4 Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen muutos pääkaupunkiseutu, % -0,9 10,5 5,9 muu maa, % -0,8 5,3 6,3 Vuokranmuutos (uudet vapaarahoitteiset vuokrasuhteet) pääkaupunkiseutu, % 5,3 1,7 4,2 muu maa, % 3,5 1,0 4,3 Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2003 ja arvio vuosista 2004 2005 2003 2004 2005 asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 32 500) (n. 34 000) (n. 33 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut asunnot 5 916 5 500 6 500 vuokra-asunnot 4 395 asumisoikeusasunnot 638 as. oy talot ja -asunnot 244 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
omakotitalot 427 osaomistusasunnot 212 Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto) 26 584 n. 28 500 n. 26 500 Korjauslainoitus (arava ja korkotuki) 10 545 11 000 11 000 Asuntojen hankinta 36 823 39 830 39 000 asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 969 1 500 2 500 arava-, korkotuki- ja takauslainoitus 494 330 500 kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 35 360 38 000 36 000 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2003 2005 (milj. euroa) 2003 2004 2005 Yleinen asumistuki 430 428 429,5 Eläkeläisten asumistuki 270 282 296 Opiskelijoiden asumislisä 225 228 231 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 390 390 420 Arava- ja korkotukilainavaltuus 2) 694 460 700 Vuokra- ja asumisoikeustalojen takauslainojen hyväksymisvaltuus - 50 30 Takausvaltuus omistusasuntolainoille 300 300 300 Maksetut korkotuet ja takauskorvaukset asuntolainojen korkotuki 73,2 37,2 41,7 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 0,8 0,5 0,4 takauskorvaukset 0,1 0,1 0,1 Avustusvaltuudet korjaus- ja energia-avustukset 70,3 70,0 70,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 2,0 2,6 2,6 avustukset erityisryhmille 8,2 11,8 34,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 6,0 3,5 12,5 avustus rakennusperinnön hoitoon - 1,5 1,5 lainojen anteeksianto, purettavat talot - 3,5 3,5 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 429 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. 2) v. 2003 toteuma, v. 2004 toteuma-arvio, v. 2005 TAE S e l v i t y s o s a : Asumistuen ehtoja parannetaan asumistukilain 15 :n 1.1.2005 voimaan tulevalla muutoksella, jolla asumistuen välitarkistusta edellyttävää kuukausitulojen nousun rajaa korotetaan 160 eurosta 300 euroksi. Asumistuen perusteet pidetään muutoin vuoden 2004 tasolla kuitenkin siten, että toteutunut asumismenojen nousu ja tulojen nousu otetaan huomioon. Momentin 33.19.60 perustelujen selvitysosaan viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 500 000 euroa sen johdosta, että osa pitkäaikaistyöttömistä asumistuen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15