Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö
Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät kolme neljäsosaa maapinta-alasta. Jokaista asukasta kohden metsämaata kertyy neljä hehtaaria. Merkittävä osa Suomea ulottuu napapiirin pohjoispuolelle. Golf-virran ansiosta metsiä kasvaa kuitenkin lähes maamme pohjoisimpia osia myöten. Ilmasto ja moreenipohjainen maaperä luovat karut olosuhteet. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Havupuiden osuus puustosta on 80 prosenttia. Euroopan metsät Metsän prosentuaalinen osuus maa-alasta Suomi väkiluku: 5,2 miljoonaa pinta-ala: 338 000 km² metsäpinta-ala: 230 000 km² Kilpailukykyinen metsätalous tarjoaa pohjan taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle. Metsäsektori ja siihen liittyvät alat ovat merkittävä työllistäjä. Sektorin osuus bruttokansantuotteesta on seitsemän prosenttia. Kun otetaan huomioon ekologinen kestävyys ja luonnonarvojen säilyminen, metsät ovat maallemme vihreää kultaa. 0 2 2 10 11 24 25 50 51 75 76 100 ei tietoa vettä lähde: Euroopan metsäinstituutti Metsät peittävät 68 % Suomen koko pinta-alasta.
Metsät hyvinvoinnin lähteenä Lähes joka viides suomalainen kuuluu perheeseen, joka omistaa metsää. Yksityiset henkilöt ja perheet omistavat metsämaasta noin 60 prosenttia. Perhemetsätaloutta harjoitetaan pitkäjänteisesti ottaen huomioon tulevien sukupolvien tarpeet. Käytännössä jokaisella suomalaisella maatilalla on metsää. Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutokset heijastuvat myös metsäsektoriin. Kaupungistumisen myötä metsäomistajat asuvat yhä useammin muualla kuin maaseudulla. Omistajapohja on myös muuttunut, sillä eläkeläisten ja naisten ja osuus metsänomistajista on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Metsä on työn ja toimeentulon lähde, mutta se tarjoaa omistajilleen myös luontoelämyksiä ja virkistystä. Vielä 1950-luvulla metsätyö työllisti puoli miljoonaa suomalaista. Nykyäänkin metsäsektori on tärkeä työllistäjä, sillä 200 000 henkilöä työskentelee metsätaloudessa, -teollisuudessa ja niihin välittömästi liittyvillä aloilla. Metsätalouden ja -teollisuuden luomia yrittämisen mahdollisuuksia ovat esimerkiksi metsä- ja paperikonetuotanto sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut. Valtio 26 % Metsämaan omistus Suomessa (%) Yhtiöt 9 % Muut 5 % Suomessa yksityismetsätiloja on yli 400 000. Tilojen keskikoko on vajaa 30 hehtaaria. Yksityiset 60 % Hyvällä metsänhoidolla puuvarat lisääntyvät Valtakunnan metsien inventoinnit antavat tarkan kuvan metsien kehityksestä yli 80 vuoden ajalta. Metsät kasvavat vuosittain 87 miljoonaa kuutiometriä, josta teollisuuden käyttöön korjataan 55 miljoonaa kuutiometriä. Polttopuuna, hakkuutähteenä tai luonnollisesti lahoamalla metsistä poistuu 15 miljoonaa kuutiometriä puuta. Hyvä metsänhoito on turvannut Suomessa hakkuita suuremman kasvun. Metsien hoitoon ja perusparannukseen sijoitetaan vuosittain noin 240 miljoonaa euroa, josta metsänomistajat itse rahoittavat noin kolme neljäsosaa ja valtio noin neljänneksen. Valtio tukee metsätaloutta investoinneissa, jotka yksittäiselle metsänomistajille eivät olisi välittömästi kannattavia, mutta ovat kansantaloudellisesti ja koko metsäsektorin kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Tukea saa esimerkiksi nuoren metsän ja metsäluonnon hoitoon.
Monimuotoisuutta suojellaan monin tavoin Suomessa ekologinen kestävyys turvataan niin suojelualueilla kuin talousmetsissäkin. Suomen maa-alasta on suojeltu 11,2 prosenttia, mikä vastaa Belgian kokoista aluetta. Metsistä on suojeltu 7,6 prosenttia. Suojellut metsät keskittyvät Pohjois-Suomeen. Ensimmäiset suojelualueet on perustettu jo noin sata vuotta sitten. Tiukasti suojellut metsät on poistettu täysin metsätalouskäytöstä. Tällaisia alueita on Suomessa metsäpinta-alaan verrattuna eniten Euroopassa. Suojelualueilla turvataan esimerkiksi vanhojen metsien uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Metsien monimuotoisuuden tutkimus on Suomessa on korkeatasoista. Tutkimustuloksia käytetään jatkuvasti monimuotoisuuden turvaamista ja metsätaloutta yhteen sovitettaessa. Talousmetsien monimuotoisuutta varjellaan säilyttämällä arvokkaita elinympäristöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsälaissa määritellyt rehevät lehtolaikut, pienet suot tai metsäpurojen lähistöt. Lisäksi kaikille hakkuualoille jätetään säästöpuina lahopuita ja elävää puustoa, jotka monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille lajeille ravintoa ja suojaa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO) on kokeiltu vapaaehtoisia suojelukeinoja, joilla turvataan arvokkaita mutta lakikohteiden ulkopuolelle jääviä luontokohteita. Omistaja saa korvausta siitä, että hän sitoutuu suojelemaan tärkeitä kohteita metsässään joko määräajaksi tai pysyvästi. Metsien suojelua edistetään myös metsätalouden ympäristötuen avulla. Suomen talousmetsistä 95 prosenttia on sertifioitu kansallisen sertifiointijärjestelmän mukaan. Suomen järjestelmä on kansainvälisen PEFC-järjestelmän hyväksymä. FSC-järjestelmä on myös käytössä pienimuotoisesti. Sertifikaatti on takuu siitä, että raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Sertifiointijärjestelmistä vastaavat puukaupan osapuolet.
Metsä kuuluu kaikille Kuusen ja männyn pohjoiset esiintymisrajat Metsät ovat suomalaisille osa kansallista identiteettiä ja inspiraation lähde niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin arkkitehtuurissakin. Jokamiehenoikeus takaa, että metsissä kaikilla on mahdollisuus virkistäytyä, tarkkailla luontoa ja hyödyntää luonnon antimia. Jokainen voi poimia sieniä ja marjoja toisen omistamalta maalta. Vuosittain poimitaan kymmeniä miljoonia kiloja marjoja ja miljoonia sieniä. Metsissä voi liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, polkupyörällä tai ratsain. Valtaosa suomalaisista hankkii elämyksiä luonnossa liikkumalla ja rentoutuuu viettämällä aikaa kesämökillä. Noin 300 000 suomalaista harrastaa metsästystä. Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Napapiiri Lainsäädäntö takaa kestävän metsätalouden Metsälaki takaa metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän käytön. Lailla edistetään metsän järkevää käyttöä: kasvatusvaiheessa olevia metsiä ei saa hakata liikaa eikä päätehakkuuta tehdä liian aikaisin. Metsälaki koskee sekä yksityisiä että valtion ja yritysten omistamia metsiä. Metsälaki painottaa taloudellista tuottavuutta, mutta ottaa monipuolisesti huomioon myös metsien monikäytön ja ympäristöarvot. Eri näkökohtien yhteensovittaminen on haaste, johon metsäpolitiikan on vastattava. Onnistumista arvioidaan kestävän metsätalouden tunnusten ja mittareiden avulla. Kansallinen metsäohjelma sisältää Suomen metsäpolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Eri kansalaisjärjestöt ja muu yhteiskunta osallistuivat laajasti ohjelman laadintaan ja ovat mukana sen kehittämisessä. Metsäkeskukset vastaavat alueellisista metsäohjelmista, joilla on kiinteä yhteys kansalliseen metsäohjelmaan. Kansainväliset sopimukset vaikuttavat suuresti myös kansalliseen metsäpolitiikkaan. Suomi osallistuu muun muassa YK:n metsäfoorumiin ja on mukana Euroopan metsäpolitiikan kehittämisessä. Lähialueilla Venäjän kanssa tehdään yhteistyötä luonnonsuojelun ja kestävän metsätalouden hyväksi.
Suomen vuotuinen puuvirta, milj.m 3 Hakkuutähde ja luonnonpoistuma 9 Raakapuun ja hakkeen vienti 1 Raakapuu 17 TUONTI Hake ja puru 2 Kierrätyskuitu 740 000 t. Massa- ja paperiteollisuus 42 METSÄ Vuotuinen kasvu 87 Kokonaispoistuma 70 Hakkuut 61 Teollisuuden raakapuu 75 Sahanpurua ja haketta 12 33 Puustopääoman kasvu 17 Polttopuu 6 Puutuotetollisuus Lähde: Suomen metsäyhdistys ry Suomen talouden tukipilari Metsäsektorin taloudellinen ja työllistävä merkitys on Suomessa edelleen suhteellisesti suurempi kuin muualla Euroopassa. Metsäteollisuuden menestys perustuu pitkälti sen ympärillä toimivaan monipuoliseen yritystoimintaan, metsäklusteriin. Metsäsektoriin liittyviä aloja ovat muun muassa teknologia, kemianteollisuus, kuljetus ja energiahuolto. Metsäsektorilla on suuri merkitys paitsi kansantaloudellisesti myös alueellisesti. Metsätalous ja -teollisuus työllistävät varsinkin maaseudun pienyrityksiä. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat alallaan maailman suurimpien joukossa, ja ne ovat kansainvälistyneet voimakkaasti. Tärkeimpiä tuotteita ovat paperi, kartonki ja puutuotteet. Tuotanto on kasvanut jatkuvasti. Noin neljäsosa raakapuusta on tuontipuuta. Investoinnit ympäristönsuojeluun ovat tuottaneet tulosta, sillä päästöt vesistöihin ja ilmakehään ovat vähentyneet merkittävästi. Uusiutuvaa energiaa puusta Uusiutumattomat luonnonvarat ovat vähitellen ehtymässä. Metsät ovat uusiutuva luonnonvara, jonka arvo tulevaisuudessa korostuu yhä enemmän. Puusta saadaan ympäristöystävällistä energiaa. Poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu metsän kasvuun. Viidennes koko maan energiatuotannosta saadaan puusta. Suuri osa puuenergiasta on peräisin metsäteollisuuden sivutuotteista. Tutkimus ja koulutus kansainvälisesti arvostettuja Suomen metsäntutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Metsäntutkimuslaitos on suurin alan tutkimuslaitos Euroopassa. Merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yliopistoissa, muissa tutkimuslaitoksissa ja metsäteollisuusyrityksissä. Euroopan metsäinstituutti (EFI) sijaitsee Joensuussa. Suomessa metsäalan koulutuksella on pitkät perinteet. Yliopistotason koulutuksen lisäksi tarjolla on metsäalan ammatteihin tähtäävää koulutusta ammattikorkeakouluissa ja metsäoppilaitoksissa. Suomalaiselle metsäalan koulutukselle on kysyntää myös kansainvälisesti.
Ministeriö johtaa ja kehittää metsäpolitiikka Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa Suomessa. Ministeriön metsäosaston tehtävänä on Suomen metsäpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Toiminnan tavoitteena on, että metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa ja että Suomi on johtava kestävän metsätalouden osaaja ja kehittäjä. Toiminta perustuu taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään metsätalouteen. Metsäkeskukset sijaitsevat 13 toimipisteessä ympäri maata. Metsäkeskusten tehtäviin kuuluvat metsätalouden edistäminen ja metsälain valvonta alueellaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittää metsäkeskusten valtakunnallista yhteistoimintaa ja tuottaa kestävän metsätalouden asiantuntija- ja kehittämispalveluja. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen perustehtäviä ovat ympäristö- ja asiakaslähtöinen metsätalous sekä luonnonsuojelu. Metsäntutkimuslaitos edistää tutkimuksen keinoin metsien kestävää käyttöä ja hoitoa. Metsähallinto Suomessa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto 13 ALUEELLISTA METSÄKESKUSTA (1200 henkilöä) METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO (90 henkilöä) METSÄHALLITUS (2000 henkilöä) METSÄNTUTKIMUS- LAITOS (1000 henkilöä) n. 150 metsänhoitoyhdistystä (1800 henkilöä)
Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. (09) 16001 Faksi (09) 160 54202 www.mmm.fi Design: Ilmari Hakala & Sanna Pyykkö, Photos: MMM, Comma Image, Lentokuva Vallas Oy, Jari Heikkinen, Forest Industries, Offset: Lönnberg Painot Oy 2006