Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö

2 70 0'0"E Metsät ovat hyvinvoinnin lähde Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Jokaista asukasta kohden metsämaata kertyy neljä hehtaaria. Euroopan valtioista Suomi on selvästi metsäisin. Merkittävä osa Suomea ulottuu napapiirin pohjoispuolelle. Golf-virran ansiosta metsiä kasvaa kuitenkin lähes maamme pohjoisimpia osia myöten. Ilmasto ja moreenipohjainen maaperä luovat karut olosuhteet kasvistolle. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Havupuiden osuus puustosta on 80 prosenttia. 30 0'0"W 20 0'0"W 10 0'0"W 0 0'0" 10 0'0"E 20 0'0"E 30 0'0"E 40 0'0"E 50 0'0"E 60 0'0"E 60 0'0"N 50 0'0"N 40 0'0"N Euroopan metsät Metsän prosentuaalinen osuus maa-alasta Suomi väkiluku: 5,4 miljoonaa pinta-ala: km² metsäpinta-ala: km² vettä ei tietoa Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. (% at 1km x 1km resolution) Proportion of forest from land area Luonnonvarare surssien kysynnän kasvaessa tulevaisuudessa puu on yksi Suomen kansallisista vahvuuksista Metsät Water tarjoavat monia No data mahdollisuuksia 50 0'0"N 40 0'0"N FOREST MAP OF EUROPE puuperäisten tuotteiden, energian, Kilometers virkistyksen ja hyvinvoinnin lähtee- ETRS89 Lambert Azimuthal Equal Area projection nä. Metsien merkitys on myös suuri Data sources: Earth observation data: ilmastonmuutoksen hillitsemisessä EU27, AL, BA, CH, HR, ME, MK, NO, TR, YU: Forest/non-forest map 2006 (beta version) prepared by the EC Joint Research Centre, aggregated to 1km resolution. Based on IRS-P6 LISS-III, ja siihen SPOT4 (HRVIR) sopeutumisessa. and SPOT5 HRG satellite data of Belarus, Moldova, Ukraine, Russian Federation: Forest share estimates based on AVHRR NOAA satellite data of Suomen metsien osuus maa- Statistical data: National forest inventory statistics State of Europe's Forests country statistics 2011 ilman metsistä on 0,5 %. Suomen Ancillary data: CORINE Land Cover classification osuus maailman paperin ja kartongin viennistä Päivinen et al. 2001) have on been combined 9 with %, statistical sahatavaran data to Method: Two different earth-observation products (Kempeneers et al. 2011, produce a pan-european forest map that corresponds to the official forest inventory statistics at national and/or regional level. The satellitebased forest cover viennistä 6 data % was sekä first calibrated to sellun sum up to the forest viennistä area statistics within a given administrative region. For 19 countries (including the Russian Federation) regional statistics were utilized during the calibration, while for the other countries statistics at national 3 %. Metsäsektori level have been applied. In a second calibration ja run, siihen the map was liittyvät adjusted to the internationally harmonized statistics by Forest Europe 2011 at national level, to allow for comparability between the countries. alat ovat merkittäviä työllistäjiä. Sektorin osuus Ayanz, J. 2011: Data bruttokansantuotteesta fusion of different spatial resolution remote References: Kempeneers, P., Sedano, F., Seebach, L., Strobl, P., San-Miguelsensing images applied to forest type mapping, IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, in print. on neljä prosenttia. Metsäteollisuu- Päivinen, R., Lehikoinen, M., Schuck, A., Häme, T., Väätäinen, S., Kennedy, P. and Folving, S Combining Earth Observation Data and Forest Statistics. EFI Research Report 14. European Forest Institute and Joint Research Centre - European den osuus Commission. ISBN maan kokonaisviennistä Contact: on noin Katja.Gunia@efi.int, viidennes. Sergey.Zudin@efi.int, Gert-Jan.Nabuurs@efi.int Kilpailukykyisellä metsätaloudella Suomi luo taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. European Forest Institute, European Commission Joint Research Centre / Institute for Environment and Sustainability, University of Joensuu, VTT Automation in association with University of Helsinki and Stora Enso Forest Consulting, September 2011 lähde: Euroopan metsäinstituutti Metsät peittävät kaksi kolmasosaa Suomen koko pinta-alasta. 0 0'0" 10 0'0"E 20 0'0"E 30 0'0"E 40 0'0"E

3 Metsissä virkistytään Noin joka seitsemäs suomalainen omistaa metsää. Yksityiset henkilöt ja perheet omistavat metsämaasta noin 60 prosenttia. Käytännössä jokaisella suomalaisella maatilalla on metsää. Yksityiset metsätilat ovat myös verrattain pieniä, keskimääräinen metsätilan koko on 30 hehtaaria. Työn ja toimeentulon lisäksi metsät tarjoavat omistajilleen myös luontoelämyksiä ja virkistystä. Metsät ovat suomalaisille tärkeä rentoutumis- ja virkistäytymispaikka. Arvioiden mukaan noin kolme viidestä suomalaisesta poimii marjoja, kaksi viidestä sieniä sekä melkein joka viides yrttejä ja erilaisia kukkia. Väestön kaupungistuminen, tulotason nousu ja vapaaajan lisääntyminen ovat johtaneet metsien virkistyspalveluiden kysynnän kasvuun. Metsät ovat suomalaisille osa kansallista identiteettiä ja inspiraation lähde niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin arkkitehtuurissakin. Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutokset heijastuvat myös metsäsektoriin. Kaupungistumisen myötä metsäomistajat asuvat yhä useammin muualla kuin maaseudulla. Omistajapohja on myös muuttunut, sillä eläkeläisten ja naisten ja osuus metsänomistajista on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Valtio 26 % Metsämaan omistus Suomessa (%) Yhtiöt 9 % Muut 5 % Suomessa yksityismetsätiloja on yli Tilojen keskikoko on vajaa 30 hehtaaria. Yksityiset 60 % Hyvällä metsänhoidolla puuvarat lisääntyvät Valtakunnan metsien inventoinnit antavat tarkan kuvan metsien kehityksestä viimeisten 90 vuoden ajalta. Suomen metsät kasvavat nykyään vuosittain 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittainen hakkuukertymä on ollut keskimäärin 55 miljoonaa kuutiometriä, josta teollisuuden markkinahakkuiden osuus on noin 90 %. Hakkuutähteenä ja luonnonpoistumana metsistä on poistunut keskimäärin 10 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Metsillä on huomattava merkitys hiilensidonnassa. Suomen metsien kyky sitoa hiiltä on lähes kaksinkertaistunut vajaan 20 vuoden aikana. Vuonna 2008 Suomen metsien nettonielu vastasi 42 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Uuden ilmastopolitiikan myötä energian tuotannossa pyritään hyödyntämään enemmän uusiutuvia energianlähteitä, kuten puuta, vettä ja tuulta. Sellunkeitossa syntyvät jäteliemet ja sahoilla syntyvä puru ja kuori ovat tärkeitä energianlähteitä. Puuperäistä energiaa saadaan myös hakkuutähteistä ja harvennuspuusta. Tavoitteena on, että vuonna 2020 puuperäisen energian osuus on 30 % Suomen energiantuotannosta. Hyvällä metsänhoidolla turvataan metsien monipuolinen käyttö eri tarkoituksiin. Metsien hoitoon ja perusparannukseen sijoitetaan vuosittain noin 247 miljoonaa euroa, josta metsänomistajat itse rahoittavat noin kolme

4 neljäsosaa ja valtio noin neljänneksen. Valtio tukee metsätaloutta investoinneissa, jotka vaikuttavat metsien kasvuun ja käyttöön pitkällä aikavälillä, ja joista saatava yksityistaloudellinen hyöty saadaan vasta useiden vuosikymmenien päästä. Tukea voi saada esimerkiksi taimikoiden tai nuoren metsän hoitoon, kunnostusojitukseen ja metsäluonnon hoitoon sekä pienpuun korjuuseen energiakäyttöön. Monimuotoisuutta suojellaan monin tavoin Suomessa ekologinen kestävyys turvataan niin suojelualueilla kuin talousmetsissäkin. Suomessa on suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 3 miljoonaa hehtaaria, eli 13 prosenttia metsäpinta-alasta. Tiukasti suojeltuja metsiä on 9 % metsäpinta-alasta. Suojellut metsät keskittyvät Pohjois-Suomeen. Ensimmäiset suojelualueet on perustettu jo noin sata vuotta sitten. Tiukasti suojellut metsät on poistettu kokonaan metsätalouskäytöstä. Tällaisia alueita on Suomessa metsäpinta-alaan nähden eniten Euroopassa. Suojelualueilla turvataan esimerkiksi vanhojen metsien uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Talousmetsien monimuotoisuutta varjellaan säilyttämällä arvokkaita elinympäristöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsälaissa määritellyt rehevät lehtolaikut, pienet suot tai metsäpurojen lähistöt. Lisäksi kaikille hakkuualoille jätetään säästöpuina lahopuita ja elävää puustoa, jotka monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille lajeille ravintoa ja suojaa. Metsien monimuotoisuuden tutkimus on Suomessa korkeatasoista. Tutkimustuloksia käytetään jatkuvasti sovitettaessa yhteen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja yhteiskunnan eri toimijoiden tarpeita ja odotuksia. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO) on toteutettu vapaaehtoista suojelua, jolla on turvattu arvokkaita, mutta lakikohteiden ulkopuolelle jääviä luontokohteita. Metsänomistaja saa tällöin korvausta siitä, että hän sitoutuu suojelemaan tärkeitä kohteita metsässään joko määräajaksi tai pysyvästi. Metsien suojelua edistetään myös metsätalouden ympäristötuen avulla. Suomen talousmetsistä 95 prosenttia on sertifioitu kansallisen PEFC-sertifiointijärjestelmän mukaan. Järjestelmä on kansainvälisen PEFC-järjestelmän hyväksymä. Myös FSC-sertifiointijärjestelmä on käytössä Suomessa pienimuotoisesti. Metsäsertifikaatti on takuu siitä, että puuraaka-aine on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Sertifiointijärjestelmistä vastaavat puukaupan osapuolet.

5 Metsä kuuluu kaikille Suomessa vallitseva jokamiehenoikeus takaa, että kaikilla on mahdollisuus virkistäytyä metsissä, tarkkailla luontoa ja hyödyntää luonnon antimia aiheuttamatta haittaa luonnolle tai maanomistajalle. Metsissä voi liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, polkupyörällä tai ratsain. Jokainen voi jokamiehenoikeudella poimia sieniä ja marjoja toisen omistamalta maalta. Vuosittain suomalaiset poimivat kymmeniä miljoonia kiloja marjoja ja miljoonia sieniä. Noin suomalaista harrastaa metsästystä. Valtaosa suomalaisista hankkii elämyksiä luonnossa liikkumalla ja rentoutuu viettämällä aikaa kesämökillä. Lainsäädäntö takaa kestävän metsätalouden Metsälaki takaa metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän käytön. Lailla edistetään metsän järkevää käyttöä: kasvatusvaiheessa olevia metsiä ei saa hakata liikaa eikä päätehakkuuta tehdä liian aikaisin. Metsälaki koskee sekä yksityisiä että valtion ja yritysten omistamia metsiä. Metsälaki painottaa samanaikaisesti taloudellista tuottavuutta ja ottaa monipuolisesti huomioon myös metsien monikäytön ja ympäristöarvot. Eri näkökohtien yhteensovittaminen on haaste. Kansallinen metsäohjelma sisältää Suomen metsäpolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Eri kansalaisjärjestöt ja muu yhteiskunta osallistuvat laajasti ohjelman suuntaamiseen ja seurantaan. Suomen ensimmäinen kansallinen metsäohjelma julkaistiin vuonna 1999 ja viimeisin hyväksyttiin vuonna Suomen metsäkeskuksen alueelliset toimipisteet vastaavat alueellisista metsäohjelmista, joilla on kiinteä yhteys kansalliseen metsäohjelmaan. Metsissä ja metsätaloudessa tapahtuvaa kehitystä arvioidaan säännöllisesti kestävän metsätalouden tunnusten ja mittareiden avulla. Kansainväliset sopimukset vaikuttavat merkittävästi myös kansalliseen metsäpolitiikkaan. Suomi osallistuu muun muassa YK:n metsäfoorumiin ja on mukana Euroopan ja EU:n metsäpolitiikan kehittämisessä. Lähialueilla Venäjän kanssa tehdään yhteistyötä luonnonsuojelun ja kestävän metsätalouden hyväksi milj. m³ Lähde: METLA Puuston kasvu ja poistuma Kasvu puulajeittain Kasvu yhteensä Poistuma Mänty Kuusi Lehtipuut

6 Suomen vuotuinen puuvirta, milj.m 3 Hakkuutähde ja luonnonpoistuma 6 Raakapuun ja hakkeen vienti 1 Raakapuu 4 TUONTI Hake ja puru 3 Kierrätyskuitu t. Massa- ja paperiteollisuus 31 METSÄ Vuotuinen kasvu 100 Kokonaispoistuma 60 Hakkuut 48 Teollisuuden raakapuu 52 Sahanpurua ja haketta 6 21 Puustopääoman kasvu 40 Polttopuu 6 Puutuotetollisuus Lähde: Suomen metsäyhdistys ry Suomen talouden tukipilari Metsäsektorin taloudellinen ja työllistävä merkitys on Suomessa edelleen suhteellisesti suurempi kuin muualla Euroopassa. Metsäteollisuuden menestys perustuu pitkälti sen ympärillä toimivaan monipuoliseen yritystoimintaan, metsäklusteriin. Metsäsektoriin liittyviä aloja ovat muun muassa teknologia, kemianteollisuus, kuljetus ja energiahuolto. Tulevaisuudessa puupohjaisia kuituja käytetään yhä enemmän uusien tuotteiden valmistuksessa, joista hyviä esimerkkejä ovat liikenteen biopolttoaineet, tekstiilit ja uudet pakkausmateriaalit. Metsäsektorilla on suuri merkitys paitsi kansantaloudellisesti myös alueellisesti. Metsätalous ja -teollisuus työllistävät varsinkin maaseudun pienyrityksiä. Vielä 1950-luvulla metsätyö työllisti puoli miljoonaa suomalaista. Nykyäänkin metsäsektori on tärkeä työllistäjä, sillä noin henkilöä työskentelee metsätaloudessa, -teollisuudessa ja niihin välittömästi liittyvillä aloilla. Metsätalouden ja -teollisuuden luomia yrittämisen mahdollisuuksia ovat esimerkiksi metsä- ja paperikonetuotanto sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat kansainvälisiä ja alallaan maailman suurimpien joukossa. Tärkeimpiä tuotteita ovat paperi, kartonki ja puutuotteet. Tuotanto on kasvanut jatkuvasti. Noin viidesosa raakapuusta on tuontipuuta. Investoinnit ympäristönsuojeluun ovat tuottaneet tulosta, sillä päästöt vesistöihin ja ilmakehään ovat vähentyneet merkittävästi. Tutkimus ja koulutus kansainvälisesti arvostettuja Suomen metsäntutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Metsäntutkimuslaitos on yksi suurimmista alan tutkimuslaitoksista Euroopassa. Merkittävää tutkimusja kehitystyötä tehdään yliopistoissa, muissa tutkimuslaitoksissa ja metsäteollisuusyrityksissä. Euroopan metsäinstituutti EFI:n pääkonttori sijaitsee Joensuussa. Suomessa metsäalan koulutuksella on pitkät perinteet. Yliopistotason koulutuksen lisäksi tarjolla on metsäalan ammatteihin tähtäävää koulutusta ammattikorkeakouluissa ja metsäoppilaitoksissa. Suomalaiselle metsäalan koulutukselle on kysyntää myös kansainvälisesti.

7 Ministeriö johtaa ja kehittää metsäpolitiikka Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa Suomessa. Ministeriön metsäosaston tehtävänä on Suomen metsäpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Toiminnan tavoitteena on, että metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa ja että Suomi on johtava kestävän metsätalouden osaaja ja kehittäjä. Toiminta perustuu taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään metsätalouteen. Suomen metsäkeskus edistää metsätaloutta ja metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskuksella on 13 alueyksikköä ympäri maata. Niiden tehtäviin kuuluu myös metsänomistajien neuvonta, tukien myöntäminen ja metsälain valvonta alueellaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tuottaa kestävän metsätalouden asiantuntija- ja kehittämispalveluja. Metsähallitus hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen perustehtäviä ovat ympäristöja asiakaslähtöinen metsätalous sekä luonnonsuojelu. Metsäntutkimuslaitos edistää tutkimuksen keinoin metsien monipuolista kestävää käyttöä ja hoitoa. Metsähallinto Suomessa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto SUOMEN METSÄKESKUS METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO METSÄHALLITUS METSÄNTUTKIMUS- LAITOS n. 100 metsän hoitoyhdistystä

8 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) Faksi (09) Design: Ilmari Hakala & Sanna Pyykkö, Photos: MMM, Comma Image, Lentokuva Vallas Oy, Jari Heikkinen, Forest Industries, Offset: Lönnberg Painot Oy