RAKENNUSSUUNNITTELUOHJE KIINTEISTÖKEHITYS 2015 8.1.2015

RAKENNUSSUUNNITTELUOHJE KIINTEISTÖKEHITYS 2015 8.1.2015

SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUOHJEESEEN TEHDYT MUUTOKSET... 5 SUUNNITTELUOHJE... 6 TAVOITTEET... 6 YLEISET VAATIMUKSET... 6 HANKESUUNNITELMA... 6 HUOLTOKIRJA- JA PIIRUSTUSOHJEET... 7 SUUNNITTELUOHJEEN SITOVUUS... 7 ELINKAARITALOUDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 7 ARKKITEHDIN TEHTÄVÄT... 8 RAKENNESUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT... 9 LVI-SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT... 9 SÄHKÖSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT... 10 GEOSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT... 11 1 Rakennustekniikka... 12 11 Rakennusalue... 12 111 Maarakenteet... 12 113 Päällysteet... 13 114 Aluevarusteet... 14 115 Aluerakenteet... 14 12 Talo... 16 122 Alapohjat... 16 123 Runko... 16 124 Julkisivut... 17 1242 Ikkunat... 17 1243 Ulko-ovet... 17 1244 Erityiset ulko-ovet... 17 1245 Julkisivuvarusteet... 17 1246 Erityiset julkisivurakenteet... 18 126 Vesikatot... 19 1264 Vesikattovarusteet... 19 1266 Kattoikkunat ja -luukut... 19 13 Tila... 19 131 Tilajako-osat... 19 1315 Väliovet... 19 132 Tilapinnat... 20 1321 Lattian pintarakenteet... 20 1322 Lattiapinnat... 21 1324 Sisäkattopinnat... 22 1326 Seinäpinnat... 23 1329 Erityiset tilapinnat... 23 133 Tilavarusteet... 24 1331 Vakiokiintokalusteet... 24 1333 Varusteet... 24 1334 Vakiolaitteet... 25 1335 Tilaopasteet... 25 134 Muut tilaosat... 25 1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet... 25 1349 Rakennusaineiset pystyhormit ja muut kotelot... 25 136 Kevyet tilaelementit... 25 1362 Kylmähuone-elementit... 25 2 Talotekniikka... 26 20 Yleiset laatuvaatimukset... 26 21 Putkitekniikka... 27 211 Lämmitysjärjestelmät... 27 TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 2(59)

2111 Lämmöntuotanto... 27 2112 Lämmönjakelu... 27 2113 Lämmönluovutus... 28 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 28 2120 Yleistä... 28 2121 Vesijohtotarvikkeet... 29 2122 Vedenotto ja käsittely... 29 2123 Vesijohdot... 29 2124 Viemäritarvikkeet... 29 2125 Viemäriveden käsittely... 30 2126 Viemäriputkistot... 30 2127 Kalusteet... 30 213 Kaasujärjestelmät... 31 214 Palontorjuntajärjestelmät... 31 215 Putkieristykset... 31 22 Ilmastointitekniikka... 31 221 Ilmastointijärjestelmät... 31 2210 Yleistä... 31 2211 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat... 32 2212 Ilmastointikoneet... 33 2213 Kanavistot ja kanavistovarusteet... 33 2214 Päätelaitteet... 34 2215 Väestönsuojan ilmastointilaitteet... 34 222 Jäähdytys- ja kylmätekniset järjestelmät... 35 2220 Yleistä... 35 2211 Kylmäkoneistot... 35 2212 Ilmastoinnin jäähdytys... 35 223 Eristykset... 36 23 Sähkötekniikka... 36 231 Asennusreitit... 36 2311 Kaapelihyllyjärjestelmät... 37 2312 Johtokanavajärjestelmät... 37 2313 Lattiakanava- ja lattiapistorasiajärjestelmät... 37 2314 Putkitus ja rasiointi... 37 232 Sähkön pääjakelujärjestelmät... 38 2320 Yleistä... 38 2321 Keskijännitemuuntamo ja kojeistot, pääkeskus ja pääkeskustila... 38 2322 Muut keskukset... 39 2323 Pääjohdot, maadoitukset ja potentiaalitasaukset... 40 2324 Varavoimajärjestelmä ja -tilat... 40 2325 Ryhmäjohdot... 40 233 Laitteistojen sähköistys... 40 2331 LVI-järjestelmien kaapelointi... 40 2332 Hissit... 41 2333 Nosto-ovet, puomit, portit, lastaustasaajat... 41 2334 Savunpoistopuhaltimet, savunpoistoluukut, palopellit... 41 2335 Jätepuristimet... 41 2336 Pesulalaitteet... 41 234 Sähkön liitäntäjärjestelmät... 41 2341 Pistorasiat... 41 2342 Autonlämmityspistorasiat... 42 235 Valaistus... 42 2351 Rakennuksen sisävalaistus... 42 2352 Rakennusten ja alueiden ulkovalaistus... 42 2353 Valaistuksen säätöjärjestelmät... 43 236 Sähkölämmityslaitteet... 43 2361 Sulatukset, sulanapidot ja saattolämmitykset... 43 24 Sähkötekniset tietojärjestelmät... 43 241 Puhelinjärjestelmät... 43 242 Viestintäjärjestelmät... 44 2421 Antennijärjestelmät... 44 TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 3(59)

2422 Yleinen äänentoisto... 44 2423 Info- ja AV-järjestelmät... 44 243 Merkinantojärjestelmät... 44 2431 Ajannäyttöjärjestelmä... 44 244 Sähköiset turvallisuusjärjestelmät... 44 2441 Kulunvalvontajärjestelmä... 44 2442 Rikosilmoitusjärjestelmä... 45 2443 Videovalvontajärjestelmä... 45 2444 Paloilmoitusjärjestelmä... 45 2445 Turvavalaistusjärjestelmä... 45 2444 Palosulku- ja savunpoistojärjestelmä... 45 245 Tietoverkkojärjestelmät... 45 2451 Yleiskaapelointijärjestelmä... 45 246 Automaatiojärjestelmät... 46 25 Talolaitteet... 47 252 Siirtolaitteet... 47 2521 Hissit... 47 2522 Kevythissit, siirtolaitteet ja tavaranostimet... 47 253 Tilalaitteet... 47 2531 Keittiölaitteet... 47 2532 Jätehuolto... 47 3 SISÄILMAOHJEISTUS UUDIS- JA KORJAUSHANKKEET... 48 30 SISÄILMA-ASIOIDEN HUOMIOIMINEN, YLEISTÄ... 48 31 PAINESUHTEET... 49 32 SISÄILMASTOLUOKKA... 49 33 PUHTAUSLUOKKA... 49 34 MATERIAALIT... 50 35 ILMANVAIHTO... 50 36 KOSTEUDENHALLINTA... 51 37 PURKUTYÖT... 51 LIITE 1. SIIVOUSTILOJEN VARUSTEET... 55 LIITE 2. SÄHKÖ- JA lvi-yhteenveto... 57 LIITE 3. esteettömyyskartoituksen mitoitusohjeet... 58 LIITE 4. Tehostettu palveluasuminen, keittiön suunnittelu... 59 TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 4(59)

SUUNNITTELUOHJEESEEN TEHDYT MUUTOKSET rev 0: vuoden 2008 suunnitteluohje päivitetty kokonaisuudessaan TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 5(59)

SUUNNITTELUOHJE TAVOITTEET Tämä suunnitteluohje ohjeistaa tilakeskuksen rakennuttamien rakennusten suunnittelijoita noudattamaan rakennuttajaorganisaatiossa hyviksi ja tarpeellisiksi todettuja suunnitteluratkaisuja. Ohjeet koostuvat toisaalta yleisemmistä suunnitteluperiaatteista ja toisaalta yksityiskohtaisista ratkaisuista, esimerkiksi kiinteistöjen siivous- yms. tilojen varustamisesta. Suunnitteluohje ei korvaa suunnittelijoilta edellytettävää yleistä hyvän suunnittelun ja hyvien suunnittelu- ja yhteistyötapojen noudattamisen vaatimusta. Tarkoituksena on sen sijaan tuoda esille niitä painotuksia, joita tilakeskus rakennuttamisessa haluaa noudattaa. Tämän suunnitteluohjeen lisäksi noudatetaan: Tilakeskuksen yleisohje Päiväkotien suunnitteluohje Rakennusautomaation suunnitteluohjeet: Mittausseurantaohje Grafiikkakuvaohje Hälytyspisteiden ohjelmointi Laitemerkintäjärjestelmä Rau suunnitteluohje Mallikaaviot Puitejärjestelyn urakkaohjelma Puitejärjestelyn urakkarajaliite Tekninen erittely Lvi yhteenveto Sähkö yhteenveto Linkki ohjeisiin: http://www.tampere.fi/tilakeskus/rakennuttaminen/suunnitteluohjeet.html YLEISET VAATIMUKSET Rakentamisessa tulee pyrkiä aina kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. Suunnitteluratkaisuja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota rakennuksen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, käyttöarvoon ja muunneltavuuteen. Tampereen kaupunki edellyttää omilta toimijoiltaan tilankäytön tehostamista. Pääosin vain päivisin käytettävien tilojen sijoittelussa ja kulkuyhteyksien suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon mahdollinen tilojen iltakäyttö. Tämä on otettava huomioon erityisesti koulujen ja päiväkotien suunnittelussa. Iltakäyttöön suunnitellut tilat tulee esittää suunnitelmissa jo luonnosvaiheessa. Iltakäyttöalueet tulee suunnitella siten, että ne ovat helposti erotettavissa ja lukittavissa erilleen Tilakeskus on kunnallisena liikelaitoksena velvollinen noudattamaan valtakunnallista hankintalainsäädäntöä. Suunnittelussa tulee esittää rakennusosien määritykset riittävän tarkasti yksilöiden ja kuitenkin samalla yleispätevästi siten, että esitetyt ratkaisut eivät rajoitu ainoastaan yhteen tuotemerkkiin. Kaupunki hankkii osan rakennusvarusteista ja laitteista omana hankintanaan vuosisopimusten perusteella. Tiedot ko. hanketta koskevista rakennuttajan hankinnoista on saatavissa kohteen rakennuttajalta. Ks. myös erillistilojen suunnitteluohjeet / siivoustilat (liite). HANKESUUNNITELMA Kaupungin investointiohjelman mukaisista rakennushankkeista laaditaan hankesuunnitelma toteutussuunnitelmien pohjaksi. Hankesuunnitelma laaditaan aina kustannusarvioltaan yli 1 M ra- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 6(59)

kennushankkeista ja tarvittaessa erikseen sovituista pienemmistä hankkeista. Hankesuunnitelma määrittää hankkeen laajuuden, tilasuunnittelun erityistekijät, aikataulun ja hankkeen kustannukset. Hankesuunnitelma hyväksytetään tilakeskuksen ja hankkeen käyttäjien johtokunnissa. Hankesuunnitelma on aina otettava huomioon jatkosuunnittelussa ja tuotava esiin siinä esitettyihin tilaohjelmaan tai erityistekijöihin tulevat muutokset sekä kirjattava ne suunnittelukokouspöytäkirjaan. Hankesuunnitelmaan liittyy aina luonnokset. Luonnosten sitovuus vaihtelee eri hankkeissa. Suunnittelijoiden tulee aina tarkistaa ko. luonnokset ja tehdä niihin perustellut muutokset toteutussuunnittelun yhteydessä. Pienemmistä rakennushankkeista laaditaan ennen suunnittelua hankeselostus, joka määrittää rakennushankkeen lähtökohdat sekä hankkeen kustannusarvion ja aikataulun. HUOLTOKIRJA- JA PIIRUSTUSOHJEET Tilakeskuksen rakennuttamissa rakennushankkeissa tulee rakennussuunnitelmat tallentaa sähköisinä tilaajan käyttöön noudattaen Tilakeskuksen suunnitelmille ja tiedonkeruulle antamaa ohjeistusta. Ohjeistuksesta löytyvät: Arkkitehdin ohje / Tilakeskuksen ohje arkkitehtipiirustusten laatimisesta Tilarajausohje arkkitehdille Tilakeskuksen ohje talotekniikan luovutusasiakirjojen laatijoille Tilakeskuksen yleisohje Tilakeskuksen tiedonkeruuohjeistus Tilakeskuksen viralliset tiedonkeruulomakkeet Linkki ohjeisiin: http://www.tampere.fi/tilakeskus/rakennuttaminen/suunnitteluohjeet.html Tilakeskuksen rakennushankkeissa käytetään pääsääntöisesti projektipankkia. Projektipankkitiedon saa ko. hankkeen rakennuttajalta. SUUNNITTELUOHJEEN SITOVUUS Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta. Mikäli ohjeesta halutaan poiketa, tulee asia käsitellä suunnittelukokouksissa ja kirjata kokouspöytäkirjaan. ELINKAARITALOUDEN HUOMIOON OTTAMINEN Tampereen Tilakeskuksen toiminnan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kestävä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja kiinteistönpito. Elinkaarisuunnittelun mukaisesti rakennus suunnitellaan pitkäaikaista ja muuttuvaa käyttöä varten ja otetaan huomioon sen vaikutus ympäristöönsä koko käyttöikänsä ajan. Keskeinen osa elinkaarisuunnittelua on rakennusten energiatehokkuuden tarkasteleminen. Kaupungin tavoitteena on rakentaa uudisrakennukset energialuokkaan A (2012). Olemassa olevien rakennusten korjaus- ja perusparannushankkeissa pyritään mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja korjausaste. Uudisrakennusten energiatehokkuuden parantaminen kohdistetaan ensin lämpöhäviöiden pienentämiseen tehokkaalla ulkovaipan lämmöneristyksellä ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Toinen painopiste on sähkönkäytön tehostaminen mm. korkean hyötysuhteen sähkömoottoreilla, energiatehokkailla valaisimilla ja minimoimalla painehäviöitä käyttämällä väljiä IV-kanavia. Kolmas painopiste on ilmaisenergioiden hyödyntäminen ja neljäs painopiste kulutuksen ohjaaminen ja näyttäminen käyttäjille. Vasta kun edellä mainitut osa-alueet ovat hyvällä tasolla, voidaan tar- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 7(59)

vittaessa tarkastella myös kohteeseen valittavia energiamuotoja ja mahdollista omaa energiantuotantoa. Yleensä pääasiallinen energiamuoto on kuitenkin kaukolämpö. Energiatehokkaaseen rakennukseen pyritään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Energiatehokkuuden vuoksi ei ainoastaan lisätä rakennukseen uusia järjestelmiä, vaan myös tarkastellaan, mitä voidaan jättää pois. Tavoitteena on hyödyntää ilmaisenergioita ja välttää tilojen ylilämmittämistä etenkin välikaudella syksyllä ja keväällä. Hyödynnettäviä ilmaisenergioita ovat ainakin käyttäjistä ja tilojen käytöstä saatavat lämpökuormat ja jäähdytyksessä ilmanvaihdon vapaatuuletus. Energiatehokkaassa rakentamisessa suurin haaste ei enää ole lämmön riittävyys huippupakkasilla vaan nopea reagoiminen ylilämpöön syksyllä ja keväällä. Perinteiset ikkunoiden alle sijoitettavat lämmityspatterit ovat suurimman osan vuodesta kylmiä, joten ne eivät enää oikein sovellu lämmönsäätämiseen. Lattialämmitys taas toimii lämpöakkuna, mikä välikaudella johtaa helposti ylilämpöön. ARKKITEHDIN TEHTÄVÄT Alla luetellun lisäksi noudatetaan myös suunnittelusopimuksessa määritetysti: RT 10-11108 Pääsuunnittelun tehtäväluettelo PS12 RT 10-11109 Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo ARK12 LUONNOSSUUNNITTELUSSA rakennustuotteiden ja -materiaalien energiankäyttö tilaratkaisut, erikoistilojen sijoittelu, lämpövyöhykkeet maaston tasoerot ja rakennusten sijoittelu tontilla oikeat materiaalien ja rakenteiden rakennusfysikaalisten ratkaisujen läpikäynti yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa haitallisten materiaalien (mm. päästöt, jätteet) käytön välttäminen käyttöikäajattelu tilojen suunnittelu muuntojoustaviksi teknisten ratkaisujen hallittavuus talotekniikka, akustiikka ekotehokkaan toteutuksen varmistaminen ratkaisujen osalta palvelujen saatavuus; lähialueen palveluiden synergiaedut tutkitaan liikenneyhteydet (auto-, kevyt- ja julkinen liikenne sekä saattoliikenne) vältettävä risteävää liikennettä tontilla ja tonttiliittymissä kevyen liikenteen ja polkupyöräpaikkojen riittävä määrä TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA luonnossuunnitteluvaiheen asiakirjojen työstäminen toteutettaviksi suunnitelmiksi työpiirustukset, työselitykset, luettelot, kaaviot ym. rakennuksen käyttö- ja huoltoturvallisuuden varmistaminen RakMK F2 ohjeiden mukaisesti huoltokirjan päivittäminen tuotteiden ja materiaalien käyttö- ja huolto-ohjeet, tiedotus tiivis yhteistyö rakennuttajan, käyttäjien ja muiden suunnittelijoiden kanssa ja kaupunkikuvatoimikunnan kanssa RAKENNUSTYÖN AIKANA suunnitteluratkaisujen toteutettavuuden seuranta ja varmistus lähiympäristöön kohdistuvien vaikutusten minimointi materiaalivalintojen varmistaminen kulutuskestävyyden, käyttöiän, päästöjen, huollettavuuden, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kannalta teknisten ratkaisujen kelpoisuuden varmistaminen palautteen dokumentointi, arviointi ja takaisinkytkentä suunnitteluun huoltokirjan viimeistely sisältäen: o käytettyjen materiaalien, tuotteiden ja järjestelmien dokumentointi TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 8(59)

RAKENNESUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT LUONNOSSUUNNITTELUSSA rakennejärjestelmän ja keskeisten rakennemoduulien teknisten vaatimusten yksityiskohtainen määrittely rakennejärjestelmän ratkaisuvaihtoehdot alustavat rakennevaihtoehdot ja alustava käyttöikäsuunnittelu rakennevaihtoehtojen elinkaarivertailu ja valintasuositus rakenteiden rakennusfysikaaliset ratkaisut yhdessä arkkitehdin kanssa rakennetyyppien määrittely, tarkentava käyttöikäsuunnittelu ja rakennustapaselostus rakenteiden luonnossuunnitelmat ja elinkaarilaskelmat suunnitelmien yhteensovitus muiden suunnittelijoiden kanssa luonnossuunnitelmien hyväksyttäminen tilaajalla TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat ja -laskelmat rakenteiden ja talotekniikan yhteensovitus tuotantosuunnitelmat esim. tilaelementtien suunnittelu pinnantasaussuunnitelma sekä salaojitus- ja radonpoistosuunnitelmat huoltokirja käyttö-, tarkastus- ja huoltosuunnitelma kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle RAKENNUSTYÖN AIKANA työmaan ja tuottajien kokoukset ja katselmukset valmisosa- ja asennussuunnittelu lisätehtävänä LVI-SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT LUONNOSSUUNNITTELUSSA ympäristöolosuhteiden mukaiset ja energiaa säästävät järjestelmäratkaisut uusiutuvat ja vaihtoehtoiset energialähteet vedenkulutuksen minimointi sekä sade- ja sulamisvesien talteenotto LVI-järjestelmien muuntojousto, huollettavuus ja uusiminen tilankäytön tehokkuus materiaalien kierrätettävyys päästöjen minimointi sisäolosuhteet ilman laatu, lämpöolosuhteet ja lämpökuormat, äänitasot, säädettävyys, ohjattavuus sisäolosuhteiden, energiankulutuksen ja järjestelmien toiminnan seuranta automaatiojärjestelmä ja sisäiset tietoverkot järjestelmien muunneltavuus, modulointi, standardointi, kestävyys ja käyttöikä sekä huollettavuus ja kunnossapito osapuolten välisen tiedonkulun varmistaminen huoltokirja suunnittelun edetessä tarkentuva TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA luonnossuunnitteluvaiheen asiakirjojen työstäminen toteutettaviksi suunnitelmiksi ja tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen suunnitelmien dokumentointi huoltokirjan täydentäminen käyttäjien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilöstön käytönopastuksen suunnittelu LVIKAratkaisujen osalta TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 9(59)

RAKENNUSTYÖN AIKANA rakennuksen energiataloudellinen käyttö, toimintatarkastukset, energia-analyysit ja ennalta ehkäisevä hoito koneiden, laitteiden ja järjestelmien koekäyttö ja kuormitusajot saavutettavien sisäolosuhteiden vertailu tavoitteisiin suunnitelmien dokumentointi laativat käyttö- ja huoltosuunnitelman tuottavat talotekniikan tiedot huoltokirjaan suunnittelevat ja toteuttavat kiinteistönhoitohenkilökunnan koulutuksen ja tiedotuksen ja täydentävät käyttö- ja huoltosuunnitelman rakennusaikaisilla tiedoilla SÄHKÖSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT LUONNOSSUUNNITTELUSSA ympäristöolosuhteiden mukaiset ja energiaa säästävät järjestelmäratkaisut uusiutuvat ja vaihtoehtoiset energialähteet käyttöaikojen ohjaaminen läsnäoloajat/luonnonvalo toiminnan tuottaman energian hyödyntäminen sähköjärjestelmien muuntojousto, huollettavuus ja uusiminen tilankäytön tehokkuus materiaalien kierrätettävyys päästöjen minimointi sisäolosuhteet lämpötilat, valaistus, luonnonvalo, lämpökuormat, lämpötilaerot, äänitasot, säädettävyys, ohjattavuus, sisäiset verkot järjestelmien muunneltavuus, modulointi, standardointi, kestävyys ja käyttöikä sekä huollettavuus ja kunnossapito osapuolten välisen tiedonkulun varmistaminen huoltokirja suunnittelun edetessä tarkentuva TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA luonnossuunnitteluvaiheen asiakirjojen työstäminen toteutettaviksi suunnitelmiksi ja tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen suunnitelmien dokumentointi huoltokirjan täydentäminen käyttäjien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilöstön käytönopastuksen suunnittelu sähkö-, teleja automaatioratkaisujen osalta RAKENNUSTYÖN AIKANA rakennuksen energiataloudellinen käyttö, toimintatarkastukset, energia-analyysit ja ennalta ehkäisevä hoito koneiden, laitteiden ja järjestelmien koekäyttö ja kuormitusajot saavutettavien sisäolosuhteiden vertailu tavoitteisiin suunnitelmien dokumentointi laativat käyttö- ja huoltosuunnitelman tuottavat talotekniikan tiedot huoltokirjaan suunnittelevat ja toteuttavat kiinteistönhoitohenkilökunnan koulutuksen ja tiedotuksen ja täydentävät käyttö- ja huoltosuunnitelman rakennusaikaisilla tiedoilla TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 10(59)

GEOSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT LUONNOSSUUNNITTELUSSA maamassojen kuljetukset ja kuljetusetäisyydet perustusten lämmöneristäminen pohja- ja suotovesien hallinta muuntojoustavat perustusratkaisut hyötykuormat, jännevälit pohjarakentamiseen ja perustuksiin käytettävät materiaalit uusiutuvat/uusiutumattomat päästöjen minimointi haitallisten sivutuotteiden ja jätteiden minimointi maaperään soveltuvien materiaalien valinta materiaalien kestävyys ja käyttöikä vaikutukset pohjavesiin ja maaperään osapuolten välisen tiedonkulun varmistaminen huoltokirja suunnittelun edetessä tarkentuva TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA luonnossuunnitteluvaiheen asiakirjojen työstäminen toteutettaviksi suunnitelmiksi ja tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen määrittelee ympäristön suojaustarpeet geotekniseltä kannalta käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä täydentävinä tehtävinä voi suorittaa pohjaveden tarkkailumittauksia sekä kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä opastustehtäviä suunnitelmien dokumentointi huoltokirjan täydentäminen käyttäjien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilöstön käytönopastuksen suunnittelu georatkaisujen osalta RAKENNUSTYÖN AIKANA ekotehokkaan ja ympäristöystävällisen maan-, pohja- ja perustusrakentamisen varmistaminen kosteus- ja päästörasitusten hallinta haitallisten, liukenevien materiaalien minimointi ja kiellettyjen aineiden käyttökiellon seuraaminen käytettävien materiaalien käyttöikä, uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 11(59)

1 RAKENNUSTEKNIIKKA 11 RAKENNUSALUE Tontinkäyttösuunnitelmaan, asemapiirrokseen tai pihasuunnitelmaan, tulee merkitä lumen kasauspaikat. Kasauspaikat tulee sijoittaa riittävän kauas aitarakenteista. Paikkojen valinnassa tulee ottaa huomioon turvallisuus, niiden käyttö tai käytön estäminen leikkeihin jne. Viheralueiden hoitoluokitus on sovittava rakennuttajan kanssa. Isot pysäköintialueet tulee suunnitella jaettaviksi eri osiin. Osien tulee olla riittävän yhtenäisiä, paikoitusalueiden välissä olevia pieniä, vaikeasti huollettavia istutuskaistoja tulee välttää. Pysäköintialueita ei saa sijoittaa 5 metriä lähemmäksi rakennuksen ulkoseinää. Tällä minimoidaan katolta mahdollisesti putoavan lumen ja jään aiheuttamat vauriot. Pysäköinti- ja saattoliikenteen suunnittelussa on huomioitava etäisyydet ilmanottoaukkoihin, oviin ja ikkunoihin. Puita ei saa istuttaa 5 metriä lähemmäksi rakennuksen ulkoseiniä, eli etäisyys täysikasvuisen puun oksien päästä rakennukseen tulee olla vähintään 5 metriä. Tällä vältetään räystäskourujen, iv-säleiköiden, salaojien, tuloilmasuodatinten tukkiutumisen esto, routaeristeiden rikkoutuminen ja salaojien vaurioituminen. Kulkureittien suunnittelussa on huomioitava pihan kunnossapidon vaatimukset. Koneellisen huollon onnistumiseksi tulisi kaikkien kulkureittien olla vähintään 3 metriä leveitä. Aidat ja portit on suunniteltava siten, että koneellinen huolto ei esty. Alueilla, joita kunnossapidetään myös talvella, ei saisi olla porrasmaisia tasoeroja. Päiväkodeissa noudatetaan myös erillistä suunnitteluohjetta. Talvikunnossa pidettävissä piha-alueissa tulee välttää materiaaleja ja rakenteita, mitkä estävät koneellisen kunnossapidon. Rakennusalueella olemassa oleva puusto ja muu säilytettävä kasvillisuus tulee suojata riittävästi ja jättää niiden ympärille elinmahdollisuudet säilyttävä suojaviheralue. Säilytettävän viheralueen huolto ja kunnostus tulee sisällyttää suunnitelmiin. 111 Maarakenteet KUIVATUSRAKENTEET Rakennussuunnitelmiin tulee liittää tontin pinnantasaussuunnitelma sekä salaojitus- ja radonpoistosuunnitelmat. Alueen salaojituksen toiminta tulee kyetä tarkastamaan ja tarvittaessa puhdistamaan. On vältettävä mm. tarkastuskaivottomia umpiperiä. Suunnitelmissa tulee esittää salaojakaivojen, tarkastusputkien, mahdollisten imeytyspenkkojen ja purkupaikkojen sijainti. Käytettävissä tarkastuskaivoissa tulee olla tehdasvalmisteiset liitännät lähteville putkille. Pintavesikaivojen sijoittamista kulkureiteille ja hiekkapintaiselle alueelle on vältettävä. Syöksytorvista tulevat vedet johdetaan yleensä suoraan kaivoilla sadevesiviemäriin. Vaihtoehtoisesti loiskekupilla ja loiskekouruilla pois rakennuksen läheisyydestä imeytettäväksi tai käytettäväksi istutusten kasteluun. Avo-ojien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota puhdistettavuuteen, turvallisuuteen ja niiden rajaukseen piharakenteisiin. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 12(59)

Rakennuksen alle jäävät halkaisijaltaan 110 mm ja suuremmat viemärit videokuvataan ns. robottikameralla mahdollisten tukosten havaitsemiseksi. Kuvaus ohjeistetaan rakennusurakoitsijan tehtäviin kuuluvaksi, kuvauksista toimitetaan dokumentit luovutusaineistoon. 113 Päällysteet LIIKENNE- JA PAIKOITUSALUEIDEN PÄÄLLYSTEET Sekä sidotut että sitomattomat kulutuskerrokset suunnitellaan luokan 1 (RIL 234-2007) mukaisesti. Ensisijaisena vaihtoehtona on pidettävä sidottuja (asfaltti, betoni) kulutuskerroksia. Pääkulkureittien ja -käytävien pintojen tulee olla kovia pintamateriaaleja esim. laatoitettuja tai asfaltoituja. Ladotut päällysteet suunnitellaan luokan 1. mukaisesti. Materiaalien tulee olla kulutusta kestäviä ja ilkivaltaa estäviä. Liikennöitävillä alueilla kivi- ja laattarakenteiden paksuus määritellään ko. valmistajan ohjeen mukaisesti. Kulkuväylien liittyessä muihin pinnoitteisiin reunatukina käytetään esim. upotettavia betonisia tai luonnonkivisiä reunatukia tai tarvittaessa ns. asfalttimakkaroita. Liimattavia reunatukia ei käytetä. Reunatukien suunnittelussa on huomioitava esteettömyysvaatimukset. OLESKELUALUEIDEN PINTARAKENTEET Hiekkaleikkialueiden sijoittelua laatta- tai asfalttialueen reunalle tulee välttää hiekan kulkeutumisen estämiksi koville pinnoille. Hiekkaleikkialueita tai hiekkalaatikoita ei sijoiteta lähelle sisäänkäyntejä. Hiekkaleikkialueet rajataan riittävän korkealla puisella reunusrakenteella. Nurmikon reunaan liittyvät kivet / laatat sidotaan valamalla maakostealla betonilla, jolla aikaansaadaan kiinteä päällystys ja vältetään korkeuserojen muodostuminen. Leikkipihojen turva-alustana käytetään ensisijaisesti turvalaattaa. Valettavaa turva-alustaa käytettäessä tulee materiaalipaksuuden olla sama koko alueella. Alustan reuna-alue suojataan kovalla materiaalilla. Turva-alustan läpiviennit tehdään tiiviiksi. Turva-alusta suunnitellaan viereistä pihaaluetta korkeammalle. Turva-alustana voidaan käyttää myös pestyä määräykset täyttävää turvahiekkaa. Turvahiekka-alueen tulee rajautua nurmialueille mahdollisuuksien mukaan. Päiväkodit, katso myös erillinen suunnitteluohje. Muiden oleskelualueiden pintarakenteet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Suunnittelussa on huomioitava alueiden kunnossapito, ks. kohta 11. NURMIALUEET Nurmikoiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomio kasvualustaan, maanpinnan kallistuksiin, siementen laadun määrityksiin sekä nurmialueiden reunojen rajaukseen. Edelleen on otettava huomioon ulkoalueiden hoidossa tarvittavien koneiden ulottumat, kääntösäteet ja leveydet. Nurmikoiden rajauksissa on otettava huomioon talvihuolto. Reunatukina käytetään tarvittaessa upotettavia reunatukia. Oleskelunurmille tulee löytyä esteetön kulkuväylä. MUU KASVILLISUUS Kasveja valittaessa on kiinnitettävä huomiota niiden myrkyttömyyteen ja menestymismahdollisuuteen aiotulla kasvupaikalla. Istutukset tuetaan ja suojataan VTO 98 ohjeita noudattaen. Istutukset sijoitetaan riittävän etäälle pihateistä ja niitä ei tehdä isojen puiden alle. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 13(59)

TARKASTUKSET Istutusten ja nurmialueiden hoito ja leikkaus tulee sisällyttää viherurakkaan kasvunlähtötarkastukseen saakka. Viheralueiden hoito- ja kunnossapitotyöt sisältyvät urakkaan koko takuuajan. Ennen takuuajan päättymistä viheralueet katselmoidaan. Kasvunlähtötarkastus pidetään keväällä tehtyjen töiden osalta. Syksyllä tehtyjen töiden tarkastus pidetään seuraavana keväänä. Pihatöiden vastaanottotarkastus pidetään viherurakkaan kuuluvien töiden valmistuttua, kuitenkin 15.10. mennessä. Takuutarkastus pidetään yleisten sopimusehtojen mukaisesti, kuitenkin ko. vuonna 15.10. mennessä. 114 Aluevarusteet TALOVARUSTEET Talovarusteet tulee valita siten, että ne kestävät ilkivaltaa (esim. ankkurointi). Opasteiden on oltava muunneltavia. Ne tulee sijoittaa siten, että ne ovat selvästi nähtävissä. Liikennealueen opasteiden tulee olla yksiselitteisiä ja näkyvästi sijoitettuja. Urheilu- ja leikkikenttävarusteiden tulee olla EU-määräykset täyttäviä (EN 1176), helppohoitoisia, turvallisia ja tarvittaessa siirrettäviä. Leikkivarusteiden turva-alustat, katso kohta 113. Päiväkodit, katso myös erillinen suunnitteluohje. Jätehuoltovarusteet valitaan jätehuoltomääräysten mukaisesti, Tampereen seudulla Pirkanmaan jätehuolto Oy:n ohjeita noudattaen. Varusteita valittaessa ja sijoitettaessa on otettava huomioon niiden suojaus ilkivallalta. Huom! jätehuoltokatosten ovien lukot varustetaan kaksoispesällä, sarjoitus Tampereen kaupungin Tilakeskuksen avainsarjaan. Jätehuoltotilojen sijoittamisessa on otettava huomioon myös yhteydet rakennuksen sisällä oleviin siivoustiloihin sekä suurimpiin jätettä tuottaviin yksiköihin, esim. keittiöihin, koulujen teknisen työn tiloihin jne. Ulkona tupakointiin liittyvät ongelmat on ratkaistava. Mahdollinen tupakointipaikka on sijoitettava vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle ilmanottoaukoista, ovista ja ikkunoista. Tupakointipaikka ei saa sijaita pääsisäänkäynnille johtavan reitin varrella. Kiinteistöissä tupakointi on kielletty. Pihavalaistuksen suunnittelu, katso kohta 235. Ulkotilojen roska-astioiden tulee olla sateelta ja linnuilta suojattuja sekä kolmioavaimella lukittavia. 115 Aluerakenteet AIDAT JA TUKIMUURIT Porttileveyksien määrityksessä tulee ottaa huomioon lumityökoneet sekä pelastusajoneuvojen kulkutiet (aukon leveys min. 3000 mm). Huoltoportin lisäksi suunnitellaan erillinen käyntiportti (min 1000 mm). Määrittelyssä on esitettävä myös korkeudet, käyntisalvan ja saranoiden tyypit. Porttien rakenteelliseen kestävyyteen ja vakavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota (esim. perustukset betonia ja runko metallia, portilla yhtenäinen teräsbetoniantura tai teräsrunko ). Vrt. EU:n turvanormit SFS-EN 1176. Päiväkotien aidat, katso myös erillinen suunnitteluohje. Raollista vaakalauta-aitaa ei käytetä pienten lasten piha-alueilla (tikapuut). Aidan runkorakenteiden valinnassa otetaan huomioon pitkäaikaiskestävyys. Aitatolppina käytetään läh- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 14(59)

tökohtaisesti painekyllästettyä puuta tai terästä, selkälautana painekyllästettyä puuta. Tolppien perustamistapana on upotus maahan esim. betonilla tukien, teräskiila-jalkoja käytetään vain erikseen sovittaessa. Erityisesti päiväkotien aitojen ja porttien suunnittelussa lisäksi huomioitavaa: - aidan korkeus min. 1200 mm - aidan alareunan etäisyys maanpinnasta max. 100 mm - portin salpa suunnitellaan niin, ettei lapsi saa avattua porttia sisäpihalta - portit varustetaan aukipitosalvalla - varottava sormien mentäviä rakoja ( esim. portteja suljettaessa) Melualueiden aidat suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kohteesta tilataan meluselvitys Tilakeskuksen toimesta, jonka perusteella määritellään meluaidan rakenne, sijainti ja koko. Aidan suunnittelussa tulee käyttää asiantuntijaa. Tampereen kaupungin alueelta on tehty Meluntorjunnan toimintasuunnitelma (MTTS). Lisätietoja meluntorjunnasta voi tarvittaessa kysyä myös Tampereen kaupungin ympäristötarkastajalta. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 15(59)

KATOKSET Sisäänkäyntien ulko-ovien yläpuolelle tulee tehdä katokset, mikäli sisäänkäynti ei ole sisäänvedetty. Ulko-ovien on aina auki ollessaan jäätävä katon alle. Sama koskee mahdollisuuksien mukaan ulko-ovien edessä olevia portaita ja luiskia. Suunnittelussa on huomioitava myös rakennusmääräyskokoelman säädökset. ALUEEN PORTAAT, LUISKAT JA TERASSIT Portaat, luiskat ja terassit on suunniteltava sellaisiksi, että liikkumisteiselle löytyy aina sujuva kulkuväylä tontin eri toiminnallisille alueille ja rakennuksen sisäänkäynteihin. Sisäänkäynteihin liittyvät jalkasäleiköt on upotettava alustaansa. Jalkasäleikköjen tulee olla koko kulkuväylän levyisiä. Jalkasäleiköt on kytkettävä alustaansa ja jaettava ihmisvoimin nostettaviin osiin. Jalkasäleikön yhteyteen vesipiste pikaliittimellä, jotta sisäänkäynnin alue saadaan puhdistettua helposti. Jalkasäleikön ruutujaon tulee olla sellainen, ettei se haittaa liikuntaesteisten kulkua eikä aiheuta liukastumisvaaraa, toisaalta lumen ja hiekan kertyminen ruutuväleihin tulee minimoida. Portaiden ja luiskien puhdistettavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Ne eivät saa olla liukkaita. Portaiden ja luiskien lämmitys tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmitettävän alueen rajapintaan tulee sijoittaa linjakuivain tai jokin muu ratkaisu millä estetään valuvesien jäätyminen lämpimän ja kylmän rajapintaan. 12 TALO 122 Alapohjat Alapohjarakenteiden korkeustasoja määritettäessä on otettava huomioon lattian pintarakenteet, lämmitysjärjestelmät tms. Pääsääntöisesti kerroksen lattiapintojen tulee aina olla samassa tasossa. vrt. esteettömyys. Lattialämmityksellä varustettujen lattioiden rakenteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Lattialämmityksen jakotukkeja ei tule sijoittaa lattiarakenteisiin, ks. myös kohta 21. Lämmitysputkien ja/tai kaapeleiden todelliset sijainnit dokumentoidaan ja siirretään loppudokumentteihin. Mahdolliset kaluste- ja seinävaraukset merkitään pohjapiirustuksiin ja ne huomioidaan lattialämmityksen suunnittelussa. 123 Runko Välipohjat Välipohjarakenteiden korkeustasoja määritettäessä on otettava huomioon varaukset lattian pintarakenteille ja tarvittaville kallistuksille. Pääsääntöisesti tulee kerroksen lattiapintojen aina olla samassa tasossa. vrt. esteettömyys. Lattialämmityksellä varustettujen lattioiden rakenteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla, katso myös kohta 122. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 16(59)

124 Julkisivut 1242 Ikkunat Kunnostettavien ikkunoiden toimenpideselostus on hyväksytettävä rakennuttajalla. Korkeiden ikkunaseinien vierelle tulee jättää riittävä tilavaraus pesussa ja huollossa tarvittavien nostimien tms. käyttöä varten. Maanpinnan ja ala-/välipohjarakenteen kantavuus varmistettava nostinreitin alueella. PUUIKKUNAT Ikkunatyyppiä valittaessa on kiinnitettävä huomio niiden huoltoon ja pestävyyteen. Yläsaranoituja ikkunoita tulee välttää ja käyttää tarvittaessa alasaranointia tai kiinteitä ikkunoita. Ikkunat ovat yleensä sisäänaukeavia puu-alumiini-ikkunoita, joissa ulkopuite on polttomaalattua alumiinia. Ikkunaliitosten tiiveyden, pellityksien sekä vesipeltien suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vesipeltien jatkossaumat tulee olla tiiviitä, ks. RT 80 10632. Puukarmien käyttö saneerauskohteissa ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennussuojelunäkökohdat. Mahdolliset sälekaihtimet tulee voida asentaa puiteväliin aina kun mahdollista, ks myös kohta 1333. METALLI-IKKUNAT Metalli-ikkunoita käytettäessä on rakennuksen sisällä oleskelualueella otettava huomioon niiden kylmäsäteily. Lasielementeissä ei saa käyttää alumiinivälilistoja, vaan rst-/tps-välilistoja tai vastaavia. Lasielementin sekä käytettävän metalliprofiilin valinnassa on kiinnitettävä huomiota kokonaisuuden u- arvoon, joka ei siis ole sama kuin lasielementin u-arvo. Metalli-ikkunoiden ääneneristävyysominaisuudet ovat yleensä heikommat kuin puu-alumiini-ikkunoilla. Tämä on huomioitava erityisesti melualueille suunniteltaessa. Karmit suunniteltava siten, että sälekaihdin on asennettavissa karmiväliin: mahdollisen välikarmin syvyys tulee olla matalampi. Sälekaihtimen ja yläkarmin väliin on jätettävä rako ilmankierron varmistamiseksi. 1243 Ulko-ovet Ulko-oviin tulee osoittaa riittävät varaukset (putkitukset, ylivientisuojat yms.) ovien sähköisille aukaisu- ja lukituslaitteille siinäkin tapauksessa, ettei niitä rakentamisen yhteydessä oviympäristöön asenneta. Ovien rakenteessa tulee ottaa huomioon myös tarvittavien koneistojen ja ylimääräisten inva-vetimien asennusmahdollisuudet. Kynnyksien muotoilussa tulee ottaa huomioon vrt. liikuntaesteiset ja tavaroiden kuljetus. Kulunvalvonnan helpottamiseksi tulee pyrkiä siihen, että rakennuksessa olisi vain yksi pääsisäänkäynti, jonka yhteydessä sijaitsee murtohälytyskeskus. Pää- ja muiden sisäänkäyntiovien sarjoituksessa otettava huomioon rakennuksen iltakäyttö. 1244 Erityiset ulko-ovet Moottoroitujen automaattiovien, rullaverho-ovien ja nosto-ovien takuuaikainen huolto sisältyy hankintaan. 1245 Julkisivuvarusteet Auringonsäteilyn aiheuttamaa lämpökuormaa torjutaan varustamalla auringonpuoleiset ikkunat auringonsuojakäsittelyllä (g<0,3). Lisäksi ikkunoita varjostetaan räystäillä, lipoilla ja vaakasuuntaisilla aurinkovarjoilla, jolloin auringonsäteet tuovat talvella sisätiloihin valoa, mutta kesällä pystytään torjumaan tehokkaasti korkealta paistavan auringon lämpökuormaa. Mekaanisella varjostuksella myös torjutaan vähän lämpöä läpäisevien ikkunoiden ulkopuolista huurtumista syyskaudella. Julkisivun läpäiseviä kylmäsiltoja pyritään välttämään. Esimerkiksi katosten ja parvekkeiden ri- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 17(59)

pustukset eivät saa läpäistä ulkovaippaa vaan ne varustetaan tarvittaessa lämmöneristeen ulkopuolisella kantavalla rakenteella. Talotikkaiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon kiipeilyn esto. 1246 Erityiset julkisivurakenteet Rakennuksen ulkoseinään kiinnitetään rakennuksen nimi taustastaan irti olevin metallikirjaimin. Taustavalaistus harkitaan tapauskohtaisesti. Kirjainten koko, materiaali / väri ja sijoitus määräytyy arkkitehdin ohjeen mukaan rakennuksen arkkitehtuurin mukaisena. Kadunnimikyltit ja valaistu osoitenumero suunnitellaan Tampereen kaupungin ohjeen mukaan. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 18(59)

126 Vesikatot 1264 Vesikattovarusteet Syöksytorvien alaosan tulee olla 2 metrin korkeudelle seinämävahvuudeltaan vähintään 2 mm teräsputkea. Syöksytorvet ja sadevesikourut varustetaan sulatuksella. Talotikkaat, ks. kohta 1244. Vesikaton turvavarusteet rakennusmääräyskokoelman ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Kattokaivot varustetaan sulatuksella, ks. kohta 2124. Vesieristeen läpivientejä on vältettävä. 1266 Kattoikkunat ja -luukut Kattoikkunoita tulee välttää mahdollisen vesivuotoriskin vuoksi. Mikäli niitä käytetään, tulee niiden aukko varustaa murto- ja putoamissuojarakenteena toimivalla teräsristikolla. Kattoikkunoiden tiiviyteen ja auringonsuojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Savunpoistoluukut varustetaan sähköisillä laukaisimilla paloviranomaisten ohjeen mukaan. Rakennuksen sisäpuolinen huoltoreitti vesikatolle katolle tulee suunnitella RakMK F2 ohjeiden mukaisesti. 13 TILA 131 Tilajako-osat 1315 Väliovet Porrashuoneiden ja käytäviltä varsinaisiin käyttötiloihin johtaviin välioviin tulee osoittaa riittävät varaukset (putkitukset, ylivientisuojat yms.) ovien sähköisille aukaisu- ja lukituslaitteille siinäkin tapauksessa, ettei niitä rakentamisen yhteydessä oviympäristöön asenneta. Ovien rakenteessa tulee ottaa huomioon myös tarvittavien koneistojen ja ylimääräisten inva-vetimien asennusmahdollisuudet. Kynnyksiä tulee välttää (vrt. liikuntaesteiset, siivous ja tavaroiden kuljetus). Hoitolaitosten tms. rakennusten ovet, joissa kuljetaan pyörätuolia tai muita apuvälineitä käyttäen on varustettava törmäyssuojilla, ovilevyt lattiasta n. 300 mm korkeuteen ja karmit n. 1000 mm korkeuteen saakka. Sairaaloissa ja tiloissa, joissa käytetään ja siirretään potilassänkyjä tms. ovisuojaus ulotetaan n. 1000 mm korkeuteen. Siivoustilojen ovien tulee olla vähintään 900 mm leveitä, mielellään 1 000 mm. PUUOVET Laakaovien pintalevynä tulee olla vähintään 6 mm vaneri, 2-kertainen kovalevy tms. julkisessa käytössä kestävä pintamateriaali helat ja lukot ovikaavioiden ja lukitussuunnitelman mukaan ERITYISOVET Kosteiden ja märkien tms. erikoistilojen ovet tulee valita kestämään vaadittuja erikoisolosuhteita. Tarvittaessa käytetään esim. muovirakenteisia ovia ja säädettäviä alumiinikarmeja. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 19(59)

LUKITUSSUUNNITELMA Lukitussuunnitelma tehdään aina yhteistyössä rakennuttajan, isännöitsijän ja käyttäjien kanssa. Lukitussuunnitelman yhteydessä määritetään rakennuksen kulunvalvontajärjestelmä ja siihen liittyvä laitteisto ja varustus. Siinä esitetään myös esteettömyyden vaatimukset, kääntöovikoneistot, palonsulkujärjestelmät jne. Samassa yhteydessä tehdään myös sarjoituskaavio. Lukkojen sarjoituksesta vastaa rakennuttaja ja pääkäyttäjä. Ks. myös turvavalvontajärjestelmien suunnitteluohje. Rakennusten ulko-ovien ja pääkulkureittien ovissa yleensä Timecon-suojaus. Sähkösuunnittelijan tulee kirjata rakennuksen luovutuspiirustuksiin käytetyt Timecon-järjestelmätunnukset. Jätekatosten lukitus ks. kohta 114. Sisäänkäyntien lukitus vrt. kohta 1243. Ovet numeroidaan juoksevilla numeroilla. Tällöin ovinumero alkaa kerrosnumerolla ja mahdollisella rakennusosanumerolla. Numerointi on sovitettava lukitusnumerointiin, jolloin ovinumerot ovat sellaisenaan käytettävissä lukitussuunnitelmassa. Ks. myös kohta 1335 Mekaaninen lukitus vähintään Abloy Sento tasoinen. Kohteeseen tulee asennuttaa tarvittavat patruunat, sekä sisälle että ulos. Paloilmoitinkohteisiin asennetaan palokuntaa varten yksi ulkopatruuna hyökkäysreitin läheisyyteen. Kohteisiin asennetaan ulos patruuna (KTL-1) sarjassa, johon laitetaan reittiavain lämmönjakoon Sisälle lämmönjakoon asennetaan patruuna joka on kaupungin sisäpatruunasarjassa. Mikäli kohteessa on hissi, tulee ulkoseinään asentaa sylinteri. OVISILMÄT Opetustilojen ovissa ovisilmät. Sijoitus, ks. RT 42-11058 sivu 18. Tyyppi määritetään tapauskohtaisesti. Jos tilan joku seinä tai ovi on lasia, ovisilmää ei tarvita. 132 Tilapinnat Tilasuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilojen akustisiin olosuhteisiin ja vaimennukseen ja varmistaa tilojen akustinen esteettömyys. Akustisesti vaativien tilojen suunnittelussa tulee tarvittaessa sopia tilaajan kanssa erityisasiantuntijan käytöstä. Tilapintojen värityksissä tulee ottaa huomioon myös näkövammaiset. Tiloissa orientoitumista ja niiden hahmottamista voidaan parantaa merkittävästi oikeilla pintojen valöörieroilla. Esimerkiksi portaiden reunat tulee merkitä muusta porraspinnasta erottuvalla värillä (esim. kontrasti 70%), liukuesteellä tms. Toisaalta liian suuret kontrastit voivat aiheuttaa näköharhoja ja esim. dementoituneilla vaikutelman ylitettävästä esteestä tai rotkosta jne. 1321 Lattian pintarakenteet Erityisen huolellisesti ennen lattian tasoitusta paikataan ja täytetään mahdolliset kerrosten väliset reiät (vanhat putkireitit tms.) äänivuotojen estämiseksi. Paikkaukset tehdään perusrakenteen mukaisella materiaalilla, pu-vaahtoa ei saa käyttää. Liitosten palokatkot on huomioitava. Tasoitteena käytetään huonetilan käyttötarkoituksen mukaisesti joko kuivan- tai märän tilan tasoitetta. Tasaisuusluokka laatoitettavissa tiloissa B, muualla A. HUOM! Vesieristyksen teossa käytetään aina valitun tuotevalmistajan tähän tarkoitukseen tehtyä, sertifioitua tuotekokonaisuutta, ei eri valmistajien tuotteita sekaisin. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 20(59)