SISÄVEDET. Muut levähavainnot Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2006.

Samankaltaiset tiedostot
Muut levähavainnot 2017

Muut levähavainnot 2010

SISÄVEDET. Muut levähavainnot Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2005.

Muut levähavainnot 2002

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen

Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET alkaen

HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI PITKIEN HIEKKOJEN UIMAVESIPROFIILI

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Kuvat: Suomen Ympäristökeskus. Sinilevät. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?

OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI. Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina 2013

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

VAINION LIIKENNE p. (02)

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Maanrakennusurakoitsijoita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN UIMARANTA

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä.

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Hiidenveden vedenlaatu

Tervetuloa Satakuntaan!

SISÄLLYS. N:o Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

Lempellonjärvi, Janakkala

UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1

SISÄLLYS. N:o Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

1 Halikon Siniset Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit Perniön SRK-talo Perniö

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

UIMAVESIPROFIILI HOVIRINNAN UIMARANTA

Mikä on kylä tulevaisuudessa?

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2015

Uimarantojen ja uimapaikkojen kartoitus ja hoitoluokitus

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011


Saaristomeren veden laatu

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2019


OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

PITKÄJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI

Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Linikkalanlammin lastenallas 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Linikkalan lastenallas

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

HAKUKETJUT (Varsinais-Suomi)

UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1

mediatiedot 2019 turunseutusanomat.fi Paikallinen perheyritys, alueen suurin sekä tavoittavin paikallislehtiperhe

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. asumistuen määräytymisperusteista vuodelle Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2005

Valtioneuvoston asetus

LEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI

Littoistenjärven lammikkikartoitus

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA

UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN LEIRINTÄALUEEN UIMARANTA

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

UIMAVESIPROFIILI RIVERA BEACH UIMARANTA


Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous /Säkylä

2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Uimavesiprofiili Nunnalahti

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

SISÄLLYS. N:o Laki. tuloverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004

1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Joroisten Kunta, Lentoasemantie 130, Joroinen

Transkriptio:

Muut levähavainnot 2006 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2006. 1= vähän levää 2= runsaasti levää 3= erittäin runsaasti levää SISÄVEDET SYYSKUU 22.9. Perniö, Saarenjärvi Sinilevää kalvona järven pinnalla, suojaisissa paikoissa maalimainen vaaleanvihreä kerros. Valtalajina Aphanizomenon sp., melko runsaasti myös Anabaena spp., Woronichinia sp. ja Microcystis spp. -sinileviä. Lisäksi jonkin verran muita leviä. 11.9. Somero, Painionjärvi, Palikaisten silta Levää runsaasti veden pinnalla, vesi levävelliä. Runsaimpana esiintyi Aphanizomenon sp., lisäksi jonkin verran muita sinileviä (Microcystis sp., M. aeruginosa, Anabaena sp., Woronichinia sp.). 1.9. Kokemäenjoen alajuoksu Pintaesiintymiä Kokemäenjoessa ainakin Harjavallan - Porin välisellä alueella. Pääasiassa Microcystis -suvun lajeja. ELOKUU 23.8. Kiikala, Hirsjärvi, Jäpinnokka Levän muodostamia pintaesiintymiä, jotka hajonneet tasaisesti vesimassaan. (1) Vesi pienten hiukkasten hieman samentamaa ja miedosti homeisen hajuista. Sinilevistä runsaimpina esiintyivat Aphanizomenon sp. ja Microcystis aeruginosa. 23.8. Kakskerranjärvi, Turku Sinilevähippusia ja -palleroita tasaisesti vesimassaan sekoittuneena. (1) 23.8. Pomarkku, Isojärvi Sinilevän muodostama pintaesiintymä (2). Vesi vihreiden hiukkasten samentamaa ja hieman tunkkaisen hajuista. Sinilevistä runsaimpina esiintyivät Microcystis -suvun eri lajit. 7.8. Kalanti, Kaukjärvi Kellertävänvihreää sinilevää pintaveteen sekoittuneena (1). Aiheuttanut silmien ja huulten kirvelyä. HEINÄKUU 7.8. Kalanti, Kaukjärvi Kellertävänvihreää sinilevää pintaveteen sekoittuneena (1). Aiheuttanut silmien ja huulten kirvelyä. 27.7. Rauma, Kaarojärvi Vihreitä ryynejä humuspitoiseen vesimassaan sekoittuneena. Mahdollisesti limalevää (Gonyostomum semen). 26.7. Siikainen, Isojärvi, Viitamykkäluoto Poukamaan kerääntynyt levää (1). 25.7. Uusikaupunki, Taipaleenjärvi Sinilevää runsausasteikolla 3. Levälauttoja ja levää ajautunut myös rantaan. 25.7. Yläne, Pyhäjärvi, Pehkuranta Sinilevää runsausasteikolla 1. Vesi haisee pahalle. Aikaisemmin esiintynyt pallosinilevää. 25.7. Kaarina, Littoistenjärvi Pirtan rannassa sinilevä muodostanut rantavyöhykkeeseen juovia ja värjännyt veden. Ulompana levähippusia. Uimarannoilla tilanne edelleen hyvä.

24.7. Lokalahti, Taipaleenjärvi, Väättästentie Vihertävää veden pinnalla, rannasta n. 1 m vyöhyke. Rakeista, isokokoista levää. Kukinnan aiheuttajana Anabaena sp. sinilevät. Myös vähän Microcystis wesenbergii sinileviä. 24.7. Luvia, Rekojärvi Parin neliömetrin kokoisia paksuja levälauttoja (2). Aiemmin vesimassassa hippusia. Tuuli sekoittanut vesimassan, minkä jälkeen esiintynyt kapeita leväjuovia. 24.7. Nauvo, Häverö, Häverö träsk Vesi kauttaaltaan vihreää. Suuria sinilevälauttoja rannan läheisyydessä koko järven alalla. Tumman turkoosia levämassaa kerääntynyt rantaan (3).Vihreän massan aiheuttajana runsas Microcystis spp.. 24.7. Rymättylä, Kuralanjärvi Sinilevä muodostanut pieniä lauttoja (2). Leväkukinnan aiheuttajana Microcystis spp. ja Anabaena sp. 24.7. Rymättylä, Riiaistenjärvi Sinilevä muodostanut suuria lauttoja ja levää ajautunut myös rantaan (3). 23.7. Kokemäki, Sääksjärvi, Jonkkan saaren lähialue Peukalonkynnen kokoisia pintaesiintymiä. Vihertäviä hippusia vesimassassa. (1) 22.7. Parainen, Makean veden allas, Vallisfjärden Suurikokoisia levälauttoja (1-2 ha). Levämassaa kerääntynyt rantaan. Veden väri kauttaaltaan vihreää. (3) 22.7. Kisko, Määrjärvi, Pahalahti Noin puolen metrin etäisyydellä rantaviivasta vihreää paksua leväpuuroa (2). Tuuli hajottanut esiintymän, minkä jälkeen vedessä hippusia. 17.7. Parainen, makean veden allas, Vallisfjärden Kirkkaan vihreitä leväjuovia veden pintaosissa noin 0-2 metrin etäisyydellä rannasta (1). Vesi värjäytynyt vihertäväksi, jo edellisenä viikonloppuna. Levää esiintynyt myös aiempina vuosina vähäisempinä määrinä. 16.7. Kauttua, Mylly Hovin ranta, Pyhäjärvi Vihertävää levää yksittäisinä, näkyvinä hiukkasina. Paikoitellen hiukkasia oli runsaasti, mutta lauttoja ei esiintynyt. 11.7. Painionjärvi, Somerniemi, Keltiäisen kylä, Somero Rannassa nähtävissä selvästi kerroksittaista sinilevää. 7.7. Iso-Ätämö, Somero Havaittu vähäinen määrä sinilevää (1). 3.7. Merimasku, Taattistenjärvi Silminnähden havaittu veden vihertyneen jo viikolla 26, jonka päätteeksi viikonlopun aikana levälauttoja noussut pintaan koko järven alueella. Sinilevä kuuleman perusteella jokavuotinen ongelma samoihin aikoihin vesien lämmettyä. Edellisvuotena esiintynyt Anabaena -sinilevää. 3.7. Rymättylä, Kuralanjärvi, Vakavesi Kuralanjärven eteläosassa useiden aarien kokoinen pintalevälautta ja veteen sekoittunut silminnähden havaittavaa levää. Vedessä havaittu silmämääräisesti levää jo ennen juhannusta. 1.7. Noormarkku, Inhottujärvi, Erkinniemi Vihreä levälautta muodostunut rannan edustalle leirikeskuksen viereen. Vesi hieman vihertävää, pienten hiutaleiden samentamaa. Näytteessä oli erittäin runsaasti Gonyostomumsemen -limalevää sekä melko paljon rihmamaista Mougeotia -suvun yhtymälevää. KESÄKUU 27.6. Dragsfjärd, Furulundin uimaranta, Dragsfjärdinjärvi Uimarannan vedessä vaalean vihreitä levähippusia. Vedessä ei mainittavaa hajua. Levähippuset koostuvat rihmamaisista Anabaena -sinilevistä, mm. Anabaena lemmermannii. Lisäksi näytteessä oli pieniä määriä pallomaista viherlevää ja eläinplanktonia. Levää esiintyi vain pienellä alalla, mutta uimakoulu keskeytetty tapauksen ilmettyä ainakin väliaikaisesti. 16.6. Yläne, Lassila, Säkylän Pyhäjärvi Rannan läheisyydessä veden pinta vihreän aineksen peitossa. Vedessä runsaasti vihreitä hippuja. Haju hieman tunkkainen. Kukinnan muodostavat rihmamainen Anabaena lemmermannii ja sen leposolurykelmät, Anabaena sp., sekä Planktothrix sp. Jonkin verran myös Pyhäjärvelle tyypillisen Gloeotrichia -sinilevän nuoria kolonioita.

11.6. Eura, Korpijärvi Vesi tumman ruskeaa ja sameaa. Haisee voimakkaasti kalalle. Sakeuden muodostajina kultaleviin kuuluva Synura sp.. 5.6. Vehmaa, Rautila, lampi Veden pinnalla vaaleanpunainen, hyytelömäinen kerros (10-20 cm). Hyytelömäisessä aineksessa runsaasti pieniä rikkibakteereita, sekä myös muuta ainesta mm. männyn siitepölyhiukkasia ja piileviä. MERIALUEET SYYSKUU 14.9. Korppoo, Nötö - Trunsö Levää siellä täällä pintavedessä Nötön - Trunsön välisellä merialueella. 11.9. Dragsfjärd, Kasnäsin ja Hiittisten välinen merialue Levää Klobbarna-nimisen saaren lähistöllä. Levää paikoitellen kasana pinnassa, ei kuitenkaan lauttoja eikä juovia. Levä väriltään voimakkaan vihreää, tikkumaista. (1) 7.9. Kemiö, Strömma, Gammelbyviken Vihreä n. yhden metrin levyinen levämatto rantavedessä. Heinäkuun jälkipuolella samalla paikalla oli levää paljon laajemmalla alueella. ELOKUU 28.8. Pyhämaa, Etelä-Kulju Öljymäinen matto ajautunut rantaan, mikä ei osoittautunut leväksi. Veden pinnalle oli noussut järviruo'on siemeniä. Pinnassa esiintyi myös tummaa pitkälle maatunutta kasvijätettä. 26.8. Utön merialue, Korppoo Sinilevän muodostamia pintaesiintymiä (2). 26.8. Iniö Sinilevän muodostamia pintaesiintymiä (2). Levää kerääntynyt monin paikoin rannoille. 9.8. Nötö - Pärnäinen Monin paikoin sinilevän muodostamia suuria pintaesiintymiä (3). 8.8. Raisio, Raisionlahti Sinilevää tasaisesti vesimassaan sekoittuneena. (1) 8.8. Airisto-Nauvo-Rymättylä Airistolla, Nauvon lähivesillä, Rymättylän Hämmärönsalmessa ja Kuusisten ympäristössä. Joka paikassa sekä selkä- että salmialueilla selvästi silmin havaittavaa levää (1). Tyynessä vedessä levä kasaantui selkäalueillakin muun muassa herneen kokoisiksi palleroiksi. Seassa näyttäisi olevan myös irronnutta rihmamaista levää. 7.8. Iniö, Iniönaukko Sinilevää kerääntynyt monin paikoin saarien rantavesiin (1-2). 7.8. Turku, Ruissalo, Isopukki Levämassaa kasaantunut rannoille (3). 7.8. Velkua, Velkuanmaa Sinilevää kasautuneena rannoille (3) monin paikoin Velkuanmaan saaren ympäristössä. Tilanne huonompi kuin koskaan aikaisemmin kesän aikana. 7.8. Parainen, Bodnäss Vesi vihreän väristä ja siinä runsaasti sinilevähiutaleita. Sinilevä muodostanut raitoja ja pikkulauttoja tyyniin rantavesiin (1-2). Huonoin tilanne vuosikymmeniin.

7.8. Parainen Kellertävänvihreää sinilevää merenlahtien pintaveteen sekoittuneena. Muodostanut myös veden pinnalle harmaan kalvon (1). Muodostanut myös suojaisiin paikkoihin pikkulauttoja (2), jotka kuitenkin hajonneet nopeasti. 7.8. Turku, Ruissalo, Kuuva Kellertävänvihreää sinilevää pintaveteen sekoittuneena. Muodostanut myös veden pinnalle harmaan kalvon (1). Muodostanut myös suojaisiin paikkoihin pikkulauttoja (2), jotka kuitenkin hajonneet nopeasti. 6.8. Seili - Haverö Vesimassa laajalti kellertävänvihreää (1). Sinilevä muodostanut pinnalle harmaanvihreän kalvon. Viinimarjan kokoisia sinileväpalleroita (Ramsholmen). 6.8. Korppoo Levämassaa kasaantunut rannoille (3). Noin 2 metriä leveitä mattoja. 5.8. Kaarina, Kuusistonsalmi - Paimionlahti Sinilevää tasaisesti vesimassaan sekoittuneena. (1) 5.8. Askainen, Pukkilan ranta Sinilevää tasaisesti vesimassaan sekoittuneena (1). Muodostanut myös juovia rantavesiin. 4.8. Turku, Kakskerta, Marielund Sinilevää vesimassaan sekoittuneena (1) itätuulen vallitessa. Kuuleman mukaan ei esiintynyt aikaisemmin. 2.8. Rymättylä, Riittiönjärvi Sinilevää runsausasteikolla 3.Sinilevää ajautunut rantaan ja sinilevän muodostamia yhtenäisiä lauttoja. Runsas sinileväkukinta, jossa valtalajeina olivat Planktothrix agardhii ja Oscillatoriales sekä Microcystis aeruginosa. 2.8. Rymättylä, Kuralanjärvi Sinilevää runsausasteikolla 2-3. Melko runsas sinileväkukinta, jossa valtalajeina Microcystis aeruginosa ja Anabaena sp.. 2.8. Rymättylä, Kirkkojärvi Sinilevää runsausasteikolla 1. Näytteessä runsaasti kierteisiä Anabaena spp.-sinilevärihmoja sekä Ceratium hirundinella -panssarileviä. HEINÄKUU 31.7. Taivassalo, Helsingin ranta Sinilevää sekoittuneena koko vesimassaan. (1) 31.7. Nauvo, Gullkronanselkä Sinilevää vesimassaan sekoittuneena. (1) 31.7. Piikkiö, Paimionlahti, Harvaluoto Ajoittain levää vesimassaan sekoittuneena tyynissä lahdissa. Lyhytaikaisia esiintymiä. (1) 30.7. Korppoo, Långviken Rantaan ajautunut vihreä levämatto. Vesi sakeaa, sinivihreää ja pahan hajuista. Runsaan sinileväkukinnan aiheuttivat Anabaena lemmermanniit. Lisäksi näytteestä löytyi Nodularia sp.-rihmoja. 28.7. Perniö, Mathildedal, venesatama Sinilevä muodostanut pieniä lauttoja rannan läheisyyteen (2). Pintaesiintymät hajonneet nopeasti päivän aikana 28.7. Kakskerta, Mäntysaari Vähän levää vesimassaan sekoittuneena. Hävinnyt pois nopeasti saman päivän aikana. 26.7. Perniö, Mathildedal, venesatama Sinilevää runsausasteikolla 1. 26.7. Iniö, Iniönaukko Sinilevää kerääntynyt rantaveteen Iniönaukon ympäristössä (1).

25.7. Dragsfjärd, Ölmos uimaranta, Ölmosviken Rannalle kasaantunut levää. Leväkasauman leveys rannasta merelle n. 2 metriä ja levää esiintynyt koko uimarannalla. (2) 25.7. Mietoistenlahti, Mietoinen Leväpuuroa paikoittain runsaasti ympäri lahtea (2-3). 24.7. Uusikaupunki, Pyhämaan merialue Levää esiintyy melko runsaasti koko merialueella, eniten Pyhäsalmen edustalla (2). Tavatut sinilevälajit Anabaena lemmermannii, Aphanizomenon sp. ja Nodularia sp. 23.7. Rymättylä, Pitkäniemi Veden pinnassa ja vedessä ainakin 0.5m syvyyteen, pyöreitä ja halkaisijaltaan n. 2 cm levähippusia. Levää rannassa ja myös ulompana. (2) 23.7. Velkua, Velkuanmaa, Vaihelan vierasvenesatamasta etelään Vihreää sakean hernerokkamaista levämassaa n. 10m leveänä vyöhykkeenä rannan läheisyydessä (3). Seuraavana päivänä ei enää pintaesiintymää. 23.7. Askainen, Livonsaari, Vohlansaaren kärki Pinnalla vihertävää levää (2-3). Kukinnan aiheuttajana Anabaena lemmermannii -sinilevä. Joukossa melko runsaasti myös Nodularia sp. ja Aphanizomenon sp. -sinileviä. 23.7. Tammisaari, Barösund-Jussarö Sinilevää veteen sekoittuneena, tyynessä nousee pintaan (2). 23.7. Saaristomeri (Korppoon pohjoispuolelta Rymättylän eteläpuolelle) Levää paikoitellen runsaasti (2). Erityisesti suojaisat lahdet. 22.7. Rauma, Olkiluodonvesi Pinnassa levähippusia, jotka paikoitellen tiivistyneet juoviksi rantaveteen. (1) 22.7. Kemiö, Strömma, Gammelbyviken Pieniä sinilevälauttoja kerääntynyt rannan läheisyyteen useiden satojen metrien matkalla. Tuuli hajottanut levämassat nopeasti ja vesi kirkastunut saman päivän iltana. 22.7. Merimasku, Kiukkalahti, Raudustenselkä Maalimaista levää kerääntynyt rantaveteen. Levämassaa kerääntynyt myös rantaan (3). Vedessä pääasiassa tikkumaisia levähippusia. 18.7. Rymättylä, Länsiaukko, Ampuminmaa, Saksamankari Leväjuovia kerääntynyt tuulensuojaiseen lahteen. Lahden ulkopuolella ei pintahavaintoja. 11.7. Vehmaa, Mynälahti, Vähämaan koillispuoli Havaittu paikoitellen sinilevän muodostamia runsaita pintaesiintymiä (3). 11.7. Saaristomeri Rajavartiolaitoksen valvontalennolla havaittu juomamaisia sinileväesiintymiä (1-2) Hiittisten ja Hankoniemen etelänpuoleisella merialueella, mutta ei lainkaan isoja yhtenäisiä levälauttoja. 10.7. Airisto, Hirvensalo, Maanpää, Turku Samean harmaa aines muodostanut kalvon veden pinnalle ja harmaanruskeita hitusia myös veteen sekoittuneena. Vaahtoaa paksusti rannassa. Näytteestä löytyi lähinnä orgaanista jätettä, enimmäkseen heinäkasvien siitepölyä. Vain hyvin vähän piilevää. 2.7. Saaristomeri Rajavartiolaitoksen valvontalennolla havaittu sinilevää vesimassaan sekoittuneena (1) Ahvenanmaan eteläpuolen ja Hankoniemen välisellä alueella. 2.7. Uki, Pyhämaa, Kukainen, Pohjankulju Mökkirannassa puolenpäivän aikaan kapea raita vihreää ryynimäistä levää, jota tuuli keräsi rantaveteen. Aivan rantavedessä levä esiintyi kapeana juosteisena vihreänä kerroksena pinnalla.

1.7. Rauma, Raumanmeren edusta Parin viikon kuluessa sinilevää tullut selvästi lisää. Vesi Rauman saariston ulkopuolella alkanut samentua. Levä jakaantuneena koko vesimassaan. KESÄKUU 20.6. Dragsfjärd, Genbölen uimaranta Vedessä runsaasti pieniä vihreitä kokkareita. Veden haju epämiellyttävän kalamainen. Näytteessä runsaasti rihmamaista Anabaena lemmermannii -sinilevää. 17.6 Luvia, n. 10 mailia Säpin saaren ulkopuolella Meressä harvakseltaan Aphanizomenon -sinilevää. Määrä on vähäinen, mutta havaittava. Seassa myös siitepölyä. TOUKOKUU 16.5. Korppoo, Wattkastvikenin länsiranta Vedessä vihreää, rypälemäistä, paksua limaa. Tuoksu lievästi kalamainen, mutta kuitenkin raikas. Liman sisällä sinileväsoluja, jotka kuuluvat sukuun Aphanocapsa. Nämä muodostavat erityisesti keväällä tyyniin rantavesiin klimppimäisiä kukintoja. Vedessä myös runsaasti muuta levää mm. Nitzshia acicularis (piilevä), Monoraphidium contortum (viherlevä), sekä rihmamaisia bakteereita. 8.5. Parainen, Kårlax, Pölsbölen lahti Vesi sameaa, hieman rusehtavaa ja siinä kelluu runsaasti vihreää/ruskeaa ainesta. Haju lievästi epämiellyttävän tunkkainen. Vedessä on runsaasti siimallisia Volvocales -lahkon viherleviä sekä piileviä. Lisäksi vedessä on orgaanista ainesta. Veden sameuden aiheuttaa siinä oleva epäorgaaninen ja orgaaninen aines.